Uusia rahoitusmahdollisuuksia kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla

Sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke Sokran Tampereella 9.9.2016 järjestämä kansalaislähtöisen kehittämisen päivä kokosi yhteen 50 Euroopan sosiaalirahaston sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan toimintalinjan (toimintalinja 5) hankekonkaria, kunta- ja järjestötoimijaa sekä rahoittajaa.

Kansalaistoimijalähtöisessä kehittämisessä ihmiset edistävät hyvinvointia ja osallisuutta yhdessä tekemällä ja osallistumalla osallistuvat asuinalueensa palveluiden ja toimintojen kehittämiseen.

Kansalaislähtöisille hankkeille on tilausta

"Sote- ja maakuntauudistus myllertää hyvinvointi- ja palvelutuotannon rakenteet. Kansalaistoimijalähtöinen – hyvinvointia pienellä panoksella tuottava – toiminta tuleekin nostaa esiin kokonaisuudistuksessa. Halusimme käynnistää laajan eri toimijoiden vuoropuhelun.  Aloite kannatti, sillä tilaisuus kokosi paikalle asiantuntijoita niin pioneerihankkeista kuin eri rahoittajaorganisaatioista. Kaikki toivat näkemyksensä yhteiseen pöytään", Sokran Keski- ja Länsi-Suomen aluekoordinaattori, tilaisuuden järjestäjä Tanja Hirschovits-Gerz.

Tampereella selvennettiin eri rahoitusmuotojen eroja ja samanlaisuuksia sekä sitä, mitä kansalaistoimijalähtöisellä kehittämisellä tarkoitetaan.

Rahoitusta kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen voi nykyisin hakea ainakin ELY:istä, maaseutujen paikallista kehittämistä rahoittavista Leadereistä sekä Raha-automaattiyhdistykseltä. Kaikki rahoittajat tukevat hankkeita, joilla parannetaan kansalaisten osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksia.

Kansalaislähtöistä toimintaa on kehitetty jo pitkään maaseudulla maaseuturahaston tuella ja rahoitusta on kanavoitu lähinnä Leader-ryhmille. Maaseudun kehittämisrahaa ei kuitenkaan ole ollut mahdollista kohdentaa kaupunkialueille. Euroopan sosiaalirahaston 5. toimintalinja vastaa osaltaan havaittuun tarpeeseen omista erityistavoitteistaan ja kohderyhmästään (heikoimmassa asemassa olevat) huomioiden.

Toisinaan jo kodin ulkopuolinen toiminta vahvistaa osallisuutta

Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjan 5:n kansalaistoimijalähtöisyydellä voidaan tarkoittaa kansalais-, kuntalais-, tai asukaslähtöistä, osallisuutta paikallisesti ja yhteiskunnallisesti lisäävää toimintaa. Toiminnan juuret ovat alueellisissa tarpeissa.

Kansalaistoimijalähtöinen hanke vahvistaa arjen hallintaa, osallisuutta ja siten osallistujien valmiuksia siirtyä kohti työelämää. Yksinkertaisuudessaan jo kodin ulkopuoliseen toimintaan rohkaiseminen voi riittää. Olennaista on yksilön saama positiivinen kokemus osallistumisesta, ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kohtaaminen.

Kansalaislähtöistä osallisuuteen tähtäävää toimintaa eri puolilla Suomea

Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:ssä kansalaistoimijalähtöisiä hankkeita on eniten Itä-Suomessa. Kansalaislähtöisyys näkyy alueella vahvasti maakunta- ja kaupunkistrategioissa ja painottuu alueen rahoitushauissa.

Joensuun Kake-hanke on esimerkki kansalaistoimijalähtöisestä kehittämisestä kaupunkialueella. Kake on sateenvarjohanke,  jossa päähakija, Joensuun kaupunki,  rahoittaa niin sanottuja pikku-Kakeja. Pikku-Kaket voivat olla esimerkiksi järjestöjen tuottamia tapahtumia ja kehittämisprojekteja alueella. Rahoitus muodostuu Euroopan sosiaalirahaston 5. toimintalinjan alueellisesta hankerahasta sekä Joensuun kaupungin ja järjestöjen omarahoitusosuuksista.

"Joensuun Kakessa on järjestetty hyvinkin monenlaista toimintaa, joista kaikella on kaupunkilaisten osallisuutta kasvattava vaikutus. Esimerkkejä tapahtumista ovat olleet Pohjois-Karjalan Mielenterveyden tuki ry:n Äänten kaupunki – taidemuseon ja nuorten yhdessä järjestämä äänikävely – tai toisaalta tuleva viinan kiroja vertaiskumppanuuden kautta käsittelevä Viinapiru-paraskaveri -tapahtuma", kertoi Joensuun Kake:n projektipäällikkö Mari Nupponen.

Karhuseutu ry:n hallinnoimassa, Porin alueella toteutettavassa Lähde mukaan! -hankkeessa tehdään työtä sen eteen, että kaikista heikoimmassa asemassa olevat pääsevät kehittämään alueensa palveluita.

Molemmissa edellä mainituissa hankkeissa kaupunki on vahvasti sitoutunut kehittämiseen.

Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueella, Leader-työ, kylätoiminta, kaupunginosatoiminta ja lähidemokratia nivoutuvat toisiinsa. Reunaehdot tosin ovat kussakin rahoituselementissä erilaiset: ne säätelevät sitä, kuka rahoitusta voi saada, millaista toiminta voi olla, mille kohderyhmälle toiminta tulee kohdentaa ja missä alueella toimintaa voidaan toteuttaa.  Toimintalinjan 5 kohteena ovat kaikista heikoimmassa asemassa olevat asukkaat.

Lue lisää:
9.9.2016 seminaarin materiaalit: https://www.innokyla.fi/web/tyotila2035929/materiaalit
Sokra koordinoi Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n hankkeita Suomessa: www.thl.fi/sokra
Rahoittajien sivut: www.rakennerahastot.fi; www.leadersuomi.fi, www.ray.fi

Teksti: Tanja Hirschovits-Gerz ja Henna Puromäki