Rakennerahastostrategia pähkinänkuoressa

Tavoitteena kilpailukyky, työllisyys ja hyvinvointi

EU:n rakennerahastojen ideana koko Euroopan unionin alueella on vahvistaa Euroopan ja sen eri alueiden kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Suomen rakennerahastostrategia määrittelee ne tavoitteet ja painopisteet, joiden perusteella rakennerahastoista myönnetään rahaa eri kehityshankkeille.

Suomessa EU:n rakennerahasto-ohjelmat lisäävät kilpailukykyä ja työllisyyttä. Niiden avulla tasoitetaan alueiden välisiä hyvinvointieroja ja parannetaan ihmisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Rakennerahasto-ohjelmat luovat parempia yritys-, osaamis-, innovaatio-, työ- ja asuinympäristöjä.

Suomessa rakennerahasto-ohjelmien tavoitteena on:

• synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja
• alentaa työttömyyttä ja vaikuttaa työllisyyden kasvuun
• kehittää aluetaloutta
• parantaa yritysten tuottavuutta ja kasvattaa kilpailukykyä
• nostaa koulutustasoa
• lisätä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa

Rahastot ja ohjelmat

Euroopan aluekehitysrahaston tukea jaetaan rakennerahastokaudella 2007–2013 viiden alueellisen ohjelman kautta Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois- Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Ohjelmat pohjautuvat kunkin alueen omiin kehittämistarpeisiin. Ohjelmissa määritellään strategia, toimenpiteet ja niihin kohdistettava rahoitus sekä toiminnan tulosten mittarit.

Euroopan sosiaalirahaston tuki jaetaan yhden ohjelman kautta, joka jakautuu valtakunnalliseen ja alueellisiin osioihin.

Euroopan aluekehitysrahaston tukea myönnetään myös Euroopan alueellisen yhteistyön ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin ohjelmille.

Ahvenanmaalla on omat rakennerahasto-ohjelmansa.

Rahoitus

Euroopan unionin tuki on lisärahoitusta Suomen kansalliseen kehittämistyöhön. Suomi saa EU:n rakennerahastoista vuosina 2007–2013 noin 1,7 miljardia euroa. Rahasummaa suurempi hyöty, vipuvoima, saadaan uusista toimintamalleista ja osaamisesta, jota hankkeet luovat. Suomi saa EU:lta rahoitusta sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittämiseen että muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. EU-ohjelmiin sitoutuu kansallista julkista rahoitusta yhteensä 2,01 miljardia euroa, joka tulee valtiolta (75 %) ja kunnilta (25 % ). Lisäksi ohjelmiin on arvioitu käytettävän noin 2,3 miljardia euroa yksityistä rahoitusta.

Euroopan unionin rakennerahastojen tuki Suomen kehittämiseen ohjataan kahden rahaston, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamien ohjelmien kautta.

Varoista 93 prosenttia (1,6 miljardia euroa) kohdennetaan koko Suomessa toteutettavan EU:n Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmien kautta. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmia toteutetaan koko Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomi saavat muuta Suomea enemmän tukea harvan asutuksensa perusteella. Ahvenanmaa saa käyttöönsä EU:n rakennerahoitusta omien ohjelmiensa mukaisesti.

Loppuosa rahoituksesta käytetään Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumenttiin (ENPI CBC). Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmilla rahoitetaan EU:n sisällä rajat ylittäviä, valtioiden tai alueiden välisiä yhteistyöhankkeita ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentilla (ENPI CBC:llä) EU:n ulkorajoilla rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita.