Siirry suoraan sivun tekstisisältöön

EU arjessa tapahtumat

EU arjessa – hankkeet mukana tapahtumissa

EU arjessa -tapahtumilla halutaan lisätä vuoropuhelua EU:n vaikutuksista kansalaisten arkeen. Lähtökohtana on maakunnille tärkeät EU-aiheet ja alueen asukkaiden ajatukset  EU:sta.  Meneillään olevan europarlamenttikauden aikana tapahtumia on tarkoitus järjestää kaikissa Suomen maakunnissa. Työ- ja elinkeinoministeriö esittelee yhteistyössä ELY-keskusten ja maakuntien liittojen alueen EU-hankkeita. EU arjessa tapahtumia järjestetään tänä vuonna vielä Kouvolassa 7.11. Kaikissa tapahtumissa on mukana EAKR- ja ESR-hankkeita. 

Lue lisää tapahtumista 

Kuvia Kouvolasta 7.11.2011

Kuvia Helsingistä 22.9.2011

Kuvia Oulusta 2.9.2011

Kuvia Kuopiosta 4.2.2011

Kuvia Tampereelta 4.10.10

Kuvia Rovaniemeltä 10.9.10

Kuvia Kokkolasta 18.8.10

Kuvia Joensuusta 26.3.10

Huomio huomio, täällä Lahti – kuuleeko Bryssel? EU Arjessa Lahdessa 4.5.2012

EU Arjessa -maakuntakierros saavutti Lahden 4.5.2012. Yleisötilaisuus järjestettiin kauppakeskus Triossa ja kaikille avoin seminaari Lahden pääkirjastossa. Tapahtuman teemana oli kansalaisten vaikutusmahdollisuudet Euroopan unionissa. Kauppakeskus Triossa oli mahdollisuus tutustua päijäthämäläisiin EU-rahoitteisiin hankkeisiin EU Arjessa -tilaisuuden yhteydessä.

Lahden pääkirjaston seminaarissa keskusteltiin alueiden ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista. Europarlamentaarikot Mitro Repo, Sirpa Pietikäinen ja Sampo Terho puhuivat äänestämisen tärkeydestä Euroopan parlamentin vaaleissa. Panelistien mielestä EU:n tarkoitus on ratkaista ongelmat, joita ei voida yksin ratkaista. Näitä ovat muun muassa rauha, ympäristö ja talous. EU:n kansalaisaloite ja vetoomusmahdollisuus parlamentin vetoomusvaliokuntaan nostettiin esiin kansalaisten vaikutuskanavina. Europarlamentaarikot korostivat kuitenkin, ettei aivan kaikesta ei päätetä EU:n tasolla.
Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta kantoi huolta kuntien vaikutusmahdollisuuksista EU:ssa. Päijät-Hämeen Brysselin toimiston johtaja Tuula Loikkanen kertoi työstään maakuntien edunvalvojana ja mainitsi alueelle erityisen tärkeiksi asioiksi teollisen muotoilun, ympäristöasiat ja innovaatiot. Vesijärvi-säätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen korosti kansalaisaktiivisuuden ja EU-rahoituksen merkitystä vesistöjen suojelussa paikallistasolla.
Lahden pääkirjaston auditoriossa oli runsaasti yleisöä, ja keskustelu oli vilkasta muun muassa Kreikan tilanteesta ja taloudesta. Meppien matkustelu Strasbourgin ja Brysselin välillä kustannuksineen sekä Itämeren tila olivat myös kansalaisten mielessä.

Luovan yritystoiminnan keskus Heinolaan!
Luovan yritystoiminnan kasvuohjelman tavoitteena on tukea Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen perustamista ja varmistaa keskuksen toiminnan käynnistyminen mahdollisimman tehokkaasti. Hankkeen aikana keskukseen sijoitettavien yritysten omaa ja yhteistä toimintaa kehitetään niin, että tuloksena syntyy entistä tuottavammin toimivia yrityksiä sekä niiden yhteistyöstä täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja. Hämeen ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle ESR-rahoitusta.Kuntarahoittajana toimii Heinolan kaupunki, joka vastaa myös hankkeen toteuttamisesta.
Lisätiedot: Luovan yritystoiminnan kasvuohjelma

Työelämävalmennusta elämänhallintaan
Tienhaara-projektin työelämävalmennuspalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat erityistä tukea työllistymistä edistävään elämänhallintaan, työllistymiseen tai koulutukseen siirtymiseen. Työtön työnhakija siirtyy henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti kohti avoimia työmarkkinoita. Asiakkaan on mahdollista saada pitkäkestoista tukea ja ohjausta oman tulevaisuutensa tueksi ja aktiivisen elämän- ja urapolkunsa löytämiseksi. Hämeen ELY-keskus on myöntänyt projektille ESR-rahoitusta, ja Nastolan kunta on mukana hankkeessa. Projektia hallinnoi Päivät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän Peruspalvelukeskus Aava.
Lisätiedot: Tienhaara-projekti

Muotoilusta kasvun siemeniä
NOVELLUS-hankkeessa aktivoidaan Hämeen alueen pk-yrityksiä muotoilun käyttöön. Hankkeessa esitellään muotoilun mahdollisuuksia ja luodaan yrityksille edellytykset käynnistää omia tuotekehityshankkeita erillisrahoituksella. Yrityksille järjestetään avoimia muotoilun aktivointitilaisuuksia ja räätälöityjä ”muotoiluklinikoita”, joissa voidaan muun muassa kartoittaa yrityksen muotoilutarpeita, etsiä yhteiskumppaneita tai ideoida tuotekehityshankkeita. Käyttäjälähtöistä muotoilua, teknologiaa ja tulevaisuuden tutkimusta yhdistämällä saadaan aikaan kasvua. Projekti saa Hämeen ELY-keskukselta EAKR-rahoitusta.
Lisätiedot: NOVELLUS-projekti

TEKIJÄ liikuttaa suomalaista teatteria
Tutkivan teatterityön keskuksen hallinnoima hanke TEKIJÄ – Teattereiden kiertuejärjestelmä – Turnénätverk för Teater toteutetaan vuosina 2011-2013. Se on kiinteiden ammattiteattereiden ja vapaiden ryhmien kiertuejärjestelmän ja yhteistoiminnan kehittämishanke. TEKIJÄn päätavoite on toimivan valtakunnallisen teatterikiertue- ja yhteistyöverkoston kehittäminen yli kielirajojen. Hanke järjestää esitysten pilottikiertueita, neljä kansainvälistä seminaaria sekä kiertuetuottamisen koulutusjaksoja yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen Luovien alojen yrittäjyyden kansainvälistymisen ja kasvun ESR-kehittämisohjelmaan.
Lisätiedot: TEKIJÄ-projekti

EU arjessa Turussa 16.4.2012 – teemana sisämarkkinoiden hyödyt ja haitat Varsinais-Suomen kannalta

EU Arjessa -päivän ohjelmaan kuului yleisölle avoin seminaari Alvariumissa. EU:n sisämarkkinoiden höydyistä ja haitoista arjessa, maakunnan taloudellisesta tulevaisuudesta ja EU:n roolista uusien työpaikkojen ja elinkeinojen luomisessa keskustelivat Euroopan parlamentin jäsenet Sirpa Pietikäinen ja Anneli Jäätteenmäki, Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston varapääjohtaja Antti Peltomäki, maakuntajohtaja Juho Savo ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yksikön päällikkö Kimmo Puolitaival. Tilaisuuden juontajana toimi Ylen toimittaja ja uutisankkuri Matti Rönkä. Seminaarissa oli noin 80 kuulijaa.

