Koronakriisi perui myös seurantakomitean kevään kokouksen

"Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020" - Suomen rakennerahasto-ohjelman sekä takausohjelman yhteisen seurantakomitean oli määrä kokoontua 14. kokoukseensa Kokkolassa toukokuun puolivälissä. Pitkälle valmisteltu kokous jouduttiin kuitenkin koronatilanteen vuoksi perumaan ja siirtämään molempien ohjelmien vuoden 2019 vuosiraporttien käsittely kirjalliseen menettelyyn, joka käynnistyi 11.5 ja päättyy 26.5. Mikäli seurantakomitean jäsenet eivät määräaikaan mennessä vastusta vuosiraporttien hyväksymistä, päästään ne lähettämään komission tarkasteltaviksi vielä toukokuun aikana.

Vaikka rakennerahasto-ohjelman vuosiraportti oli vuoden 2019 osalta jälleen ns. suppea raportti, kertyi sen pohjalta laaditulle kansalaisversiolle silti mittaa 54 sivua – lähinnä johtuen raportin sisältämistä runsaslukuisista hanke-esimerkeistä sekä suuralueiden omista tekstiosioista sekä valtakunnallisen toiminnan kuvauksesta, joille virallisessa raportissa ei ole tilaa eikä paikkaa. Sekä rakennerahasto-ohjelman että takausohjelman raportit tulevat nähtäville rakennerahastot.fi -sivuille.

Kuvituskuva hankkeiden toiminnasta.

Rakennerahasto-ohjelman kehyksestä jo yli puolet maksettu hankkeille

Vuosiraporttiaineiston ohessa seurantakomitealle toimitettiin myös tiedoksi tilannekatsaus ohjelman toteutumiseen 1.5.2020 mennessä.  Ohjelman 2,57 miljardin euron julkisen rahoituksen kehyksestä oli toukokuun alussa varattu jo yli 93 % ja maksettu 55 %. Hankkeita oli käynnistynyt runsaat 8 100 kpl, joista kolme neljäsosaa EAKR-osarahoitteisia. EAKR-hankkeitten suuri määrä johtuu paitsi EAKR:n kokonaisrahoituskehyksen suuremmasta osuudesta myös yksittäisille yrityksille myönnettävien tukien suuresta lukumäärästä. Pohjoisen harvan asutuksen EAKR-lisärahoitus on nyt jo kokonaan varattu. Kunta- ja muuta julkista rahoitusta on kaikilla toimintalinjoilla kertynyt hankkeisiin yli vähimmäistarpeen.

Rahoituksen kohdentuminen sisällöllisesti, alueellisesti ja toteuttajatyypeittäin

Rakennerahasto-ohjelman rahoitusvolyymiltään suurin erityistavoite on "Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta", johon on kohdistunut julkista rahoitusta ohjelmakauden aikana yhteensä lähes 400 milj. euroa. Seuraavana on "Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen kasvun edistäminen", johon julkista rahoitusta on kohdistunut 330 milj. euroa. Kolmantena ja samalla suurimpana ESR-erityistavoitteena on "Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevin työllistymisen edistäminen" 275 miljoonan euron rahoitusosuudellaan.

Maakunnista eniten rahoitusta on kohdistunut alueellisessa päätöksenteossa käytettäväksi Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjois-Savoon ja Lappiin.  Vastaavasti pienimmät rahoituskehykset on ollut käytettävissä Kanta-Hämeessä, Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla (kuva 1).  Rahoituksen kohdentuminen kuvastaa ohjelmakauden alussa kansallisesti sovittua rahoituksen jakaantumista Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien välillä.

