Siirry suoraan sivun tekstisisältöön

Rahoituksen hakeminen

Rahoitusta voivat hakea yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EU-tuen tarkoitus on hyödyttää mahdollisimman laajaa kenttää. Hankkeessa on oltava mukana Euroopan unionin lisäksi muita rahoittajia.

EU:n rakennerahastojen kansallisten ohjelmien rahoitusta haetaan EURA 2007 rahastojen hallintajärjestelmän kautta. Sen avulla on mahdollista täyttää sekä EAKR- että ESR-hakemuksia. EURA2007-järjestelmän avulla ei voi hakea ELY-keskusten yritysten kehittämisavustusta tai yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta, Finnveran lainoja ja takauksia eikä Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. Myöskään Alueellisen yhteistyön tavoitteen sekä ENPI CBC –ohjelmien hakumenettelyt eivät kuulu EURA2007 –järjestelmään. Lisätietoja hakumenettelyistä saat ottamalla yhteyttä ohjelmien rahoittajiin sekä Alueellisen yhteistyön tavoitteen sekä ENPI CBC –ohjelmien osalta ohjelmien hallintoviranomaisiin tai ohjelmasihteeristöihin.
Suuralueiden internetsivuilta löydät lisää tietoa alueen hanketoiminnasta, hakuajoista ja ajankohtaisista tapahtumista.

Alueellisen yhteistyön ohjelmissa toimijoiden tukikelpoisuuden suhteen voi olla muita rajoituksia. Valtioiden- ja alueiden välisissä ohjelmissa sekä tietyiltä osin Keskisen Itämeren rajat ylittävässä ohjelmassa tukikelpoisia toimijoita voivat olla vain julkiset tai julkisen kaltaiset toimijat. Toisin sanoen hankepartnerina voi toimia vain organisaatio, joka on juridinen henkilö, perustettu yleishyödyllistä tarkoitusta varten ilman kaupallista luonnetta ja joka on pääosin julkisyhteisöjen rahoittama tai niiden valvoma. Tämän määritelmän ulkopuolelle rajautuvat toimijat voivat osallistua hankkeisiin ns. liitännäispartnereina. Hankkeen valmisteluvaiheessa partnereiden tukikelpoisuus on syytä tarkistaa esim. ao. ohjelman ohjeista, sihteeristöltä tai hallintoviranomaiselta.

Uudet kustannusmallit - tutustu huolellisesti!


Mikä on Lump sum eli kertakorvausmenettely?
Kertakorvausmenettelyllä kevennystä pienten hankkeiden hallinnointiin
Rakennerahasto-ohjelmissa otetaan käyttöön ns. kertakorvausmenettely (lump sum) 1.1. 2012 alkaen tukikelpoisuusasetuksen muutoksella. Kertakorvaus on yksi Euroopan komission hyväksymistä kolmesta ns. yksinkertaistetusta kustannusmallista, joista ensimmäinen eli flat rate –menettely otettiin Suomessa käyttöön 1.6.2011 alkaen.  

 

Kertakorvausmenettelyllä kevennystä pienten hankkeiden hallinnointiin
Kertakorvausmenettelyn tavoitteena on keventää pienten hankkeiden hallinnointia. Menettely on tarkoitettu erityisesti pienille hanketoimijoille, kuten kansalaisjärjestöille ja paikallisille yhdistyksille, joilla ei usein ole riittäviä resursseja rakennerahastohankkeiden hallinnointiin.  Menettelyn toivotaankin houkuttelevan lisää pieniä toimijoita hanketoteuttajiksi. Kertakorvausmenettelyä voidaan kuitenkin käyttää myös muiden toimijoiden hankkeissa.


