”Alue- ja rakennepolitiikan painopiste pysyy Itä- ja Pohjois-Suomessa”

Keskustelu EU:n uudesta ohjelmakaudesta 2021–2027 on saanut vauhtia viimeisten kuukausien aikana. Viimeksi Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat toivat esiin huolensa ns. koheesiovarojen jaon tasapuolisuudesta.

Taustalla on Euroopan komission vuosi sitten toukokuussa julkaisema ehdotus koheesiopolitiikan tulevista linjauksista. Suomen kannalta siinä oli ilahduttavaa, että linjausten perusteella Suomi olisi saamassa koheesiopolitiikan määrärahoja vuosiksi 2021–2027 noin 1,6 miljardia euroa. Se olisi 100 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvalla kaudella.

Varkaudessa vierailleen työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtajan Johanna Oseniuksen mukaan on ennenaikaista spekuloida, kuinka koheesiovarojen alueellinen jako Suomessa tapahtuu. Mitään päätöksiä ei vielä ole, vaan jako tulee perustumaan puhtaasti kansalliseen poliittiseen ratkaisuun.

– Tässä vaiheessa kukaan ei voi tietää, miten rahoitukset jaetaan. Mistään ei ole toistaiseksi pääteltävissä, että Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitus nousisi tai laskisi. Minun mielestäni ei ole mitään erityisiä ennusmerkkejä siitä, että Itä- ja Pohjois-Suomen osuus olisi vähenemässä. Varsinkin kun samaan aikaan Suomen saanto olisi kasvamassa 100 miljoonaa euroa, Osenius kertoi Varkaudessa viime maanantaina (27.5.2019) pidetyssä Itä-Suomen EU-ohjelmavalmistelun sidosryhmätilaisuudessa.


Kuva: Maakuntajohtaja Marko Korhonen (vas.), aluekehitysjohtaja Johanna Osenius, aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa, Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston johtaja Kari Aalto ja neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola MMM:stä luottavat, että EU:n alue- ja rakennepolitiikka on joukkuepeliä.
 

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat esittäneet työ- ja elinkeinoministeriölle, että pk-yritysten pienimuotoisten investointihankkeiden tulisi jatkossakin sisältyä ohjelman tukikelpoisten toimenpiteiden piiriin. Näitä investointihankkeita olisivat nykyisen ohjelmakauden mukaiset pk-yritysten investointeihin ja saavutettavuuteen vaikuttavat pienet liikenneinfrastruktuurihankkeet sekä uutena laajakaistainfrastruktuurit sekä kasvua edistävät julkiset investoinnit.

Oseniuksen mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen esitys pk-yritysten toimintaympäristöjen tukemisesta huomioidaan neuvotteluissa komission kanssa.

– Varmasti se tulee jollakin tavalla mukaan, mutta ei ehkä ihan niin laajasti kuin sitä on ehdotettu. Erityisesti siinä olisi terävöittämisen paikka. Se tulee olemaan keskeinen neuvottelukysymys komission kanssa. Komissio näkee, että saavutettavuus on niin iso haaste Suomessa, että siihen ei pitäisi laittaa vähäisiä rakennerahastorahoja, vaan kysymykset pitäisi ratkoa kansallisesti.

Oseniuksen mielestä ratkaisu on löydettävissä.

– Vaikka komission kanta on se, että Suomen pitäisi keskittyä enemmän yritysten ja T&K-toiminnan kehittämiseen, meillä on hyvät mahdollisuudet neuvotella se (saavutettavuus) osaksi ohjelmaa, koska asetukset sen meille mahdollistavat.

Osenius kertoi, että parlamentin, komission ja neuvoston väliset trilogineuvottelut koheesiopolitiikasta voisivat käynnistyä jo Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella alkusyksystä. – Se on meidän tavoitteena ja toiveena.

Hänen mukaansa Suomen epäviralliset neuvottelut komission kanssa ovat juuri käynnistymässä. Uusi hallitus tekee ohjelmaa koskevaa päälinjaukset syksyn aikana. Vasta sen jälkeen aloitetaan komission kanssa viralliset neuvottelut.

Lopuksi Osenius rauhoitteli Warkaus-saliin saapuneita itäsuomalaisia aluekehittäjiä.

– Olen aika varma siitä, että alue- ja rakennepolitiikan painopiste pysyy joka tapauksessa Itä- ja Pohjois-Suomessa.
 

MITÄ ON KOHEESIOPOLITIIKKA?

Koheesiopolitiikka on EU:n tärkeintä investointipolitiikkaa.
Sen kohteena ovat kaikki Euroopan unionin alueet ja kaupungit, ja sen tarkoituksena on edistää työpaikkojen luomista, yritysten kilpailukykyä, talouskasvua ja kestävää kehitystä sekä parantaa kansalaisten elämänlaatua.


Linkki:
Itä-Suomen EU-ohjelmakauden 2021–2027 valmistelun sidosryhmätilaisuuden 27.5.2019 esitysmateriaali

Lisätietoja:
Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja, Pohjois-Savon liitto, p. 044 7142648, satu.vehreavesa(at)pohjois-savo