Tasa-arvo nähtävä ratkaisuna aluekehittämisessä: miehet tarvitaan mukaan

"Ei tullut mieleen ajatella tasa-arvoa" Tämä on usein vastaus, kun kysyy, miten sukupuolten välinen tasa-arvo on huomioitu aluekehittämisessä.

Nyt pitää tulla mieleen, jos halutaan nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin, voittaa työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaanto-ongelmat, kehittää koko maata ja vahvistaa kilpailukykyä hyvillä innovaatioilla.

Aluekehittämisen sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vahvaa sukupuolitietoisuuden ymmärtämistä ja sen nivomista olennaiseksi osaksi toimintaa. Tarvitaan halua ja kykyä ylittää entisiä rajoja, toteuttaa tasa-arvoa ja moninaisuutta käytännön työssä.

Tasa-arvotilaisuuden yleisöä. Kuvan on ottanut Mari Waegelein.

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa -seminaari kokosi tutkijoita ja kehittäjiä arvioimaan käsillä olevia haasteita ja miettimään, miten toimintatapoja voidaan muuttaa.

Seminaarin järjestivät 18.9.2019 Helsingissä Musiikkitalolla Tampereen yliopiston Nordwit-tutkimusryhmä ja Tasa-arvoasian neuvottelukunta TANE yhteistyössä STM:n, OKM:n ja TEM:in kanssa. Nettisivulla on lisätietoja ja livestreamin tallenne https://events.tuni.fi/sukupuolten-tasaarvo-seminaari-18092019/.

Nuoret naiset ja miehet sijoittuvat eri alueille

Seminaarissa keskusteltiin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan yhteydestä alueelliseen kehittämiseen ja rakennerahastoihin. Kirsi Siltanen MDI:stä kysyi alustuksessaan: onko alueiden kehityksessä tasa-arvo-ongelmia? Ongelmia todella löytyi: väestökehitys, naisten ja miesten epäsuhta monilla alueilla, työvoimapula, työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamattomuus.

Asiasta on puhuttu ennenkin, nyt tarvitaan entistä vaikuttavampaa keskustelua ja puheiden lisäksi tekoja. Väestörakenteen muutokset, syntyvyyden huomattava lasku viimeisimpänä, selittävät miksi enää ei voida väistää sukupuolinäkökulman huomioimista aluekehittämisessä.

Esimerkkinä tasa-arvosta aluekehittämisen ydinkysymyksenä käy Uudenkaupungin tilanne. Kaupunki on autotehtaineen merkittävä työllistäjä, mutta kaupunki ei kasva. Lisäksi tutkimuksen mukaan nuoret miehet ovat elämäänsä tyytymättömiä ja heitä piinaa elämän merkityksen puute. Yhtenä selityksenä voi olla, että kaupungissa 148 naimatonta 20-39 vuotiasta miestä kohden on 100 naimatonta naista. Ongelma on akuutti myös harvaan asutulla maaseudulla, jossa suhdeluku on 136 nuorta miestä ja 100 nuorta naista (Maaseutukatsaus 2017).

Kirsi Siltanen peräänkuulutti feminististä elinvoimapolitiikka, jossa kehittämisen keskiöön nostetaan sukupuolen kytkentä ajankohtaisiin ilmiöihin. Alueellisten strategioiden ja tasa-arvostrategioiden luominen ei riitä, eikä elinkeinorakenteen monipuolistaminen ole onnistunut, vaan sukupuolen mukainen vinoutuminen on edelleen vahvaa.  Rakennerahastojen ohjelma-arvioinnin mukaan "ohjelman vaikutukset elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ovat olleet vaatimattomat."

Piilevät eriarvoisuudet olisi tunnistettava ja purettava niin yritys- ja innovaatiorahoituksessa kuin muussa hankerahoituksessa.

Laaja elinvoimapolitiikka merkitsee paikkakuntien vetovoiman ja ilmapiirin muutoksen kehittämistehtävää, totesi Siltanen ja lupasi MDI:n aluekehittämisen konsulttifirmana paneutuvan asiaan. 

Miten sukupuolten tasa-arvo viedään aluekehittämisen keskiöön?

Etsimme vastausta alueellisessa paneelissa, jossa olivat yksikön päällikkö Kalevi Pölönen Etelä-Savon elystä, kehitysjohtaja Tiina Rajala Pohjois-Pohjanmaan liitosta ja Pirkanmaan liiton innovaatiojohtaja Petri Räsänen Pirkanmaan, tällä hetkellä TEMissä lainassa innovaatiot ja yritysrahoitusosastolla. Pääsin itse vetämään paneelia sillä kokemuksella, jonka lähes neljäkymmentävuotta ministeriöissä aiheen parissa on antanut – vielä on opittavaa!