Kuva 1: Alueellisessa päätöksenteossa olevan rahoituksen varaukset maakunnittain ja rahastoittain 1.5.2020 mennessä (julkinen rahoitus yhteensä, milj. euroa)

Kuva 1: Alueellisessa päätöksenteossa olevan rahoituksen varaukset maakunnittain ja rahastoittain 1.5.2020 mennessä (julkinen rahoitus yhteensä, milj. euroa)

Rakennerahasto-ohjelman julkisesta rahoituksesta (EAKR+ESR) oli toukokuun alkuun mennessä n. 424 milj. euroa varattu hankkeisiin, joissa ammattikorkeakoulut olivat päätoteuttajina. Tämä on lähes 18 % ohjelman julkisesta rahoituskehyksestä. Kuntien osuus on 329 milj. euroa (n. 14 %) ja pienten yritysten 250 milj. euroa (10 %). Seuraavina tulevat yliopistot 244 milj. euron (10 %) ja valtion viranomaiset 224 milj. euro (9 %) osuuksillaan. EAKR:n osalta erikseen tarkasteltuna ovat pienet yritykset kuitenkin tärkein toteuttajaryhmä lähes 17 prosentin rahoitusosuudellaan.

EAKR:n vähähiilisyystavoite ylitetty jo varausten osalta

EAKR:n erityistavoite kohdistaa vähintään 25 % rahoituksesta vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin on nyt saavutettu – varauksista laskettu rahoitusosuus on jo 26,3 %, tosin maksatuksista laskettuna vasta 21,5 %. Toukokuun alkuun mennessä 25 %:n osuuden varauksista oli ylittänyt jo 11 maakuntaa - kärjessä Kainuu ja Varsinais-Suomi (n. 36 %). Vähähiilisyyttä edistävien hankkeiden rahoitusosuus on kehittynyt ohjelmakauden aikana nousujohteisesti – vuoden 2015 lopulla lukema oli vain vajaat 16 %, mutta on varsinkin vuodesta 2018 noussut tasaisesti (kuva 2).

Kuva 2: Vähähiilisyyttä edistävien erityistavoitteiden 3.1 ja 3.2 osuus ohjelman EAKR-toimintalinjojen kokonaisvarauksista (julkinen rahoitus yhteensä) neljännesvuosittain

Kuva 2: Vähähiilisyyttä edistävien erityistavoitteiden 3.1 ja 3.2 osuus ohjelman EAKR-toimintalinjojen kokonaisvarauksista (julkinen rahoitus yhteensä) neljännesvuosittain

Hanketyö on tuottanut monenlaisia tuloksia

Ohjelman tuloksellisuutta ja yhteiskunnallista merkitystä mitataan lukuisten hanketyötä kuvaavien indikaattorien avulla. Toukokuun alkuun mennessä oli ohjelman EAKR-toimenpiteissä

  • Syntynyt 439 uutta yritystä (joista naisten perustamia 147 eli 33 %)
  • Luotu 8 600 uutta työpaikkaa (joista naisten osuus 2 706 eli 31 %)
  • Luotu 702 uutta T&K –työpaikkaa (joista naisten osuus 214 eli 30 %)
  • 811 pk-yritystä aloittanut uuden liiketoiminnan
  • 567 yritystä kehittänyt markkinoille uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen
  • 665 yritystä kehittänyt itselleen uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen
  • 2 783:ssa pk-yrityksessä tapahtunut merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys
  • 605:n itä- ja pohjoissuomalaisen pk-yrityksen saavutettavuus parantunut
  • 2 027 pk-yritystä aloittanut viennin tai laajentanut uudelle vientimarkkina-alueelle
  • 15 135 yritystä osallistunut tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin
  • 2 783 yritystä käynnistänyt TKI-toiminnan tai -yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa
  • syntynyt 1 492 yhdyskunnissa kehitettyä uutta vähähiilisyyttä edistävää ratkaisua

