Nyheter

Itä- ja Pohjois-Suomen tutkimus- ja kehittämispalvelut koottu yhteen yritysten kasvun tukemiseksi

Kokosimme ELMO-yhteistyöryhmän voimin tietoa Itä- ja Pohjois-Suomen alueen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluista ELMO-verkkosivustolle. Sivustolla kuvataan yli 40 palveluntarjoajaa eli ns. innovaatioalustaa. Sivuston tarkoituksena on välittää tietoa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluista sekä toisille palveluntarjoajille että yrityksille yli maakuntarajojen.

Pyrimme siihen, että alustojen palvelut olisivat helpommin yritysten löydettävissä. Uskomme, että sivuston avulla myös palveluntarjoajat löytävät toisensa ja voivat hyötyä keskinäisestä vuorovaikutuksesta, kertoo Itä- ja Pohjois-Suomen ELMO-yhteistyöverkoston vetäjä Ilari Havukainen.

Verkkosivustolle kootut innovaatioalustat ovat yritysten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä tukevia palveluja, jotka tarjoavat ympäristön muun muassa erilaisten kokeilujen ja testien läpiviemiseksi sekä prototyyppien kehittämiseksi. Mukana on esimerkiksi laboratorioita, oppimisympäristöjä, studioita, simulaatioympäristöjä, asiantuntijapalveluita ja näiden yhdistelmiä. Useimmat alustat sijaitsevat fyysisesti oppilaitoksissa tai tutkimuslaitoksissa.

Sivustolla julkaistut palvelut valittiin Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen älykkään erikoistumisen strategian perusteella. Vuonna 2019 julkaistu strategia keskittyy tukemaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteisiä osaamisaloja.

Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on rahoitettu systemaattisesti innovaatioalustojen rakentamista yli kymmenen vuoden ajan. Lähtökohtana on ollut uuden yritystoiminnan luominen sekä pk-yritysten tukeminen uusien tai paranneltujen tuotteiden, prosessien ja palveluiden tuottamisessa.

Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisiä keinoja globaalissa kilpailussa menestymiseen ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ovat alueellisten innovaatioalustojen verkottuminen sekä alustojen tunnettuuden lisääminen. Innovaatioalustat mahdollistavat myös uudenlaisten innovaatiokumppanuuksien ja -yhteyksien kehittymisen esimerkiksi julkisten ja yksityisten toimijoiden välille. Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyön tavoitteena on jatkossa levittää tietoa innovaatioalustoista myös Suomen ulkopuolelle uusien EU-kumppaneiden löytämiseksi.

Lisätietoja: Ilari Havukainen, p. 040 621 6116, ilari.havukainen(at)elmoenf.eu

Teksti julkaistu alunperin Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinot murroksessa -verkkosivustolla.

 


Pohjois-Savon elintarvikeketjun parhaat palat näkyvät uudella videolla

Pohjois-Savo voi ylpeillä elintarvikeosaamisellaan. Verkostotoiminnasta kasvua Pohjois-Savoon (VERKA) -hanke on tuottanut kansainvälisille markkinoille videon, jossa esitellään elintarvikeketjumme parhaat palat: laadukkaat raaka-aineet, läpinäkyvyys, digitaalisuus, t&k, kuluttajatutkimus ja koulutus.

Lue lisää ja katso video: Pohjois-Savon elintarvikeketjun parhaat palat näkyvät uudella videolla (pohjois-savon liitto.fi)

 

 


Oppimisympäristöjen kehittäminen yhteistyössä yrittäjien kanssa, Itä-Suomen yliopiston hankekokonaisuus

Oppimisympäristöjen kehittäminen on ollut osa Itä-Suomen yliopiston strategista toimintaa ja erilaisiin oppimisympäristöihin liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä on tehty systemaattisesti useita vuosia. Kertynyttä osaamista on haluttu lähteä viemään eteenpäin maakunnan koulutusorganisaatioiden ja paikallisten yrittäjien yhteistyönä. 

Tavoitteena on ollut lisätä osaamista oppimisympäristöjen suunnittelusta, mutta ennen kaikkea rohkaista yrittäjiä ja eri koulutusorganisaatioita yhteistyöhön ja oman osaamisen hyödyntämiseen.

