Central Baltic

Central Baltic -ohjelma on Suomen, Ruotsin, Viron, Latvian ja Ahvenanmaan välinen rajat ylittävän yhteistyön ohjelma. Ensimmäinen nykymuotoinen Central Baltic -ohjelma (Keskisen Itämeren Interreg-ohjelma) toteutettiin kaudella 2007–2013 ja nykyinen ohjelmakausi on siten järjestyksessä toinen. Central Baltic -ohjelma perustuu osittain aiempiin alueellisesti rajatumpiin Interreg-ohjelmiin (Etelä-Suomi – Viro, Saaristo).

Ohjelma-alue

Ohjelma-alueeseen kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista ja Latviasta sekä Viro kokonaisuudessaan. Manner-Suomesta ohjelma-alueeseen kuuluvat Satakunnan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnat. Satakunnan ja Pirkanmaan maakunnat on liitetty ohjelma-alueeseen tällä ohjelmakaudella. Lisäksi ohjelma-alueeseen kuuluu Ahvenanmaan maakunta, joka osallistuu ohjelmaan itsenäisenä toimijana.

Ohjelma-alue on jaettu ydinalueisiin ja lisäalueisiin, joiden ero näkyy lähinnä hankkeiden kumppanuusvaatimuksissa. Rahoitettavien hankkeiden tulee hyödyttää ensi sijassa ydinalueita.

Ohjelman toteuttamisessa (hanketoiminnassa) sovelletaan kolmea alaohjelmaa:

  • Keskinen Itämeri: koko ohjelma-alue
  • Etelä-Suomi – Viro: Suomen (pl. Ahvenanmaa) ja Viron ohjelma-alueet
  • Saaristo: Suomen (ml. Ahvenanmaa), Ruotsin ja Viron saaristoalueet

Ohjelman toimintalinjat

Ohjelman toimintalinjoja ja niiden erityistavoitteita ovat:

  1. Kilpailukykyinen talous (uudet tietointensiiviset yritykset, nuoret yrittäjät, yritysten vienti uusille markkinoille)
  2. Yhteisten resurssien kestävä käyttö (yhteisiin resursseihin perustuva kestävä matkailu, meri/rannikkoalueiden kestävä suunnittelu ja hallinnointi, kaupunkisuunnittelun parantaminen, ravinteiden sekä vaarallisten ja myrkyllisten aineiden valumisen vähentäminen)
  3. Hyvin yhdistetty alue (matkustaja- ja kuljetusvirtojen parantaminen, pienten satamien palvelujen parantaminen)
  4. Osaava ja sosiaalisesti osallistava alue (ihmisiä hyödyttävä yhdyskuntien vahvistaminen, yhdennetyt ammattikoulutusohjelmat)

Rahoituksellinen painopiste on toimintalinjoissa 1-3. Toimintalinja 4 on rahoituksellisesti pienempi (noin 9 % ohjelman EAKR-rahoituksesta) ja sitä toteutetaan pitkälti pienhankkein.

Rahoitus

Ohjelman EU (EAKR) –rahoitus oli alun perin 122,4 miljoonaa euroa. Ohjelmalle myönnettiin lisärahoitusta, jonka seurauksena ohjelman kokonaisrahoitus on nyt 170,53 miljoonaa euroa, josta EU:n rahoitusta on 132,63 miljoonaa euroa ja kansallista arvioiden mukaan 37,91 miljoonaa euroa.

EU:n rahoitusosuus hankkeissa vaihtelee maittain ja on Suomessa enintään 75 % tukikelpoisista kustannuksista. Tarvittava kansallinen rahoitus voi olla julkista tai yksityistä rahoitusta. Suomalaiset kumppanit voivat hakea valtion vastinrahoitusta kansallisen rahoitusosuutensa kattamiseen.

Hallinto ja päätöksenteko  

Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Varsinais-Suomen liitto. Ohjelman yhteinen sihteeristö toimii liiton yhteydessä Turussa. Lisäksi jokaisessa osallistuvassa maassa (ml. Ahvenanmaalla) on kontaktipiste, joka informoi ohjelmasta ja avustaa partnerihaussa. Suomen kontaktipiste toimii Uudenmaan liiton yhteydessä.

Ohjelmalla on yhteinen seurantakomitea, jossa on kuusi edustajaa kustakin osallistuvasta maasta ja kaksi Ahvenanmaalta. Lisäksi ohjelmalla on yhteinen hallintokomitea (Steering Committee), joka valitse rahoitettavat hankkeet. Hallintokomiteassa on viisi edustajaa kustakin osallistuvasta maasta ja kaksi Ahvenanmaalta.

Rahoituksen hakeminen

Rahoituksen hakemista varten järjestetään hakukierroksia, joiden yhteydessä järjestetään myös Suomen valtion vastinrahoituksen hakuja. Rahoitusta voidaan hakea normaalihankkeisiin tai pienhankkeisiin (EAKR-budjetti enintään 200.000 euroa, kesto enintään 2 vuotta).

Rahoitusta hakevissa hankkeissa tulee olla kumppaneita vähintään kahdesta ohjelmaan osallistuvasta maasta (ml. Ahvenanmaa). Vähintään yhden kumppanin tulee sijaita ydinalueella. Hankkeessa mukana olevien kumppaneiden alueellinen jakauma ja maantieteellinen sijainti määrittää mihin alaohjelmaan hanke kuuluu (ks. ohjelmamanuaali). Hankekumppaneiksi soveltuvat sekä julkiset että yksityiset toimijat. Hankkeen vetäjän (Lead Partner) tulee sijaita ohjelma-alueella. Pk-yritykset eivät voi toimia vetäjinä.  

Tietoa ajankohtaisista hakukierroksista löytyy kohdasta hakijoille.

Ohjelman toteutumatilanne 15.4.2020

Central Baltic -ohjelman rahoituskehys on 115 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä rahoitus on sidottu täysimääräisesti. Yhteensä ohjelmasta on hyväksytty rahoitettavaksi 137 hanketta, joista neljä on niin sanotulla jonotuslistalla. Nämä hankkeet voidaan hyväksyä, kun päättyviltä hankkeilta palautuu rahaa ohjelmalle. Viidennessä haussa rahoitettiin 24 hanketta, jotka vasta aloittavat toimintaansa.

Hankkeet toteuttavat asettamiaan tavoitteita hyvin. Ohjelman sisältöindikaattorien tavoitteet on saavutettu ja monilta osin myös ylitetty. Hankkeet raportoivat etenemisestään ohjelmasihteeristölle, joka maksaa puolivuosittaisten raporttien perusteella hankkeille. Tähän mennessä ohjelman kehyksestä yli 40% on jo maksettu hankkeille.

Uuden ohjelmakauden valmistelu

Uuden ohjelmakauden valmistelu on käynnistynyt. Ohjelmalle on asetettu valmistelutyöryhmä (Joint Programming Commitee), jossa Suomesta on edustajat TEMistä, Uudenmaan liitosta, Kymenlaakson liitosta ja Satakunnan liitosta.  Ohjelman laadintaa varten työryhmälle on hyväksytty mandaatti, jonka kaikki mukana olevat maat ovat hyväksyneet.

Lisätietoa

TEM:n yhteyshenkilöt: Marikki Järvinen Riitta Vartia