Siirry suoraan sivun tekstisisältöön

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo

Lue hankejuttuja

Ihan sama mulle – vai onko?
Sukupuolten tasa-arvon huomioiminen hankevalinnassa ja hankkeiden ohjaamisessa

Sukupuolten tasa-arvo, sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen (VAVI), sukupuolivaikutusten arviointi (SUVA), tasa-arvonäkökulma rakennerahasto-ohjelmissa ja hankkeissa, Valtava-kehittämisohjelma…Mitä tämä kaikki oikein tarkoittaa? Ja mitä se minuun liittyy? Jos toimit aluekehitystehtävissä, joko rahoituksen myöntäjänä tai sen hakijana, nämä asiat kuuluvat sinun jokapäiväiseen työhösi.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään rakennerahasto-ohjelmissa ns. kaksoisstrategian mukaisesti. On erillisiä tasa-arvohankkeita, joiden päätavoitteena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Esimerkkinä Manner-Suomen ESR-ohjelmaan kuuluvat valtakunnalliset kehittämisohjelmat, TEM:n koordinoima Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) ja STM:n Tasa-arvoa työelämään – yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan. Kummastakin kehittämisohjelmasta rahoitetaan useita tasa-arvohankkeita.

Erillisten tasa-arvohankkeiden lisäksi tasa-arvon edistäminen on kaksoisstrategian mukaisesti sisällytettävä muihin hankkeisiin valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma hankkeiden tavoitteisiin, toimintoihin, tiedottamiseen, arviointiin ja raportointiin.

Tasa-arvohanke vai ei?

Hankehakijat kuvaavat tasa-arvovaikutuksia hakemuksissaan. Viranomaiset arvioivat hakemuksia ja niiden perusteella merkitsevät hankkeita tasa-arvovaikutuksiltaan eri kategorioihin. Puutteelliset valmiudet ja ohjeet sekä hakijoiden että viranomaisten puolella vaikeuttavat tasa-arvovaikutusten huomioimista ja huomaamista. Vaihtoehto ”sukupuolineutraali” tuntuu ehkä helpoimmalta tekniseltä valinnalta.

ESR-ohjelman toimeenpanon arviointia tehdään mm. hankkeille suunnattujen kyselyjen perusteella. Niissä päästään syvemmälle tasa-arvovaikutuksien selvittämisessä kuin EURA 2007 –järjestelmän puitteissa. Kyselytulosten mukaan tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä tehdään joka toisessa ESR-ohjelman hankkeessa. Toimeenpanon arvioinnin mukaan koko ESR-ohjelman hankkeista noin 16,5 % on asettanut tavoitteeksi naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämisen. Tasa-arvon edistymistä seuraavia seuranta- tai itsearviointijärjestelmiä on vain noin 12 %:lla ESR-ohjelman hankkeista. (Lähde:  ESR-ohjelman toimeenpanon arviointiraportti 28.4.2010 Tempo Economics ja Rambol)

Miksi sukupuolinäkökulman huomioimista tarvitaan?

Sukupuolinäkökulman huomioiminen auttaa tunnistamaan koulutus- ja työelämän sukupuolenmukaista jakautumista sekä muita tasa-arvovajeita, jotka ovat esteitä esimerkiksi alueiden kehittymiselle. Lisäksi saadaan tuotua esiin uusia (alueellisen) kehittämisen kohteita. Esimerkiksi jos alueella on mennyt miesvaltaisen alan tehdas tms. nurin, mutta hoiva-alalla on työvoimapula, on hyvä tarkastella, löytyisikö työttömien miesten joukosta halukkaita kouluttautumaan hoiva-alalle.