Kansalaistilaisuus järjestettiin vilkkaalla Hansakorttelin Hansatorilla. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti yhteistyössä Varsinais-Suomen  ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton kanssa EAKR- ja ESR-hankkeiden esittelyn Hansatorilla. Torilla voitiin tutustua Fortuna -korttelin ja Utö Havshotellin kehittämishankkeisiin, Pyhäjärven vesiensuojeluhanke VINKUun sekä nuorten työttömien Mobiilipajaan. Rakennerahastonäyttelyssä vieraili päivän aikana noin 350 henkilöä.

Fortuna-korttelista käsityön, designin ja viihtymisen keskittymä
Turun historiallisesta Fortuna-korttelista kehittyy uniikki kauppakortteli ja vapa-ajanviettopaikka. Fortuna-hankkeessa on tehty muun muassa korttelin kehittämissuunnitelma ja selvitetty rakennusten kunto. Vuoden 2012 kokonaissuunnitelma valmistui korttelin rakennusten ja pihojen korjaamisesta. Kesätapahtumissa kortteli tulee tutuksi yleisölle.
Varsinais-Suomen Liitto on myöntänyt hankkeelle EAKR-rahoitusta. Siitä vastaavat osaltaan myös Turun kaupunki ja yksityiset tahot. Turun Seudun Kehittämiskeskus johtaa hanketta.
Lisätiedot: www.fortunakortteli.fi

Mobiilipajassa tehdään ja tuumataan
Mobiilipaja on liikkuva työpaja, jossa vahvistetaan pienryhmissä 17–29-vuotiaiden työttömien, ammattitaidottomien nuorten arjenhallintataitoja sekä tulevia työ- ja kouluttautumisvalmiuksia muun muassa työskentelemällä erilaisissa rakennuskohteissa Loimaan seutukunnalla.
ESR-rahoitteista Mobiilipaja-projektia hallinnoi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä yhteistyössä Auran, Oripään, Pöytyän, Loimaan, Kosken ja Marttilankanssa. Mobiilipajan nuoret osallistujat valmistivat Hansatorin yleisölle heijastinrintanappeja, joiden suosio ylitti tarjonnan.
Lisätiedot: www.loimaa.lskky.fi/mobiilipaja

Säkylän Pyhäjärven ulkoista ravinnekuormitusta hillitään uusin teknisin innovaatioin
Yläneenjoen valuma-alueella kokeiltiin vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamista
uusilla innovaatioilla: ravinteita pidättävillä materiaaleilla ja teknisillä ratkaisuilla, joilla voidaan vähentää Lounais-Suomen sisävesiin sekä Itämereen kulkeutuvaa rehevöittävää ravinnekuormitusta. Näiden toimenpiteiden tehoa ja kuntoa seurataan, jotta tiedetään, kuinka pitkään ne pidättävät ravinteita. Vesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU) -hanketta rahoittivat vuosina 2008-2011 Varsinais-Suomen liitto (EAKR), Pyhäjärven suojeluohjelma ja Pyhäjärvi-instituutti.
Lisätiedot: www.pyhajarvi-instituutti.fi/

Peruskorjauksillla laatua ulkosaariston matkailuun
Ulkosaariston majoittumis- ja ravintolaelinkeinon palvelutasoa nostetaan EU:n tuella. Parannukset toteutetaan tekemällä Utö Havshotelliin peruskorjauksia ja laajennuksia
sekä kehittämällä ohjelmapalveluja. Hotelli on karun kauniiseen ympäristöönsä nähden tasokas majoittumispaikka ulkosaariston matkailijoille. Ravintolapalvelut tarjoavat maukkaita ja
alkuperäisiä saaristolaisherkkuja todellisille herkkusuille. Hotellissa on myös 70 hengen
kokoustila, joka tarjoaa upeat puitteet. Euroopan aluekehitysrahaston tuki ELY-keskuksen
kautta on hankkeelle 25 %. EU-hankenäyttelyn järjestämässä yleisöarvonnassa päävoittona oli kahden hengen yöpyminen Utö Havshotellissa.
Lisätiedot: www.utohotel.fi

EU arjen veturina Kouvolassa 7.11.

Kouvolassa on pitkä historia rautatieliikenteen risteysasemana niin matkustajaliikenteen kuin teollisuudenkin tarpeisiin ja tämä tuli esille myös EU arjessa -tapahtumassa Kouvolassa. Maanantaisena marrasaamuna 7.11. EU arjessa -juna pysähtyikin juuri Kouvolan kohdalla.

Kouvolalaiset tutustuivat EU:n toimintaan ja alueella rahoitettuihin hankkeisiin kauppakeskus Hansassa järjestetyssä tapahtumassa. Hankenäyttelyn yhteydessä järjestetyssä arvonnassa voittivat rakennerahastomuistikortin kouvolalaiset Pirjo Niemi, Herman Bohn, Kari Rae, Mirja Vanhatalo, Markku Skön, Eeva-Liisa Virtanen, Jouko Eerola, Antti Jokinen, Raisa Tuhkanen ja Seija Matilainen.

Liikenne ja energia-asiat keskusteluttivat seminaarissa

Europarlamentaarikko Mitro Repo vaati holistista liikennepolitiikkaa EU:n tasolla. 10 miljoonaa EU-kansalaista on työssä liikennealalla ja noin 13 % kotitalouksien varoista menee liikenteeseen. Yhteistä EU-tason liikennekoordinaatiota tarvitaan kilpailukyvyn, toimivien sisämarkkinoiden ja henkilöiden ja tavaran vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi.

Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki piti tärkeänä, että kunnat ovat sitoutuneet energian säästötalkoisiin. Kunnat ovat merkittäviä energiankäyttäjiä mm. suuren kiinteistömääränsä ansiosta. Tavaran kuljetus Kouvolan seudulla ja Kaakkois-Suomessa yleensä kasvaa. Alueella tarvitaan lisää liikenneverkon kunnostamistoimia. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen johtaja Antti Rinta-Porkkunen kertoi, että alueen rajaliikenne on vilkkainta kautta aikojen. Hän näki, että keskeistä liikennepolitiikassa pitäisi olla ulkomaankaupan virtojen sujuvuus.

Liikenteestä ja energiasta olivat keskustelemassa neuvotteleva virkamies Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, uusiutuvan energian asiantuntija Jari Järvinen Cursor Oy:stä, Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki, europarlamentaarikko Mitro Repo, johtaja Antti Rinta-Porkkunen ELY-keskuksesta ja viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen Autoliitosta. Seminaarin juonsi YLEn toimittaja, kirjailija Matti Rönkä.

