Tukikelpoisuus
Ohjausryhmän toiminta
On kysytty hankkeiden ohjausryhmän jäsenten (valtion ja kunnan virkamiesten) kokousmatka- ja majoituskustannusten korvaamisesta ja ohjausryhmän jäsenten ulkomaanmatkojen tukikelpoisuudesta. Lisäksi on nostettu esille ohjausryhmän yrittäjäjäsenille mahdollisesti maksettavat kokouspalkkiot.
Vastaus
Hallintoviranomaisen ohjeen (01/2009) tukikelpoisista menoista (liite 3) mukaan ohjausryhmän kotimaan matkakustannukset ovat tukikelpoisia. Mikäli ohjausryhmän jäsenen matka liittyy hänen virkatehtäviinsä ja työnantaja on velvollinen vastaamaan siitä, eivät kustannukset ole tukikelpoisia.
Osallistumisen hankkeiden ohjausryhmiin voidaan katsoa kuuluvan virkamiesten velvollisuuksiin, eikä siten virkamiesvastuuseen kuuluvien kulujen korvaamista voitane asettaa projektin tehtäväksi. Ohjausryhmiin osallistumisen tulisi aina olla myös virkamiehen lähettävän tahon (taustaorganisaation) omissa intresseissä.
Hallintoviranomaisen ohjeen mukaan ohjausryhmän ulkomaan matkakustannukset eivät ole tukikelpoisia. Ohjeistuksen taustalla on periaate siitä, että ohjausryhmä ei voi lähteä ulkomaille kokonaisena ryhmänä. Sen sijaan yksittäinen ohjausryhmän jäsen voi lähteä ulkomaan matkalle asiantuntijan roolissa, mikäli matka on hyvin perusteltavissa ja siitä aiheutuvat kulut kohtuullisia ja asiasta on sovittu etukäteen rahoittajaviranomaisen kanssa. Ulkomailla järjestettäviin tilaisuuksiin osallistumisen taustalla tulee olla hankkeelle kohdistuva selkeä hyötynäkökulma. On syytä esittää muun muassa perustelut, mikäli matkalle lähtee ohjausryhmän jäsen eikä projektin toimija.
Hallintoviranomaisen ohjeen mukaan ohjausryhmän jäsenille maksettavat mahdolliset palkkiot ja ansionmenetyskorvaukset ovat tukikelpoisia menoja. Sen sijaan palkkiota ei makseta henkilölle, jonka virkatehtäviin kuuluu ohjausryhmään osallistuminen. Ansionmenetyskorvausta voidaan maksaa esim. työsopimussuhteessa olevalle yrityksen työntekijälle tai yrittäjälle. Perustelluissa tapauksissa ohjausryhmän ulkopuoliselle erityisasiantuntijalle voidaan maksaa palkkio.
Yrittäjät ohjausryhmän jäseninä ovat eri asemassa kuin virkamiesjäsenet, joiden virkatehtäviin kuuluu ohjausryhmiin osallistuminen. Nykyisellään tukikelpoisuusohje sallii ansionmenetyskorvauksen maksun. Hallintoviranomainen pyrkii tarkistamaan/täsmentämään tukikelpoisuusohjetta ohjausryhmän yrittäjäjäsenille maksettavien korvausten osalta.
Hankkeen kustannukset
Hankkeen kustannusten on oltava maksettuja kustannuksia. Mikä on se raja mihin mennessä hankkeen päättymisestä kustannukset on oltava viimeistään maksettu ollakseen tukikelpoinen?
Esimerkki: Käsittelyssä on vanhan kauden rahalla rahoitettu EAKR hanke, joka kiireellä toteutettiin. Hankkeessa tehtiin suuria investointeja ja investoinnit on maksettu hankkeen toteutusaikana sulkutilille. Tiliotteesta näkee, että hakijan tililtä rahat on menneet sulkutilille. Pitääkö rahan olla sulkutililtä maksettu toimittajalle jotta kustannus olisi tukikelpoinen ja jos niin mihin mennessä? Kyseisessä tilanteessa on 500 000 euron hankinnat maksettu sulkutileille ja vasta hankkeen päättymisen jälkeen toimittajalle. Kysymys kuuluu: Onko menettely hyväksyttävä?
