Petostentorjunta rakennerahastotoiminnassa

Ohjelmakaudella 2014­­­­­­­­­­­­­­­–2020 on kiinnitetty huomiota petostentorjuntaan. Petostentorjuntatoimenpiteiden tavoitteena on kehittää rakennerahastohankkeiden hallinnointiprosessia siten, että tahattomien väärinkäytösten mahdollisuus olisi ennaltaehkäistävissä sekä tahalliseen väärinkäytökseen ryhtyminen olisi entistä vaikeampaa tai että se olisi mahdollista estää.

Rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomainen sekä välittävät toimielimet sitoutuvat korkeisiin oikeudellisiin, eettisiin ja moraalisiin normeihin ja noudattavat lahjomattomuuden, puolueettomuuden ja rehellisyyden periaatteita. Hallintoviranomainen ja välittävät toimielimet toimivat petoksia ja korruptiota vastustaen ja petoksiin ja korruptioon sovelletaan nollatoleranssia. Samaa edellytetään myös rakennerahastohankkeiden tuensaajilta. Kaikki epäilyt sääntöjenvastaisuuksista ja petoksista tutkitaan huolellisesti riippumatta siitä, onko epäilty tekijä tuenhakija tai hallinnon virkamies.

Käsitteet

Väärinkäytöksellä ja sääntöjenvastaisuudella viitataan kaikkiin tahattomiin ja tahallisiin toimiin, joiden seurauksena julkisia varoja käytetään vastoin niiden säädettyä käyttötarkoitusta.

Petoksella tarkoitetaan toimia, joilla tekijä aiheuttaa tahallisesti erehdyttämistä taloudellisen edun tavoittelemiseksi. Esimerkkejä petoksista ovat avustuspetos, kavallus, lahjonta, väärennös ja virkavelvollisuuden rikkomus. Petos on tahallista toimintaa ja tekijä saa siitä perusteetonta taloudellista hyötyä. Petoksella ei ole pelkästään mahdollisia taloudellisia vaikutuksia. Se voi vahingoittaa myös varojen tehokkaasta ja tuloksekkaasta hallinnoinnista vastaavan organisaation mainetta.

Korruptiolla tarkoitetaan vaikutusvallan väärinkäyttöä oman edun tavoittelemiseksi. Väärinkäyttö voi olla lainvastaista tai muuten epäeettistä. Korruptio voi ilmetä eturistiriitoina ja kaksoisrooleina, kartelleina, pyöröovi-ilmiönä (päättäjiä siirtyy julkiselta sektorilta liike-elämään ja päinvastoin), lahjusten ottamisena ja antamisena, asiattomana toisen henkilön päätöksiin vaikuttamisena ja sukulaisten tai tuttavien suosimisena. Suomessa tapahtuvan korruption tunnuspiirre on, että toiminta on lainmukaista, mutta silti epäeettistä. Lue lisää korruptiosta

Eturistiriita on kyseessä silloin, kun tehtävien puolueeton ja objektiivinen suorittaminen vaarantuu perheeseen, tunne-elämään, poliittiseen tai kansalliseen mieltymykseen, taloudelliseen etuun tai mihin tahansa muihin, esimerkiksi EU:n varojen hakijan tai saajan kanssa yhteisiin etuihin liittyvien syiden vuoksi. Eturistiriita on tilanne, jossa henkilö ei voi tehdä oikeudenmukaista päätöstä, sillä se voisi vaikuttaa häneen. Hallintolaissa (434/2003) säädetään esteellisyydestä eli eturistiriidasta julkisten hallintotehtävien hoidossa.

Petoksista ilmoittaminen

Oikeusministeriön sivustolle on koottu tietoa viranomaisten ilmoituskanavista. Vihjeen voi lähettää poliisille tai verottajalle.

Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ohjeet petosepäilyn ilmoittamisesta

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaan liittyvät ilmiannot