Rakennerahasto-ohjelma toteutuu edelleen hyvin ja tasapainoisesti – Lue vuosiraportin 2017 tiivistelmä

Rakennerahasto-ohjelma toteutuu edelleen hyvin ja tasapainoisesti – Lue vuosiraportin 2017 tiivistelmä!

Ohjelmakauden 2014–2020 edettyä pian jo neljän ja puolen vuoden kohdalle voidaan edelleen todeta rakennerahasto-ohjelman toteutuvan tasapainoisesti ja ongelmitta. Ohjelman kehyksestä on varattu jo lähes kaksi kolmannesta ja maksettu lähes kolmannes. Hankkeita on käynnistynyt yli 5 200 kpl, joista kolme neljäsosaa EAKR-osarahoitteisia. Kunta- ja muuta julkista rahoitusta on kaikilla toimintalinjoilla kertynyt edelleen yli vähimmäistarpeen.

Vuosiraportin 2017 tiivistelmä

Vähähiilisyyttä edistävien EAKR-hankkeiden rahoitusosuus on kevään aikana noussut ollen toukokuun alussa jo 21,8 %. Tavoitteeseen (neljännes EAKR-rahoituksesta) on kuitenkin vielä matkaa, joten asiaan pitää edelleen kiinnittää huomiota ohjelmakauden viimeisinäkin vuosina.

Seurantakomitea kokoontui Kuopiossa 17.–18.5.

Rakennerahasto-ohjelman ja takausohjelman yhteinen seurantakomitea kokoontui kymmenenteen kokoukseensa Kuopiossa 17.–18.5. Torstaina 17.5. pidetyssä varsinaisessa kokouksessa kuultiin tilannekatsaukset molempien ohjelmien edistymisestä ja hyväksyttiin vuoden 2017 vuosikertomukset toimitettaviksi edelleen komissioon. Rakennerahasto-ohjelman osalta todettiin, että vuoden 2018 lopun tuloskehystavoitteet on ESR:n maksatuksia lukuun ottamatta jo saavutettu sataprosenttisesti. Samalla kiinnitettiin huomiota joidenkin indikaattorien korkeisiin toteuma-asteisiin jo tässä vaiheessa ohjelmakautta ja todettiin, että ensi vuonna suoritusvarauksen jaon yhteydessä on tarpeen tarkistaa joidenkin indikaattorien tavoitetasoja. Takausohjelman todettiin edenneen erittäin hyvin – yli puolet pankkien rahoitusportfolioista on jo käytetty ja lainojen määrä on yli 50 % enemmän kuin oli ohjelman tavoitteena. Yli puolet osallistuvien yritysten tavoitteestakin on jo saavutettu. Yhtenä syynä hyvään edistymiseen voidaan pitää toimintaympäristön myönteistä kehitystä verrattuna tilanteeseen takausohjelman valmisteluvaiheessa.

Lisäksi kokouksessa kuultiin arvioitsijan esittely rakennerahasto-ohjelman yleistä tuloksellisuustarkastelua kuvaavan väliraportin "Tuloksia toimintaympäristön ristiaallokossa" keskeisistä havainnoista ja johtopäätöksistä ja kuultiin katsaukset viestinnän ajankohtaiseen toteutustilanteeseen sekä globalisaatiorahaston toimintaan. Lopuksi luotiin vielä katsaus tulevan ohjelmakauden valmistelutilanteeseen niin komission kuin Suomenkin päässä – taustalla oli komission 2.5.2018 julkistama ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi, joka on samalla ensimmäinen EU-budjetti, jossa on mukana 27 jäsenmaata.

Jälkimmäisenä päivänä, perjantaina 18.5. seurantakomitea pääsi paikan päälle tutustumaan käytännössä rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettuihin pohjoissavolaisiin hankkeisiin; Kuopion tiedepuistossa olevaan vesilaboratorioon, joka on yksi Suomen kattavimmista vesialan osaamiskeskittymistä sekä Pelastusopiston laajaan ja monipuoliseen harjoitusalueeseen ja uuteen työturvallisuuden harjoitusalueeseen.
 

Vesialan huippuosaamista verkostoyhteistyössä Kuopiossa
 

Kuopion tiedepuistossa on yksi Suomen kattavimmista vesialan osaamiskeskittymistä. Se nivoo yhteen monialaista osaamista veden puhdistukseen ja monitorointiin liittyvien teknisten sovellusten tuotekehityksestä ja käytännön testaamisesta, vesien kemiasta ja mikrobiologiasta, kaivosteollisuuden ja pohjavesien erityispiirteistä sekä riskien hallinnasta. Verkoston erityisenä vahvuutena on kyvykkyys toteuttaa yhdessä haastavia pilot-mittakaavan koeajo-ja sekä tuotekehitykseen liittyvää testausta konkreettisissa teollisuuskohteissa. Pilotointeja on tehty myös ulko-mailla yhteistyössä kv-kumppaneitten kanssa. Viime vuosina osaamiskeskittymästä on poikinut myös start up -yrityksiä vesialalle. Verkostossa on mukana yliopisto, ammattikorkeakoulu ja kaksi sektoritutkimuslaitosta. Toimijat ovat verkottuneet sekä kansallisesti että kansainvälisesti. 

