Itä-Suomen hankehaut

Palaa sivulle
« Takaisin

EU-ohjelmakauden 2014-2020 helmikuun 2020 teemahaun teemat Etelä-Savossa

Alkaa: 21.11.2019
Päättyy: 14.2.2020

Sisältö:

Etelä-Savossa on haettavana rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.

Haussa etsitään erityisesti Etelä-Savon maakuntaohjelman sekä älykkään erikoistumisen strategian mukaisia hankkeita, jotka vahvistavat maakunnan kehittämisen kärkiin VESI – METSÄ – RUOKA liittyviä arvoketjuja, yritysten toimintaedellytyksiä ja ihmisten hyvinvointia. Rahoitettavilta hankkeilta edellytämme hankehakemuksessa perusteltua aluekehitysvaikuttavuutta, joka vahvistaa maakunnan elinvoimaa. 

Hankkeiden toteutusaika voi olla korkeintaan kolme vuotta.

Hakemuksessa on esitettävä selkeästi ja lyhyesti kehityshaaste tai ongelma ja siihen tavoiteltava ratkaisu. Rakennerahasto-ohjelman vastaavuuden lisäksi hankehakemusten odotetaan olevan konkreettisia ja tarvelähtöisiä.

 

EAKR-hankkeiden tukiprosentti on 70 %.

ESR-hankkeiden tukiprosentti on 80 %.

 

Etelä-Savon rahoittajat priorisoivat tässä haussa hankehakemuksia seuraaviin teemoihin:

  • Metsä, ruoka, vesi – klustereiden kokoaminen ja vahvistaminen
  • Matkailun saavutettavuus
    • Liikennepalveluiden kehittäminen Saimaan alueen matkailun edistämiseksi
    • Luontomatkailu ​
    • Geopark – jatkokehittäminen​

             - Kohteiden kehittäminen, markkinointi ja saavutettavuus​

  • Savonlinna on Itä-Suomen maakuntien yhteinen ehdokas Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026​

             - kulttuuripääkaupungin saavutettavuus​

  • Selvitykset saavutettavuuden keinoista
  • Osaavan työvoiman saatavuus ja koulutuksen vetovoiman lisääminen edistämällä jatkuvaa oppimista
    • Työpaikkojen ja koulutuskentän houkuttelevuuteen panostaminen osaavan työvoiman saatavuuden lisäämisen keinona.
      • Yritysten brändin, johtamisen, ym. houkuttelevuuden kehittäminen yrityksiä sparraamalla.
      • Vahvistetaan mikro- ja pk -yritysten tuottavuutta ja muutosvalmiuksia sekä työhyvinvointia
      • Koulutuskentän yhteinen markkinointi niin maakunnan nuorille, työssä oleville aikuisille, kuin maakunnan ulkopuolelle.
      • Tavoitteena on hyvä työelämä Etelä-Savossa siten, että alueen työpaikat ovat tuottavia, innovatiivisia, edistyksellisiä sekä houkuttelevia.
      • Työorganisaatioiden ja yrittäjien tulee sopeutua yhä paremmin käynnissä oleviin ja tuleviin muutoksiin, joita ovat mm. väestön ikääntyminen, kansainvälistyminen, talouden kasvu, ekologisuus, vähähiilisten ratkaisujen hakeminen, kulttuurin ja luovan talouden menetelmät sekä uudenlaiset työskentelytavat.
      • Toimenpiteillä voidaan myös edistää työn ja yksityiselämän yhteensovittamista ja työurien pidentämistä.
      • Erityishuomiota kiinnitetään uusien yritysten mukaan saamiseen kehittämistoimintaan sekä osatyökykyisten työssä pysymiseen ja ennenaikaisten eläköitymisten ehkäisyyn.
      • Käyttäjälähtöisen tulokulman hyödyntäminen ihmisten maakuntaan takaisinmuuton edistämisessä
      • Lisätään kansalaisten osallisuutta ja elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä sekä vahvistetaan miesten ja osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla
    • Tunnistetaan ja todennetaan yhteistyössä yritysten kanssa osaamistarpeet. 
      • Koulutuksen kehittäminen tutkintorakenteesta riippumattomampaan suuntaan, uudenlaisen osaamisen tunnistavaksi
      • Verkko-opintojen kehittäminen koulutustoimijoiden ja työelämän yhteistyönä
      • Tarvitsemme koulutusrakenteet ylittäviä, joustavia ja eri alojen osaamista hyödyntäviä ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuden ja jatkuvan oppimisen tarpeisiin.
      • Aikuisväestö tarvitsee joustavasti järjestettyä, yksilöllisistä tarpeista lähtevää ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta ja osaamisen vahvistamista, joka tukee alueen pk-yritysten muuttuvia osaamistarpeita, uudistumista ja kilpailukykyä erityisesti maakunnan keskeisillä osaamisaloilla. 
      • Osaamisen vahvistamista haetaan luovan talouden ja kulttuurin alalla mm. matkailuun liittyen.
      • Suurempaa hankevaikuttavuutta voidaan saada eri rahoitusvälineitä yhdistämällä.
    • Löydetään ratkaisuja alle 30-vuotiaiden koulutukseen tai työelämään siirtymisen tukemiseen ja tehostamiseen
      • Nuorten koulutukseen hakeutumisen tueksi sekä työllistymiseen ja rekrytoinnin helpottamiseen tarvitaan uusia käytännönläheisiä keinoja ja kokeiluja. Oppilaitosten ja työelämän yhteistyönä luodaan uusia, joustavia opintopolkuja sekä tuodaan esiin maakunnan koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia.
      • Nuoret tarvitsevat helposti saavutettavaa psykososiaalista tukea.
    • Haetaan ratkaisuja työttömien työllistämiseksi
      • Pitkäaikaistyöttömien, ikääntyvien ja osatyökykyisten sosiaalista osallisuutta ja työelämävalmiuksia tulee vahvistaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi. Pitkäaikatyöttömiä tuetaan edistämällä työllisyys- ja hyvinvointipalveluiden saavutettavuutta ja sosiaalista osallisuutta.
      • Maakunnassa tarvitaan nopeita ja tehokkaasti toimivia asiakaslähtöisiä ratkaisuja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamiseksi. Tavoitteena on nostaa työllisyysastetta ottamalla tehokkaammin käyttöön koko työvoimapotentiaali (työttömät, osatyökykyiset, maahanmuuttajat, osatyölliset, valmistuvat opiskelijat, paluumuuttajat, työpaikkaa vaihtavat). Tähän tarvitaan räätälöityjä lähestymistapoja ja käyttäjälähtöistä tarkastelua.
      • Työvoiman liikkuvuutta edistävät keinot ovat tärkeitä työllisyyden parantamisessa. Ratkaisuina toivotaan käytännönläheisiä ja tarvelähtöisiä hankkeita, jotka vähentävät yritysten ja työnantajien rekrytointiongelmia ja saavat aikaan laadukkaita työllistymisiä. 
      • Tarvitaan uusia kokeiluja ja pysyvämpiä ratkaisuja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ottaen huomioon erityisesti työelämän ulkopuolella olevat miehet ja osatyökykyiset.
  • Kaupunkikehittäminen toiminnallisuutta ja osallisuutta vahvistamalla
  • Aktivoidaan yritysten kansainvälistymistä
    • Kansainvälistymisellä luodaan yrityksille kasvua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritysten kansainvälistymisen tueksi tarvitaan neuvontaa ja aktivointia sekä uusia verkostoja.
    • Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä alueelle tulee edistää yhteistyössä yritysten kanssa. Kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia tulee hakea erityisesti niillä aloilla, joissa on haasteita työvoiman saatavuudessa.

