Hallitus on linjannut Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 – EU:n alue- ja rakenne-politiikan ohjelman rahoituksesta

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli tänään 22.3. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021–2027 rahoitukseen liittyviä linjauksia. Ne koskevat rahoituksen jakoa Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välillä, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksen siirtämistä InvestEU-toimintaan, osarahoitussuhteita, valtion ja muun julkisen rahoituksen osuuksia, EAKR:n ja Euroopan sosiaalirahaston plussan (ESR+) rahastojen osuuksia ja Manner-Suomen Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 ohjelman toimintalinjojen rahoitusta.

Ahvenanmaan rahoitusta koskeva linjaus

Ahvenanmaan osuus on 0,54 % eli noin 5,6 miljoonaa euroa Suomen EU:n alue- ja rakennepolitiikan saannosta. Se perustuu ohjelmakaudella 2014–2020 sovittuun varojen jakautumaan, joka on ollut 0,5 % EU-varoista. Ahvenanmaan osuudessa ohjelmakaudelle 2021–2027 on huomioitu muutokset väestöperustaisessa laskentamallissa. Kolmantena rahastona ohjelmaan myöhemmin lisättävän Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF) maantieteellinen kohdealue ei koske Ahvenanmaata. Ahvenanmaa vastaa omasta ohjelmatyöstään itsehallintolain nojalla.

Manner-Suomen toteutettavaa Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 koskevat linjaukset

Manner-Suomen EAKR-rahoituksesta 4 % eli noin 35,4 miljoonaa euroa siirretään InvestEU-toimintaan käytettäväksi jäsenvaltiokohtaiseen osioon vuosina 2022–2023.

EU:n ja kansallisen osarahoitussuhteen osalta noudatettaisiin EAKR:n ja ESR+:n osalta komission asetusehdotuksen mukaista vähimmäissuhdetta, joka on kehittyneillä alueilla (Helsinki-Uusimaa) EU 40 % ja kansallinen julkinen 60 % ja siirtymäalueilla (muu Suomi ml. pohjoisen harvan asutuksen alue) rahoituksessa EU 60 % ja kansallinen julkinen 40 %. Poikkeuksena tästä pääsäännöstä ESR+:n toimintalinjalla 5 EU:n rahoitusosuus on 95 % ja toimintalinjalla 6 90 % koko maassa.

Valtion osarahoitus olisi pääsääntöisesti 75 % kansallisesta julkisesta osarahoituksesta ja kuntien sekä muun julkisen rahoituksen osuus olisi 25 %. Valtion ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen suhteelliset osuudet vastaavat nykytilaa. EU:n ja kansallisen osarahoituksen suhteet mahdollistavat nykyistä matalamman valtion rahoitusosuuden sekä kuntien ja muun julkisen rahoitusosuuden. Kunnilta ja julkisilta organisaatioilta edellytettäisiin Helsinki-Uusimaata lukuun ottamatta hanketasolla euromääräisesti nykyistä matalampaa rahoitusosuutta, vaikka prosenttiosuus vastinrahoituksesta säilyykin nykyisellä 25 %:n tasolla.

Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston välinen rahoituksen jako noudattaa komission ehdotusta, jonka mukaan EAKR:n osuus on 59,5 % eli noin 884,5 miljoonaa euroa ja ESR+:n 40,5 % eli noin 602,4 miljoonaa euroa. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston osuus on komission kullekin jäsenmaalle erikseen määrittelemä.

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toimintalinjat ja niiden EU- ja kansallisen vastinrahoituksen osuudet:

Ohjelman toteutuksessa sovelletaan Do no significant harm –periaatetta, joka tarkoittaa, että ei voida rahoittaa ympäristöä vahingoittavia hankkeita. Periaate ja Pariisin ilmastosopimus sitovat kaikkea EU:n rahankäyttöä ja kaikkia rahastoja. EAKR-toiminnalla tuetaan ilmastotavoitetta niin, että vähintään 35 % rahoituksesta kohdistuu ilmastotoimiin. 

EAKR-rahoituksesta 8 % käytetään kestävään kaupunkikehittämiseen, joka Suomessa toteutuu 18 kaupungin tai kaupunkiseudun kanssa solmituilla ekosysteemisopimuksilla. Vähintään 25 % ESR+-varoista kohdennetaan sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan toimiin.

Komissio ei ole vahvistanut Suomen saamaa täsmällistä rahoitusosuutta, joten tässä esitetyt euromääräiset luvut ovat arvioita. Linjaukset eivät koske rahoituksen alueellista jakoa.