EU:n koheesiorahoituksen leikkaus uhkaa alueiden innovaatiotoimintaa ja kansallista kilpailukykyä

Itä- ja Pohjois-Suomessa pyritään aktiivisesti vaikuttamaan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja erityisesti koheesiopolitiikan rahoituksen valmisteluun. Maakuntien mielestä Suomen tulee tavoitella vahvaa ja aluelähtöistä koheesiopolitiikkaa, jonka kohdentamisessa huomioidaan aiempaa enemmän kehittyneiden maiden sisäiset kehityserot.

Maakuntauudistus mahdollistaa EU-rahoituksen entistäkin vaikuttavamman kytkennän aluelähtöiseen kehittämiseen sekä eri rahastojen ja kansallisten toimien yhtenäisen toimeenpanon. Koheesiopolitiikka on maakuntien tulevaisuutta rakentava väline, jonka kautta Suomen hallitus voi parantaa maakuntien mahdollisuuksia vahvaan ja aktiiviseen alue- ja rakennepolitiikkaan. Rakennerahastoilla tulee olemaan merkittävä rooli uusissa maakunnissa mm. yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä. Maakuntien budjettirahoitus ei tule olemaan näihin tehtäviin riittävä, mikä korostaa rakennerahastojen merkitystä.

Koheesiopolitiikan uudistusten pelätään kohdistuvan raskaimmin juuri Itä- ja Pohjois-Suomeen, vaikka hallitus on luvannut pitää kiinni Suomen liittymissopimuksessa mainitusta harvan asutuksen erityisasemasta. Itä- ja Pohjois-Suomessa on nykyisellä rakennerahastokaudella 2014–2020 käytettävissä noin 1,5 miljardia euroa EU:n rakennerahasto-ohjelman varoja.

- Tällainen ratkaisu olisi todellinen uhkakuva, sillä alueemme ei pärjää Etelä- ja Länsi-Suomelle kilpailussa kansallisesta rahoituksesta, painottaa Pohjois-Savon liiton aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa.

Rakennerahastovarojen suurimpia hyödyntäjiä ovat elinkeinoelämä sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Itä- ja Pohjois-Suomen korkeakoulujen rehtorit ja johtajat ovatkin jo ilmaisseet huolensa siitä, että ne ovat menettämässä tärkeän alueen kehittämisen resurssin.

Korkeakoulujen mielestä hallituksen linjauksissa aliarvioidaan rakennerahastojen merkitystä alueiden innovaatioekosysteemien toimintaedellytyksille ja sitä kautta uusille innovaatioille, startup-yritysten syntymiselle ja talouskasvulle.

Näkemystä tukee Pohjoismaisen aluekehityksen keskuksen Nordregionin tuore State of the Nordic Region -raportti, jonka mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat koko Euroopan johtavia alueita innovaatiotoiminnassa. Alueellisella innovaatiopolitiikalla on erittäin vahva rooli koko maan elinkeinoelämän uudistajana ja tuottavuuden kasvattajana.

Koheesiorahoitus on tärkeä väline alueellisen innovaatiokapasiteetin vahvistamiseksi ja EU:n suoran tutkimusrahoituksen hyödyntämiseksi. Koheesiopolitiikan rahoitus varmistaa alueiden älykkään erikoistumisen ja kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden vientivetoisten kärkialojen vahvistamisen. Rakennerahastojen avulla parannetaan valmiuksia suoran EU-rahoituksen hakemiseen tutkimus-, yritys- sekä infrastruktuuri-investointirahastoista. Tällä hetkellä ao. rahoitus keskittyy harvoihin keskuksiin.

Komissio antaa ehdotuksensa uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi toukokuussa 2018, sen jälkeen, kun Iso-Britannian EU-eron taloudelliset vaikutukset ovat selvillä.

Linkki:
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kannanotto EU:n tulevan monivuotisen rahoituksen valmisteluun sekä Suomen koheesiopolitiikkalinjauksiin

Lisätietoja:
Pohjois-Savon liitto, aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa, p. 044 714 2648
Etelä-Savon maakuntaliitto, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, p. 040 540 5903
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, kehittämisjohtaja Eira Varis, p. 050 307 4806