Sukupuolen mukaan eritellyt tilastot ja tutkimus antavat tarkempaa tietoa hankkeiden kohderyhmistä. Lisäksi sukupuolivaikutusten selvittäminen auttaa kohdentamaan hankkeiden toiminnan vastaamaan entistä paremmin erilaisten kohderyhmien erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Huomioimalla sukupuolinäkökulma voidaan parantaa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Myös kustannustehokkuus paranee, kun esimerkiksi valitaan organisaatioihin parhaimmat osaajat, sukupuolesta riippumatta.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen, lyhyemmin VAVI, on tasa-arvon edistämisen strategia, jolla sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen sisällytetään kaikkeen toimintaan eli viedään valtavirtaan. Tällöin naisten ja miesten erilaiset tarpeet, elämänalueet, yhteiskunnallinen asema, taidot ja osaaminen otetaan huomioon kaikessa toiminnassa (suunnittelu, päätöksenteko, käytännöt ja arviointi). Valtavirtaistamisen tarkoituksena on murtaa sukupuolineutraalit, jopa sukupuolisokeat, menettelytavat ja toimintakulttuuri. Vastuu valtavirtaistamisesta on kaikilla hanketoimijoilla ja virkamiehillä.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista edellyttää tasa-arvolain 4 § sekä hallitusohjelma ja hallituksen tasa-arvo-ohjelma (2008–2011). Rakennerahastohankkeiden rahoittajia ja toimijoita velvoittavat valtavirtaistamiseen myös rakennerahasto-ohjelmien asiakirjat, EU:n perustamissopimus ja sen jälkeen säädetty EU-lainsäädäntö. Sukupuolten tasa-arvon edistämiseen velvoittavat myös CEDAW-sopimus (1979) ja YK:n Pekingin toimintaohjelma (1995).

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen menetelmiä ovat esimerkiksi tasa-arvosuunnittelu ja sukupuolivaikutusten arviointi (SUVA). Tasa-arvosuunnitteluun kuuluu henkilöstöpoliittinen suunnitelma, miten miesten ja naisten tasa-arvoa edistetään henkilöstöpolitiikassa. Tasa-arvosuunnitteluun kuuluu lisäksi tasa-arvon edistäminen viranomaisten tai hankkeiden varsinaisessa toiminnassa, päätöksenteossa ja palveluissa (esimerkiksi työ- ja elinkeinopalvelut sekä kunnan palvelut).

Sukupuolivaikutusten arvioinnissa selvitetään ja arvioidaan tavoitteiden, toiminnan ja päätösten välittömiä ja välillisiä vaikutuksia naisten ja miesten kannalta sekä sukupuolten tasa-arvon kannalta. Arviointia tehdään suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheissa. Suvausta tarvitaan, kun toiminta tai toimenpide kohdistuu ihmisten elämään tai alueille, joilla miesten ja naisten välillä on eroja.

Valtava – tasa-arvon edistämistä ja valtavirtaistamista käytännössä

Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima ja Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) -kehittämisohjelman (2008–2013) yhtenä tavoitteena on lisätä projektitoteuttajien ja rahoittajaviranomaisten tasa-arvoasiantuntemusta.
– Valtava järjestää Manner-Suomen ESR-projektien projektitoimijoille ja rahoittajaviranomaisille räätälöityä koulutusta ja konsultointia sukupuolinäkökulman huomioimiseksi, kertoo Valtavan projektipäällikkö Hillevi Lönn.
– Valtava on kilpailuttanut tähän tarkoitukseen koulutus- ja konsultointihankkeen, jota toteuttavat KoulutusAvain Oy:n ja WoM Oy:n asiantuntevat konsultit.

– Näin laajamittaisella ja spesifillä koulutuksella ja konsultoinnilla varmistetaan projektitoimijoiden tasa-arvo-osaaminen ja projektien vaikuttavuus, toteaa Lönn.

Valtava-kehittämisohjelma julkaisee vuoden 2011 lopussa koulutuspaketin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta työ- ja elinkeinohallinnon sekä aikuiskoulutuksen käyttöön.

– Tasa-arvokoulutuksen lisäksi Valtava-kehittämisohjelma tukee ohjelman projekteja verkostoitumaan muun muassa järjestämällä yhteisiä työpajoja. Valtava järjestää myös vuosittain valtakunnallisia ja alueellisia seminaareja, joihin kaikki tasa-arvon edistämisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita, kertoo Valtavan hankeasiantuntija Mia Teräsaho.
– Valtava-kehittämisohjelma kokoaa ja jalostaa projektien hyvät käytännöt uusiin ympäristöihin soveltuviksi. Lisäksi on tulossa aiemmin toteutettujen tasa-arvohankkeiden hyvien käytäntöjen kooste, jonka toteuttaa WoM Oy.

Valtavassa tuotetaan myös käsikirja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta työ- ja elinkeinohallinnon asiakastyöhön sekä tehdään satunnaisesti valittujen rakennerahastopäätösten sukupuolivaikutusten arviointi. Valtava-kehittämisohjelmaa ja ohjelman projekteja arvioidaan Ramboll Management Consultingin toimesta.

