Itämeristrategia näkyväksi tulevan ohjelmakauden kansallisissa rakennerahasto-ohjelmissa – alueen jäsenmaat koolla Brysselissä Suomen johdolla

EU:n strategia Itämeren aluetta varten (EU Strategy for the Baltic Sea Region, EUSBSR) täyttää tänä vuonna 10 vuotta ja on siten vanhin EU:n neljästä makroaluestrategiasta (muut kolme ovat Tonavan, Joonian- ja Adrianmeren sekä Alppien alueiden strategiat). Itämeristrategian luontevin toteutusympäristö lienee alueen Interreg-ohjelmat, mutta myös alueen kahdeksan jäsenvaltion (Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Latvia, Liettua ja Viro) kansallisten rakennerahasto-ohjelmien sisällöillä on paljon annettavaa Itämeristrategian keskeisten tavoitteiden toteuttamisessa.

ESR:n osalta Itämeren alueen hallintoviranomaisten yhteistyö käynnistyi jo vuonna 2011, EAKR:n osalta viisi vuotta myöhemmin. Kuluvalla ohjelmakaudella on molempien rahastojen osalta ollut haasteellista saada kaikki alueen jäsenmaat mukaan ja yhteistyö on ollut tapauskohtaista johtuen mm. maiden erilaisista ohjelma-, hallinto- ja hankekulttuureista. Kansallisetkin ohjelmat ovat kuitenkin tahoillaan toteuttaneet ja seuranneet Itämeristrategian tavoitteita - esim. Suomessa ESR-rahoituksesta n. 16 %:n ja EAKR-rahoituksesta jopa 39 %:n on arvioitu kohdistuvan Itämeristrategian painopisteitä tukevaan toimintaan.

Tulevan kauden ohjelmavalmistelun käynnistyessä Itämeren alueen jäsenmaissa on yhdessä todettu tarve yhtenäistää tulevia ohjelmia siten, että edellytykset eriasteiselle yhteistyölle olisivat paremmat ja käytännöt joustavammat. Suomi on Itämeristrategian puheenjohtajamaana heinäkuusta 2019 heinäkuuhun 2020. Itämerisuurlähettiläämme Helena Tuuri (UM) sekä alueet ja kasvupalvelut -osaston päällikkö Marja-Riitta Pihlman (TEM) kutsuivat alueen jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission pääosastojen maayksiköiden edustajat koolle Brysseliin 23.9. keskustelemaan siitä, miten Itämeren alueen strategia saataisiin paremmin integroitua kansallisiin rakennerahasto-ohjelmiin.

Alueet ja kasvupalvelut -osaston päällikkö, ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Suomen Itämeren alueen suurlähettiläs Helena Tuuri ulkoministeriöstä toimivat tapaamisen koollekutsujina.

Alueet ja kasvupalvelut -osaston päällikkö, ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Suomen Itämeren alueen suurlähettiläs Helena Tuuri ulkoministeriöstä toimivat tapaamisen koollekutsujina.

Avauspuheenvuorossaan Tuuri totesi, että makroaluestrategiat voivat olla tehokas yhteistyön väline, jolla vastataan ongelmiin, joihin yksittäisen maan on hankala vastata. Samoin myös mahdollisuuksiin voi olla tehokkaampaa tarttua yhdessä kuin yksin. Pihlman totesi mm, että Suomessa on opittu ymmärtämään, että kansainvälinen yhteistyö voi tuoda myös alueellisille hankkeille lisäarvoa esim. kokemustenvaihdon ja synergiaetujen muodossa. Hän nosti esille myös toiminnan arvioinnin tärkeyden. Komission Itämeristrategiatiimin vetäjä Pekka Jounila totesi, että Itämerisuurlähettiläs Helena Tuurin ja muiden kansallisten koordinaattoreiden kanssa pyritään tekemään strategian toimeenpanosuunnitelmasta mahdollisimman konkreettinen, joka sisältäisi myös relevantit indikaattorit ja tavoitteet. Tilaisuudessa puhunut DG EMPL:n apulaispääjohtaja Andriana Sukova muistutti mm. makroaluestrategioita koskevista neuvoston päätelmistä https://ec.europa.eu/regional_policy/sources/cooperate/macro_region_strategy/pdf/council_conclusions_17052019.pdf  DG Region yksikönpäällikkö Jean-Pierre Halkin toi puheessaan esille mm. makroaluestrategioiden, kansallisten ohjelmien ja rajat ylittävien ohjelmien siilojen murtamisen tärkeyden. Tilaisuuden lopputuloksena syntyi yhteinen näkemys ohjelmien välisen yhteistyön kehittämisen tarpeellisuudesta samoin kuin tarpeesta tehostaa EAKR- ja ESR-hallintoviranomaisverkostojen toimintaa sekä lisätä niiden jäsenten osaamista. Seuraava pyöreän pöydän kokous järjestetään ensi vuonna.

Seuraavana päivänä EAKR- ja ESR-verkostot jatkoivat edellispäivän keskustelujen pohjalta innostuneesti pohdintaa siitä, miten tästä edetään. Itämeristrategian toteutusta kehittävän horisontaalisen toimen (HA Capacity) johdolla järjestetään tulevan 8 kuukauden aikana vielä kolme kokoontumista, joissa kansallisten ohjelmavalmistelujen edetessä varmistetaan vuodenvaihteeseen mennessä päivitettävän Itämeristrategian yhtenevä huomiointi uusissa ohjelma-asiakirjoissa riittävän konkreettisella tasolla. Hallintoviranomaisverkostojen seuraava yhteinen kokoontuminen on joulukuussa Riikassa, jolloin ohjelmavalmistelussa on jo päästy pidemmälle ja voidaan tarkastella yhteisiä painopisteitä. 

Toisena päivänä EAKR- ja ESR-hallintoviranomaisverkostot pohtivat yhdessä yhteistyön edellytyksiä ja käytännön toteutusta ohjelmavalmistelun rinnalla.'

Toisena päivänä EAKR- ja ESR-hallintoviranomaisverkostot pohtivat yhdessä yhteistyön edellytyksiä ja käytännön toteutusta ohjelmavalmistelun rinnalla.