Vesi on yksi Pohjois-Savon älykkään erikoistumisen kärjistä. Osaamisen kehittäminen alkoi jo 1980-luvulla. EU:n rakennerahastorahoitus on mahdollistanut poikkeuksellisen monipuolisen laitekannan muodostumisen alalle, mikä mahdollistaan soveltavan tutkimuksen ja tuotekehitystoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen Kuopion tiedepuistossa.

Lisätietoja: http://ymparistotekniikka.savonia.fi
 

Pelastusopisto
 

Pelastusopisto on sisäministeriön alainen oppilaitos, joka vastaa pelastustoimen ja hätäkeskusten ammatillisesta koulutuksesta, normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen tähtäävästä koulutuksesta, kansainvälisen pelastustoimen pelastusmuodostelmista ja muodostelmien henkilöstön koulutuksesta sekä kansainvälisiin siviilikriisinhallintatehtäviin valmentavasta koulutuksesta. Koulutustehtävän ohella Pelastusopisto koordinoi pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Pelastusopiston harjoitusalue

Merkittävä osa Pelastusopistossa toteutettavasta käytännön koulutuksesta tapahtuu harjoitusalueella, joka on laajuudeltaan 38 hehtaaria. Alueen suunnittelussa on erityisesti pyritty luomaan monipuoliset mahdollisuudet toteuttaa turvallisesti käytännön harjoituksia mahdollisimman todenmukaisissa harjoitusolosuhteissa ja -tilanteissa. Kansainvälisestikin arvioiden korkeatasoista ja monipuolista aluetta kehitetään jatkuvasti. Viimeisimpänä vuonna 2015 on käyttöönotettu monipalosimulaattori, jossa voidaan harjoitella teollisuushalli-, parkkihalli- ja kauppakeskuspalojen sekä tunnelimaisten tilojen palojen sammuttamista, pelastustoiminnan johtamista, rakenteellista paloturvallisuutta sekä palontutkintaa. Vuoden 2009 aikana alueelle valmistui muun muassa liukkaan kelin harjoittelun mahdollistava ajoharjoittelurata, maastoajoneuvojen harjoittelurata sekä uudella tekniikalla varusteltu palotalo vuonna 2010. Lisäksi alueelle on rakentunut vuosina 2010–2011 uusi vaarallisten aineiden harjoittelukenttä sekä vuosina 2013–2014 lentokonepalosimulaattori. Kaikkien em. harjoituskohteiden toteutusta on osarahoitettu EU:n rakennerahasto-ohjelman EAKR-rahastosta vuosina 2008–2015.

Työturvallisuuden harjoitusalue

Työturvallisuuden harjoitusalue (TTHA) avattiin elokuussa 2017 Pelastusopiston harjoitusalueen yhteyteen.

Alueella koulutetaan käytännön työturvallisuustaitoja hyödyntämällä oikeita työtilanteita jäljitteleviä harjoituskohteita. Suomessa vastaavia käytännönläheisiä koulutusympäristöjä ovat Rudus Turvapuisto Espoossa ja Pohjois-Suomen Turvapuisto Oulussa. Pelastusopisto vastaa TTHA:n koordinoinnista.

Työturvallisuuden harjoitusalueyhteistyössä on mukana laaja joukko yrityksiä, julkistoimijoita, oppilaitoksista, liittoja ja yhdistyksiä. Sopimuskumppanit voivat käyttää aluetta vuosimaksulla oman henkilöstönsä ja opiskelijoidensa koulutus-, harjoitus- ja esittelytarkoituksissa.

Sopimuskumppanit vastaavat myös TTHA:n harjoituskohteiden rakentamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Jokaisella kohteella on myös oma koulutusmateriaalinsa, joka on kaikkien TTHA-kouluttajien käytössä. TTHA:n harjoituskohteet on rakennettu toimialakohtaisille lohkoille ja harjoituskohteita on käytössä tällä hetkellä valmiina noin 30. Kouluttajina toimivat sopimuskumppaneiden kouluttajat, jotka ovat käyneet vuosimaksuun sisältyvän kouluttajakoulutuksen. Koulutus tapahtuu pienryhmäopetuksena ja oppiminen perustuu yhdessä havainnointiin ja keskusteluun.

Työturvallisuuden harjoitusalueen toiminnan käynnistymistä on osarahoitettu EU:n rakennerahasto-ohjelman ESR-rahastosta (valmisteluvaihe 2015–2016 sekä toteutusvaihe 2016–2018).

Lisätietoja: www.ttha.fi