Brysselin Abattoir – kaupunkiviljelyn ja kestävän kehityksen lippulaiva

Brysseli, 7.12.2018 Abattoirin kotisivut

Sain käydä tutustumassa Belgiassa Brysselissä innostavaan Abattoir-kompleksiin, jossa entisestä teurastamoalueesta on kehittynyt todella innostava kiertotalouden ja kaupunkiviljelyn sekä sosiaalisen kestävän kehityksen lippulaiva, josta voisimme myös Suomessa ottaa monella tapaa mallia. Koko alueen ja rakennusten kehittämisessä oleellista on ollut yksityisen yrityksen, julkisen ja kolmannen eli järjestösektorin yhteistyö.

Abattoir Marketin ja alueen historia ulottuu 1800-luvun loppupuolelle, jolloin Brysselin kaupunkiseutu haki paikkaa karjan myynnille, teurastamolle, lihan käsittelylle ja myynnille (abattoir = teurastamo). Abattoir toimi pitkään alueen kuuluisana teurastamona ja lihan myyntipaikkana. 1980-luvun lopulla aikansa elänyt teurastamorakennus korjattiin ja lihanmyynti jatkui.

Vuonna 2012 aluetta lähdettiin kehittämään täysin uuteen, moderniin suuntaan. Tätä uutta suuntaa kohti kestävän kehityksen lippulaivaa on rakennettu osittain eri EU-tuella.

Abattoir on itsessään yksityinen yritys, joka tarjoaa rakennuksen ja torialueen useiden eri toimijoiden käyttöön ja vastaa alueen kehittämisen kokonaisuudesta. Koko alueen kehittämisen punainen lanka on kestävä kehitys, ekologisuus sekä alueen sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen.

Vuonna 2015 käynnistettiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukien avulla Foodmet (kauppahalli) -projekti sekä Urban Farm (kaupunkiviljely) -projekti. Foodmet-kauppahallia varten rakennettiin osin EU-tukien avulla uusi moderni talo vanhan Abattoir-kauppahallin viereen.

 

Foodmet–kauppahallin monet kasvot

Foodmet-kauppahalli.

Foodmet on kauppahalli, jossa käydään vilkkaasti kauppaa viikonloppuisin, samoin kuin valtavaa hallia ympäröivällä torilla. Foodmet-kauppahallissa ja sitä ympäröivällä torilla käy ostoksilla joka viikonloppu noin 200 000 ihmistä. Kaikki jäte, joka kaupankäynnistä syntyy, kierrätetään systemaattisesti ja tehokkaasti.

Ylijäänyt syötäväksi kelpaava ruoka kerätään kauppiailta ja jaetaan sunnuntaisin terveellisenä ruoka-apuna köyhille Collectmet-projektin vapaaehtoisten voimin. Lisäksi järjestetään kokkauskursseja, joissa muun muassa alueen lapsille ja nuorille opetetaan terveellisen ruuan valmistusta. Projekti on juuri tuottanut myös keittokirjan.

Collectmet-projekti on osa laajempaa Cultureghem-kulttuuriprojektia (Cultureghem-projektin sivut, Collectmet-projektin sivut). Cultureghem-projekti järjestää lapsille ja nuorille erilaisia aktiviteetteja Foodmet-kauppahallissa arkipäivisin, jolloin kauppahalli on tyhjillään. Lisäksi järjestetään suosittuja after work -juhlia. Ideana on monipuolisesti hyödyntää tyhjää kaupunkitilaa kaupunkilaisten hyväksi.

 

BIGH Aquaponic Urban Farm – kaupunkiviljelyn uusi majakka katolla

Aurinkopaneelit katolla.

Valtavan Foodmet-kauppahallin katolle on muun muassa EAKR:n tuella rakennettu ja kehitetty erittäin moderni BIGH eli building integrated green house, suomeksi taloon rakennettu kasvihuone. BIGH on myös katolla toimivan yhteiskunnallisen yrityksen nimi.

Katolle on rakennettu Aquaponic Urban Farm eli veden kierrätykseen sekä laajemmin kiertotalouteen perustuva kaupunkiviljely. Talon katolla otetaan valtavan kauppahallin hukkalämpö talteen ja käytetään kasvihuoneiden energialähteenä. Lisäksi katolla on aurinkopaneelit, ja tietysti auringon oma lämpö, joka kasvihuoneita lämmittää. Edelleen talon katolla on sadeveden talteenotto -järjestelmä. Sadevettä käytetään sekä vihannesten viljelyssä että kalojen kasvatuksessa.

