Tavoitteena vähähiilisempi yhteiskunta

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman EAKR-rahoituksesta 25 % kohdennetaan vähähiilistä taloutta edistäville hankkeille ja hakemuksia toivotaan myös meneillään olevaan hakuun. 

Vähähiilisten hankkeiden moninainen kirjo

Vähähiilisen talouden keskeisimpinä ohjelmakohteina ovat energiankäytön tehostamisen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamissa hankkeissa vähähiilisyyttä on lähestytty erilaisista näkökulmista. Sirkkalan energiapuisto -hankekokonaisuudessa (A70026) rakennettiin energiapuisto Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkala-kampukselle. Energiapuisto on hybridienergiajärjestelmien tutkimus-, testaus- ja oppimisympäristö, joka tuo yhteen alan yritykset, opiskelijat, koulutusorganisaatiot ja tutkimuslaitokset. Energiapuistossa selvitetään myös eri energiantuotantomuotojen todellisia käyttö- ja ylläpitokustannuksia sekä koko toimintaketjun kustannusrakennetta ja energiatehokkuutta kokonaisenergiataseen ja resurssitehokkuuden näkökulmasta.

Älykäs kaupunginosa Rantakylä-Utra -hankkeessa (A70708) kartoitettiin ja mallinnettiin ne keinot, joilla vanha kerrostalo- ja lähiötyyppinen asuinalue voidaan muuttaa energia- ja resurssitehokkuudeltaan nykyaikaiseksi "älykkääksi" (SmartCity) kaupunginosaksi. Hankkeen lukuisat toimet koskivat mm. täydennys- ja korjausrakentamista, ekomateriaalien käyttöönottoa, energiateknologian käyttöönottoa, esteettömyyden lisäämistä ja infrastruktuuria. Hankkeessa tuotettu tieto ja osaaminen soveltuvat käytettäviksi myös muiden vanhojen lähiöiden uudistamiseen.

Kiertotalouden mahdollisuuksista puurakentamiseen

Pohjois-Karjalan teolliset symbioosit -hankkeen (A70048) tavoitteena oli kiertotalouden edistäminen teollisissa yrityksissä. Hankkeen toimialueen yrityksistä laadittiin materiaali- ja energiavirtaselvityksiä ja luotiin toimintasuunnitelma resurssitehokkuuden edistämiseksi. Hankkeen tuloksena markkinoille tuotiin mm. uusia vähähiilisyyttä edistäviä tuotteita ja ratkaisuja, jotka liittyivät uusiutuvan energian käyttöönottoon, tehokkaampaan jätteiden kierrätykseen sekä sivuvirtojen hyödyntämiseen.

Liiketoimintaa jätteen lajittelun ratkaisuista -hankkeessa (A72447) kerättiin tietoa kuluttajien jätteenlajitteluun ja kierrätykseen liittyvistä ongelmista ja tiedon pohjalta testataan ratkaisuja, jotka helpottaisivat ongelmanratkaisussa. Käynnissä olevan hankkeen tavoitteena on energia- ja materiaalitehokkuuden kasvattaminen ja liiketoiminnan edistäminen sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen.

Teollisen rakentamisen ratkaisut - arvoketjumallista liiketoimintaa -hankkeen (A72457) tavoitteena on kehittää puurakentamisen arvoketjuja, joiden toiminnan tuloksena syntyy uusia innovatiivisia ja kustannustehokkaita tuote- ja palveluratkaisuja asunto-, koulu- ja liikerakentamisen tarpeisiin. Lisäksi tuotetaan avointa ja puolueetonta tietoa yritysten ja tutkimuksen käyttöön liittyen suuren mittakaavan puurakentamisen kohteiden toteutukseen ja ylläpitoon liittyen.

Energiatehokas puukerrostalo -hankkeessa (A71353) selvitettiin, kuinka puurakenteinen kerrostalo voidaan rakentaa ekonomisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla niin, että se toteuttaa vaatimukset energiatehokkuudesta ja vähäisestä hiilijalanjäljestä rakentamisen aikana ja käytössä. Samalla tuotettiin julkista tietoa puukerrostalorakentamisen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan liittyvistä asioista kiinteässä yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Tavoitteena oli myös aktiivisella tiedottamisella ja avoimella toimintatavalla muokata rakennuttajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja suuren yleisön mielipidettä puurakentamiselle myönteisemmäksi (www.joensuunpihapetaja.fi). Tutkimusyhteistyö jatkuu hankkeen päätymisen jälkeen ja tietoa käytetään opetusmateriaalina sekä tutkimuksessa.


Kuva: Energiatehokas puutalo -hanke, kuvaaja Sari Kaija

Hankkeen avulla rakennutettu 6-kerroksinen puurakenteinen vuokrakerrostalo on Suomen energiatehokkain CLT-tilaelementeistä toteutettu kohde ja sen energialuokka on B. Energiatehokkuutta parantamaan rakennukseen suunniteltiin jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmä sekä 100 neliön aurinkopaneelikenttä. Lisäksi rakennuksessa on käytetty ratkaisuja, jotka vähentävät sen todellista energian kulutusta entisestään.

Hanke edisti vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteita, sillä puun käyttö rakentamisessa on yksi merkittävimmistä tavoista sitoa hiiltä.

Lisätietoa:
Hankkeisiin voi tutustua tarkemmin rakennerahastotietopalvelussa https://www.eura2014.fi/rrtiepa

Uutiskuva: Kuvaaja Sari Kaija