Kehittämiskohteina ovat olleet varhaiskasvatuksen, peruskoulujen, lukioiden sekä yliopistojen fyysiset oppimisympäristöt eri näkökulmista.
 

Yrittäjä Hannu Partanen Pilke-päiväkodin lasten kanssa.
Yrittäjä Hannu Partanen Pilke-päiväkodin lasten kanssa.
 

Yhteistyötä on tehty erityisesti varhaiskasvatuksessa eri toimijoiden kanssa. Työtä on tehty lasten tutkimushuoneiden kehittämiseksi sekä lasten yhteiskuntatietoisuuden kehittämiseksi eri ammatteihin tutustumalla. Äänimaisemien kehittäminen on ollut myös ajankohtaista. Esimerkiksi Yrittäjä Hanna Nuutinen HanhiDesignista valmisti ja ripusti sirkushahmoja esittäviä akustiikkalevyjä Marjalan päiväkodin esiopetustilaan akustiikan parantamiseksi. 
 

HanhiDesign-yrityksen tekemät sirkuseläin-akustiikkalevyt Marjalan päiväkodissa.
HanhiDesign-yrityksen tekemät sirkuseläin-akustiikkalevyt Marjalan päiväkodissa.
 

Hankkeissa yrittäjät ovat saaneet tietoa tuotteidensa käytettävyydestä sekä tietoa ja ideoita kehitystyöhön. Hankkeen tavoitteena on ollut myös lisätä pienyrittäjien näkyvyyttä maakunnassa.  

Joustavien oppimisympäristöjen kehittämishankkeessa on ollut mukana yhteensä noin 20 yritystä, joiden kanssa on toteutettu seitsemän oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvää pilottia maakunnan koulutusorganisaatioissa. Lisäksi kehittämisyhteistyötä on tehty neljän muun maakunnassa toimivan hankkeen kanssa. Kehittämistyö jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka.  

Joustavien oppimisympäristöjen kehittäminen EAKR-hankkeessa toteutetut pilotit vuosina 2018–2020

  • Seksuaalikasvatuskoulutus Itä-Suomen yliopiston opettajaopiskelijoille yhteistyössä Kasvukarusellin kanssa. 
  • Talvipuutarhan ja tutkimushuoneen rakentaminen päiväkotiin yhteistyössä puutarha Auringon tähti kanssa. 
  • Lapset ammateissa yhteistyössä Joensuun tiedekasvatuspalvelut ja Tiedekasvatus Hannu Partanen kanssa. 
  • Alakoulun äänimaiseman suunnittelu yhteistyössä SF-Sound Oy kanssa. 
  • Metsähuoneen toteutus päiväkotiin yhteistyössä artesaani Tuija-Inkeri Laatikainen Decoradora. 
  • Hyvän tahdon tarina -kirja yhteistyössä kirjailija Esko-Pekka Tiitisen kanssa 
  • Kierrätyskäynti yhteistyössä Puhas Oy kanssa. 

Teksti ja kuvat: Sari Havu-Nuutinen, hankkeen vastuullinen johtaja, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Itä-Suomen yliopisto.

Linkki Yritystä oppimisympäristöihin -verkkosivulle: Yritystä oppimisympäristöihin (https://sites.uef.fi/yritystaoppimisymparistoihin/)

Linkki hankkeen kuvaukseen Eura2014-tietopalvelussa: Joustavien oppimisympäristöjen suunnittelu ja kehittäminen (www.eura2014.fi)

 


Hae hankkeellesi rahoitusta!

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta voi hakea jatkuvasti ilman määräaikoja. Hankehakuja koskevat tiedot löytyvät rakennerahastot.fi Itä-Suomi -verkkosivulla julkaistavista hakukuulutuksista (linkki alla). 

Hankkeen valmisteluvaiheessa on tärkeää olla yhteydessä rahoittajien asiantuntijoihin. Itä-Suomen rahoittajaviranomaiset yhteystietoineen löydät alla olevasta linkistä.    

Yritysrahoitus 

ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustuksella ja yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustuksella on jatkuva haku ilman määräaikoja. Linkki yritysrahoituksen verkkosivulle alla. 

