Itämeren alueen ohjelma (Interreg Baltic Sea Region)

Itämeren alueen ohjelma (Interreg Baltic Sea Region) on yhdentoista maan välinen valtioiden välisen yhteistyön ohjelma. Ensimmäinen Itämeren alueen Interreg-ohjelma käynnistyi vuonna 1997 ja nykyinen ohjelmakausi on järjestyksessä neljäs. Edelliseltä ohjelmakaudelta lähtien ohjelmalla on keskeinen rooli EU:n Itämeri-strategian toteuttamisessa.

Ohjelma-alue

Ohjelma-alueeseen kuuluvat EU:sta Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua ja Puola kokonaisuudessaan sekä Saksan pohjoiset alueet. EU:n ulkopuolelta alueeseen kuuluvat Norja ja Valko-Venäjä kokonaisuudessaan sekä ja Venäjän luoteiset alueet.

Ohjelman toimintalinjat

Ohjelman toimintalinjoja ja niiden erityistavoitteita ovat:

  1. Innovaatiot (tutkimus- ja innovaatioympäristöt, älykäs erikoistuminen, ei-teknologiset innovaatiot)
  2. Ympäristö (puhtaat vedet, uudistuva energia, energiatehokkuus, "sininen kasvu")
  3. Liikenne (liikennemuotojen yhdistettävyys, harvaan asuttujen alueiden saavutettavuus, meriturvallisuus, ympäristöystävällinen meriliikenne, ympäristöystävällinen liikkuminen kaupunkialueilla)
  4. EU:n Itämeri-strategian toteuttamisen vahvistaminen

Toimintalinjat 1–3 liittyvät läheisesti EU:n Itämeri-strategian painopisteisiin. Lähes 90 % ohjelman rahoituksesta kohdistuu näihin toimintalinjoihin.

Toimintalinja 4 tukee suoraan Itämeri-strategian toteuttamista rahoittamalla strategian hallintoa (mm. politiikka-alojen ja horisontaalisten toimien koordinaattoreita) ja strategian mukaisten hankkeiden valmistelua (siemenrahaa). 

Rahoitus

Ohjelman EU (EAKR) -rahoitus on 263,8 miljoonaa euroa ja sitä vastaava Norjan rahoitus 6,0 miljoonaa euroa. Venäjälle ja Valko-Venäjälle on osoitettu 8,8 miljoonaa euroa ENI -rahoitusta, jonka käyttöönotto edellyttää erillisten rahoitussopimusten solmimista.

EU:n rahoitusosuus toimintalinjojen 1–3 hankkeissa vaihtelee maittain ja on Suomessa enintään 75 % tukikelpoisista kustannuksista. Tarvittava kansallinen rahoitus voi olla julkista tai yksityistä rahoitusta. Suomalaiset kumppanit voivat hakea valtion vastinrahoitusta kansallisen rahoitusosuutensa kattamiseen.

EU:n rahoitusosuus toimintalinjan 4 hankkeissa on kaikissa maissa 85 % tukikelpoisista kustannuksista. Toimintalinjan 4 hankkeisiin ei myönnetä Suomen valtion vastinrahaa.

Hallinto ja päätöksenteko  

Ohjelman hallintoviranomaisena toimii saksalainen Investitionsbank Schleswig-Holstein. Sihteeristön päätoimipaikka on Rostockissa ja sivupiste Riikassa. Ohjelmalla on yhteinen seurantakomitea, jossa on enintään kolme edustajaa kustakin yhdestätoista maasta. Seurantakomitea mm. valitse rahoitettavat hankkeet. Suomen kantoja seurantakomiteassa käsiteltäviin asioihin valmistellaan kansallisessa neuvoa-antavassa työryhmässä.

Rahoituksen hakeminen

Toimintalinjojen 1–3 rahoituksen hakemista varten järjestetään hakukierroksia, joiden yhteydessä järjestetään myös Suomen valtion vastinrahoituksen hakuja. Rahoitusta hakevissa hankkeissa tulee olla kumppaneita vähintään kolmesta ohjelmaan osallistuvasta maasta. Hankekumppaneiksi soveltuvat sekä julkiset että yksityiset toimijat, hankkeiden vetäjiksi kuitenkin vain EU-maiden ja Norjan julkiset toimijat.

Toimintalinjan 4 rahoituksen hakemista varten järjestetään erillisiä hakuja erikseen määritellyille kohdejoukoille.

Tietoa ajankohtaisista hakukierroksista löytyy kohdasta hakijoille.

Lisätietoa

TEM:n yhteyshenkilöt: Marikki Järvinen ja Riitta Vartia