Rakennerahastojen uutiskirje 4.9.2014

Erityistavoitteet tutuiksi – Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa ja 13 erityistavoitetta. Kaikkien hankkeiden tulee toteuttaa jotakin näistä erityistavoitteista. Muunlainen toiminta ei ole mahdollista ohjelman rahoituksella. Uutiskirje esittelee syksyllä sarjana erityistavoitteet toimintalinjoittain. Ensimmäisenä on vuorossa toimintalinja 1 eli Pk-yritysten kilpailukyky.

Uuden liiketoiminnan luominen

Erityistavoitteen toimien tuloksena syntyy erityisesti uutta, osaamisintensiivistä yritys- ja liiketoimintaa tukemalla uusien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketoimin­nan kehittämistä ja pk-yritysten ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistamista ja kaupallistamista.

Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa)

Erityistavoitteen toimien tuloksena parannetaan yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä, palveluiden saatavuutta ja logistista tehokkuutta kestävien liikennejärjestelmien, palveluiden ja logistiikkayhteistyön avulla. Yhteydet TEN-verkkoihin ja liikenteen solmukohtiin, kuten lentokentille, satamiin ja teollisuus-, sekä matkailu- ja logistiikka-alueille paranevat. Liikenteen tehokkuutta parantavia älyliikenteen palveluja sekä eri liikennemuotojen yhteensovittamiseen liittyviä ratkaisuja syntyy.

Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Erityistavoitteen toimien tuloksena kasvavien pk-yritysten määrä lisääntyy. Uudet pk-yritykset aloittavat kansainvälisen viennin tai jo kansainvälistyneet yritykset aloittavat viennin uudella liiketoiminta-alueella.

Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen

Erityistavoitteen toimien tuloksena pk-yritysten toiminnan, tuotteiden ja palveluiden energia- ja parantuu uusien energiatehokkuutta parantavien ratkaisujen käyttöön oton avulla ja energiaa säästyy yrityksen toimintaprosesseissa. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.

Rahoitusta voi saada mm.

  • uusien yritysten käynnistymiseen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen
  • liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen
  • kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistäviin pk-yritysten investointeihin ja kehittämishankkeisiin
  • yritysklustereiden, yritysverkostojen ja muiden yritysten yhteistyömuotojen kehittämiseen
  • pk-yritystoimintaa tukevien liikenne- ja logistiikkayhteydet ja älyliikenneratkaisuihin

Toimista vähintään 25 %:ia kohdistetaan vähähiilisen liiketoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen.

Toimintalinjojen ja erityistavoitteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät ohjelmasta.

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kaikki ohjelman erityistavoitteet löytyvät täältä

EURA 2014 -järjestelmän tilannekatsaus

EURA 2014 -järjestelmä avattiin tuotantokäyttöön ohjelmakauden 2014–2020 toimeenpanon käynnistyttyä 5.5.2014. Tuolloin mahdollistettiin hankehakemusten täyttäminen ja viranomaiskäsittelyyn jättäminen. EURA 2014 -järjestelmässä siirryttiin rakennerahastohankkeiden hallinnoinnissa lakisääteisesti pelkästään sähköiseen asiointiin. Hankehakijat kirjautuvat järjestelmään vahvasti sähköisesti tunnistautuneena Verohallinnon KATSO-tunnistautumispalvelua käyttäen. Hakemuslomakkeita enää tarvitse toimittaa viranomaisille lainkaan perinteisesti allekirjoitettuina paperilomakkeina. Täysin sähköinen asiointi on otettu vastaan tervetulleena uudistuksena, sillä se yksinkertaistaa ja nopeuttaa sekä hankehakijoiden että hankkeita rahoittavien viranomaisten työtä.

Hankehakemuksia EURA 2014 -järjestelmään on syyskuun 2014 alkuun mennessä perustettu jo yli 1200 kpl, joista viranomaiskäsittelyyn on jätetty lähes 800 kpl. Elokuun loppupuolella järjestelmän toiminnassa ilmeni samanaikaisten käyttäjien poikkeuksellisen suuresta määrästä johtuen valitettavaa teknistä ongelmaa, jolloin hakemusten täyttäminen ja viranomaiskäsittelyyn jättäminen ei kaikissa tapauksissa ollut mahdollista ja joistakin hakemuksista oli kadonnut tietoja. Vika saatiin paikallistettua ja korjattua viikon 35 lopussa, minkä jälkeen hakemusten täyttäminen on jälleen sujunut normaalisti. Vian vuoksi elokuun lopussa ollutta hakemusten jättämisen määräaikaa jatkettiin syyskuun alkupuolelle.