Kaikki hakuajat 

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat. Linkki hakuaikoihin alla.  

Linkit hakukuulutuksiin ja hakusivuihin rakennerahastot.fi:ssä:  

 

 


Vuosien 2021-2027 rakennerahasto-ohjelmakauden sisällön valmistelu loppusuoralla

Alue- ja rakennepolitiikan valmistelu on edennyt poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta. Aluekehitys- ja rahoituslain lausuntokierros päättyi 19.5.2020. Laki luo pohjaa rakennerahastokaudelle 2021-2027 ja konkretisoi monia keskeisiä asioita, kuten rahoitusta välittävien viranomaisten määrän, toimivaltasuhteet ja perusvaatimukset hankkeiden rahoittamiseen.

Uuteen rakennerahasto-ohjelmaan äkilliset muutostilanteet

Nyt käsittelyssä on rakennerahasto-ohjelman 5. luonnos ja se on toimitettu EU:n komissioon keskustelun jatkamiseksi ohjelman sisällöstä. Uusin luonnos sisältää koronakriisin muistuttamana äkillisiin tilanteisiin varautumisen. Kriisien keskellä rakennerahasto-ohjelmien muutostuki voi olla jatkossakin tarpeen.

Komission rahoituspaketin vaikutus nykyiseen rakennerahasto-ohjelmaan

Komission esitys monivuotiseksi rahoituspaketiksi sisältää myös rakennerahasto-ohjelman kannalta paljon pureksittavaa. Elvytyksen nimissä julkista rahaa esitetään laitettavaksi liikenteeseen arvioituakin enemmän.

Elvytystoimet vaikuttavat myös käynnissä olevan ohjelman rahoitusmahdollisuuksiin; todennäköistä on, että käynnissä oleva ohjelma saa lisärahoitusta viimeisiksi toteutusvuosiksi. Tilanne voi johtaa siihen, että Suomessa olisi kaksi aktiivista rakennerahasto-ohjelmaa yhtä aikaa käynnissä.

Maakunnissa se tarkoittaa, että koronan aiheuttamasta talouden ja yhteiskunnan pysähtymisestä poispääsyä on mahdollista tukea. Se tulee vaatimaan tuettavien hankkeiden osalta strategista talouden elpymisen otetta.

Valtakunnallinen kehittämistoiminta

Rakennerahasto-ohjelma tulee jatkossakin sisältämään valtakunnallista kehittämistoimintaa. Nykyistä parempaa koordinaatiota alueellisten ja valtakunnallisten hankkeiden välille etsitään ministeriöiden ja alueellisten rahoittajien kesken. Luvassa ei liene kovin isoja muutoksia nykyisiin toimintamalleihin. Meillä itäsuomalaisilla on paljon parannettavaa valtakunnallisiin hankkeisiin osallistumisessa. Kansallisiin verkostoihin osallistuminen olisi monella tapaa arvokasta alueen kehittämiseksi.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto

Rakennerahasto-ohjelman valmistelussa on siis edelleen paljon tekeillä. Valtioneuvostolta odotetaan linjausta vielä mm. kaupunkipoliittisista osioista ja vähävaraisten avustamisen kokonaisuudesta eli ns. ruokakassitoiminnoista osana ESR-ohjelmaa.

Suuri merkitys tulee olemaan myös oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla (Just Transition Mechanism, JTF) osana alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa. Perustettavan oikeudenmukaisen siirtymän rahaston tarkoituksena olisi tuen antaminen alueille, joihin kohdistuu vakavia sosio-ekonomisia haasteita sen vuoksi, että unioni siirtyy ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä. Tämän toiminnon tuominen osaksi rakennerahasto-ohjelmaa ja sen rakenteita on vielä kesken.

Kuuleminen alkukesällä

Ohjelmaluonnoksen ja ympäristöselostuksen julkinen kuuleminen toteutuu alkukesästä. Asiakkaat koekäyttävät uudistettavaa sähköistä käyttöjärjestelmää kesän aikana.

Vaikka valmistelu on edennyt lähes suunnitellusti koronatilanteesta huolimatta, on selvää, että laajat elvytystoimet ja ohjelmakauden vaihdos voivat tuoda eteen yllättäviäkin tilanteita.

Maakunnan kehittämisrahoitus jatkuu ohjelmakauden vaihdoksesta huolimatta

Rakennerahastovaroilla on maakuntien kannalta iso merkitys kasvun ja työllisyyden tukemisessa. Näyttää siltä, ettei ohjelmakauden vaihdos aiheuta isoja katkoksia kehittämisrahoitukseen, vaan ohjelmat ovat aktiivisessa käytössä jopa samanaikaisesti. 

Lisätietoja:

Timo Ollila, rahoituspäällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, timo.ollila(at)ely-keskus.fi, p. 029 502 6695
 


Hae hankkeellesi rahoitusta!

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) hankehaku päättyi 15.5.2020. Tämän jälkeen rahoitusta voi hakea jatkuvasti ilman määräaikoja. Hankehakuja koskevat tiedot löytyvät rakennerahastot.fi Itä-Suomi -verkkosivulla julkaistavista hakukuulutuksista (linkki alla).

Hankkeen valmisteluvaiheessa on tärkeää olla yhteydessä rahoittajien asiantuntijoihin. Linkki Itä-Suomen rahoittajaviranomaisten yhteystietoihin: Yhteystiedot (rakennerahastot.fi)   

Yritysrahoitus

ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustuksella ja yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustuksella on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustuksen haku rakennerahastokauden 2014-2020 osalta päättyy 30.6.2020.

Linkki yritysrahoituksen verkkosivulle alla.

Kaikki hakuajat

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat. Linkki hakuaikoihin alla. 
 

Linkit hakukuulutuksiin ja hakusivuihin rakennerahastot.fi:ssä: 


EU:n rakennerahastorahoitusta haettiin noin 26 miljoonaa euroa Itä-Suomen maakuntien kehittämisen kärkiä tukeviin hankkeisiin

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman toukokuun hankehakuun jätettiin 93 hakemusta, joilla tukea haettiin lähes 26 miljoonaa euroa.

Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin 18 EAKR-kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta 5,3 miljoonaa euroa. Rahoitusta haettiin mm. Saimaan alueen markkinointiin matkailukohteena, vesiosaamisen ja cleantechin kansainvälistämiseen, kiertotalouden edistämiseen ja erilaisiin kehittämishankkeisiin, jotka tukivat maakunnan kehittämisen kärkiä: metsä, ruoka ja vesi.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton jatkuvaan EAKR-hankehakuun jätettiin 15.2.–15.5. välisenä aikana 13 rahoitushakemusta, joilla tukea haettiin 4,1 miljoonaa euroa. Hakemukset kohdistuivat monipuolisesti maakuntaohjelman painopisteisiin kehittämiskohteinaan metsäbiotalous, teknologiat ja materiaalit, matkailu, hyvinvointiala sekä pk-yritysten liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen.

Pohjois-Savon liiton ylimääräinen koronateemainen haku päättyi 30.4., johon saapui 25 hakemusta.Tästä syystä 15.5. hakuun saapui vain neljä hakemusta, joissa tukea haettiin 0,4 miljoonaa euro. Hakemukset kohdistuivat matkailun edistämiseen, lannan kiertotalouden ja joukkoruokailun automatisoinnin kehittämiseen.  

ELY-keskukseen jätettiin 58 hakemusta, joilla haettiin rahoitusta yhteensä 16 miljoonaa euroa. EAKR-hakemuksia oli 8 ja ESR-hakemuksia 50. Useamman maakunnan alueelle kohdistuvia hakemuksia oli kymmenen kappaletta. Hakemusten tavoitteet kohdistuivat digiosaamisen kehittämiseen, kuntien työllisyystavoitteisiin, työhyvinvoinnin kehittämiseen, yrittäjyyden ja kasvualojen tukemiseen sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen. EAKR-hankkeissa tavoitellaan luonnonvarojen kestävää käyttöä mm. kalataloudessa. 

Hakuajat

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelmassa on 15.5. jälkeen jatkuva haku. Hankkeen valmisteluvaiheessa on tärkeää olla yhteydessä rahoittajien asiantuntijoihin (linkki alla). 

Linkki Itä-Suomen rahoittajaviranomaisten yhteystietoihin: Yhteystiedot (rakennerahastot.fi)   

Lisätietoja: 

Ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 040 542 6140
EU-ohjelmapäällikkö Tuija Astikainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, p. 040 542 6642
Ohjelmapäällikkö Soile Juuti, Pohjois-Savon liitto, p. 044 7142637
Rahoituspäällikkö Timo Ollila, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 6695

 


Pohjois-Savossa reagoitiin nopeasti koronarahoituksen tarpeisiin

Pohjois-Savon liiton ja ELY-keskuksen ylimääräiset rahoitushaut herättivät odotetusti suuren kiinnostuksen. EU-rahoitusta oli haettavana koronapandemiasta aiheutuvien haittojen torjuntaan ja korjaamiseen.

Pohjois-Savon liitossa kaikki hakemukset käsiteltiin kahdessa viikossa. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea myönnettiin 13 kehittämishankkeelle yhteensä reilut miljoona euroa. Ohjelmapäällikkö Soile Juuti kertoo, että tukea kohdennettiin muun muassa kuntien terveydenhuollon palvelujen kehittämiseen, yritysverkostojen kehittämiseen ja matkailupalvelujen saatavuuden parantamiseen. 

– Esimerkiksi Tarjoomo-osuuskunta käyttää saamansa tuen uuteen verkkosivustoon, jolla yritykset, yhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat voivat tarjota palveluita ja apua ikäihmisten koteihin. Tämä tukee hienolla tavalla yrityksiä, joiden liiketoiminta on kärsinyt koronaepidemiasta johtuen, mutta samalla myös ikäihmisiä, joilla on tarve saada tietoa palveluntuottajista.

Iisalmessa poikkeusoloista voimakkaasti kärsineiden pienten yritysten toimintaedellytyksiä aiotaan vahvistaa ryhmäkohtaisten asiantuntijoiden vetämien työpajojen avulla. Rautavaaran kunta puolestaan hyödyntää tuen luontomatkailun verkkokaupan perustamiseen.

Lisäksi rahoitusta myönnettiin menetelmän kehittämiseen, jonka avulla pystytään tehostamaan koronainfektiopotilaan jäljittämistä sekä selvittämään mahdolliset altistumiset ennen varsinaisen koronadiagnoosin varmistumista.

Juutin mukaan ohjelmakauden EAKR-rahoitusta on enää vain hieman jäljellä. Loppurahoitus tullaan yhä pääosin kohdentamaan koronapandemiasta aiheutuvien haittojen torjuntaan ja korjaamiseen. Samalla on siirrytty jatkuvaan hakuun. Koronateemaan on tarjolla nyt myös uutta, alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaa (AKKE).

ELY-keskus sai ennätysmäärän hakemuksia

ELY-keskuksen rahoitushaussa uusia ideoita esitettiin ennätyksellinen määrä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea haettiin Itä-Suomessa kaikkiaan 96:een eri kohteeseen.

– Päätökset saatiin tehtyä ennätysnopeassa aikataulussa, joten rahoitetut hankkeet ovat jo käynnistyneet. ESR-tukea myönnettiin Pohjois-Savon hankkeisiin yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Hankkeiden toteutusaika on pääosin puoli vuotta, valottaa rahoituspäällikkö Timo Ollila ELY-keskuksesta.

Hänen mukaansa hankkeet vaihtelevat yritysten liiketoiminnan turvaamisesta ja muutosvalmiuden vahvistamisesta osallisuutta ja toimintakykyä edistäviin toimenpiteisiin.

Yritysten neuvontaan ja kausityövoiman saatavuuteen liittyviä hankkeita on käynnistynyt yhdeksän. Yrittäjäjärjestöjen ja yrittäjien hankkeissa etsitään ratkaisuja akuutteihin liiketoiminnan ongelmiin kriisitilanteessa.

Uusista hankkeista osallisuutta ja toimintakykyä vahvistavia hankkeita on yli kaksikymmentä eri puolilla maakuntaa. Niissä tavoitellaan erityisesti nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviä konkreettisia tekoja. Hankkeiden toteuttajat ovat pääosin järjestöjä.

– Toiminnan muotoina ovat osallisuutta lisäävät toimet liikunnan, kulttuurin ja muun yhdessä tekemisen keinoin. Erityisesti haavoittuvassa oleville nuorille on tarjolla maksutonta toimintaa terveysviranomaisten ohjeistus huomioiden. Tarjolla on myös apua lomautetuille ja työelämän ulkopuolelle jääneiden arjen tukitoimenpiteisiin.

Ollilan mukaan positiivista oli, että merkittävä osa ESR-hankkeiden toteuttajista on uusia toimijoita, joilla ei ole hankkeista aiempaa kokemusta.

Linkki Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän 25.5.2020 kokoustiedotteeseen:

Lisätietoja:

Euroopan sosiaalirahaston hankkeet:
Rahoituspäällikkö Timo Ollila, ELY-keskus, p. 040 843 1009

Euroopan aluekehitysrahaston hankkeet:
Ohjelmapäällikkö Soile Juuti, Pohjois-Savon liitto, p. 044 714 2637


Ylimääräinen ESR-haku Itä-Suomessa poikkeusolojen aiheuttamiin tarpeisiin avattu!

Haku koskee Etelä-Savoa, Pohjois-Savoa ja Pohjois-Karjalaa. Haku kohdennetaan korona-epidemian vaikutusten torjuntaan ja suunnataan erityisesti mikro- ja pk-yritysten toimintakyvyn turvaamiseen sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden osallisuutta tukeviin toimenpiteisiin. Hakemukset tulee jättää viimeistään 14.4.2020.

Haku kohdennetaan erityisesti toimijoille, joilla on välitön yhteys kohderyhmiin ja tuki kohdennettavissa konkreettisella tavalla kohderyhmien hyödyksi.

Rahoitus kohdentuu erityisesti seuraaviin teemoihin:

  • Mikro- ja pk-yritysten muutostilanteiden tuki liiketoiminnan jatkamiselle poikkeustilanteessa
  • Osallisuuden, toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden tuki.

Tukitaso on 80 %, mutta se voi rahoittajan harkinnasta olla korkeampikin, mikäli muuta rahoitusta ei ole toimenpiteille saatavissa.

Hankkeiden toteutusaika voi olla 3-8 kuukautta.

Hakemukset

Toimita sähköinen hakemus EURA2014 -järjestelmään viimeistään 14.4.2020.

Tarkemmat tiedot hausta hakuilmoituksessa:

Hakuilmoitus (rakennerahastot.fi/ita-suomen-suuralue)

Lisätietoja antavat:

Timo Ollila, p. 0295 026 695, timo.ollila(at)ely-keskus.fi

Sirpa Raassina, p. 029 502 6159, sirpa.raassina(at)ely-keskus.fi

 Pia Pirskanen,  p. 029 502 4160, pia.pirskanen(at)ely-keskus.fi


Etelä-Savossa nuoret energisoivat aluetta

Joulukuussa 2019 pyörähti käyntiin Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Etelä-Savon maakuntaliiton hallinnoima hanke, E=mc2 – Nuorten osallisuudesta energiaa Etelä-Savoon. Hanke tähtää nuorten aktiivisen kansalaisuuden ja työelämätaitojen vahvistamiseen. Kaksivuotisessa hankkeessa halutaan vahvistaa nuorten osallisuutta ja löytää uusia väyliä saada erilaisessa elämäntilanteessa olevien nuorten ääntä esille.

Toiminnan myötä käynnistyy uusia nuorten matalankynnyksen vaikuttaja- ja kehittäjäryhmiä. Yhteistyötä nuorten äänen esille saamiseksi tehdään oppilaitosten ja muiden nuorten kanssa toimivien organisaatioiden kanssa.

"Mua syrjäytyneempää nuorta ette tältä kylältä löydä"

Näin totesi 26 -vuotias nuori mies saapuessaan Mikä vituttaa? -iltaan, jonka tarkoituksena nimensä mukaisesti oli kuulla nuorilta niistä asioista, jotka ottavat päähän. Mukaan tullut nuori halusi keskustalla mielenterveyspalveluista, ihmisen kohtaamisesta ihmisenä ja heitti idean filosofisen pohdiskelun ryhmästä. Hän oli kuullut illasta radion kautta.