Valintakriteerit:

Rakennerahasto-ohjelman yleiset ja erityistavoitekohtaiset valintaperusteet vaikuttavat hankkeiden arviointiin. Hankkeet arvioidaan pisteyttämällä ne valintaperusteiden mukaisesti. Hyvin valmistellussa hakemuksessa hakija osoittaa selkeästi hankkeen tarpeen ja hankkeen konkreettiset vaikutukset kehittämiskohteeseen tai kohderyhmään. Valintakriteerit määritellään tarkemmin hakijan oppaassa.

 

> Hakijan opas

 


Hakemusten toimitustapa:

Kyseessä on täysin sähköinen haku. 

Hakuajat

Hakemuksia voi jättää jatkuvasti, mutta hankkeiden keskitetyn käsittelyn vuoksi hakemukset pyydetään toimittamaan viimeistään 14.2.2020.

Seuraava teemahaku päättyy tällä tietoa toukokuussa 2020 ja sen teemat julkaistaan maalis- huhtikuun vaihteessa 2020.


Toimitusosoite:

Hakemukset tulee jättää EURA2014-järjestelmään https://www.eura2014.fi

Hankehakijat ja -toteuttajat ovat kirjautuneet EURA 2014:ään Väestörekisterikeskuksen (VRK) Katso-tunnistuspalvelun kautta. Myös EURA 2014:n käytön edellyttämät Katso-roolit on myönnetty Katso-palvelussa. Katso-tunnistus päättyy joulukuun aikana v. 2019 eikä EURA 2014 -järjestelmään enää voi kirjautua Katso-tunnisteita käyttämällä 1.1.2020 alkaen.

Tilalle tulee VRK:n (v. 2020 alusta Digi- ja väestötietovirasto) vahva Suomi.fi-tunnistus. Tämä tarkoittaa sitä, että EURA 2014:ään kirjautumiseen vaaditaan v. 2020 alusta alkaen henkilökohtainen vahva tunniste, joita ovat:

  • henkilökohtaiset pankkitunnukset
  • mobiilivarmenne
  • varmennekortti

Hankehakija/-toteuttaja voi itse valita haluamansa tunnistustavan em. menetelmistä.

Hankkeen valmisteluvaiheessa kehotetaan ottamaan yhteyttä rahoittajien asiantuntijoihin.


Lisätiedot:

Yhteystiedot löytyvät hakijan oppaasta.


Linkit: