Kynnys pyytää apua madaltui

ISO SOS -hankkeen keskeinen tavoite on sosiaalityön asiakkaiden osallisuuden ja elämänhallinnan vahvistaminen. Asiakkaiden luokse viety sosiaalityö on ollut hankkeen onnistunein kokeilu. Asiakkaat ovat saavuttaneet sosiaalityön tarjoaman avun, ja kynnys pyytää apua on madaltunut.

Hanketta on toteutettu Kainuussa ja Etelä-Savon maakunnassa 1.1.2018 alkaen. Hankkeen päätoteuttaja ja hallinnoija on Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO). Osatoteuttajia ovat:

  1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote)
  2. Itä-Savon sairaanhoitopiiri (Sosteri)
  3. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote)
  4. Pieksämäen kaupunki.

ISO SOS -hankkeen asiakkaina ovat kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, jotka tarvitsevat sosiaalityön tukea oman elämäntilanteensa haltuun saamiseksi.

Kohderyhmänä ovat myös asiakastyötä tekevät kuntien sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat. He osallistuvat käytännön asiakastyössä tapahtuviin kokeiluihin ja käyttävät työaikaansa asiakkaiden kanssa työskentelyyn ja hankkeen kehittämistyöhön.

Kehittämistyötä on toteutettu kokeiluilla, joihin on kytketty mukaan työn vaikuttavuuden tutkimus. Hankkeen kokeiluista huomionarvoisia ovat jalkautuva sosiaalityö, mittaamisen kokeilut sosiaalityön asiakastyöskentelyssä, ryhmätoiminnat ja rakenteellinen sosiaalityö.   

Palvelut viedään kansalaisten luo 

Jalkautuva eli asiakkaan pariin ja luo menevä sosiaalityö on ollut hankkeen onnistunein kokeilu. Kaikkiaan hankkeessa on toukokuun 2019 loppuun mennessä tavoitettu noin 1400 henkilöä. Sosiaalityö on viety muun muassa yleisötilaisuuksiin, yhteistyöverkostoihin ja -kumppaneiden luokse. Lisäksi on järjestetty erilaisia pop up -tapahtumia.

Tutkimustulokset kertovat, että asiakkaiden luokse viety palvelu on ollut niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin kannalta myönteistä. Asiakkaiden mukaan sosiaalityön tarjoaman avun saavuttaa tällä tavoin helpommin, ja kynnys pyytää apua on madaltunut.

Sosiaalityöntekijät ovat olleet innostuneita, koska asiakkaiden pariin menemien on tuonut vaihtelua ja on tarjonnut suoran yhteyden asiakkaiden arkielämään. Se on avannut työntekijöille näkymää myös rakenteellisen sosiaalityöhön, kun työntekijät ovat voineet tehdä laajemmin havaintoja asiakkaiden elämisympäristöistä.

Sosiaalityön palveluiden vaikuttavuus tuodaan esille mittareilla 

Mittaaminen on aiemmin ollut hieman vierasta sosiaalityön asiakastyöskentelyssä, mutta nyt sosiaalityön asiakastyöskentelyssä tätä on kokeiltu. Kokeiltavana on ollut kolme erilaista mittaria: Kykyviisari, Aikuisväestön hyvinvointimittari ja ESY-mittari.

 


   Kuva: Essote asiakkaiden parissa.
   Kuvaaja: Rauha Pulliainen

Kykyviisarilla mitataan asiakkaan työ- ja toimintakykyä, Aikuisväestön hyvinvointimittarilla nimensä mukaisesti hyvinvointia ja ESY-mittarilla kymmentä elämän eri osa-aluetta.

Mittareiden käyttö on osoittautunut olevan sekä asiakkaan että työntekijän hyödyksi. Kykyviisari-kokeilun perusteella näyttäisi, että asiakkaat ovat saaneet äänensä paremmin kuuluviin ja kyenneet tuomaan avun tarpeensa paremmin esille. Myös yhteistyö työntekijän kanssa on parantunut. Mittari on antanut työntekijälle asiakkaasta tietoa, joka olisi saattanut muuten jäädä pimentoon ja erityisesti asiakkaiden suhde työelämään ja tyytyväisyys elämään ovat parantuneet.

"… nyt lähetään selvittämään asioita perin pohjin ja vielä enemmän sitä luottamusta, että (asiakas) pystyy avoimesti kertomaan asioita…"[työntekijä]

Mittaamista sosiaalityössä joudutaan vielä harjoittelemaan ja vahvistamaan, mutta kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Tulevaisuudessa tällaisten työkalujen vakiintuneella käytöllä ja pitempiaikaisella seurannalla voidaan todentaa myös palveluiden vaikuttavuutta. 
 


Kuva: Pieksämäen elämänhallinnan ryhmä, hevostoiminta. Kuvaaja: Eija Inkinen
 

Ryhmätoiminta vahvistaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien yhteisöllisyyttä 

Hankkeessa on kokeiltu monenlaista ryhmätoimintaa. Ryhmissä on muun muassa toimittu koirien ja hevosten kanssa, tehty yhdessä käsitöitä, valokuvattu sekä käyty elämänhallinnallisia ja terapeuttisia keskusteluja. Tähän mennessä 11 ryhmään on osallistunut yhteensä 56 sosiaalityön asiakasta.

Ryhmäkokeiluissa vaikuttavana tekijänä on ollut ryhmän toiminnallisuudesta syntyvä yhteisöllisyys. Ryhmän vetäjän merkitys on ollut suuri ryhmän onnistumisessa. Riittävän pitkäkestoinen toiminta on edistänyt myös tunnesuhteen syntymistä ryhmään ja se on ollut osallistujien yhteisöllisyyttä tukeva elementti. Varsinkin luovan toiminnan ympärille rakennetut ryhmät ovat tuottaneet hyviä tuloksia asiakkaiden näkökulmasta.  

"Olen saanut rohkeutta muuttaa asioita, tehdä päätöksiä, tervettä itsekkyyttä oman toipumisen edistämiseksi. " [ryhmäläinen]

Tutkimuksella vahvistetaan tietoon perustuvia käytäntöjä 

Projektitutkija on kerännyt määrällistä ja laadullista tietoa kokeiluihin osallistuneilta asiakkailta ja työntekijöiltä. Tutkimuksen avulla on saatu tietoa kokeilujen toimivuudesta ja lisäksi on voitu tarkastella kriittisesti joitakin vallitsevia sosiaalityön käytäntöjä.  Kokeiluista tehtyjen tutkimusten lopulliset tulokset ovat valmiita loppuvuodesta 2019.
 

Sosiaalityö

"Sosiaalityö on professio ja tieteenala, jolla edistetään yhteiskunnallista muutosta ja kehitystä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä ihmisten ja yhteisöjen voimaantumista ja valtaistumista. (…) Sosiaalityössä työskennellään ihmisten ja rakenteiden parissa elämän ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi."

Lähde: Sosnet-yliopistoverkoston suomennus
kansainvälisesti hyväksytystä sosiaalityön määritelmästä (poiminta määritelmästä).

 

Linkki:
ISO SOS -hanke (isonet.fi/iso-sos-hanke.fi)

Lisätietoja:
Projektipäällikkö, erityisasiantuntija, sosiaalityö (YTM) Timo Hankosalo, ISO SOS -hanke 
ISO – Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus,  timo.hankosalo@isonet.fi