Euroopan komission viestintäverkostot INFORM ja INIO kokoontuivat toukokuussa

Tapaamisessa puhuttiin muun muassa viestinnän säädöksistä ja ohjelmakauden 2021–2027 neuvottelujen tilanteesta. Ohjelmien laatiminen ja neuvottelut ovat käynnistyneet epävirallisesti, luonnoksia odotetaan vuoden 2019 loppuun mennessä sekä vuoden 2020 alussa. Komissio jakaa tietoa ja parhaita viestintäkäytäntöjä tärkeimpiin näkyvyysvaatimuksiin liittyen.

Ohjelmiin sisällytetään viestintäsuunnitelma: tavoitteet, kohderyhmät, budjettisuunnitelma ja indikaattorit arviointia varten otetaan viestintäsuunnitelmissa huomioon. Ohjelmien viestintäosaan halutaan strateginen lähestymistapa. Toiminnot ja toteutus kuvataan yksityiskohtaisemmin vuotuisissa viestintäsuunnitelmissa.

Viestinnän tavoitteet, kohderyhmät (sekä mahdolliset edunsaajat että yleisö), mitattavuus, kanavat ja sosiaalisen median käyttö sekä yhteiset tavoitteet ja synergiat ohjelmoidaan muiden toimenpideohjelmien kanssa. Alueelliset ja kansalliset erityispiirteet tulisi ottaa huomioon ja suhteuttaa viestinnän budjetti ohjelman kokoon ja laajuuteen; ohjeellisesti rahoitussuunnitelma vähintään 0,3%. Viestintää seurataan ja arvioidaan sekä määritellään viestinnän tavoitteet ja indikaattorit.

EU in My Region ja muut kampanjat

Kokouksessa muistutettiin Euroopan komission meneillään olevista kampanjoista jq kannustettiin jäsenmaita rohkeasti aloittamaan myös omia viestintäkampanjoita.

EU in My Region -kampanjasta on muodostunut brändi, ja www.euinmyregion.eu -sivustolle on merkattu jo 2 000 avointen ovien tapahtumaa ympäri Eurooppaa. Tänä vuonna kampanjassa tarjotaan EU-rahoitteisille hankkeille sosiaalisen median viestintäaineistoja, postikortteja ja kilpailuja sekä online-viestintäkoulutusta.

Valeuutisointi

Yhdessä työpajassa käsiteltiin valeuutisointia. Euroopan unioni pyrkii osaltaan paljastamaan valeuutisia ja on julkaissut toimintasuunnitelman valeuutisointia vastaan: https://ec.europa.eu/commission/publications/action-plan-disinformation-commission-contribution-european-council-13-14-december-2018_en. Esille nousivat esimerkiksi syvät valevideot (deep fake videos), joissa tekaistuista sitaateista on siirrytty laadukkaisiin feikkivideoihin; kuka tahansa voidaan videolla saada sanomaan mitä tahansa. Lähdekritiikistä tulee entistä tärkeämpää, ja kannattaa uskoa vain luotettavia uutislähteitä.

Suomessa valtioneuvosto on laatinut oppaan informaatiovaikuttamiseen vastaamisesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161512/VNK_11_2019_Informaatiovaikuttamisen%20vastaaminen_web.pdf

 Sosiaalisen median käytön suunnittelu

Build your social media strategy -työpajassa pureuduttiin sosiaalisen median saloihin. Yli 45 % maailman väestöstä käyttää jotakin sosiaalisen median kanavaa, ja keskustelu internetissä ei lopu koskaan. Organisaatiot käyttävät sosiaalisen median kanavia, jotta he pysyvät keskusteluissa mukana. Nopeatempoinen yhteiskunta asettaa kuitenkin isoja paineita tavoitettavuuden osalta, ja sosiaalinen media muuttuu jatkuvasti.

Facebookin osalta työpajassa nousi esiin kiinnostava havainto. Facebookissa näkyvyyttä täytyy ostaa rahalla, sillä sivuston algoritmit suosivat maksettua näkyvyyttä ja sivujen tekemät julkaisut näkyvät sellaisinaan yhä vähemmän edes omille seuraajille. Seuraajakannan rakentaminen voikin olla hyvin haastavaa, jos maksettuja sisältöjä ei käytetä. Muutamien kymmenien eurojen panostuksella voi kuitenkin saada jo paljon näkyvyyttä julkaisulleen.

Koheesiopolitiikka – toimittajat EU:n asialla

Kokouksen osiossa "Cohesion policy in the media: journalists vs communication officers" viisi journalistia eri puolilta Eurooppaa kertoivat työstään eurooppapolitiikan parissa.

Toimittajat olivat yhtä mieltä siitä, että eurooppapolitiikka on tärkeä aihealue ja sitä tulee nostaa esiin kaikissa jäsenmaissa. Toimittajat painottivat, että on tärkeää tuoda näkyville, mitä Euroopassa tehdään ja miten raha jakautuu. He harmittelivat, että asiaa ja seurattavaa on paljon, joten heillä on liian vähän aikaa olla vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa.

Andrea Fioravanti Italiasta korosti, että tiedonvälityksessä tulee pyrkiä avoimuuteen ja selkeyteen. Median tehtävänä on olla myös kriittinen ja tuoda esiin eri näkökulmia, kysyä tarkoituksia ja päämääriä. Päätöksentekoa voi myös kyseenalaistaa.

Slovakialaisen Barbara Zrimšekin mukaan eurooppapolitiikka on kuin monen tason kertomuksia erilaisista ihmisistä, jotka asuvat ja tulevat eri maista. Barbara pyrkii etsimään henkilöitä, joita päätökset ja asiat koskevat ja tuomaan sitä kautta esiin politiikan vaikutuksia.

Raquel Morão Lopes Portugalista on kiertänyt ohjelmasarjassaan eri puolilla Eurooppaa haastattelemassa kansalaisia ja kuvaamassa asioita, jotka on saatu aikaan EU-tuen avulla. Lopes on vieraillut myös Suomessa ohjelmanteossa. Hänen mielestään keskeistä on nostaa esiin numeroita, joilla herättää tietoisuutta eurooppapolitiikan vaikutuksista ja aikaansaannoksista.

Giuseppe Chiellino Italiasta oli samoilla linjoilla. Ihmisille pitää kertoa tarinoita, joiden kautta he voivat ymmärtää, mitä politiikassa tapahtuu. Tietoa EU:sta tarvitaan enemmän paikallisella tasolla. Hän harmitteli, että paikallisesti toimivilla journalisteilla ei useinkaan ole kovinkaan vahvaa tietämystä EU:n toiminnasta, joten EU-politiikkaan erikoistuneita toimittajia tarvitaan.

Lue lisää tapahtumassa puhuneista toimittajista:

Barbara Zrimšek, RTV Slovenija https://www.rtvslo.si/

Raquel Morão Lopes, RTP Portugal https://www.rtp.pt/

Giuseppe Chiellino, Sole24Ore https://www.ilsole24ore.com/

Andrea Fioravanti, Europhonica https://europhonica.eu/

Domenico Rositano, LaC Europa https://lacnews24.it/tag/lac-europa/