Tasa-arvotilaisuuden paneelikeskustelu. Kuvan on ottanut Mari Waegelein.

Pölösen mielestä rakennerahastohankkeissa pitäisi hakijalle esitettävien monivalintakysymysten sijaan kysyä yksinkertaisesti, miten aiotte hankkeen toteutuksessa vaikuttaa tasa-arvoon toteutumiseen.

Alueet ovat erilaisia, korosti Tiina Rajala. Yli puolet raaka-aineista tulee IP-alueilta. Itä- ja Pohjois-Suomessa on siten paljon alkutuotantoon erikoistuneita, miesvaltaisia työpaikkoja, Etelä- ja Länsi-Suomessa puolestaan palveluvaltaisia naisvaltaisia työpaikkoja. Rakennerahastojen hankkeissa olennaista on, saadaanko toivottuja tuloksia aikaan. Naistyöpaikkojen lukumäärä ei itsessään ole tarkoitus eikä myöskään se, kuka uuden tuotteen tai palvelun on kehittänyt, mutta sukupuolinäkökulma pitää tuoda laajemmin keskusteluun erityisesti ikärakenteen aiheuttaman haasteen vuoksi.

Naisten ja miesten osuus on 30/70 rakennerahastoilla aikaansaatujen työpaikkojen ja uusien yritysten indikaattoreissa.  Suhdeluku on pysynyt lähes samana eri ohjelmakausilla. Selitys löytyy työmarkkinoiden sukupuolen mukaisesta eriytymisestä, mikä näkyy koulutuksessa ja tuetuissa toimialoissa. Rakennerahastovaroilla ei juurikaan rahoiteta naisvaltaisia sosiaali-, koulutus- ja terveyssektoreita, vaan enemmän miesvaltaisia tuotannollisia aloja. Työmarkkinoiden sukupuolen mukainen eriytyminen alkaa jo koulutuksessa ja on Suomessa voimakkaampi kuin monessa muussa maassa. Koska lähtötilanne ei ole tasan, ei suhdeluku tulee vastaisuudessakaan olemaan 50/50 rakennerahastovaroilla.

Miten yhdistetään älykäs erikoistuminen ja tasa-arvo?

Innovaatiotoiminnassa ja organisaatioiden johtamisessa tasa-arvo ei edisty, jollei sitä edistetä. Yrityksissä ovat asiat menossa parempaan suuntaan, koska naisten ja miesten osallisuus ja työyhteisöjen monimuotoisuus muutoinkin edistävät yrityksen menestystä.

Alueiden kilpailukyvyssä painotetaan älykästä erikoistumista, mutta miten siihen sovitetaan tasa-arvoajattelu? Kun älykäs erikoistuminen ajatellaan sektoreihin erikoistumisena, ajattelumalli voi vahvistaa työmarkkinoiden eriytymisestä syntyvää ongelmaa. Pirkanmaalla on lähdetty ajatuksesta, että toimialakohtaisen klusteripolitiikan sijaan haetaan toimialoja rikkovaa toimintamallia ja tietoisesti luodaan tiimejä, jossa on sekä miehiä että naisia.

Petri Räsänen kertoi, miten uutta toimintamallia innovaatiopolitiikassa etsitään sekä ylhäältä alaspäin että alhaalta ylöspäin. Hankkeiden rahoittamisessa on huomioitu ns. policy design, joka on  (tk, aluekehittäminen, tasa-arvo) tki-toiminnan vastuullisuuden tutkimussuuntaus. Käytännössä tämä näkyy mm. tekoälyhankkeiden eettisyyden arviointikriteeristön luomisessa. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Kriteeristön luominen perustui toimijoiden eli innovaatioympäristön kehittäjien omiin ajatuksiin. Avoimeen yhteiskehittämiseen perustuvaa avointa innovaatiopolitiikkaa toteutetaan kaupunkien 6Aika-ohjelmassa niin, että se perustuu alueelliseen näkemykseen siitä, miten voidaan taklata innovaatiotoiminnan haasteita. Uusien kehittämispolkujen luominen ei ole ollut helppoa. Esimerkiksi alkuvaiheessa ei löydetty naisia mukaan, mutta tavoitteesta ei luovuttu ja lopulta kehittämisprosessin läpikäyneistä tuli uusia työntekijöitä.

Petrin viesti oli, että on tehtävä sisällöllisesti ja eettisesti laadukasta työtä, mikä tarkoittaa myös, että otetaan huomioon tasa-arvonäkökulma.