Rautatieliikenne ja matkailu esillä hankkeissa

Kauppakeskus Hansassa järjestetyssä teematapahtumassa raideliikenne oli keskeisellä sijalla. EU:n rahoittama toimintaa esiteltiin kolmen rautateihin läheisesti liittyvän hankkeen ja kahden matkailuhankkeen avulla. Rautatiealan koulutuksen kehittämishanke KSAO-Innorail on osa Innorail- hankekokonaisuutta, jonka tavoitteena on ollut perustaa Kouvolaan EU:n ja Venäjän välisen raja-alueen johtava rautatieosaamis- ja liiketoimintakeskus. Kesällä 2011 päättyneessä KSAO-Innorail -projektissa huomioitiin muuttuvan rautatiealan koulutustarpeet. Hankkeessa luotiin ratatekniikkaan suuntautuvaa koulutusta Kouvolan seudun ammattiopistossa maarakennuksen koulutusohjelmassa ja täsmäkoulutuksena aikuiskoulutuksessa. Niin ikään Kouvolan seudun ammattiopiston toteuttama KSAO-RAJU -projekti vahvistaa KSAO:n rautatiealan oppimisympäristöä ja kehittää uusia koulutustuotteita työelämätarpeet huomioiden. Rautatieturvallisuus edellyttää koulutusympäristöltä tarkkaan säänneltyjä laitekokonaisuuksia, jotta koulutus olisi laadukasta. Projektin tavoite on saada Kouvolan rautatiealan oppimisympäristö palvelemaan tasapuolisesti kaikkia rautatiealan toimijoita ympäri Euroopan.

Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Rautatiekulttuurikeskus REILIA -hanke on perustanut virtuaalisen rautatiekulttuurikeskuksen lisäämään suomalaisten tietoisuutta rautateiden historiasta ja kulttuuriperinnöstä. Päätehtävänä on organisoida ja toteuttaa rautatiekulttuurin tutkimusta ja dokumentoida arkistomateriaalia. REILIA:n tallenteet, kokoelmat, seminaarit ja näyttelyt palvelevat niin matkailijoita, näyttelyvieraita, tutkijoita kuin harrastajiakin;
kaikkia, jotka ovat kiinnostuneita liikennekulttuurin historiasta. Rautatiehankkeista RAJU ja Reilia saavat vipuvoimaa EAKR-rahoituksesta, kun taas Innorailia toteutetaan ESR-rahoituksen voimalla.

Myös matkailu oli esillä kauppakeskuksessa Kouvola Innovation Oy:n hallinnoimien projektien kautta. Kompassi Kouvolaan -hankkeen tavoitteena on lisätä alueen luontomatkailun merkittävyyttä elinkeinona, edesauttaa luontomatkailutuotteidensyntymistä ja kasvattaa matkailijamääriä. Samalla kehitetään yrittäjien valmiuksia synnyttää toimiva alan yritysverkosto ja parantaa alan työllistävyyttä.

Lisätietoa hankkeista:
Rautatiealan koulutuksen kehittämishanke KSAO-Innorail
www.ksao.fi
Rautatiekulttuurikeskus REILIA –hanke
www.reilia.fi
Kompassi Kouvolaan ja Pohjoisen Kymenlaakson matkailuhanke
www.kinno.fi

 

Tähtiä EU-lipussa ja lavalla Kampin keskuksessa

Oli syynä kiinnostus EU:hun ja liikenneasioihin tai sateinen syysää, EU arjessa – EU liikenteessä -tapahtuma torstaina 22.9. keräsi Kampin keskukseen mukavasti yleisöä. Monet shoppailijat ja työmatkalaiset pysähtyivät esiintymislavan äärelle kuuntelemaan esittelyjä EAKR- ja ESR-hankkeista.

Liikenneministeri Merja Kyllönen painotti tapahtuman avauspuheenvuorossa läheisyysperiaatteen hyödyntämistä liikenneasioissa. Pitkä talvi ja harva asutus ovat Suomelle tunnusomaisia piirteitä, joiden takia Suomen on valvottava myös kansallisia kehittämistarpeita EU:n liikenneratkaisuissa.

Hiilineutraali Harakka -hankkeen projekti koordinaattori Annukka Luomi antoi lavalla vinkkejä ekologiseen loma-asumiseen. Luomi toivoo, että hankkeen avulla Harakan luontokeskukseen löytää uusia kävijöitä tutustumaan ekotehokkaisiin asumisratkaisuihin.

Päivän vauhdikkaimmasta annista vastasi Länsi-Uudenmaalta ponnistavan Stara-projektin ja Myötätuulessa-hankkeen yhteisproduktio Your Better Move Performance, joka oli tehty mittatilauksena EU arjessa -päivää varten.

Usein työvoimatoimiston kautta projektiin mukaan löytäneet nuoret saavat käytännönläheisiä kokemuksia haaveammateistaan. Projektityöntekijä Päivi Peltoniemi toivoo, että kunnat ymmärtävät työn jatkamisen tärkeyden vielä ESR-rahoituksen päättymisen jälkeenkin.

Vauhdikkaiden tanssiesitysten lomassa staralaiset ohjasivat ohikulkijoita kuvauttamaan itsensä haaveammatissaan, oli ammatti sitten merimies tai sairaanhoitaja. Kuvauksesta vastasi nuorisotyöntekijöiden verkkotaitojen parantamiseen tähtäävä Myötätuuli-hanke.

Miltä näyttää tulevaisuuden joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla?

EU arjessa -tapahtuman ja Autottoman päivän yhteydessä järjestettiin seminaari Tulevaisuuden liikenneratkaisut pääkaupunkiseudulla. Keskustelua käytiin niin Euroopan unionin Liikenne 2050 -strategiasta kuin Helsingin seudun joukkoliikenteen tulevaisuudennäkymistä. EU:n liikennestrategian tavoitteena on, että vuonna 2050 liikenteen päästöt ovat 60 prosenttia nykyistä alhaisemmat. Europarlamentaarikot Satu Hassi ja Anneli Jäättenmäki, Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö Eikka Kosonen, HSL:n joukkoliikennessunnitteluosaston johtaja Ville Lehmuskoski ja kansanedustaja Lasse Männistö pohtivat, mitä EU:n tavoitteet merkitsevät Uudenmaan asukkaille ja miten liikenne sujuu pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa.

Satu Hassi piti esillä liikenteestä tulevien päästöjen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Liikennepolitiikkaan tarvitaan nyt toisenlainen ote: muilla sektoreilla päästöjä on saatu vähennettyä huomattavasti paremmin, mutta liikenteessä kehitys on ollut heikompaa. Hassi ehdotti myös kimppakyytien virallistamista, jotta matkustajat voisivat maksaa oman osuutensa bensakuluista. Ruuhkamaksut ja verotuksen siirtäminen omistamisesta käyttämiseen eli bensan kulutuksen verottaminen auton omistamisen sijaan olisivat Hassin mukaan hyviä toimenpiteitä.

