Kehittävä arviointi (S11901)

Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden (TNO-palveluiden) valtakunnallista ESR-rahoitteista kehittämisohjelmaa on toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimana vuosina 2007–2013. Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikkö (ent. Innokuntoutus) on vastannut kehittämisohjelman ulkoisesta arvioinnista. Arviointi on toteutettu vuosina 2009–2013 ja se toteutettiin kilpialutuksen pohjalta. Kuntoutussäätiön toimeksiantoon on liittynyt ulkoisen arvioinnin lisäksi itsearviointimallin kehittäminen hanke- ja ohjelmatasolle sekä tuettujen itsearviointien toteutus kehittämisohjelmatoimijoille kehitetyn mallin avulla.

Erittäin tärkeässä roolissa kehittämisohjelmassa on ollut Aikuisohjauksen koordinaatiohanke, joka on toiminut kehittämisohjelman koordinoivana tahona. TE-sektorin tukemiseen keskittynyt, myöhemmin toimintansa aloittanut, valtakunnallinen LAITURI-hanke, on jäänyt pääsääntöisesti etäisemmäksi alueellisille hankkeille. Valtakunnalliset koulutushankkeet STUDIO-, ERKKERI ja TE-ERKKERI ovat tehneet merkittävää työtä TNO-osaamisen kehittämisessä sekä oppilaitos- että TE-sektorilla.

Kehittämisohjelman tärkeimmät saavutukset liittyvät alueellisten TNO-strategioiden ja -verkostojen luomiseen. Joillakin alueilla verkostojen toiminnan jatkuvuus tulevina vuosina on varmistettu toimijoiden välisillä sopimuksilla. Kehittämisohjelman toiminta on ollut melko oppilaitospainotteista, ja työelämäyhteistyö on jäänyt vähemmälle huomiolle. Käytettävissä olleisiin resursseihin nähden kehittämisohjelmalta olisi voinut odottaa enemmän konkreettisia tuloksia. Toisaalta alueilla on tehty tärkeää työtä ohjaustyön tärkeyden esiin nostamisessa ja alueellisen TNO-yhteistyön kehittämisessä.

Oppilaitoskeskeisestä ajattelusta on päästy lähemmäksi asiakaskeskeistä ajattelua. Nämä muutokset eivät olisi olleet mahdollisia ilman kehittämisohjelmaa. Kehittämisohjelman toimintaympäristössä ja organisaatiossa on tapahtunut muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet kehittämisohjelman toimintaan ja tuloksiin. Näistä keskeisimmät ovat valtakunnallisen elinikäisen ohjauksen kehittämis- ja koordinointivastuun siirtyminen ELY-keskuksille vuoden 2012 alussa, organisaatiomuutokset TE-hallinnossa 2012–2013 sekä NUOVE-hankkeen (2008–2011) ennenaikainen päättyminen. Vuoden 2012 alussa aloittaneet alueelliset elinikäisen ohjauksen (ELO) ryhmät ovat keskeisessä roolissa alueellisten hankkeiden työn juurtumisen näkökulmasta. Alueellisten ELO-ryhmien työ on kuitenkin joillakin alueilla vasta käynnistymässä, joten on ennenaikaista sanoa, kuinka paljon kehittämisohjelman tuloksia saadaan siirrettyä pysyviksi käytännöiksi alueellisten ELOryhmien toimesta. Organisaatiomuutokset TE-hallinnossa aiheuttivat katkoksia alueellisten hankkeiden TNO-verkostotyöhön. NUOVE-hankkeen tehtävänä oli kehittää ohjaukseen sähköisiä työkaluja, arviointi- ja palautejärjestelmiä sekä arviointivälineitä. Työ jäi kesken, mutta sitä on jatkettu joiltakin osin virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä. Sähköisille ohjausratkaisuille ja ohjauksen laadun arviointivälineille on edelleen olemassa iso tarve.

Kehittämisohjelman tukihankkeet, useat alueelliset hankkeet ja valtakunnallinen ELO-ryhmä jatkoivat toimintaansa rakennerahastokauden ja useimpien hankkeiden päättyessä v. 2013 lopussa. Kehittämistoiminta ja sen juurruttaminen ja levittäminen jatkuivat. Kehittämisohjelman tulokset ja vaikuttavuus näyttäytyvät kokonaisuudessaan vasta pidemmällä aikajänteellä. Jatkossa alueellisilla ELO-ryhmillä on keskeinen rooli sekä kehittämisohjelman tulosten juurtumisen näkökulmasta että yleisesti ohjauksen kehittämisessä. Aikuisohjauksen koordinaatio- ja LAITURI-hankkeiden yksi tärkeimmistä tehtävistä olikin varmistaa riittävä tiedonkulku alueellisten ELO-ryhmien ja kehittämisohjelman välillä vuoden 2014 aikana.

Lisätietoa hankkeesta rakennerahastojen ohjelmakauden 2007–2013 tietopalvelussa.