Keskiössä vammaisten naisten työelämätaitojen kehittäminen

Kolme vuotta kestävässä Oman elämän nainen -hankkeessa järjestetään työpajoja vammaisille naisille sekä toteutetaan seminaareja sosiaali- ja terveysalan, opetusalan ja TE-palvelujen työntekijöille. Hankkeen tuloksena syntyy työpajoista saatuihin kokemuksiin perustuva työelämävalmiuksien vahvistamisen työpajamalli, joka on monistettavissa muillekin erityistä tukea tarvitseville henkilöille.

 

Työpajan osallistujia pöydän ääressä tekemässä tehtävää.Oman elämän nainen -hankkeen tavoitteena on kehittää vammaisten naisten valmiuksia työelämään ja ehkäistä heidän syrjäytymistään. Hankkeen kohderyhmänä ovat vammaiset naiset, joilla on oppimisen, ymmärtämisen, kommunikoinnin ja mielenterveyden pulmia, jotka ilmenevät muun muassa käyttäytymisen haasteina. "Vammaisen naisen syrjäytymisriski työelämässä ja yhteiskunnassa yleensä on tutkimuksissa todettu suuremmaksi kuin vammaisten miesten. Vammaiset naiset nähdään sukupuolensa vuoksi olevan kaksinkertaisen sorron kohteena", hankkeesta todetaan. Oman elämän nainen on neljän tahon yhteishanke, jota hallinnoi KTO – Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus. KTO:n lisäksi hankkeessa ovat mukana Turun ammattikorkeakoulu, Kehitysvammaliitto ja Autismisäätiö.

Hankkeen varsinaisena tavoitteena ei ole naisten työllistäminen, vaan työelämässä tarvittavien taitojen edistäminen, jotta he voisivat myöhemmin työllistyä. Hankkeessa kehitetään tavoitteita tukeva, monistettavissa oleva, työpajamalli. Toinen tavoite on kasvattaa tietoutta vammaisten tyttöjen ja naisten työelämävalmiuksien edistämisestä erilaisten menetelmien avulla. Tämä tapahtuu hankkeen aikana toteutettavissa seminaareissa, joissa halutaan tavoittaa sosiaali- ja terveysalan, opetusalan sekä TE-palveluiden työntekijöitä. Hankkeen toivotaan parantavan vammaisten naisten ja tyttöjen asemaa. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee myös tällaista toimintaa ja valikoituikin rahoitusta pohdittaessa pian sopivimmaksi vaihtoehdoksi.

Hanketta hallinnoi KTO – Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus. Hanke toteutetaan 2.1.2017–31.12.2019 välisenä aikana yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun, Kehitysvammaliiton ja Autismisäätiön kanssa.

 

Osallistujat mukana suunnittelussa

Hankkeeseen osallistuvat naiset toimivat kokemusasiantuntijoina ja auttavat kehittämään Osallistuja tuolin päällä esittelemässä tekemäänsä paperia, jonka teksti ei näy.työpajamallia heille sopivaksi. Ennen varsinaisia työpajatapaamisia on neljä suunnittelupajaa. Suunnittelupajoissa kartoitetaan ryhmän vahvuuksia ja tarpeita, jotta työpajoista saadaan kullekin ryhmälle sopiva. Suunnitteluissa pohditaan esimerkiksi millaisista työskentelytavoista ryhmäläiset pitävät ja millaisia tavoitteita asetetaan. Joidenkin ryhmien osallistujat ovat esimerkiksi pitäneet taiteellisemmasta lähestymistavasta, jossa pääsee kirjoittamaan ja luomaan sisältöjä, jotkut taas käytännönläheisemmästä, jolloin työpajoissa ollaan esimerkiksi opeteltu ensiapua. Suunnittelukertojen pohjalta kehittämissuunnittelija luo varsinaisen sisällön työpajakerroille, joita on kymmenen.