Mikä vituttaa? -iltojen tarkoitus on antaa nuorille foorumi tuoda esiin tuohtumusta aiheuttavia aiheita ja toisaalta purkaa kokemuksia sekä esittää kehitysehdotuksia. Suoriin kysymyksiin saa suoria vastauksia. Ja suoraan puhumista nuoret juuri kaipaavat. Tästä kertoo myös viesti, jota nuoret työstivät Vaikuta -osallisuusseminaarissa helmikuussa. Työpajaan kokoontui yli 50 eteläsavolaista nuorta, jotka toivoivat päättäjiä vahvemmin mukaan vuorovaikutukseen nuorten kanssa.

"Enemmän epämuodollisia, kiireettömiä kohtaamisia nuorten ja päättäjien välille ja selkeämpää viestintää"

Myös työn ja koulutuksen ulkopuolilla olevilla nuorilla on halua vaikuttaa. Tutkija Anu Gretchel on todennut:

" – Herkästi ajatellaan, että työtä ja koulutusta vailla olevat ovat ulkopuolella myös kaikesta vaikuttamisesta, mutta ei pidä paikkaansa! Esimerkiksi yhteiskunnalliset asiat saattavat kiinnostaa." (Kaks.fi 2018)

E=mc2 -hankkeessa halutaan murtaa ennakkoluuloja ja rakentaa siltoja. Nuoret toivovat, että aikuiset kohtaisivat heidät kunnioittavasti ja ihminen ihmisenä. Liian vaikeilla termeillä itsensä nuorten yläpuolelle nostava ei mahdollista asioista kiinnostumista tai näihin kannan ottamista. Monimutkaisistakin asioista pitäisi pystyä puhumaan selkeästi ja esimerkein. Sen sijaan, että ajateltaisiin "ettei meidän nuoria kuitenkaan kiinnosta", tulisi lähteä siitä, että annetaan mahdollisuus kiinnostua. Liian usein aikuinen toimii tulppana nuorten osallisuudelle – joskus ajattelemattomuuttaan jättämällä kiireessä viestin tai kyselyn välittämättä.

Hanke tarjoaa kesätyöpaikkoja nuorille, tekijöitä, viestintää nuorilta nuorille ja pilottiryhmiä

E=mc2 – Nuorten osallisuudesta elinvoimaa Etelä-Savoon palkataan neljä kesäntyöntekijää kuukauden mittaisiin työsuhteisiin vuosien 2020 ja 2021 aikana. Hankkeessa halutaan antaa nuorille mahdollisuus tutustua työelämään, ja toisaalta tämä tukee hankkeen tavoitteita, kun nuoret viestivät nuorille.

Hankkeen aikana perustetaan myös pilottiryhmiä, joissa vahvistetaan nuorten omaa toimijuutta, oman äänen löytämistä ja työelämätaitoja. Pilottiryhmien kehittämiseksi haetaan tietoa nuorilta siitä, millaiseen ryhmätoimintaan he haluaisivat osallistua. Koronaviruksen leviäminen aiheuttaa ryhmätoimintojen järjestämiselle ehtonsa– mutta toisaalta tämä haastaa ajattelemaan aivan uudella tavalla ja päivittämään työmenetelmät tähän päivään.

Koronaviruksen leviäminen aiheuttaa haasteita, mutta luo myös mahdollisuuden katsoa asioita toisin

Ja päivitystä tapahtuu. Seuraava Mikä vituttaa? –ilta järjestetään verkossa ja kevään aikana etsitään erilaisia alustoja ryhmätoimintojen mahdollistamiseksi. Viestintään panostetaan entisestään, ja yhdessä nuorten kanssa käynnistetään Nuorten ääni -uutiskirje (tilaa täältä https://webropol.com/s/nuortenaani) sekä YouTube -kanava. Aktiivista someviestintää jatketaan, ja sisältöä tuotetaan yhdessä nuorten kanssa ja toiveiden mukaisesti. Kaiken toiminnan taustalla on nuorilta noussut slogan "Jokainen nuori on asiantuntija".

Lisätietoja:

Lähde:
Nuorisotutkija Anu Gretschel: Hyvä elämä kuuluu kaikille (kaks.fi)

 


Visar 1-10 av 155 resultat.
Antal per sida 10
av 16