Anneli Jäättenmäki piti myönteisenä EU:n liikennestrategian ehdotusta siirtyä tavallisista polttoainetta kuluttavista ajoneuvoista mm. sähköautoihin. Tosin sähköautojen energianlähde on vaikea kysymys: mistä energia saadaan autojen tarpeisiin ja onko se puhdasta energiaa vai ei? Jäätteenmäki peräänkuulutti liikenteen päästöjen huomioimista mm. kaavoituksessa, vaikkakin vaikutus päästöihin tätä kautta saattaa olla hyvin hidasta.

HSL:n Ville Lehmuskoski kertoi innostavan esimerkin tulevista joukkoliikennemuodoista pääkaupunkiseudulla. Nk. Metropol-hanke käynnistyy pilottina ensi vuoden aikana. Metropolissa testataan kysyntäohjattua joukkoliikennepalvelua, jossa tarjotaan yksilöllisesti räätälöityjä bussimatkoja älykkään reaaliaikaisen kutsujärjestelmän avulla. Metropol on eräänlainen joukkoliikenteen ja taksimatkan välimuoto, jossa asiakas voi valita itselleen sopivimman ajankohdan, reitin sekä hinnan palvelulle. Panelistit pitivät hanketta erinomaisena avauksena ja merkittävänä mahdollisuutena parantaa joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulla. Lasse Männistö puhui pyöräilyn puolesta ja korosti tarvetta huomioida pyöräilijöiden tarpeet kaupunkisuunnittelussa. Paneeli oli yhtä mieltä siitä, että koululaisille tulisi tarjota opetusta siitä, miten pyöräillä turvallisesti sekä kartoittaa yhdessä heidän kanssaan koulumatkan haastavimmat kohdat. Tällainen toiminta lisäisi nuorten liikkuvuutta, olisi osa hyvää terveyskasvatusta ja tarjoaisi koululaisille turvallisen tavan liikkua kotiin, kouluun ja harrastuksiin.

-------

Kotoutumista vai kotouttamista - maahanmuutto teemana Oulussa

EU arjessa -tapahtumakiertue saapui Ouluun 2.9. Maahanmuutto-teemasta keskusteltiin aktiivisesti niin Oulun toritapahtumassa, pääkirjaston seminaarissa, kouluvierailuilla ja Oulun elävässä kirjastossa. Maahanmuuttoon ja Pohjois-Pohjanmaan kansainvälistymiseen liittyvät EU-hankkeet kertoivat toiminnastaan oululaisille torikävijöille. Homelike Oulu, MaNo, Naisten koulu ja KuVa -hankkeet ovat auttaneet maahanmuuttajia sopeutumaan uuteen kotikaupunkiinsa ja löytämään opiskelupaikan. Hankkeet tarjoavat tukea arjen taitoihin sekä jakavat tietoa työyhteisöille monikulttuurisuudesta. Esillä oli myös Barentsin alueen yhteistyöhanke kansainvälisen kaupan alalta.

Torilla pidettyyn arvontaan osallistui lähes 300 vastaajaa ja muistikortin voittivat: Mikko Piilola, Elina Varjo, Ari Kolehmainen, Seija Siuruainen, Antero Halonen, Pekka Puumalainen, Ulf Stahl, Lyyli Sutela, Tuula Kivirinta ja Leo Koski. Onnittelut voittajille!

Kuinka avoin Pohjois-Pohjanmaa on?

Oulun pääkirjaston Pakkala-salissa vietettiin mielenkiintoinen kaksituntinen, kun toimittaja-kirjailija Matti Rönkä johti päivän paneelin keskustelua maahanmuutosta. Aiheesta alusti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Maire Mäki, joka kertoi, että Pohjois-Pohjanmaalla maahanmuuttajien osuus väestöstä on etelään verrattuna pieni, vain 2,5 %. Eteläisemmistä maakunnista poiketen Oulun seudun ikärakenne onkin suhteellisen terve. Vaikka nuoria on seudulla runsaasti, vaivaa Pohjois-Pohjanmaata poikkeuksellisen korkea nuorisotyöttömyys. Kyseessä on nk. kohtaanto-ongelmasta, kun alueen ongelmana on samanaikaisesti korkea työttömyys ja työvoimapula. Oikean koulutuksen ja maahanmuuton avulla voidaankin helpottaa työvoimapulaa useilla sektoreilla.

Tilastokeskuksen tekemän mielipidekyselyn mukaan Pohjois-Pohjanmaalla maahanmuuttokriittisimpiä ovat nimenomaan nuoret. Tämän arveltiin johtuvat korkeasta nuorisotyöttömyydestä sekä vallitsevasta taloustilanteesta. Seminaarin nimekäs paneeli oli yhtä mieltä siitä, että Suomessa olisi voitava keskustella maahanmuuttoasioista avoimesti. Europarlamentaarikko Hannu Takkulan mielestä suomalaisessa mediassa ainoastaan ääripäiden äänet nousevat esiin julkisessa keskustelussa. Tarvittaisiin maltillista ja realistista keskustelua ääripäiden vastapainoksi. Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari totesi myös, että usein taloudellisen taantuman aikana aletaan etsiä syyllisiä. Usein maahanmuuttajat joutuvat syyllisen rooliin perusteetta. Myös kansanedustaja Pirkko Mattila (ps) toivoi, että maahanmuutosta voitaisiin keskustella maltillisesti ja avoimesti ilman vihapuheita.

Pakolaisneuvonta ry:n lakimies Husein Muhammed ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen nostivat useassa yhteydessä esiin yleistämisen vaaran maahanmuutosta keskusteltaessa. Niin suomalaisten kuin maahanmuuttajien joukko on hyvin kirjava: joukkoon mahtuu ihmisiä hyvinkin erilaisista lähtökohdista. Husein Muhammed korosti sitä, että maahanmuutolle on aina peruste ja toimintaa ohjaa Suomen lainsäädännössä määritellyt pelisäännöt. Yhteistä kaikille Suomeen saapuville maahanmuuttajille on kuitenkin se, että suomen kielen oppiminen edistää kotoutumista sekä työllistymistä.

Oulu on kautta historian ollut monikulttuurinen tervakaupunki, jossa on myös korkeatasoinen yliopisto ja huipputeknologiaa, korosti Liisa Jaakonsaari. Oulun kansainvälisyys usein irrotetaan maahanmuuttokeskustelusta erilliseksi ilmiöksi. Pohjois-Suomesta on tulossa teollisuuden veturi kaivostoimintansa ja matkailusektorin kautta, mutta osaavaa työvoimaa ei ole saatavilla. Myös vanhustenhuollon pariin tarvitaan kipeästi uutta työvoimaa. Maahanmuutto voisi vastata näihin tarpeisiin Pohjois-Suomessa.

Kielitaito ja koulutus avainasemassa
Panelistit pitivät maahanmuuttajien työllistymistä haastavana kysymyksenä rakenteellisen syrjinnän vuoksi. Ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan tai muuhun tekijään perustuva syrjintä työhönottotilanteessa olisi kitkettävä tehokkaasti pois - esimerkiksi syrjintävaltuutetun avulla. Keskustelua käytiin myös suomalaisen koulutusjärjestelmän tuotteistamisesta: voitaisiinko ulkomaisia opiskelijoita houkutella Suomeen maksullisiin koulutusohjelmiin? Yleisöstä huomautettiin, että harvoin muistetaan, miten paljon Suomessa opiskelleet ja kotimaahansa palanneet opiskelijat voivat olla verkostojensa kautta hyödyksi palattuaan kotimaahansa. Näitä verkostoja pitäisi jatkossa hyödyntää aktiivisemmin.