Vastaus
Kuvattu menettely, jossa maksuun varaudutaan siirtämällä rahat erilliselle tilille, ei täytä rakennerahastojen tukikelpoisuusehtoa tosiasiallisesta maksusta, vaan rahat pitää olla maksettu toimittajalle viimeistään 30.6.2009. Erityisesti on syytä varmistaa, että lasku myös erääntyy maksettavaksi ajoissa, ks. TEM HVO-ohje 11.6.2009 Dnro 1814/570/2009, sulkemisaikataulu-liite. Esim. TUKI2000-maksatusten siirtotiedostot tulee olla luettuna sisään Raindance-järjestelmään 29.6.2009 klo 14.00 mennessä.
Viitattu sulkemisaikataulu löytyy tästä linkistä
Alueellinen tukikelpoisuus
Itä-Suomen kehyksen käyttö alueen ulkopuolisessa rakennerahastotoiminnassa
Toimeenpanossa on noussut esille kysymyksiä siitä, voidaanko Itä-Suomen rahoituskehystä käyttää muilla Manner-Suomen ESR -ohjelma-alueilla (alueelliset osiot ja valtakunnallinen osio) toteutettaviin toimenpiteisiin. Lähinnä kyse on koulutushankkeista ja itäsuomalaisten osallistumismahdollisuudesta oman alueensa ulkopuolella järjestettäviin koulutuksiin. Toisin sanoen voivatko Itä-Suomen alueen edustajat osallistua alueensa ulkopuolella järjestettävään rakennerahastotoimintaan.
Vastaus
Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjan mukaan Itä-Suomen kehittämisen strategiaa tukevilla ESR-hankkeilla keskitytään työllisyyden tukemiseen ja itäsuomalaisten osaamisen kehittämiseen yhteistyössä EAKR-ohjelmasta rahoitettavien, alueen kasvua ja kilpailukykyä vahvistavien toimenpiteiden kanssa. Pääperiaate on, että Itä-Suomen rahoituskehystä käytetään Itä-Suomen alueella ja alueen kohderyhmien kustannuksiin. Toisin sanoen Itä-Suomeen kohdentuvat kulut tulee kohdentaa Itä-Suomen kehykseen.
Ratkaistaessa kysymyksiä Itä-Suomen rahoituskehyksen käytöstä oman alueen ulkopuolisessa rakennerahastotoiminnassa tulee kulloisessakin tilanteessa harkita mikä on hankkeen pääasiallinen tarkoitus sekä käyttää sen mukaan kulloinkin tapauskohtaista tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Harkinnan tekijän tulee perustella yleisestä linjasta poikkeavat päätöksensä huolellisesti ja perusteet on dokumentoitava. Pyrkimyksenä on saada aikaan ratkaisuja, joissa otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset näkökohdat. Toimijat voivat tehdä alueilla myös yhteisiä linjauksia, jolloin toiminta on samalla alueella johdonmukaista. Samoin ratkaisun tekijän tulee olla johdonmukainen eli samantyyppisissä asioissa tulee olla samankaltainen ratkaisu.
Periaate rahoituskehyksen käytössä oman alueen ulkopuolelle suuntautuvassa toiminnassa on, että toiminnasta saatava etu ja hyöty tulee viimekädessä omalle ohjelma-alueelle, Itä-Suomen tapauksessa siis Itä-Suomeen. Mikäli toiminnan järjestävän alueen edustajat eivät kärsi siitä, että itäsuomalaiset osallistuvat toimintaan (esim. alueella järjestettävään koulutukseen) ja tästä osallistumisesta voidaan katsoa olevan hyötyä Itä-Suomelle, voidaan rahoituskehyksen käyttö sallia myös oman alueen ulkopuolisessa rakennerahastotoiminnassa. Samalla periaatteella voidaan vastavuoroisesti hyväksyä ns. muu-suomalaisten osallistuminen Itä-Suomessa järjestettävään toimintaan, lähinnä koulutuksiin.
Ahvenanmaan maakunnan osalta toimitaan vastaavalla tavalla.
