Lait ja asetukset

EAY-tavoitteen, -ohjelmien ja -hankkeiden erityispiirteenä on, että kyse on aina useamman jäsenvaltion yhteistyöstä. Tämän vuoksi toimintaa ohjataan ensi sijassa EU-tason lainsäädännöllä ja ohjelmakohtaisesti sovituilla säännöillä. Kansallista lainsäädäntöä sovelletaan ainoastaan mikäli asiasta ei ole sovittu em. mainituilla tasoilla.

Keskeisimmät EAY-toimintaa ohjaavat EU-säädökset

EAY-asetus (EU N:o 1299/2013), joka sisältää Euroopan alueellista yhteistyö -tavoitetta koskevat erityissäännökset

EAKR-asetus (EU N:o 1301/2013), joka sisältää Euroopan aluekehitysrahastoa koskevat erityissäännökset

Yleisasetus (EU N:o 1303/2013), joka sisältää rakennerahastoja koskevat yleiset säännökset

EAY-tukikelpoisuusasetus (EU N:o 481/2014), joka sisältää EAY-ohjelmiin liittyvien menojen tukikelpoisuutta koskevat erityissäännökset

Ohjelmakohtaiset säännöt

Kuhunkin ohjelmaan osallistuvat maat ovat ohjelmaa laadittaessa sopineet yhteisistä tarkemmista säännöistä ja menettelyistä em. EU-säädösten puitteissa. Nämä asiat on kirjattu kunkin ohjelman ohjelma-asiakirjaan ja mahdollisiin muihin yhteisesti sovittuihin asiakirjoihin (esim. ohjelmamanuaaliin ja erilliseen hallintoviranomaisen ja ko. jäsenmaiden väliseen sopimukseen). Asiakirjat löytyvät kunkin ohjelman kotisivuilta.

Kansallinen lainsäädäntö

Kansallisessa lainsäädännössä on säädetty tarkemmin eräistä EAY-ohjelmien kansalliseen toimeenpanoon liittyvistä asioista.

Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014), jonka 4 luvussa säädetään mm. TEM:n tehtävistä EAY-ohjelmien hallinnossa, seuranta- ja hallintokomiteoiden suomalaisten jäsenten nimeämisestä, tarkastuksen ja valvonnan järjestämisestä Suomessa sekä valtion vastinrahan jaosta.

Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014), jossa säädetään mm. valtion vastinrahan myöntämisestä aluetasolla
(7a §).