Osaavan työvoiman saatavuus puhutti Aluekehittämispäivässä

Paasitornissa järjestetyssä Aluekehittämispäivässä 10.10.2018 kokoonnuttiin keskustelemaan ajankohtaisista aluekehittämisen asioista niin koheesiopolitiikan näkökulmasta kuin seuraavien aluekehittämiskeskustelujen tiimoilta. Tilaisuuteen osallistui noin 200 asiantuntijaa. Esiin nousivat elinkeinoministeri Lintilän puheessaan mainitseman elinvoimapolitiikan käsitteen lisäksi esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuus ja sitä kautta useaan otteeseen mainittu ammatillisen koulutuksen reformi sekä kiertotalous ja sitä koskeva sääntely.

Päivän aikana puhumassa oli laaja kirjo aluekehittämisen parissa toimivia ihmisiä: Urszula Románska Euroopan komissiosta kävi koheesiopolitiikan tulevan kauden valmistelun tilannetta läpi EU:n näkökulmasta, kun taas Posion kunnanjohtaja Heli Knutars kertoi kuntansa poikkihallinnollisesta yhteistyöstä, jota on tehty paljon hyvällä menestyksellä. Johtaja Taru Koivisto sosiaali- ja terveysministeriöstä muistutti myös hyvinvoinnista ja turvallisuudesta aluekehityksen teemana. Aluekehittämiskeskusteluista puhuttaessa tärkeäksi teemaksi nousi valtion ja maakuntien välinen vuoropuhelu. Tilaisuuden puheenjohtaja, ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman työ- ja elinkeinoministeriöstä, kiteytti ansiokkaasti päivän mittaan läpikäytyjä asioita. 

Aluepolitiikan käsitteestä elinvoimapolitiikkaan?

Ministeri Lintilä toimi ensimmäisenä puhujana ja painotti puheessaan, että keskushallinto ei voi  ylhäältä käsin määrätä tiettyjen alueiden kehittyvän, vaan tarvitaan voimakkaita alueellisia toimijoita. Valtion rooli on toimia menestyksen mahdollistajana. Maakuntien tehtävänä on hoitaa alueellista kehittämistä omalla alueellaan, ja kunnilla on oltava yleinen vastuu kehittämisestä esimerkiksi elinkeinon ja työllisyyden osalta.

Ministeri Lintilä nosti esiin myös elinvoimapolitiikan käsitteen, ja siihen tartuttiinkin useampaan otteeseen päivän aikana – niin heti puheen jälkeen kuin myöhempienkin esitysten aikana. Ministerin mukaan aluepolitiikkatermiin liitetään usein vanhakantaisia asenteita, joten hän puhuu mieluummin elinvoimapolitiikasta. Perään ministeri kuitenkin huomautti, ettei käsitteellä ole niinkään väliä, kunhan keskustelun taso pysyy korkealla.

Osaavan työvoiman saatavuuden haasteet

Aluekehittämispäivässä julkaistiin myös syksyn 2018 Alueelliset kehitysnäkymät -raportti, joka on saatavissa Valtioneuvoston sivuilla. Julkaisu on ELY-keskusten yhdessä keskeisten aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys seutukuntien ja maakuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä, ja sen arviot on tuotettu elo-syyskuun 2018 aikana. Julkaisun toimittaja Jouko Nieminen kävi puheenvuorossaan kehitysnäkymiä alueittain läpi. Talous ja työllisyys ovat edelleen kasvussa, vaikka esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuus tuottaa haasteita. Kaiken kaikkiaan Niemisen mukaan kehitys jatkuu myönteisenä, vaikka rakenteelliset esteet alkavatkin haitata kehitystä jossain määrin.

Elinkeinoelämän Keskusliiton PK-johtaja Jouni Hakala pureutui puheenvuorossaan tarkemmin osaavan työvoiman saatavuuteen. Hän kävi läpi sen haasteita kyselytutkimukseen perustuneessa alustuspuheenvuorossaan. Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Tiina Korhonen mainitsi kommentissaan useita toimenpiteitä, joita on jo tehty tilanteen parantamiseksi, kuten Eures ja Talent Boost sekä tuleva kasvupalvelu-uudistus. Hakalan alustuksen jälkeen keskustelussa tuli esiin niin maahanmuuttajien työllistäminen ja kielitaitovaatimukset, ammatillisen koulutuksen reformi kuin kaupungistuminen ja sen tuomat haasteetkin. 

Suositus alueiden väliselle yhteistyölle – kansalliselle ja kansainväliselle

Jouni Ponnikas ja Lauri Kuukasjärvi puhuivat kansainvälisyydestä ja osaamisen siirrosta aluekehittämisessä Interreg Europe -rahoitteisen Bridges-hankkeen kautta. Lisäksi Ponnikas käsitteli alueiden yhteistyötä Elinkeinot murroksessa -pilotin avulla. Ponnikkaan ensimmäisessä esityksessä mainittiin mm. alueiden kansainvälisen yhteistyön mahdollinen lisäarvo aluekehittämiselle. Tällainen yhteistyö auttaa näkemään puutteet alueen osaamispohjaisessa kehittämisessä. Myös hyvien käytäntöjen vaihtaminen toimintatapana on hyödyllinen. Kuukasjärvi palasi vielä elinvoimapolitiikan käsitteeseen todeten sen auttavan ajatuksia parempaan suuntaan kuin aluepolitiikan käsite. Sekä Ponnikas että Kuukasjärvi antavat suosituksensa alueiden väliselle, kansalliselle ja kansainväliselle, vuoropuheluun rakentuvalle yhteistyölle.

Alueiden välinen yhteistyö nousi esiin myös puhuttaessa innovatiivisuudesta ja kasvusta. Alustuksen pitäneen Etelä-Pohjanmaan liiton projektipäällikkö Miika Laurilan mukaan työn ja teknologian murroksen kiihtyessä vaaditaan radikaaleja toimia, jotta päästäisiin asetettuihin tavoitteisiin. Kommenttipuheenvuoroissa mainittiin useasti ylialueellisen yhteistyön merkitys sekä yhteydet ja saavutettavuus. Laurilan mukaan tilastojen rinnalle tarvitaan myös systemaattista ilmiön tarkastelua.  Etelä-Pohjanmaan liiton Miika Laurilan puheenvuoro tilaisuudessa.

Puheenjohtaja Pihlman tiivisti lopuksi päivää yhteisen ja jaetun tilannekuvan käsitteellä. Jaetaan näkemys, että pitäisi tehdä jotakin toisin, jotta voidaan vastata tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. "Tehdään yhdessä jotakin sen eteen, että Suomi on tulevaisuudessakin elinvoimainen."

 

Kaikki tilaisuuden esitykset ja päivän ohjelma ovat työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla.

 

Teksti: Kaisu Koivula

Kuvat: Hanna-Mari Kuhmonen