Alueellinen tukikelpoisuus
Alueellinen tukikelpoisuus, edellisen ohjelmakauden sääntö 12
Kuluvan ohjelmakauden tukikelpoisuussäännöksistä on päätetty kansallisesti. Edellisellä kaudellahan asia oli toisin. Verrattuna aikaisempaan enää ei ole mitään sääntö 12 kaltaista säännöstä. Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Itä-Suomelle on kohdistettu erityistä rahoitusta ja sen tulee hyödyttää Itä-Suomea. Teoreettisesti tämä saattaa vaikuttaa osallistujien valintaan.
Tulojen huomioon ottamisesta
Useilta tahoilta on hallintoviranomaista lähestytty tuloihin liittyvissä kysymyksissä ESR ?hankkeissa. RAHA ?ryhmä on keskustellut asiasta VETY ?ryhmän kanssa. Olemme päätyneet yhteisymmärryksessä ESR:ää koskevan tukikelpoisuusasetuksen 10 §:n tulkinnasta alla kerrottuihin ratkaisuihin.
Vastaus
Pääsääntö ESR:ssä on, että tulot otetaan huomioon hankkeen saamaa avustusta myönnettäessä. EY:n ns. yleisasetuksen 55 artiklan muutos (55 artiklaa ei enää sovelleta ESR:ään) ei aiheuta tähän muutosta. Sovellettavaksi tulee avustusta koskeva mahdollinen erityislainsäädäntö (esim. työvoimapalveluasetuksen (1344/2002) 23 §) ja/tai valtionavustuslain 11 §:n 4 momentin 3 kohta. Tulojen huomioon ottamisesta tulee lausua myös rahoituspäätöksen ehdoissa.
1. Edelleen sijoittaminen (Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoimapalvelusta (1344/2002) 23 §)
ESR ?osarahoitteinen hanke käyttää palkkatukea hankkeeseen osallistuvan henkilön työllistymisen edistämiseen. Työnantaja (yksityisen työnantaja tai kunta, kuntayhtymä tai kunnan omistama yritys) sijoittaa työntekijän edelleen yritykseen, jolta työnantaja saa sijoittamisesta kompensaationa palkkion. Työnantaja ja yritys sopivat keskenään palkkiosta, jolla ei ole vaikutusta palkkatukeen tai sen määrään.
Tukikelpoisuusasetuksen 10 §:ssä säädetään hankkeen saamasta tulosta, jossa viitataan yleisasetuksen 55 artiklaan. Koska ESR:n osalta artiklaa ei enää sovelleta, menetellään valtionavustuslain 11 §:n 4 momentin 3) ?kohdassa sanotulla tavalla ja rahoituspäätöksessä todetaan tulojen vaikutuksesta. Tässä tapauksessa tulon ei katsota tulevan hankkeelle, joten mahdollista palkkiota ei hankkeessa oteta tulona huomioon
2.
Sosiaalinen yritys on elinkeinotoimintaa harjoittava yhteisö, sääti tai muu elinkeinoa harjoittava (1351/2003 4 §), kuten kierrätyskeskus, joten sen toiminnan tavoitteena on saada tuloja. Tässä mallissa tulot tulevat rahoitetulle hankkeelle, jolla tuetaan sosiaalisen yrityksen toimintaa.
Tukikelpoisuusasetuksen 10 §:n mukaisesti (ks. ed. kommentit) tulot arvioidaan hankehakemuksessa etukäteen. Toiminnassa tuloista vähennetään siihen kohdistuneet tosiasialliset kustannukset (nettoperiaate) ja maksatushakemuksessa (viimeistään viimeisessä) tulot vähennetään.
Selkeyden vuoksi todettakoon, että 1. kohdassa edelleen sijoittamisesta sanottu koskee myös sosiaalisia yrityksiä.
Lähetä RR-linkki -toiminnon avulla voit lisätä tärkeimmän RR-sisältösi selaimesi kirjanmerkkeihin tai lähettää sen sähköpostitse haluamillesi vastaanottajille. Voit myös jakaa haluamasi sisällön verkostoillesi yleisimmissä yhteisöpalveluissa. Nämä palvelut ovat yleensä maksuttomia, mutta ne vaativat rekisteröitymisen.