-----

Terveys ja hyvinvointi teemana Kuopion EU torilla 4.2.2011

EU arjessa tapahtuma keräsi Kuopion musiikkikeskuksen satamäärin kiinnostuneita perjantaina 4.2. Tapahtumassa järjestettiin kaksi seminaaria, joista toisessa pääpuhujana oli Suomessa vieraillut terveys- ja kuluttaja-asioista vastaava komissaari John Dalli.

EU torilla vieraili koululuokkia leikkimielistä EU-kilpailurataa kiertäen. Koululaisten piti mm. tutustua liikkuvaa hammashoitoyksikköön eli Hambulanssi-autoon ja mitata käsivarren kuntoa Kuntosavotta-hankkeen kädenpuristuslaitteella. Terveydenhoitoalan opiskelijat esittelivät hankkeissa osaamistaan. Oppimistorilaiset testauttivat mm. tasapainoa ja antoivat ohjeita terveelliseen ruokavalioon. Torilla oli tarjolla tietoa mm. EU:n instituutioista, EURES-palvelusta ja eurooppalaisesta terveydenhoitokortista.

Komissaari tutustui hankkeisiin

Komissaari tutustui tapahtumassa EAKr- ja ESR-hankkeisiin, joilla lisätään hyvinvointia ja edistetään terveyttä. Dalli keskusteli Varhainen mukaantulo (VAMU) ikäihmisen arjessa hankkeen vetäjien kanssa ikäihmisten omatoimisuuden tukemisesta. Hanke tukee ikäihmisen asumista kotona. Ennakoivilla toimilla ja varhaisella tuella voidaan edistää kotona asumista. Mukana esittäytymässä olivat lisäksi Kuntosavotta, Oppimis-tori ja Suupirssi/Hambulanssi.

Oikeus hakea hoitoa toisesta EU-maasta jakaa pohjoissavolaisten mielipiteitä

Pohjoissavolaisista 46% on sitä mieltä, että EU-kansalaisilla tulisi olla oikeus hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan samoin ehdoin kuin kotimaassaan. 38 % vastustaa ajatusta. Pohjoissavolaiset toivovat EU:n ennen kaikkea tukevan sairauksien syiden ja hoitokeinojen tutkimusta kysyttäessä sitä mihin EU:n tulisi panostaa terveysasioissa. Tulokset käyvät ilmi Euroopan komission Suomen-edustuston Taloustutkimuksella tammikuussa 2011 teettämästä kyselystä.

”Tulevaisuuden yhteiskunta on yhtä terve kuin lapset ja nuoret nyt”
Terveys- ja kuluttaja-asioista vastaava komissaari Dalli korosti puheessa Eurooppalaisen hyvinvoinnin haasteet seminarissa terveiden elintapojen merkitystä nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa taloudellisilla vaikeuksilla on perustavanlaatuista vaikutusta ihmisten hyvinvointiin.

Komissaari piti 35 vuoden takaista Pohjois-Karjala-projektina erinomaisena esimerkkinä siitä, miten viranomaiset ovat innovatiivisin keinoin onnistuneet muokkaamaan elintapoja terveellisempään suuntaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Dallin mukaan päättäjät kaikkialla maailmassa etsivät innovatiivisia ratkaisuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Sähköisten palvelujen avulla voidaan ratkaista etenkin syrjäisten seutujen palveluiden saatavuus.

Uusia ideoita hankkeisiin ja ajatuksia aluepolitiikkaan

Kuopion musiikkikeskuksessa keskusteltiin innokkaasti aluepolitiikasta seminaarissa Uusia ideoita EU-hankkeisiin.  Alueiden komitean suomalaisedustaja Ossi Martikainen korosti aluepolitiikan varsinaista tehtävää: vähentää eurooppalaisten alueiden välisiä eroja hyvinvoinnissa ja kilpailukyvyssä. Martikainen kysyi, onko perusteltua rahoittaa vaikkapa ilmastonmuutoksen torjuntaa aluepolitiikkaan suunnatuista varoista. Europarlamentaarikko Riikka Manner viittasi EU arjessa –tapahtuman hyvinvointiteemaan peräänkuuluttamalla hyvinvoinnin luomista maaseutu- ja aluepolitiikan avulla. Hänen mukaansa aluepoliittista rahoitusta ei tulisi kanavoida makroaluestrategioiden kautta tasapuolisuuden ja alueiden yhdenvertaisuuden varmistamiseksi.

--------------

Pirkanmaalaisia hankkeita Koskikeskuksessa 4.10.2010

Vilkkaan tapahtuman ohjelmassa vuorottelivat asiantuntijapuheenvuorot ja hanketoimijat. Haastateltavana oli kansanedustajat Minna Sirnö, Harri Jaskari, Mikko Alatalo ja Euroopan parlamentin jäsen Riikka Manner. Kuulijoiden viihtymisestä vastasivat myös Hauli Bros -bändi, stand up –koomikko Anitta Ahonen ja taikuri Marko Akkanen. Pirkanmaalaiset EU-rahoitteiset hankkeet kertoivat toiminnastaan Mari Vesanummen juontamassa Koskikeskuksen tapahtumassa niin esiintymislavalla kuin keskusaukion ständeillä.

Yhdessä Yrittämään –hankkeen projektijohtaja Niina Immonen pohti tilaisuudessa hanketoiminnan ongelmallista kysymystä jatkuvuudesta. Hänen mielestään hanketoiminnan kanssa tulisi vain oppia toimimaan. Hanketoiminta pakottaa seurantaan ja tulosten analysointiin, joka edesauttaa toiminnan kehittämistä. Immosen mukaan pirkanmaalaisten tulisi olla ylpeitä osaamisestaan ja hankkeista, joita alueella toteutetaan. Immosen edustama hanke Yhdessä yrittämään tarjoaa neuvontapalveluita aloittaville osuustoimintayrittäjille ja toiveissa on saada siitä pysyvä toimintamalli.

TyöMaa –projektin projektipäällikkö Marja Huttunen uskoo, että kansainvälisyys on tulevaisuuden avainsana. Projekti edistää työperusteista maahanmuuttoa Tampereen kaupunkiseudulla. Projektin ensisijaisena kohderyhmänä ovatkin työnantajat, joille kansainvälinen rekrytointi ei ole tuttua. Projektin nimissä palvelua voidaan tarjota 16 kielellä. Huttunen korostaakin, että vaikka olemme eurooppalaisia, tarvitsemme asiantuntemusta myös Euroopan ulkopuolelta. Projekti on ollut käynnissä puoli vuotta ja neuvontapalveluilla on nyt noin 900 asiakaskontaktia. Huttusen mukaan tämä kertoo työn onnistumisesta ja tärkeydestä. Konkreettisimmillaan hankkeen hyöty näkyy myös kolmessa maahanmuuttajien perustamassa yrityksessä, jotka tarjoavat palveluitaan kaupungille.