Minkälaiseen toimintaan kertakorvaus soveltuu?
Kertakorvausmenettelyllä rahoitettavan hankkeen julkisen rahoituksen enimmäismäärä voi olla korkeintaan 50 000 euroa. Kertakorvauksen määrä vahvistetaan päätöksessä yksityiskohtaisen kustannusarvion perusteella. Kertakorvausmenettelyllä rahoitetuissa hankkeissa tuensaajan ei tarvitse esittää tositteita todellisista kustannuksista vaan maksatus perustuu hankkeessa syntyneen tuloksen tai toimenpiteiden todentamiseen. Menettelyssä hankkeen tuloksen merkitys korostuu ja maksatuksiin käytettävä työaika vähenee sekä tuensaajan että viranomaisen kannalta.  
Kertakorvausmenettelyä voidaan käyttää vain uusissa 1.1.2012 jälkeen päätöksen saavissa hankkeissa, joiden tulos tai toimenpiteet voidaan määritellä hakemuksessa ja päätöksessä selkeästi.  Tällaisia selkeästi määriteltäviä hanketyyppejä voivat olla esimerkiksi erilaiset selvitykset, tapahtumien järjestäminen, tulosten levittäminen ja muut kertaluonteiset toimenpiteet.  
Kertakorvausmenettely soveltuu vain hankkeisiin, jotka tuensaaja toteuttaa pääosin itse, vaikka jotkin hankkeen osat tehtäisiin ulkopuolisilla ostopalveluilla. Julkisina hankintoina toteutettavien hankkeiden lisäksi kertakorvausmenettelyn ulkopuolelle rajataan teknisen tuen hankkeet,  Finnvera Oyj:n hankkeet sekä ELY-keskusten itse toteuttamat hankkeet, joissa on työvoimapoliittisia toimenpiteitä tai pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluita.

Tarkempaa tietoa:

Asetus


Mikä on flat rate eli prosenttiperusteinen kustannusmalli?
Flat rate tarkoittaa kiinteää prosenttiosuutta, jolla osa hankkeen kustannuksista eli ns. välilliset kustannukset korvataan hankkeen palkkakustannuksista. Flat rate on EAKR-hankkeissa 20 % ja ESR-hankkeissa 17 % palkkakustannuksista.
Flat rate -mallia käytettäessä hanketoteuttajan tulee esittää todellisiin kustannuksiin perustuen vain osa kustannuksista, eli välittömänä käsiteltävät kustannukset. Flat ratella korvattavia välillisiä kustannuksia hanketoteuttajan ei tarvitse esittää projekti- ja maksatushakemuksen yhteydessä eikä välillisiä kustannuksia todenneta tai tarkasteta.
Välillisinä kustannuksina käsitellään vaikeasti kohdennettavissa olevien kustannuserien, kuten toimitila- ja toimistokustannusten lisäksi myös eräitä muita runsaasti työtä aiheuttavia kustannuseriä, kuten matkakustannukset.


Minkälaisissa hankkeissa flat rate –menettelyä voidaan käyttää?
Flat rate -mallia voidaan käyttää 1.6.2011 alkaen rahoitetuissa uusissa hankkeissa, joilla ei ole vielä hyväksyttyä projektipäätöstä (ja projektikoodia EURA 2007 –järjestelmässä).
Eräät hanketyypit on niiden luonteen vuoksi rajattu kokonaan flat rate –menettelyn ulkopuolelle. Flat rate -mallia ei voi käyttää seuraavissa hanketyypeissä:
o Hankkeet, joissa ei ole palkkakustannuksia
o Hankkeet, joiden valintamenettely perustuu kansallisen hankintalain mukaiseen julkiseen hankintaan
o TUKI2000 –järjestelmässä hallinnoitavat yritysten kehittämisavustukset ja energiatuet
o Finnveran ja Tekesin rahoittamat EAKR-hankkeet
o Työ- ja elinkeinoministeriön itse toteuttamat ESR-hankkeet
o Teknisen tuen hankkeet (viranomaisten itse toteuttamia hankkeita)
Muissa hankkeissa flat rate –mallia voidaan käyttää.
Flat rate –mallia voidaan soveltaa valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisiin yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksiin sen jälkeen, kun mm. yritystukilainsäädäntöön ja –ohjeistukseen sekä TUKI2000 –järjestelmään on tehty tarvittavat muutokset.


Hakija valitsee: Flat rate vai ei?
Hakijalla on mahdollisuus valita, käyttääkö hankkeessa flat rate –mallia vai perinteistä todellisiin kustannuksiin perustuvaa kustannusten korvaustapaa, joka tarkoittaa kaikkien kustannusten esittämistä ja todentamista kirjanpidon otteisiin ja tositteisiin perustuen. Hakija tekee esityksen käytettävästä menettelystä EURA 2007 -järjestelmän hakemuslomakkeen yhteydessä.
Hakijan kannattaa hakuvaiheessa suunnitella hankkeen kustannukset ja punnita vaihtoehdot huolella, sillä valittua kustannusten korvaamismenettelyä ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun projektihakemus on hyväksytty rahoitettavaksi. Tarvittaessa neuvoa valinnan tekemiseen voi kysyä rahoittavalta viranomaiselta.
Yksinkertaisemman ja nopeamman hallinnoinnin vuoksi suositellaan, että hakijat pääsääntöisesti käyttäisivät flat rate –mallia. Flat rate –mallia käytettäessä hankkeen toteuttaja voi säästää aikaa maksatushakemuksen laatimisessa, kun kaikkia kustannuksia ei tarvitse esittää ja todentaa.  Samoin maksatushakemusten käsittelyaika viranomaisessa lyhenee.
Todellisiin kustannuksiin perustuvan menettelyn käyttö voi olla kuitenkin tarkoituksenmukaista esimerkiksi silloin, jos hankkeeseen sisältyy poikkeuksellisen paljon kustannuksia, jotka flat rate –mallissa korvattaisiin prosenttimääräisinä. Tällaisia voivat olla mm. hankkeet, joissa aiheutuu paljon matkakustannuksia esimerkiksi kansainvälisen toiminnan tai pitkien etäisyyksien vuoksi.