Nimenomaan suunnittelupajoista kehitetäänkin monistettava työpajamalli. Valmistuvan työpajamallin tavoitellaan soveltuvan muillekin erityistä tukea tarvitseville henkilöille.  Suunnittelupajojen käytännöt kootaan yhteen oppaaseen sisältäen hankkeessa esille nousseita tärkeitä työelämävalmiuksia ja niihin liittyviä harjoituksia, joita voi käyttää työpajoissa. Hankkeen työpajaryhmät toimivat Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Työpajoissa naiset pohtivat ja harjoittelevat esimerkiksi tunne-elämän sekä läsnäolon taitoja erilaisin menetelmin. Työpajoissa keskitytään naisiin myös yksilötasolla ja pyritään sitä kautta vahvistamaan heidän itsetuntemustaan.

 

Työpajoissa harjoitellaan niin ensiaputaitoja kuin pohditaan omia haaveitakin

Hankkeen osallistuja lukemassa kirjaa.Naisten osallistuminen työpajamallin suunnitteluun on ollut erittäin tärkeää. Kokemusasiantuntijat ovat mm. kertoneet oman mielipiteensä kehitettävistä työelämävalmiuksista; nämä ovat poikenneet hankkeen toteuttajien mielikuvista. Naiset ovat painottaneet esimerkiksi itsesäätelytaitoja, itsetuntemusta ja rohkeutta eivätkä niinkään toteuttajien odottamia kognitiivisia valmiuksia. Osallistujien rooli kokemusasiantuntijoina onkin ollut hankkeelle erityisen antoisaa ja auttanut ymmärtämään, mikä kohderyhmän näkökulmasta on merkittävää. Osalla kokemusasiantuntijoista tulevaisuudensuunnitelmissa ovat esimerkiksi avotyön saaminen, palkkatyö, ammatti tai parisuhde.

Kokemusasiantuntijat ovat päässeet tekemään monia asioita työpajoissa, esimerkiksi opettelemaan rentoutusmenetelmiä, hengitysharjoituksia, ensiaputaitoja, englannin kieltä, tunteiden ilmaisua ja työssä jaksamisen taitoja. He ovat myös pohtineet, miten nykyistä työtä voisi muuttaa mielekkäämmäksi, omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita, haaveita ja sitä, millainen kukin ryhmäläinen on. Osallistujat ovat toivoneet työpajakertojen määrän lisäämistä, sillä toiminta on koettu mielekkääksi.

Hankkeesta on hyötyä myös tulevaisuudessa sen päättymisen jälkeen, sillä hankekumppanit ottavat työpajamallin omaan palvelutuotantoonsa niin toteuttaen sitä itse kuin mahdollisesti kouluttaen muitakin tahoja ottamaan sen käyttöön. Hankkeen myötä tuotetaan jo aiemmin mainittu opas, jonka avulla voi käynnistää vastaavan työpajan. Lisäksi perustetaan sähköinen portaali, josta käyttäjät saavat ilmaisen ja helppokäyttöisen työkalun työelämävalmiuksien edistämiseksi.

Noin puoliväliin ehtinyt hanke on jo saavuttanut asettamansa tavoitteen työpajaryhmiin osallistuvista 24–32 henkilöstä. Kuluneen puolentoista vuoden aikana on testattu ja todettu, että kehitetty työpajamalli soveltuu myös yksilöohjaukseen. Toteuttajien mukaan hanke ei olisi ollut mahdollinen näillä resursseilla ilman Euroopan sosiaalirahaston tukea.

 

Lisätietoja hankkeen nettisivuilta ja Facebook-sivuilta.

 

Kysymyksiin juttua varten vastasivat projektipäällikkö Elina Jokinen, kehittämissuunnittelija Kati Ranta sekä edellinen projektipäällikkö Pirjo Valtonen.

Vastauksia on myös kerätty hankkeen osallistujilta kerätystä palautteesta.

 

Tämä artikkeli on osa juttusarjaa, jossa esittelemme rakennerahastoista rahoitusta saaneita hankkeita ja niiden tuloksia. Jutut ovat luettavissa rakennerahastojen sivuilla.  Lisää hankkeista ja niiden aikaansaannoksista voi lukea rakennerahasto-ohjelman tuloksia tarkastelevan raportin koosteesta rakennerahastojen sivuilta. Hankkeita löytyy myös Twitteristä esimerkiksi hashtageilla #EUtukee ja #vipuvoimaa.

 

Teksti: Kaisu Koivula

Kuvat: Oman elämän nainen -hanke