Talon katolla kasvatetaan kahdenlaisia kaloja, isommat kalat isoissa sammioissa ja pienemmät avoimissa vesikouruissa. Kalojen tuottamat jätökset ja niiden käyttämä vesi kiertää tomaattiviljelmille viereiseen kasvihuoneeseen. Tomaattien muuta lannoitusta tarvitaan näin hyvin vähän, ja sekin on luonnonmukaista. Tomaateilta vesi kiertää kerrosta ylempänä olevaan yrttiviljelmä-kasvihuoneeseen, ja sieltä jälleen kaloille ja niin edelleen. Kierto on tarkkaan suunniteltu ja toimii tehokkaasti.

Lisäksi viljelyä tehdään avoimelle katolla sellaisten kasvien voimin, jotka siinä menestyvät. Tavoitteena on, että jätettä ei synny, eikä lannoitteita tai antibiootteja käytetä. Kaupunkiviljelyn etuna on tuotteiden lyhyet kuljetusmatkat kuluttajille. BIGH kasvatuksen ekologisuus perustuu kaikkien materiaalien kiertoon, hiilidioksidin talteenottoon, luonnonmukaisuuteen sekä veden kulutuksen vähentämiseen. Lisäksi BIGH edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä yhteiskunnallisen yrittäjyyden kautta. Tuotanto on juuri nousemassa tavoitellulle tasolle, ja kysyntä tuotteille kasvanut koko ajan.

Vastaavia kaupunkiviljely -projekteja ollaan parhaillaan rakentamassa nyt myös muualle Belgiaan ja Eurooppaan.

Lue lisää:

BIGH:n kotisivut

Urban farmista Abattoirin sivuilla 

 

Kaupunkiviljelyä ja kiertotaloutta – herkkusienien ja yrttien kasvatusta kellarissa

Yrttejä kellarissa.

Valtavan talon kellarissa järjestettiin vielä 1990-luvulla erilaisia juhlia, mutta nykyisten paloturvallisuussääntöjen vuoksi kellarille tuli kehittää uutta käyttöä. Syntyi idea alkaa kasvattaa herkkusieniä kellarin optimaalisissa lämpö- ja kosteusolosuhteissa. Le Champignon of Bruxelles -yritys rakennettiin kiertotalouden periaattein.

Herkkusienten itiöt kasvatetaan oluen tuotannosta syntyneessä mäskissä, johon sekoitetaan myös puuainesta. Herkkusienien kasvatuksessa syntyy paljon hiilidioksidia, koska herkkusieni on hengittävä organismi. Tästä syntyi idea alkaa kasvattaa myös yrttejä kellarissa: yrtit voivat hyödyntää hiilidioksidia, mutta myös tuottaa happea, jota herkkusienet tarvitsevat. Näin yritys saa tuloja ympäri vuoden, sillä herkkusienien kysyntä on suurimmillaan syksyllä ja talvella, mutta keväällä ja kesällä sienien myynti laskee. Sieniä myös kuivataan, jolloin niitä voidaan myydä myöhemminkin.

Herkkusieni tuottaa satoa eli syötäviä sieniä, jotka ovat itse asiassa herkkusienen kukintoa, yleensä kaksi kertaa. Tuotannon laannuttua itse herkkusieni toimitetaan viljelijöille lannoitteeksi. Jälleen kasvaa uutta viljaa, josta tuotetaan muun muassa olutta. Oluen tuotannosta jää mäskiä, joka toimitetaan herkkusieniviljelyyn. Näin materiaali kiertää. Lisäksi optimaalisissa kellariolosuhteissa herkkusienen tuotantoon ei tarvita paljoa energiaa, sillä kellarin lämpötila on melko optimaalinen ympäri vuoden. Kaupunkiviljelyn periaatteen mukaisesti myös tuotteen loppukäyttäjät, eli kaupat, ravintolat ja tukut, sijaitsevat lähellä. Herkkusienien kysyntä on ollut hyvää, eikä tuotantoa ole juuri jäänyt edes kuivatettavaksi tähän asti. Tuotantoa on tarkoitus edelleen laajentaa.

 

Herkkusienien kasvatuksesta lisää:

Le Champignon of Bruxellesin kotisivut

Yrttien kasvatuksesta lisää:

Eclon kotisivut

 

Irene Gröhn, rakennerahastoasiantuntija, Uudenmaan liitto, irene.grohn@uudenmaanliitto.fi