Pohjoisessa otettiin koppia työelämän kehittämisestä

Työelämän murros oli syyskuun lopulla teemana kun pohjoissuomalaisia yrityksiä ja työelämän kehittäjiä kokoontui Rovaniemelle kuulemaan asiantuntijoiden puheenvuoroja, verkostoitumaan ja pohtimaan ratkaisuja työelämän kehittämiseen. Työelämän murrosta pohdittiin eri näkökulmista, yhtenä keskeisenä teemana oli digimurros.

Ihmiseltä ihmiselle – digitalisaatio ei ole vain välineitä

Digitalisaatiossa on keskitytty liikaa teknisiin yksityiskohtiin kun keskiöön pitäisi nostaa ihminen, totesi Lappset Oy:n Johanna Ikäheimo omassa alustuksessaan. Työ on kuitenkin pohjimmiltaan ongelmanratkaisua – tehdään asioita ihmiseltä ihmiselle. Ikäheimo ehdotti työelämään lisää myötätuntoa ja myötäintoa. Lappsetilla se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun jotain hyvää tapahtuu – oli se sitten pieni tai iso asia – niin aina juhlitaan, sillä positiivisuus tarttuu.

Yrittäjä ja sosiaalisen median hyödyntämisestä itselleen ammatin luonut Ville Tolvanen muistutti, että Suomessa on maailman paras digi-infra, mutta emme hyödynnä sitä läheskään riittävästi. Työn tuottavuus ei riipu työajasta tai -paikasta, sen sijaan ratkaisevaa on se mitä työn tuloksena syntyy. Tolvanen haastoi kuulijoita pohtimaan miten asioita voisi tehdä uudella tavalla. Tieto on yksi niistä harvoista asioista, jonka arvo kasvaa, kun sitä jaetaan. Digitalisaatio tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaa.

 

Jounin Kaupan "hullu kyläkauppias" Sampo Kaulanen ei ole jättänyt ketään kylmäksi sosiaalisen median tempauksillaan. Sampo Kaulanen on pistänyt itsensä täysillä likoon erityisesti facebookissa. Kyläkaupalla on Facebookissa jo huikeat puoli miljoonaa tykkääjää mikä tarjoaa yritykselle ilmaista näkyvyyttä ja some-tempaukset poikivat edelleen muuta mediatilaa. Elintarvikkeiden ja muiden perinteisten kauppa-artikkelien lisäksi esimerkiksi Jounin kaupan pipo on yksi halutummista tuotteista!

Veli-Matti Nurkkala kainuulaisesta CSE Entertainment-yrityksestä puolestaan kertoi yrityksensä kasvutarinan kainuulaisesta start-upista kansainvälisille markkinoille virtuaalisia ympäristöjä tuottavaksi innovaatioyritykseksi. Nurkkalan mukaan kansainvälistymisen edellytyksenä oli näkyminen digitaalisissa kanavissa ja potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen niiden kautta.

5 haastetta, 24 tuntia, 5 ratkaisua

Viisi etukäteen mukaan houkuteltua yritystä antoi konkreettisen haasteen tai unelman työelämän ammattilaisten ratkottavaksi. Haasteet vaihtelivat digitalisuuden haltuunotosta tulospalkkaukseen. Kyse oli ns. workathlon-klinikasta, jossa uutta näkökulmaa ja ratkaisuja haasteisiin pohti eri organisaatioista koostuva asiantuntijoiden ja palvelumuotoilijoiden tiimi. Vuorokauden aikana syntyi konkreettisia ja toteutuskelpoisia ratkaisuehdotuksia yritysten pureskeltavaksi.

Töitä paiskittiin myös kahdessa muussa työpajassa, joissa saatiin tuloksia käytäntöön vietäviksi muiden työelämätoimijoiden verkostoitumisen ja työpaikkojen nykyistä laajemman tavoittamisen tavoitteissa. Työelämän laadun paranemisen vaikutukset ovat liian hyvä asia pidettäväksi vain muutaman verkoston tietona – pistetään hyvä kiertämään!

Tilaisuuden järjestivät ESR Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohanke, Työelämä 2020 -hankkeen Pohjois-Suomen alueverkostot ja valtakunnallinen Työelämä 2020 -hanke.