Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n edistyneimpiä

Suomen rakennerahasto-ohjelman ja takausohjelman yhteinen seurantakomitea kokoontui 13. kokoukseensa 21.11.2019 Helsingissä. Ohjelmakauden 2014-2020 kuudennen vuoden lähestyessä loppuaan kokouksessa voitiin todeta rakennerahasto-ohjelman toteutuvan edelleen tasaisesti ja tasapainoisesti. Ohjelman 2,57 miljardin euron julkisen rahoituksen kehyksestä oli marraskuun alussa varattu jo yli 83 % ja maksettu 48 %. Hankkeita on käynnistynyt lähes 7 300 kappaletta, joista kolme neljäsosaa on EAKR-osarahoitteisia. Pohjoisen harvan asutuksen EAKR-rahoitus on tehnyt hyvin kauppansa; sen kehyksen varausaste (94 %) on jo ohittanut koko ohjelman varausasteen.  Kunta- ja muuta julkista rahoitusta on kaikilla toimintalinjoilla kertynyt hankkeisiin yli vähimmäistarpeen. Myös EAKR:n erityistavoite kohdistaa vähintään 25 % rahoituksesta vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin on nyt saavutettu – varauksista laskettu rahoitusosuus on nyt täsmälleen tavoitteen mukainen 25 %, kun se vielä esimerkiksi kaksi vuotta sitten oli alle 20 %:n.

Rakennerahasto-ohjelman rahoitusvolyymiltään suurin erityistavoite on "Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta", johon on kohdistunut julkista rahoitusta ohjelmakauden aikana yhteensä 370 miljoonaa euroa. Seuraavana on "Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen kasvun edistäminen", johon julkista rahoitusta on kohdistunut 300 miljoonaa euroa. Kolmantena ja samalla suurimpana ESR-erityistavoitteena on "Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevin työllistymisen edistäminen" 250 miljoonan euron rahoitusosuudellaan.

Maakunnista eniten rahoitusta on kohdistunut Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjois-Savoon ja Lappiin (alla oleva kuva). 

Marraskuun alkuun mennessä rakennerahasto-ohjelman EAKR-toimenpitein on syntynyt lähes 400 uutta yritystä ja 7 500 uutta työpaikkaa. Lähes 13 000 yritystä on osallistunut TKI-instituutioiden vetämiin hankkeisiin ja lähes 2 000 yritystä aloittanut viennin tai laajentanut uudelle vientimarkkina-alueelle. ESR-hankkeisiin on osallistunut työttömiä, työvoiman ulkopuolella olevia ja työssä olevia henkilöitä yhteensä yli 263 000 ja hanketoiminnalla on tuettu yli 29 000 mikro- ja pk-yritystä.

Rakennerahasto-ohjelman ja takausohjelman tilannekatsausten lisäksi seurantakomitea sai kuulla myös maaseudun kehittämisohjelman, meri- ja kalatalousohjelman sekä vähävaraisten avun toimenpideohjelman (FEAD) tilannekatsaukset. Yhteistä näille kaikille on havainto siitä, että Suomi kuuluu edelleen EU-tasolla terävimpään kärkeen, mitä tulee maksatusten edistymiseen. Lisäksi seurantakomiteaa keskustelutti myös valmistautuminen tulevaan ohjelmakauteen 2021–2027.

Seurantakomitean kokousta edeltävänä päivänä järjestettiin kaikkien Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) yhteinen vuosikokous. Kokouksessa olivat siis edustettuina rakennerahasto-ohjelman lisäksi myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, kansallinen meri- ja kalatalousohjelma sekä Ahvenanmaan rakennerahasto- ja maaseudun kehittämisohjelmat. Komissiosta oli paikalla vastaavasti edustajat ao. pääosastoilta (DG Regio, DG Employment, DG Agri ja DG Mare). Edellisen kerran vastaava, kaikille ERI-rahastoille yhteinen vuosikokous järjestettiin kaksi vuotta sitten. Yhteisen kokouksen tarkoituksena oli tarkastella eri rahastojen ja ohjelmien roolia kansallisella tasolla laaditun kumppanuussopimuksen tavoitteiden toteutumisessa.

Useimmat Eurooppa 2020 -tavoitteet ovat Suomen osalta toteutumassa hyvin, mutta TKI-menojen osuus bruttokansantuotteesta ei edelleenkään ole lähtenyt toivottuun nousuun ollen vuonna 2018 vain 2,71 % kun se huippuvuonna 2009 kävi 3,75 %:ssa. Syrjäytymisvaarassa olevien osuus taas ei ole lähtenyt toivottuun laskuun ollen vuonna 2018 edelleen 16,5 % väestöstä.

Toisaalta vuosikokouksessa todettiin, että ERI-rahastojen osuus Suomen julkisista menoista on vain muutama prosentti, joten EU-osarahoitteisten toimien vaikutusmahdollisuudet valtakunnan tasolla ovat varsin rajalliset. Alueellisella ja paikallisella tasolla vaikutukset ovat helpommin todettavissa. Kaiken kaikkiaan EU-ohjelmatyössä mukana olevat ihmiset eri puolilla Suomea voivat olla tyytyväisiä työnsä tuloksiin ja viettää rauhallista ja rentouttavaa joulua. Uusi vuosi 2020 tuo mukanaan monenlaista uutta, ei vähiten liittyen tulevan ohjelmakauden valmisteluun.