ESR-toimenpiteisiin oli toukokuun alkuun mennessä osallistunut

  • 165 838 työtöntä tai työelämän ulkopuolella olevaa (joista naisia 86 630 eli 52 %) ja 119 306 työssä olevaa henkilöä (joista naisia 78 725 eli 66 %)
  • 61 092 alemman tai ylemmän peruskoulutuksen suorittanutta henkilöä (joista naisia 29 991 eli 49 %), 107 474 henkilöä joilla on keskiasteen tai ylemmän keskiasteen koulutus (joista naisia 57 861 503 eli 54 %) ja 109 395 henkilöä, joilla on korkea-asteen koulutus (joista naisia 74 142 eli 68 %)
  • 14 746 opinto-ohjaajaa, uraneuvojaa ja muuta ohjauspalveluiden asiantuntijaa (joista naisia 11 112 eli 75 %)
  • 38 319 maaseutualueilla asuvaa (joista naisia 22 064 eli 58 %)
  • 37 093 maahanmuuttajaa, ulkomaalaistaustaista tai vähemmistöön kuuluvaa henkilöä (joista naisia 19 996 eli 54 %)
  • 6 574 vammaista henkilöä (joista naisia 3 313 eli 50 %)
  • 6 851 henkilöä jotka ovat aloittaneet koulutuksen lopettaessaan hankkeessa (joista naisia 3 679 eli 54 %)
  • 13 490 työttömänä tai työelämän ulkopuolella ollutta, jotka ovat saaneet työpaikan (joista naisia 6 804 eli 50 %)

Lisäksi ESR-toimenpitein on tuettu 33 186 mikro- ja pk-yritystä.

Hankkeista on moneksi

Kuten todettua, oli hankkeita toukokuun alkuun mennessä käynnistynyt jo yli 8 100 kpl. Laaja-alainen ohjelma on mahdollistanut hyvin monensisältöistä toimintaa eri puolilla maata – kulloistenkin tarpeiden mukaan. Seuraavassa on esimerkkejä toiminnan kohdistumisesta joihinkin rahastokohtaisiin teemoihin 1.5.2020 mennessä (varattu julkinen rahoitus):

EAKR:

  • Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen: 2 355 hanketta, 328 milj. euroa
  • Matkailun edistäminen: 480 hanketta, 146 milj. euroa
  • Kaupunkikehittäminen: 92 hanketta, 105 milj. euroa
  • Pk-yritysten liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen Itä- ja Pohjois-Suomessa: 52 hanketta, 64 milj. euroa
  • Maaseutumaisten alueiden kehittäminen: 138 hanketta, 46 milj. euroa
  • Äkilliset rakennemuutokset: 98 hanketta, 20 milj. euroa

ESR:

  • Nuorisotakuu: 380 hanketta, 185 milj. euroa
  • Pitkäaikaistyöttömät: 313 hanketta, 138 milj. euroa
  • Ikääntyvien työllisyys: 160 hanketta, 88 milj. euroa
  • Maahanmuuttajien kotoutuminen: 181 hanketta, 73 milj. euroa
  • Vammaiset ja osatyökykyiset: 99 hanketta, 46 milj. euroa
  • Naisten kestävä osallistuminen työelämään: 49 hanketta, 18 milj. euroa
  •  

Rakennerahastoista apua myös koronakriisin vaikutusten lieventämiseen

Rakennerahasto-ohjelma oli kaiken kaikkiaan edistynyt hyvin toukokuun alkuun mennessä. Maaliskuusta lähtien koronakriisi on kuitenkin heijastunut myös ohjelmatyöhön: monien hankkeiden toteutus on hidastunut tai pahimmillaan jopa täysin pysähtynyt. Kuluvan ohjelmakauden viimeiset vuodet menevät kriisin vaikutusten lieventämisessä. Hanketyön perinteinen kulmakivi – kehittäminen – tulee jatkossa nähdä uudessa valossa; myös toiminnan hallittu sopeuttaminen ympäröivässä yhteiskunnassa vallitsevaan tilanteeseen on yhtälailla kehittämistä. Hanketyö muuttaa väistämättä luonnettaan eikä kaikkia indikaattorituloksia kenties entisessä mitassa synny, mutta ohjelma itsessään tarjoaa vielä jäljellä olevan rahoituksen puitteissa lukuisia keinoja myös koronakriisistä eri tahoille aiheutuneiden ongelmien helpottamiseen.