Hankepäätösten tekeminen EURA 2014 -järjestelmässä on tarkoitus aloittaa vaiheittain syys-lokakuun 2014 aikana. Tämän jälkeen otetaan käyttöön maksatushakemusten ja maksatuspäätösten tekomahdollisuus. Järjestelmän kehitys jatkuu vuoden 2015 aikana mm. seurantaraporttien, varmennus- ja tarkastustoimintojen, loppuraportoinnin ym. hankkeiden hallinnointiin sekä raportointiin liittyvien palveluiden toteuttamisella. Kokonaisuudessaan EURA 2014 -järjestelmän kehittävä ylläpito jatkuu koko ohjelmakauden 2014­–2020 toimeenpanon ajan.

- Keijo Hämäläinen

Ohjelmakauden 2007–2013 edistymistilanne

Päättyvän ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmat ovat edistyneet tasaiseen tahtiin kesän ja alkusyksyn aikana huolimatta siitä, että katseet ovat jo paljolti kääntyneet uuden ohjelmakauden asioihin. Aikajaksolla kesäkuun puolivälistä syyskuun alkuun käynnistyi kuitenkin vielä n. 100 uutta hanketta, joista kolmasosa ESR-hankkeita. Uusista hankkeista huolimatta ESR:n julkisen rahoituksen varaus- ja sidonta-asteet ovat jäämässä hieman alle sadan prosentin johtuen kuntarahan puutteesta. Toisaalta maksatusaste on ESR-ohjelmassa varsin hyvä, yli 84 %. EU-tason vertailussa Suomi sijoittui elokuun alun tilanteessa sekä ESR:n että EAKR:n osalta viidenneksi kun komissioon toimitettujen välimaksupyyntöjen yhteissummaa verrattaan jäsenmaiden rahoituskehyksiin.

Kesän aikana Etelä-Suomen EAKR-ohjelman julkinen rahoitus ylitti 80 prosentin maksatusasteen ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman maksatusaste ylitti alkusyksystä jo 90 %:n rajan. Pohjois-Suomen ohjelmassa toimintalinjan 3 maksatusaste on kuitenkin jo 117 %, eli n. 10 miljoonaa euroa yli komission salliman 10 %:n toimintalinjakohtaisen joustovaran, mikä tarkoittaa sitä, että TL3:lle kertyvät maksatukset eivät enää lisää Suomen EU-saantoa. Jos tämä TL3:n ylitys huomioidaan, on Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman maksatusaste  n. 88,4 % - eli edelleen korkein Suomen rakennerahasto-ohjelmista.

Rakennerahasto-ohjelmat, julkinen rahoitus yhteensä 2.9.2014 (ml. Finnvera)

- Harri Ahlgren

Kasvun tekijöitä Itä-Suomessa kokoaa neljän maakunnan hanketuloksia

Kesän aikana on ilmestynyt uusia julkaisuja, joissa esitellään itäsuomalaisia rakennerahastohankkeita ja niiden tuloksia. Kasvun tekijöitä Itä-Suomessa -lehteen on poimittu otos rakennerahastokaudella 2007–2013 toteutetuista ESR- ja EAKR -hankkeista Kainuun, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnista. Lehden teemoja ovat yritystoiminta, tutkimus ja kehittäminen, työllisyys sekä ympäristö ja kestävä kehitys. Lehti toteutettiin Itä-Suomen maakuntien liittojen ja ELY-keskusten yhteistyönä.

Länsi-Suomen hankehelmet

Länsisuomalaiset alueet ovat valitsivat ohjelmakaudella 2007–2013 rahoitettujen ESR-hankkeiden joukosta 36 hankehelmeä, jotka ovat hyviä esimerkkejä tuloksellisista hankkeista tai hankekokonaisuuksista.

Käy tutustumassa

Hankehelmet Oppitalkoot tilasuuden webcasting tallenne löytyy täältä

Tutustu EU:n komission internetsivuihin

Komission internetsivuilla on paljon hyödyllistä tietoa rakennerahastoista ja toiminnasta jäsenmaissa. Voit myös tutustua muissa jäsenmaissa toteutettuihin hankkeisiin.

Aluepolitiikka - Inforegio

Hanke-esimerkkejä (EAKR)

Euroopan sosiaalirahasto

Hanke-esimerkkejä (ESR)

Seuraava uutiskirje ilmestyy 18.9.2014

 


Näytetään tulokset 52 - 52 / 55
Merkintöjä per sivu 1
jostakin 55