Flat rate -hankkeen kustannusrakenne  
Hankkeissa, joissa on useampia hakijoita/toteuttajia (ns. yhteishankkeet ja tuen siirto), on kaikkien toteuttajien osalta noudatettava samaa kustannusten korvaamismenettelyä, mikä edellyttää sitä, että hakijoiden on tarvittaessa neuvoteltava keskenään valittavasta menettelystä ennen hakemuksen jättämistä.
EURA 2007 –järjestelmän flat rate –hankkeen kustannuslajit on määritelty yksityiskohtaisesti erillisessä taulukossa, jota hakija voi käyttää apuna hakemuksen laatimisessa. Kustannusten tukikelpoisuudesta on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Hallintoviranomainen on myös antanut ohjeistusta kustannusten tukikelpoisuudesta. Tarvittaessa neuvoa kustannusarvion laatimiseen voi kysyä rahoittavalta viranomaiselta.     

Tarkempaa tietoa:
Yksinkertaistettu kustannusrakennetaulukko

Yksityiskohtainen kustannusrakennetaulukko (EURA 2007- järjestelmän mukainen)

Asetus 

Hallintoviranomaisen ohje

Miten haen?

Minulla on hankeidea – mitä teen? Kun sinulla on idea uudesta hankkeesta, johon haluat hakea tukea EAKR- tai ESR-ohjelmasta, voit edetä seuraavasti:

  • Kerää ympärillesi ryhmä ihmisiä, joita idea kiinnostaa ja jotka ovat halukkaita kehittämään ideaa eteenpäin.
  • Varmista, että ideallasi on oman organisaatiosi ja tarvittavien yhteistyökumppanien tuki. Saadaksesi tukea EU:n rakennerahastosta, tarvitset myös muita rahoittajia, yksityisiä tai julkisia.
  • Tutustu aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston ohjelmiin ja niiden toimintalinjojen tavoitteisiin, oman alueesi maakuntaohjelmien strategioihin ja toteuttamissuunnitelmiin sekä rahoituksen hakuaikoihin ja muihin ehtoihin.
  • Kun olet löytänyt kumppanit toteuttamaan ideaasi, ota yhteyttä rahoittajaan keskustellaksesi hankkeesta. Rahoittajalta saa myös asiantuntija-apua hankkeen käynnistämiseen.
  • Jos hankkeesi vastaa ohjelman tavoitteita ja alueellisia painotuksia, laadi hankesuunnitelma, jossa kerrotaan hankkeen tavoitteet, odotettavissa olevat konkreettiset tulokset, kohderyhmä, toiminta-alue, hankkeen käytännön toimenpiteet, yhteistyökumppanit ja työnjako sekä kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma.
  • Tukihakemus täytetään sähköisesti EURA 2007-järjestelmässä valtaosassa hankkeista. EURA2007-järjestelmän avulla ei voi hakea ELY-keskusten yritysten kehittämisavustusta tai yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta, Finnveran lainoja ja takauksia eikä Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. Lisätietoja hakumenettelyistä saat ottamalla yhteyttä yllä mainittuihin rahoittajiin.

 

 

Lähetä linkki
X
 

Lähetä RR-linkki -toiminnon avulla voit lisätä tärkeimmän RR-sisältösi selaimesi kirjanmerkkeihin tai lähettää sen sähköpostitse haluamillesi vastaanottajille. Voit myös jakaa haluamasi sisällön verkostoillesi yleisimmissä yhteisöpalveluissa. Nämä palvelut ovat yleensä maksuttomia, mutta ne vaativat rekisteröitymisen.

Tulostusversio

Aiheeseen liittyvää