Valtava-kehittämisohjelman Ajankohtaista Valtavasta -uutiskirjeistä voit lukea, minkälaista toimintaa ohjelmassa ja projekteissa on kehitetty sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja valtavirtaistamiseksi. Uutiskirjeet löytyvät Valtavan sivuilta www.tem.fi/valtava.

Teksti: Hillevi Lönn ja Mia Teräsaho /Julkaistu rakennerahastojen uutiskirjeessä 17.3.2011

 

-----

Tasa-arvon edistäminen on ollut jo pitkään yksi keskeisimpiä unionin toimintatavoitteita. Yleisasetuksen artiklassa 16 todetaan, että komission ja jäsenmaiden tulee varmistaa, että miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja sukupuolinäkökohtien huomioon ottamista edistetään rahastojen täytäntöönpanon eri vaiheissa. Lisäksi todetaan, että komissio ja jäsenmaat toteuttavat tarvittavat toimet sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suhtautumiseen perustuvan syrjinnän ehkäisemiseksi rakennerahastotoiminnan eri vaiheissa.

Tasa-arvon edistäminen eri sukupuolten, väestöryhmittymien yms. osalta on yksi keskeisiä pohjoisen hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteita. Suomen kansalaisten tasavertainen kohtelu on kaiken toiminnan kantava aate ja yhteiskunnan eri toimissa pyritään jatkuvasti löytämään uusia keinoja tasa-arvon edistämiselle. Vaikka Suomea voidaan tasa-arvokysymysten osalta pitää varsin kehittyneenä, keskeisiä ongelmia ovat edelleen mm. naisten- ja miesten väliset palkkaerot, erityisesti naisiin kohdistuva pätkätyöllisyys sekä naisten alhainen osuus johtavilla paikoilla niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Rakennerahastotoimien toteuttamisessa tasa-arvon edistäminen on ollut yksi toimien hyväksyttävyyskriteeri jo pitkään. Lisäksi on toteutettu erilaisia tasa-arvoa edistäviä teemahankkeita kuten. esim. naisyrittäjyyden tukeminen. Naisyrittäjyyttä edistetään Suomessa mm. valtion erityisrahoituslaitoksen, Finnvera Oyj:n myöntämällä naisille kohdennetulla lainarahoituksella, naisyrittäjälainalla, jossa pienyritykset, jotka ovat naisjohtoisia ja joissa naiset ovat enemmistöosakkaina, voivat saada kannattavan yritystoimintansa aloittamiseen tai laajentamiseen naisyrittäjälainaa kohtuullisin ehdoin. Rahoitusta täydentävät julkiset naisyrittäjille suunnatut neuvonta-, konsultointi- ja mentorointipalvelut. Toimilla pyritään madaltamaan naisten kynnystä aloittaa ja kehittää yritystoimintaansa Suomessa.

Strategialla edistetään naisyrittäjyyttä ja naistyöpaikkojen syntymistä erityisesti miestyöpaikkavaltaisilla seuduilla, vaikutetaan miesten ja naisten ammattirakenteen monipuolistamiseen, edistetään tasa-arvotoimenpiteitä yöyhteisöissä sekä edistetään perhe- ja työelämän yhteensovittamista. Keskeisenä tavoitteena on turvata työssäkäynti sekä miehille että naisille hyvän elinympäristön ja alueiden houkuttelevuuden varmistamiseksi
ja lisäämiseksi. Lisäksi strategian toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota naisten ja miesten tasavertaisiin osallistumismahdollisuuksiin, kun toimenpideohjelmia toteutetaan ja seurataan käytännössä.

Erityisesti kiinnitetään huomiota tasa-arvon valtavirtaistamista ja osaamista kehittävien rakenteiden luomiseen niin, että tuetaan viranomaisten ja hankkeiden tekijöiden mahdollisuuksia toteuttaa tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiaa rakennerahasto-ohjelmilla.

Lähetä linkki
X
 

Lähetä RR-linkki -toiminnon avulla voit lisätä tärkeimmän RR-sisältösi selaimesi kirjanmerkkeihin tai lähettää sen sähköpostitse haluamillesi vastaanottajille. Voit myös jakaa haluamasi sisällön verkostoillesi yleisimmissä yhteisöpalveluissa. Nämä palvelut ovat yleensä maksuttomia, mutta ne vaativat rekisteröitymisen.

Tulostusversio

Lue lisää