Vanhat ja uudet seurantakomiteat koolla kesäisissä tunnelmissa

Ohjelmakauden 2007–2013 rakennerahasto-ohjelmien perinteisiä kesäkokouksia vietettiin tänä vuonna osin haikeissakin tunnelmissa, sillä ainakin EAKR-ohjelmien osalta kysymyksessä oli todennäköisesti suuraluekohtaisten seurantakomiteoiden viimeiset varsinaiset kokoontumiset, loppukauden velvollisuuksista kun selvittäneen kirjallista menettelyä hyödyntäen.
Uuden, kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -rakennerahasto-ohjelman vastanimetty seurantakomitea puolestaan kokoontui uuden ohjelmakauden ensimmäiseen, vielä epäviralliseen kokoukseensa aktiivisesti keskustellen ja tulevaisuutta suunnitellen.

Kokouskierroksen aloittivat Etelä- ja Länsi-Suomen EAKR-seurantakomiteat, jotka kokoontuivat yhteiseen kokoukseen Hämeenlinnan Verkatehtaalle 20. –21. toukokuuta. Kokouksessa kuultiin mm. katsaukset molempien ohjelmien edistymistilanteesta, yleisemmät katsaukset muistakin päättyvän ohjelmakauden EU-ohjelmista sekä valmistautumisesta alkavaan ohjelmakauteen. Kesäkokouksista tuttuun tapaan seurantakomiteat hyväksyivät myös ohjelmien vuoden 2013 vuosiraportit toimitettavaksi komissioon. 

Toisena kokouspäivänä kuultiin alustuksia teemoista, jotka linkittävät Etelä- ja Länsi-Suomen päättyvää ja alkavaa ohjelmakautta toisiinsa. Näitä teemoja olivat rakennerahastot kasvuvyöhykkeiden (pohjoinen kasvuvyöhyke sekä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere = HHT-kasvukäytävä) kehittämisvälineinä, vähähiilisyyden tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet sekä Tekesin EAKR-toimenpiteet alkavalla ohjelmakaudella.

Kokouksen päätteeksi puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä esitti vielä koko seurantakomitean puolesta lämpimät kiitokset kuluneista vuosista Länsi-Suomen EAKR-ohjelmapäällikölle Seppo Haukalle, jonka loppuvuodesta tapahtuvan eläkkeelle jäännin myötä länsisuomalaiseen aluekehittämiseen ja ohjelmatyöhön jää iso tila nuorempien täytettäväksi.   

Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokous pidettiin helteisessä Kajaanissa 22. –23. toukokuuta. Ensimmäisenä päivänä oli vuorossa hanke-esittelyjä ammattikorkeakoulun tiloissa sekä erillinen pelialaa koskeva esittely ennen illallista.

Varsinainen kokous pidettiin toisena päivänä. Kokouksessa keskusteluttivat erityisesti Itä-Suomen ohjelman toteuma maksatusten kannalta, koska tänä vuonna n+2-kiertonopeusvaateen toteutuminen vaatii 58 miljoonan euron maksatuksia, sekä teknisen tuen riittävyys ohjelman toteuttamiseen.

Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomitea kokoontui 4–5.6. kesäisessä Savonlinnassa. Seurantakomitean jäsenet keskustelivat innokkaasti ohjelman toteutumisesta ja mahdollisuuksista varmistaa ohjelman täysimääräinen toteutuminen. Keskustelussa tuotiin myös kehittämisehdotuksia alkavan kauden toteutukseen. Seurantakomitea tutustui Savonlinnan matkailuhankkeeseen sekä työmarkkinoille pääsyä edistäviin hankkeisiin, joissa osallistujia aktivoidaan monimuotoisilla menetelmillä. Seurantakomitea sai myös nähdä savonlinnalaisten nuorten suunnitteleman ja toteuttaman Duunari X -videon, jolla markkinoidaan osaavia nuoria työnantajille.
Katso video

Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokous puolestaan pidettiin Kokkolassa 11. –12. kesäkuuta. Jälleen ensimmäisenä päivänä vuorossa olivat hanke-esittelyt, mutta erillisten hankkeiden tarkemman esittelyn sijaan kyseessä oli likimain seminaariluonteinen tilaisuus, jossa lähinnä yritykset tai niiden lähellä olevat toimijat toivat esiin paikallista mittavaa ja monipuolista osaamista ja yritystoimintaa. Illanvietossa tunnelma herkistyi laulun ja erityisesti koordinaatiosta vastaavien muistamisella ja runsailla kiitoksilla.

Kokous noudatti tuttua kaavaa käsiteltävien aiheiden osalta. Myös nyt tekninen tuki keskustelutti varsin paljon. Kaiken kaikkiaan asioiden käsittely sujui huomattavan nopeasti – mahtoiko johtua hyvästä valmistelusta vai perjantaipäivästä – ja kokous päättyikin jo iltapäiväkahveille.

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 –Suomen rakennerahasto-ohjelman ensimmäinen seurantakomitean kokous järjestettiin Helsingissä 13.6. Seurantakomitea mm. nimesi itselleen sihteeristön, hyväksyi itselleen työjärjestyksen ja ohjelman viestintästrategian sekä päätti hankkeiden valintaperusteista. Ylijohtaja Taina Susiluoto viritti puheenvuorossaan seurantakomitean jäsenet uuteen ajattelutapaan rakennerahasto-ohjelman toteuttamisessa. Hänen mukaansa rakennerahastovarojen merkitys kasvaa muiden kehittämisrahojen vähetessä. Rakennerahastovarojen tulee olla nimenomaan kehittämisrahoja, joilla haetaan vaikuttavuutta ja samalla otetaan riskejä, joita muuten ei uskallettaisi ottaa. Susiluoto korosti seurantakomitean vaikutusvaltaa siihen, millä mentaliteetilla lähdetään liikkeelle ohjelman toteuttamisessa. Suomen rakennerahasto-ohjelma on fokusoitu pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen, työllistymiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Susiluoto peräänkuulutti sitä, että jokaisen pitäisi pystyä ajattelemaan omaa asemaansa yhteisen edun tekijänä ja tukea koko Suomen tulevaisuutta helikopteriperspektiivistä. Jokaisen tulee siirtyä edunvalvonnasta yhdessä tekemiseen. Tarvitaan poikkihallinnollisia strategisia linjauksia sekä entistä tehokkaampaa yhteistyötä niin alueilla kuin ministeriöidenkin kesken.

Seurantakomitean puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä totesi, että seurantakomitea ei ole vain kaksi kertaa vuodessa pidettävä kokous vaan koko prosessi - mukaan lukien sihteeristön ja alueiden toiminta sekä yhteistyö komission kanssa - tähän haetaan nyt entistä joustavampaa ja tehokkaampaa toimintaa. Keskeisenä osapuolena ovat myös järjestöt. Oleellista on, että kaikki ovat nyt yhdessä pöydässä eikä enää viiden eri seurantakomitean pöydissä. Suuri osa ihmisistä on jo tottunut työskentelemään yhdessä eikä esteitä ole sille, etteikö tästä mentäisi joustavasti eteenpäin.

Seurantakomitean kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti ja ilmapiiri oli optimistisesti eteenpäin katsova. Kaikille tuntui olevan selvää, että Suomen neljännelle rakennerahasto-ohjelmakaudelle ollaan menossa uusin eväin ja välinein – siis totuttuja toimintatapoja rohkeasti uudistaen.