Liskot saattavat nuoret työelämään

Liskoyliherrat ovat työelämän matelijoita, joita kiinnostaa omistamansa tehtaan ylläpitoa enemmän golfaus ja muu vapaa-ajan vietto. Siksi he palkkaavat tehtaaseensa työntekijöitä, joiden tehtävänä on lisätä tehtaan tuottavuutta ja perustaa uusia linjastoja tehtaaseen.  

Tässä yksinkertaisuudessaan Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n (Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta) tammikuussa päättyneen ZET-hankkeen lopputuote, jonka tarkoituksena on antaa pelaaville nuorille tuikitarpeellisia koulutus- ja työelämätaitoja.

Reptilian Overlords -verkkopelin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat ZET-hankkeeseen osallistuneet nuoret yhdessä hanketta toteuttavan ammattikorkeakoulu Laurean ja pelikehitysfirma Valaa Oy:n kanssa. Toimintalinja 5: n juuri päättynyt ZET-hanke järjesti loppuseminaarinsa tammikuun lopulla Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Osalliseksi pelimaailmassa ja livenä

Nuorten pelaamisesta tiedetään, että peliin koukuttaa pelaamisen ympärille syntyvä pelikulttuuri. Imersiolla tarkoitetaankin sitä, että peli on pelaajan mielessä silloinkin, kun tämä ei aktiivisesti pelaa. Ammattimainen pelikehitys huomioikin esimerkiksi oheistuotteet pelin pelaamisessa. Esimerkkinä aikanaan maailmanlaajuiseen suosioon levinnyt SIMS-nukkekotisimulaatio, jonka hahmojen kehittelyssä ja ominaispiirteissä käytettiin mielikuvitusta, eikä tyydytty vähään.

ZET-hankkeen toiminta keskittyi työelämäpeli Reptilian Overlords'in ja sosiaalisen sovelluskehittämisen ympärille. Nuoret saatiin mukaan pelisuunnitteluun järjestämällä yhteisiä työpajoja Lohjalla ja Hangossa.

Laurean pelimessut

"Nuorten aito osallistaminen tarkoittaa, että palautteen tulokset kerrotaan suoraan nuorille. Nuorille sanotaan, että näin teidän palautteenne on vaikuttanut. Parhaimmillaan tuloksista viestiminen kehittää vuoropuhelua nuorten ja muiden suunnitteluprosessiin osallistuneiden kanssa.", kertoi loppuseminaarissa puheenvuoron pitänyt, Roviollakin työskennellyt Insight Specialist Aino Luode.

Luoteen mukaan tutkimus todentaa pelien hyödyt, mutta saattaisi olla olennaista tutkia vielä tarkemmin sitä, millaisia taitoja peli parhaimmillaan kehittää. Valmentaako online-pelaaminen vaikkapa tiimin johtamistaitoihin?

Sosiaalinen sovelluskehitys tukee toimintalinjan 5 tavoitteita

Valaa Oy on jo ennen ZET:iä osallistunut sosiaaliseen sovelluskehitykseen. ZET järjesti ensimmäisen Gamejaminsä, nuorille avoimen pelikehitystapahtumansa Hangossa ja Lohjalla marraskuussa 2015. Tiimitapaamisia jatkettiin kummallakin paikkakunnalla ja nuoret saivat mukaan kotimatkalle tehtäviä. Päivien aikana nuorille jaettiin esimerkiksi ideakortteja pahvikännykkänäytön muodossa, joihin sai vapaasti hahmotella sitä, minkä haluaisi mobiilipeliin mahdolliseksi.

Pelisuunnitteluprosessi jaettiin erilaisiin osiin: konseptointiin, pelikehitykseen, suunnitteluun, dialogien luomiseen ja grafiikan suunnitteluun. Nuorilla oli mahdollisuus vapaasti kokeilla kaikkea tai keskittyä johonkin tiettyyn.

Valaalla on ollut vuodesta 2014 olemassa valmis tuote, pelialusta, joka on ollut käytössä jo ZET:iä edeltävissä aiemmissa projekteissa ja josta voi irrottaa komponentteja ja jatkojalostaa. Näin samantyyppisten pelien kehittäminen onnistuu jatkossakin.

"Tällaisen projektin toteuttaminen kokeiluihin nojaten ja samalla ketterästi on haasteellista julkisella sektorilla jo jäykän hankintalainsäädännön vuoksi", totesivat Valaan kehittäjät. 

Rahoitusta on saatu Euroopan sosiaalirahaston lisäksi aiemmin Tekesiltä ja Finprolta.

Aleksi ideoi työpajassa – ja ohjausryhmässä

20-vuotias Aleksi Tuominen Lohjalta oli syksyn 2015 aikana vailla työtä ja opiskelupaikkaa ja asui kotona.

Aleksi Tuominen

"Äiti löysi ilmoituksen lehdestä, jossa etsittiin nuoria pelikehityshankkeeseen. Menin mukaan kokeiluasenteella, ilman kummempia odotuksia", Aleksi kertoi.

Aleksi oli pelannut erilaisia tietokonepelejä, mutta aiempaa kokemusta pelikehityksestä ei ollut. 

"Ryhmä toimi niin, että aluksi osallistujille annettiin tehtäviä, joiden perusteella pelin genre alkoi hahmottua. Pelin kohderyhmäksi tarkentuivat kouluikäiset."

Liskojen, eli reptiilien, valikoituminen peliin syntyi Aleksin mukaan "tyhjästä". Joku vain heitti, että mitä, jos käytettäisiin hahmoina liskoja?

Aleksi osallistui kaikkiin tapaamisiin. Ryhmäjako meni Jako kolmeen -periaatteella, nuorten omat preferenssit tai esimerkiksi tuttavuussuhteet eivät vaikuttaneet tekemiseen.

"Opin paljon siitä, miten töitä tehdään tiimissä ja pääsin myös osallistumaan hankkeen ohjausryhmän kokoukseen. Kokouksissa istuminen oli tosin vähän tuskaista", Aleksi hymyilee.

Aleksille ei kuitenkaan jäänyt ryhmästä pysyvämpiä kontakteja ja hän miettii edelleen, mihin suuntautua lähitulevaisuudessa. Omassa tiimissä oli kolmihenkinen porukka, joista Mika teki harjoittelun Ruukin pajalla Karkkilassa, Aleksi huolehti ICT:stä ja Johanna pääsi harjoitteluun Valaalle osana datanomiopintojaan.

Reptilan Overlords

Reptilian Overlords -pelistä julkaistiin tammikuussa betaversio, joka löytyy osoitteesta: 
http://zet-hanke.fi/alpha/

Teksti ja kuvat: Lea Kurki/Sokra