EAKR-rahoitus vauhdittaa kehitystä kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa

EU-ohjelmakauden 2014–2020 yksi keskeisistä teemoista on vähähiilinen talous. Suomen EAKR-rahoituksesta 25 % kohdistetaan vähähiiliseen talouteen siirtymistä edistäviin toimenpiteisiin.  Ohjelmakauden rahoitusvolyymi Etelä-Savossa koko seitsenvuotiselle ohjelmakaudelle on rakennerahasto-ohjelmien osalta noin 101 miljoonaa euroa, jonka päälle kertyy toinen puoli kansallista rahoitusta, eli yhteensä hieman yli 200 miljoonaa euroa. Rahoittajina ovat Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Tekes.

Vähähiilisyyttä edistävät kehittämishankkeet Etelä-Savossa

Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittamilla kehittämishankkeilla Etelä-Savossa vähähiilisyyttä edistetään mm. pk-yritysten energiatehokkuutta, vesihuoltolaitosten vuotovesien vähentämistä sekä jätekeskuksien kiertotalouteen liittyvissä kehittämishankkeissa. Mielenkiintoisina hankkeina esittelemme kolme hanketta: pyöräilyä ja kävelyä Mikkelissä edistävä hanke, teollisuuden lietteiden energia- ja materiaalitehokkuuden parantava hanke ja kuntien palveluyhtiön vähähiilisen toimintaan pureutuvan hankeen. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille -hanke on jo päättynyt ja sen osalta voidaan kertoa, mitä hankkeella saatiin aikaan.

EU-ohjelmakauden 2014-2020 kevään 2017 teemahaku Etelä-Savossa - haku päättyy 17.2.2017. Yhtenä teemana on vähähiilisyyden edistäminen / hiilineutraali Etelä-Savo (EAKR). Lisätietoja teemahausta löytyy www.rakennerahastot.fi/Itä-Suomi -sivustolta: Ajankohtaista > Hakuajat.

Vähähiilisessä yhteiskunnassa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu ja kasvihuonekaasupäästöjä syntyy huomattavasti nykyistä vähemmän.

Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille

Mikkelin kaupungin toteuttaman Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! -hankkeen tavoitteena oli edistää muutosta kohti vähähiilistä yhdyskuntaa edistämällä liikenteen päästöjen vähenemistä. Hankkeessa tutkittiin vaikutuksia, joita kestävien liikkumismuotojen suosiminen tuottaa kaupunkialueella. Hankkeessa selvitettiin jalankulun ja pyöräilyn kulkutavan osuuden vaikutuksia myös alueen elinkeinoelämään.

Varsinainen EU-hanke on päättynyt ja suunnitelma on valmis. Mitä erityistä nousi esiin?

Mikkelin kaupungin yleiskaavoittaja Eveliina Köntän mukaan kaupunkilaisilta tuli hankkeen aikana runsaasti palautetta. Kehitettävää löytyi sekä liikennekulttuurista että liikkumisympäristöstä.

  • Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen suhtauduttiin pääsääntöisesti hyvin positiivisesti, totesi Könttä. Erityisen myönteisenä koettiin se, että hankkeessa kävelyn ja pyöräilyn edistämistä tarkasteltiin laajasti. Tarkastelualue käsitti koko keskustan ja eri liikkumismuodot. Eveliina Köntän mukaan myös Mikkelin kaupunginvaltuutetut ovat suhtautuneet positiivisesti kävelyn- ja pyöräilyn edistämiseen. Hankkeen päättymisen jälkeen Mikkelin kaupungille perustettiin poikkihallinnollinen edistämisryhmä, joka mm. ideoi kävelyä ja pyöräilyä edistäviä kokeiluja. Kokeiluja halutaan toteuttaa erityisesti kaupallisen alueen läheisyydessä, sillä kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä pystytään lisäämään elinvoimaa keskustan alueella.

Lisätietoja:
Yleiskaavoittaja Eveliina Könttä, Mikkelin kaupunki, p. 044 794 2521
http://www.mikkeli.fi/potkuapyorailysta

 

Teollisuuden lietteiden energia- ja materiaalitehokkuutta parannetaan

Mikkelin Ammattikorkeakoulun vetämän Teollisuuden lietteiden energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen -hankkeen tavoitteena ovat metsäteollisuuden energiasäästöt ja materiaalien tehokkaampi käyttö. Hankkeessa selvitetään ja kehitetään menetelmä, jolla eri puunkäsittelyn ja tukkihautomoiden pohjalietteet voidaan erottaa toisistaan jatkokäsittelyä varten sekä kehitetään kartonkitehtaan lietteen käsittelyn vedenpoistoon älykäs mittaus- ja säätöjärjestelmä. Toisessa osassa haetaan prosessiratkaisuja sellun ruskean massan pesun seurantaan. Tuloksena syntyy liiketoimintamalli, joka perustuu tukkihautomoiden ja pohjalietteiden käsittelyn palvelukonseptiin. Toisena tuloksena on älykkääseen vedenpoistoon perustuva säätölaitteisto, jota voidaan monistaa maailmanlaajuisesti eri puhdistamoiden lietteidenkäsittelyssä. Kolmantena tuloksena saavutetaan maailmanlaajuisesti uusi mittauskonsepti ruskean massan pesun seurantaan.

