Suurin osa hanketoimijoista olisi valmis suosittelemaan EU:n rakennerahastojen rahoitusta
Rakennerahastohankkeiden yhteyshenkilöt tuntevat varsin hyvin rakennerahastoja, myös
rahoitukseen liittyviä mahdollisuuksia. Hanketoimijoiden suhtautuminen rakennerahastoihin on
kohtalainen. Rakennerahastot koetaan byrokraattisiksi, mutta hyödyllisiksi. Yrityksiä edustaneet
henkilöt suhtautuvat monessa asiassa rakennerahastoihin ja rakennerahastoviestintään
kriittisemmin kuin kuntaa, oppilaitosta tai järjestöä edustaneet vastaajat.
Viestinnän tueksi kaivataan käyttökelpoisempaa tietoa vaikuttavuudesta. Vaikuttavuustiedon luomista tulee kehittää. Mediaviestintää varten tulisi olla sekä maakunnallista että valtakunnallista vaikuttavuustietoa. Mediaviestintä on kokonaisuudessaan alue, jota tulee kehittää.
45 % suomalaisista tietää, että EU:n tuella kehitetään alueiden työllisyyttä ja kilpailukykyä. Yksityiskohtaisemmat käsitykset siitä mitä EAKR- ja ESR-varoilla tuetaan jäävät hatariksi. Hankkeet ovat hyvin esillä erityisesti paikallisessa mediassa mutta jutuissa ei useinkaan mainita rahoituslähdettä.
Rakennerahastoviestintä saa useilta osa-alueilta hanketoimijoilta hyviä arvosanoja. Kiitosta
annettaan mm. tiedon luotettavuudesta, rakennerahastot.fi -verkkopalvelusta ja tapahtumista.
Infor Oy arvioi työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien
viestinnän onnistumista ohjelmakaudella 2007–2013. Viestinnän onnistumista arvioitiin selvittämällä käsityksiä rakennerahastoista ja rakennerahastoviestinnästä yleisesti sekä rakennerahastojen keskeisten sidosryhmien näkökulmasta. Arviointityön tiedonhankinnassa käytettiin muun muassa useita eri kyselyjä, haastatteluja, osallistujapalautteita, mediaseuranta-aineistoa ja verkkosivujen seuranta-aineistoa.