Paneelikeskustelun yhteenvetona voi sanoa, että toimijoiden moninaisuus ja rajojen rikkominen tuottavat sisällöllisesti parempia hankkeita ja aluekehittämistä. Kaikki segregaatio on haitallista hyvinvoinnin ja kasvun kannalta ja rajoittaa inhimillisten resurssien täysimääräistä hyödyntämistä, kuten Kalevi tiivisti ja heitti sloganin "tasa-arvon pitää tulla mieleen ratkaisuna".

Mutta missä olivat miehet keskustelusta? Seminaarin noin 120:sta osanottajasta, miehiä oli ehkä viisi, joista neljä oli "viran puolesta" tehtävissä. Paneelissa sentään oli hyvä edustus.

Seuraava mahdollisuus keskusteluun on EU pj-kauteen liittyvä OKM:n lokakuussa järjestämä seminaari New pathways into gender and equality in research and innovation, ilmoittautumislinkki on auki. https://www.lyyti.fi/reg/NEWPATHWAYS/en

Ruotsi näyttää taas esimerkkiä

Usein piilossa olevien sukupuolittuneiden käytänteiden avaamiseen saatiin hyviä esimerkkejä Ruotsista. Vinnova, Sveriges Innovationsmyndighet, kiinnittää erittäin paljon huomiota tasa-arvon valtavirtaistamiseen hankevalinnoissa. Esimerkiksi valintoja tekevien toimielinten sukupuolijakoon on kiinnitetty huomiota, jotta päädytään valitsemaan erilaisia hankkeita tasapuolisesti. Vinnova tukee aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoa ja edellyttää, että hakijat tekevät samoin. Tämän vuoksi jokaiseen hankehakemukseen tulee sisältyä analyysi siitä, miten hake edistää tasa-arvoa.

Vinnovan omiin prosesseihin tasa-arvon edistäminen on valtavirtaistettu niin mallikkaasti, että siitä voi ottaa oppia. Toimintatapa perustuu kolmeen kysymykseen: kuka, mitä ja miten? Ensimmäinen tarkoittaa, että Vinnova aktiivisesti edistää naisten osallistumista ja vaikutusvaltaa hankkeiden tekijätiimeissä fix the numbers. Mitä kysymyksen kautta sukupuolinäkökulma sisällytetään hankkeiden sisältökysymyksiin niin, että toiminta paranee eli fix the knowledge. Kolmas näkökulma on rakenteiden kehittäminen niin, että sukupuolitietoisuus tulee osaksi toimintaa ja 40/60 sääntö toteutuu eri elimissä – sääntö toimii myös miesten eduksi eli fix the institutions.

https://www.vinnova.se/

https://www.vinnova.se/webbtv/2018/02/hur-nar-vi-tillvaxt-och-innovation-genom-jamstalldhet/

Yksi tasa-arvotilaisuuden puheenvuoroista. Kuvan on ottanut Mari Waegelein.

EU ajaa tasa-arvoa tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa

EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa sukupuolten tasa-arvonäkökulmalla on vahva painotus sekä nykyisellä että tulevalla kaudella, mistä kertoi Anne Pepin tutkimus- ja innovaatio-osaston sukupuolisektorilta. Lisätietoja löytyy komission sivuilta https://ec.europa.eu/research/swafs/index.cfm?pg=policy&lib=gender

Euroopan tasa-arvoinstituutin EIGE:n sivuilta löytyy myös hyvää aineistoa https://eige.europa.eu/gender-mainstreaming/toolkits/gear

Seminaarin taustalla tasa-arvon pohjoismainen huippututkimusyksikkö

Seminaarin keskeinen järjestäjä Nordwit eli Nordic Centre of Excellence on Women in Technology Driven Careers (2017-2022) on yhteispohjoismaisen tutkimusrahoitusorganisaation NordForskin rahoittama huippuyksikkö, joka koostuu kolmesta tutkimusryhmästä Uppsalan ja Tampereen yliopistoissa sekä Länsi-Norjan tutkimusinstituutissa. https://nordwit.com/

Nordwit-yksikkö tutkii sukupuolten tasa-arvoa ja naisten uramahdollisuuksia tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa, erityisesti teknologiavälitteisessä tutkimuksessa (terveysteknologia, digitaaliset ihmistieteet, sähköiset terveyspalvelut). Nordwit tarkastelee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa myös alueellisena yliopistojen, yksityisen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyönä. Samalla se pyrkii luomaan keskustelua ja paikallista toimintaa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa.

Teksti: Kaisa-Leena Lintilä, aluekehitysjohtaja, TEM

Kuvat: Mari Waegelein