Hanke on nyt puolivälissä, miten tavoitteet ovat edenneet?

Tukkihautomolietteen käsittelyn tehostamiseksi olemme etsineet ja löytäneet ratkaisuja hiekan erottamiseksi kuoresta, jotta kuori voitaisiin polttaa, selvittää Mikkelin ammattikorkeakoulun Tki-asiantuntija Riku Kopra. Jos liete voidaan puhdistaa poltettavaan muotoon, saavutetaan merkittäviä taloudellisia ja ympäristövaikutteisia tuloksia. Älykäs vedenpoisto -osiossa on selvitetty eri mittausvaihtoehdot, joista valitaan sekä perinteisiä mittauksia että uusia kuvantamiseen perustuvia. Uuden mittausdatan avulla lietteenkäsittelylaitteistoa voidaan tehostaa, jolloin saavutetaan lietteelle korkeampi kuiva-ainepitoisuus polttoon. Sellutehtaan liuenneen kuiva-aineen tutkimuksissa on keskitytty happivaiheen toiminnan tehostamiseen.

  • Tutkimus on tehty läheisessä yhteistyössä metsäyhtiöiden ja laitevalmistajien kanssa, kertoo Kopra. Sellutehtaan pesulinjan tehostamisosio on tehty jo ensimmäisen vuoden aikana kokonaan sellutehtaalla yhdessä mittalaitevalmistajan kanssa. Lieteosioissa suunnitelmat on tehty yhdessä laitevalmistajan ja metsäyhtiöiden kanssa. Seuraavana vuotena toteutetaan tehdasajot näissä osioissa.

Lisätietoja:
Tki-asiantuntija Riku Kopra, Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Kuitulaboratorio, p. 050 443 6411 http://www.mamk.fi/tutkimus_ja_kehitys/kuitulaboratorio/tutkimushankkeet/teoli
 

Ympäristön, yritysten ja asukkaiden hyvinvointia hiilineutraalisti

Miten pienet kunnat sekä kolmen kunnan omistama tekninen palveluyhtiö pystyvät toimimaan ympäristöystävällisesti, energiatehokkaasti sekä hiilineutraalisti? Tähän kysymykseen haetaan vastauksia Resurssiviisas Järvi-Saimaa - Ympäristön, yritysten ja asukkaiden hyvinvointi hiilineutraalisti –hankkeessa. Hankkeessa pyritään mm. logistiikan järkevöittämiseen, energian kulutuksen ja jätteen määrän vähentämiseen. Hiilineutraalisuuden vaikutuksia tarkastellaan myös taloudellisesta näkökulmasta.

Miten palveluyhtiön henkilökunta on motivoitu hankkeen toimintaan, entä miten saadaan mukaan palveluyhtiön laaja alihankkijaverkosto?

  • Henkilökunta on motivoitunut ja valmis työskentelemään asian eteen, kertoo Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n kehitysjohtaja Simo Kaksonen.  Tässä on auttanut erityisesti se, että henkilöstö on otettu jo heti alkuvaiheessa ideoimaan ja kehittämään, eikä ole annettu ylhäältä toimintaohjeita. Sama tullaan tekemään alihankkijoiden kanssa.

Minkälaisia energian säästökohteita alueeltanne on tähän mennessä löytynyt? Koostuuko energiansäästö pienistä puroista, vai onko löytynyt suurempia säästökohteita?

  • Tällä hetkellä hanketta on pyöritetty eteenpäin toimintamallien, mittariston laadinnan sekä henkilöstön sitouttamisen näkökulmasta. Seuraavaksi lähdetään tekemään kiinteistökartoituksia, joista odotamme mielenkiintoisia avauksia energian säästö- ja tuotantomahdollisuuksista, selvittää Kaksonen. Toinen mielenkiintoinen tutkimuksen kohde tulee olemaan opetuksen ja sosiaali- ja terveystoimen ruokapalvelut.

Lisätietoja:
Kehitysjohtaja Simo Kaksonen, Järvi-Saimaan Palvelut Oy, p. 044 417 5243
https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A71278