Koskikeskuksen kävijöillä oli mahdollisuus kuulla myös asiaa hiilijalanjäljestä. Tietoa tarjosi ILMANKOS –hankkeen projektipäällikkö Leena Karppi. Hanke syntyi ILMANKOS –kampanjan seurauksena. Tällöin syntyi ajatus viedä tietoa myös asuinalueille. Hankkeen puitteissa tarjotaan toimintamalleja esimerkiksi taloyhtiöille ja hankkeeseen mukaan ilmoittautuneille tamperelaisille perheille. Näiden nk. ilmastoperheiden hiilijalanjälki mitataan ja heille tehdään suunnitelma jatkoa varten. Lisäksi hankkeelta voi saada tapahtumakonsepteja, joiden avulla ilmastotietoisuutta voi levittää eteenpäin. Karpin mukaan tämän hetken suosituin toimintatapa on ilmastoperheiden parissa ja malli on leviämässä yli Tampereen rajojen.

-”Muutama hyvä kontakti nuoriin”, iloitsee ohjaaja Riikka Nurmi Nuorten Verkostotyöpaja-projektista. Verkostotyöpajan toiminnassa tärkeintä on nuori, jonka tulevaisuus on vielä avoinna koulutuksen ja työllistymisen suhteen. Parasta on kun nuori saa kosketuksen oikeaan työelämään.

Opin Ovi Pirkanmaa –hanke esittäytyi Koskikeskuksen ulkopuolella Opin Ovi -autossa. Tamperelaiset hakivat autosta tietoa esimerkiksi oppisopimuksesta ja koulutuksesta. Asiantuntevaa opastusta autolla antoi projektityöntekijä Pertti Nurmi. Projektipäällikkö Maija Pekkanen piti tärkeänä mahdollisuutta keskustella ihmisten kanssa. Opin Oven ideana onkin alusta asti ollut esittäytyä siellä, missä ihmiset liikkuvat.

Eurolla töitä? Keskustelua EU:sta, taloudesta ja työllisyydestä

Euroopan taloutta ja työllisyyttä käsiteltiin keskustelutilaisuudessa, jonka paneeliin osallistuivat työministeri Anni Sinnemäki, kansanedustaja Erkki Tuomioja, Euroopan parlamentin jäsen Hannu Takkula, maakuntajohtaja Esa Halme ja komissaarin talouspoliittinen neuvonantaja Vesa Vihriälä. Toimittaja Matti Röngän johdattamana käytiin vilkasta keskustelua siitä miten EU voisi auttaa suomalaista ja pirkanmaalaista työllisyyttä.

Ministeri Sinnemäki korosti, että yritykset ja työpaikat on luotava Suomessa. EU:sta tulevan hyödyn hän näki isossa markkina-alueessa, avoimissa koulutus- ja työmarkkinoissa ja yhteistyönä ilmaston muutoksen käsittelyssä. Työn ”vihertymisen” näkökulma on tärkeä osa Euroopan tulevia työmarkkinoita. Kaikissa tehtävissä on pyrittävä löytämään ympäristöystävällisiä sekä energiaa ja luontoa säästäviä ratkaisuja. EU tarvitsee vahvan vihreän työn ohjelman, Sinnemäki sanoi. Kansanedustaja Minna Sirnö kommenttipuheenvuorossaan vaati yhteisiä pelisääntöjä työmarkkinoille.

EU globaalissa maailmassa

Hannu Takkula totesi, että ”EU ei ole hyvä asia eikä EU ole huono asia vaan EU on tosi asia”. Euroopan unioniin tulisi suhtautua osana suomalaista elämää. Hänen mielestään Suomessa ei ajeta riittävästi asioita EU:n tasolla. Kansanedustaja Harri Jaskari peräänkuulutti kommenttipuheenvuorossaan Suomelta selkeää EU-missiota. Kansanedustaja Erkki Tuomioja muistutti, että EU on alun perin perustettu rauhanliikkeeksi. Paneelissa oltiin samaa mieltä siitä, että EU-keskustelua hallitsevat yleensä talous ja työllisyys. EU:ta ei ole osattu rakentaa riittävästi eurooppalaisten jakamien arvojen päälle.

Erkki Tuomioja asetti tavoitteen korkealle toteamalla, että EU:n tehtävä on pelastaa maailma globalisaation ja ilmastonmuutoksen puristuksessa. Sinnemäki näki EU:n roolin olla kestävän kehityksen edelläkävijä. Maakuntajohtaja Esa Halme piti EU:n kilpailutekijänä maailman halutuinta elämäntapaa.

--------------

EU arjessa Rovaniemellä 10.9.2010

Kaunis syysaurinko helli EU arjessa tapahtumaan osallistuneita rovaniemeläisiä Lordi-aukiolla 10.9. Ohjaaja-näyttelijä Kari Väänäsen juontama yleisöohjelma veti kuulemaan EU-asioista. Taloustutkimuksen tekemän mielipidetutkimuksen mukaan 55 % lappilaisista piti suurimpana EU:sta koituneen hyötynä vaivattoman matkustamisen. Heti seuraavina 38 % -osuudella tulivat koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen sekä työllisyyden ja elinkeinojen tukeminen. Näissä mielipiteissä näkyy mm. EU:n rakennerahastojen vahva rooli Lapin kehittämisessä. Lappilaiset suhtautuvat Euroopan unioniin neutraalin myönteisesti.

Rakennerahastohankkeiden teltoissa oli vipinää: yhdessä annettiin luontaishoitonäytteitä, toisessa pelattiin tasa-arvorulettia, kolmannessa visioitiin tulevaisuuden rovaniemeläisiä, neljännessä sai jättää tulevaisuuden toiveita toivomuspuuhun ja viidennessä järjestettiin maahanmuuttajille keskustelupajoja.

Konkreettiset hankkeet kiinnostivat rovaniemeläisiä

Lapin Letka hankkeen projektikoordinaattori Tatja Karvonen ja muut hankkeen työntekijät pitivät tasa-arvon rulettipöytää. Rulettia kävi pelaamassa kymmenittäin ihmisiä. Voittojakin heltisi mutta tärkein palkinto oli herättää ajatuksia rulettipöydän tasa-arvoon liittyvillä väittämillä.

Luontaishoidon palveluita Lapista hankkeen projektipäällikkö Aini Ojala kollegoineen ja opiskelijoineen saivat palvella jonoksi asti luontaishoitonäytteistä kiinnostuneita.  Hoidossa kävi mm. europarlamentaarikko Satu Hassi.

Projektipäällikkö Juha Seljänperä kumppanuushanke Versosta oli tyytyväinen päivän antiin. Teltalla kävi uusia potentiaalisia asiakkaita ja samalla oli mahdollisuus tehdä näkyväksi maahanmuuttajien parissa tehtävää työtä.

Nuorten hyvinvoinnin ankkurit hanke järjesti telttaan näyttelyn Kemijärven, Inarin, Kolarin ja Ranuan  nuorten kanssa tehdystä taidekasvatustyöstä. Projektikoordinaattori Katri Kuusela kollegoineen tarjosi mahdollisuuden pieneen taidetyöpajaan toivomuspuun muodossa.

Made in Lapland hankkeen projektipäällikkö Heidi Puikko pani kaupunkilaiset visioimaan tulevaisuuden rovaniemeläisiä ja kertoi samalla hankkeensa toiminnasta.

EU:n rakennerahastojen avulla on Lappiin luotu työpaikkoja, osaamista, kilpailukykyä ja hyvinvointia jo 130 miljoonalla eurolla

EU:n rakennerahastot tukevat hankkeita, jotka edistävät yritystoimintaa, innovaatioita, verkottumista sekä osaamista ja työllisyyttä. Kolmen vuoden aikana Lapissa on ollut EAKR- ja ESR-rahoitteisia hankkeita 732. Niihin on myönnetty rahaa yhteensä noin 130 miljoonaa. Rahoitettujen hankkeiden arvioidaan vaikuttaneen 116 uuden yrityksen ja yli 1600 työpaikan syntyyn.

Leipää luonnosta

Tapahtuman yhteydessä järjestettiin Leipää luonnosta –seminaari. Suomen Arktisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, valtiosihteeri Mika Rossi alusti paneelikeskustelua aiheena luonto ja Lapin elinkeinot.

Paneelikeskusteluun osallistuivat Euroopan parlamentin jäsenet Liisa Jaakonsaari, Satu Hassi ja Hannu Takkula, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, Hullu Poro Oy:n toimitusjohtaja Päivikki Palosaari, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki sekä Euroopan komission Suomen-edustuston apulaispäällikkö Paavo Mäkinen.

Seminaarissa pidettiin satsauksia Lapin matkailuelinkeinoon merkittävinä ja hyvää tulosta tuottaneina panoksina.

----------------

EU arjessa Kokkolan iltatorilla 18.8.2010

EU arjessa tapahtuma järjestettiin aurinkoisissa Kokkolan iltatoritunnelmissa. Myyntikojujen lisäksi torilta löytyi 18.8 Eurooppa-aiheisia kojuja ja lava-ohjelmaa. Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä teltassa esittäytyi neljä EU:n osarahoituksella toteutettua hyvää hanketta.

Hanketyö tutuksi torikansalle

Projektipäällikkö Anne Eteläahon kertoessa Reimari2 hankkeesta, hänestä huokuu sama tekemisen meininki kuin hankkeessa itsessäänkin. Hankkeen avulla tartutaan rivakasti ja erittäin konkreettisin keinoin nuorisotyöttömyyteen. Hankkeen idea syntyi nuorisotyöttömyyden kasvaessa rajusti. Annella on vahva tuntuma nuorten tilanteeseen, koska hänen näkemyksensä alueen valmistuneiden nuorten tilanteesta perustuu seurantajärjestelmiin, valmistuneiden nuorten haastatteluihin ja työllisyystilanteen kartoitukseen. Mukana hanketta esittelemässä oli myös Anette Törmänen, joka työvoimatoimiston kautta pyrkii ohjaamaan nuoria työelämään. Reimarihankkeen työnetsijä on löytänyt työ- ja harjoittelupaikan jo 150 nuorelle.

Virkeänä Ratissa -hankkeella edistetään ammattikuljettajien arkea. Ruokailut huoltoasemilla koostuvat usein epäterveellisistä aterioista. Hankkeen avulla on haluttu saada myös ruokapalveluiden tuottajat pohtimaan tarjontaa. Erityisasiantuntija Anne Salmen ja ravitsemusterapeutti Jarmo Sallisen tekemät kehonmittaukset saivat torikansan keskuudessa niin suuren suosion, että mitattavia muodostui jonoksi asti. Jokainen mitattava sai vielä henkilökohtaisen palautteen tuloksistaan ja työparin päivä sujui kuin siivillä. Mitattavat ottivat ruoan terveellisyyteen liittyvät tiedot vastaan erittäin mielellään. Mittausten ohessa myös hankkeen tavoitteita tehtiin tutuksi. Kiireisen päivän päättyessä tunnelmat olivat erittäin positiiviset.

Kokkolalaisia kiinnosti kaupungissa toteutetut rakennushankkeet. Terho Lindberg kaupungilta kertoili EU:n merkittävästä rahallisesta panoksesta kävelykeskustan ja ulkoilualueiden ehostamissa. Moni kuulija aikoikin lähteä tutustumaan ja lenkkeilemään Pikiruukin lampialueelle. Kokkolalaisen kemian teollisuuden edistämisestä torilla oli kertomassa Ville Honkala.

Hankkeiden esittelijöiden mielestä osallistuminen toritapahtumaan tuo rahoitustoimintaan avoimuutta. Myös hankkeen ulkopuolella toimivien on hyvä tietää millaisia hankkeita maassamme toteutetaan. Kansalle suunnattu tiedottaminen koettiin erittäin tärkeäksi. Näin tarjoutuu palautteen ja uusien ideoiden kehittymisen mahdollisuus.

Reilua ruokaa tapahtumana teemana

Aihetta käsiteltiin seminaarissa, jonka paneelissa olivat mm. valtiosihteeri Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä, Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja Maatalouden tutkimiskeskuksen professori Sirpa Kurppa. Seminaarissa luotiin katseita ruoantuotannon ja elintarvikealan tulevaisuuteen sekä otettiin kantaa tämän hetken kysymyksiin. Suomalaisen ruoantuotannon merkityksen ennustettiin nousevan globaalilla tasolla ilmastonmuutoksen ja vesitalouden haasteiden myötä. Suomessa valmistetaan tutkitusti turvallista ruokaa ja edelleen pienessä mittakaavassa. Ruoan tuotantoketjun vastuullisuuden nähtiin olevan tulevaisuudessa entistä merkittävämpi kilpailuetu. Panelistina toiminut toisen polven luomuviljelijä Mats Holmqvist nosti esiin huolen tehomaatalouden öljyriippuvuudesta. Keski-Pohjanmaan osuuskaupan toimitusjohtaja Arttu Laine avasi lähiruoan käsitettä ja kehotti ymmärtämään sen sekä perinteisesti alueen pienten elintarviketuottajien tuotteina että lähistöllä kasvatettuna raaka-aineena, jota voidaan käyttää kaukaisemmilta kuulostavien tuotemerkkien tuotteissa.

Paneelia vetänyt toimittaja Maarit Tastula totesi avauksessaan ruoan olevan tunneasia. Tähän on helppo yhtyä ruokaseminaarin yleisökeskustelun vilkkauden perusteella.

--------------

Kokemuksia Joensuun EU arjessa tapahtumasta 26.3.2010

Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto ja UM:n Eurooppatiedotus järjestävät viiden vuoden mittaisen EU arjessa -kierroksen kaikissa Suomen maakunnissa. Työ- ja elinkeinoministeriö osallistuu kaikkiin kierroksen tapahtumiin järjestämällä Menestystarinat maakunnissa –näyttelyn EU-rakennerahastovaroin tuetuista hankkeista.
Näin laajapohjainen, pitkäkestoinen ja mittava yhteistyö kansalaisten suuntaan on uusi avaus EU-asioiden parissa toimivien suomalaisten tahojen kesken. Kiertueen päämediayhteistyökumppanina on YLE. EU arjessa -sarjan tarkoituksena on pohtia EU:n vaikutusta suomalaisten arkeen.


Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin Joensuussa 26.3. teemana raja. Kauppakeskus Isossa Myyssä esittäytyivät järjestäjien ja EAKR- ja ESR-rakennerahastohankkeiden lisäksi muun muassa Eures-palvelu, Joensuun Eurooppanuoret sekä Joensuun Venäjän Ystävät ry. YLE:n uutispäällikkö, kirjailija Matti Rönkä avasi EU arjessa -päivän kauppakeskus Isossa Myyssä. Päivän aikana tavattiin muun muassa europarlamentaarikot Riikka Manner ja Liisa Jaakonsaari sekä Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontexin pääjohtaja Ilkka Laitinen. Väkeä parveili kauppakeskuksessa sankoin joukoin koko päivän ajan. YLE:n Pohjois-Karjalan Radio teki ohjelmaa tapahtumista lähetyksiinsä koko päivän ajan.


Rakennerahastohankkeet esillä
Menestystarinat maakunnissa -näyttelyssä esittäytyi DOKTOR – lääkäreiden työperäisen maahanmuuton edistäminen. DOKTOR-hanke lievittää Pohjois-Karjalan kuntien terveyskeskusten lääkäripulaa valmentamalla Venäjältä muuttaneita lääkäreitä pätevöitymään Suomessa. DOKTORin lääkärit pitivät Isossa Myyssä verenpaineen mittauspistettä, joka oli näyttelyn yksi vetonaula. Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuton pilottialueeksi -hanke on linkki työn ja maahanmuuttajien välillä. Projektin puitteissa toimiva maahanmuuttajaradio haastatteli näyttelyalueen vierailijoita sekä ministeri Astrid Thorsia ja europarlamentaarikko Riikka Manneria. Seuraavalla viikolla radiossa lähetetyt haastattelut tavoittivat useita tuhansia kuuntelijoita. 

Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-ohjelman päätavoite on Venäjälle ja sieltä Suomeen suuntautuvan liiketoiminnan edistäminen, yritysten palvelutarpeisiin vastaaminen ja Venäjän kauppaa käyvän yritysjoukon laajentaminen. Kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset yritykset, joiden toimenpiteitä voidaan projektin avulla tukea koko Venäjän federaation alueella. 

NEEBOR-hanke taas on osa laajempaa itäisten ulkoraja-alueiden verkostoa. NEEBOR-verkosto toimii alustana monen tyyppiselle yhteistyölle ja kokemusten vaihdolle. Verkostosta ollaan luomassa pysyvä yhteistyöfoorumi ulkoraja-alueille. Hankkeen vaikutuksesta aluekehittämisorganisaatioiden yhteistyö tiivistyy, toiminta kansainvälistyy ja elinkeino- ja innovaatiopolitiikkojen vaikuttavuus partnerialueilla tehostuu.
Profiloidu osaajaksi -hankkeen kohderyhmänä on 1000 joensuulaista pitkäaikaistyötöntä. Heille tehtävän profilointihaastattelun avulla saadaan sekä yksilötasolla että yhteiskunnan tasolla tietoa palvelutarpeista, minkä seurauksena ihmiset sijoittuvat tarkoituksenmukaisiin palveluihin ja hyötyvät siten paremmin palvelujärjestelmästä. Hanke sai näyttelyn myötä näkyvyyttä Joensuussa, minkä toivotaan lisäävän hankkeen osallistujien määrää.

Kaivosalan työvoiman turvaaminen ja osaamisen parantaminen -projekti etsii ratkaisuja kaivannaisalan rekrytointi- ja osaamistarpeisiin sekä tukee tiiviin yhteistyön kautta kivi- ja kaivosyhtiöitä osaavan työvoiman rekrytoinnissa.
Joensuun kaupungin nuorisotoimi oli valmistanut aiemmasta hanketoiminnastaan valokuvanäyttelyn. NUOKKA on raja-alueen nuorisohanke, joka järjesti toimintaa Joensuun, Lieksan, Ilomantsin, Enon, Kontiolahden ja Pyhäselän nuorille. Nuorisotoimen näyttelyosuus kiinnosti erityisesti humanistisen ammattikorkeakoulun HUMAK:n yhteisöpedagogiopiskelijoita, jotka olivat osana opintotehtävää tutustumassa Menestystarinat maakunnissa -näyttelyyn. Opiskelijat muodostivat aktiivisen yleisöjoukon sekä Isossa Myyssä että iltapäiväseminaarissa. Opiskelijat kertoivat saamansa tehtävien purun yhteydessä, että näyttelyssä oli aika ajoin niin paljon kävijöitä, että heillä oli vaikeuksia päästä keskustelemaan projektihenkilöstön kanssa.


Elämää EU:n itärajalla
Joensuun Teatteriravintolan iltapäiväseminaarissa keskusteltiin elämästä EU:n itärajalla. Tilaisuudessa oli yli satapäinen yleisö ja keskustelu oli aktiivista. Paneelikeskustelun avasi maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors. Kantansa aiheeseen kertoivat myös Euroopan rajaturvallisuusviraston johtaja Ilkka Laitinen, meppi Liisa Jaakonsaari, erikoistutkija Tarja Cronberg ja ulkoministeriön itäosaston päällikkö Nina Vaskunlahti sekä kommentaattoreiden roolissa kirjailija Heikki Turunen ja maakuntajohtaja Pentti Hyttinen. Sekä panelistit että yleisö korostivat lähialueyhteistyön tärkeyttä ja peräänkuuluttivat tasavertaisuutta. Itärajan merkitys on vuosikymmenten saatossa muuttunut uhkaavasta monipuolisen yhteistyön mahdollistajaksi, joskin rajavalvonnalla on edelleen tärkeä roolinsa Suomen itärajan ollessa myös EU:n ulkoraja. Huolta herätti erityisesti suomalaisten venäjän kielitaidon tila ja viimeaikaisen maahanmuuttokeskustelun suunta.
Ulkorajayhteistyöhön liittyvät ENPI CBC -ohjelmat tulivat mainituiksi useaan otteeseen Teatteriravintolan paneelissa sekä panelistien että yleisön toimesta. Ohjelmakaudella 2007 - 2013 suomalaista yhteistyötä Venäjän suuntaan toteutetaan eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) sekä liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) piirissä. Työ- ja elinkeinoministeriö on osallistunut tiiviisti ulkoasianministeriön kanssa valmistelutyöhön. Hanketoiminta on nyt käynnistymässä, minkä takia ENPI herätti erityisen suurta mielenkiintoa pohjoiskarjalaisten kuulijoiden keskuudessa.

Lähetä linkki
X
 

Lähetä RR-linkki -toiminnon avulla voit lisätä tärkeimmän RR-sisältösi selaimesi kirjanmerkkeihin tai lähettää sen sähköpostitse haluamillesi vastaanottajille. Voit myös jakaa haluamasi sisällön verkostoillesi yleisimmissä yhteisöpalveluissa. Nämä palvelut ovat yleensä maksuttomia, mutta ne vaativat rekisteröitymisen.