Uutiset

Rohkeita avauksia työttömyyden puolittamiseksi

Pohjois-Karjalan keskuskaupungin iloinen kuhina, ennakkoluuloton rock-henkisyys ja idearikas opiskelijaväestö eivät ole riittäneet nostamaan Joensuuta työttömyystilastojen häntäpäähän, vaan kaupunki loistaa synkän tilaston kärkijoukossa 13 %:n työttömyydellään. Joensuun työttömien määrä sekä sen pitkittymisen seuraukset ovat herättäneet huolta vuosien ajan. Tartuimme tähän haastavaan tilanteeseen asettaen tavoitteeksi työttömyyden puolittamisen ja toimia teemme Joensuun Luotsi-hankkeessa.


Kuva vasemmalla: työministeri Timo Harakka, valmennuspäälliköt Marjatta Rummukainen (edessä oik.) ja Kaija Turunen (takana vas.) sekä hankkeesta vastaava asiakkuuspäällikkö Riikka Vartiainen. Kuva oikealla: avajaistunnelmia
 

Duuniagenteilta yksilöllistä valmennusta

Elokuussa 2019 Luotsi-hanke avasi matalan kynnyksen palvelukeskuksen kauppakeskus Centrumiin, jossa työhön suuntaava saa:

  • yksilöllistä valmennusta duuniagenteilta
  • henkilökohtaista tukea
  • työllistymistä tukevia palveluita.

Tavoitteenamme on

  • vähentää Joensuun työttömien määrä puoleen
  • tarjota yksilöllistä valmennusta
  • tarjota tarpeellisia palveluita ennaltaehkäisevästi kaikille työhön suuntaaville joensuulaisille.  

Kehitämme palvelumme monialaiseksi yhteistyössä kumppaneidemme, TE-toimiston, KELAn, Siunsoten, BusinessJoensuun, oppilaitosten, järjestötoimijoiden ja työnantajien, kanssa.
 


Kuva: Luotsi-hankkeen avajaisissa Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen puolittaa työttömyyden kirveellä

 

Lupaava startti

Parin toimintakuukauden aikana Luotsissa on vieraillut satoja työnhakijoita, työnantajia ja yhteistyötoimijoita. Jokaisena aukiolopäivänä on tarjolla työllistymiseen tai koulutukseen liittyviä tapahtumia tai kumppaneiden tuottamia palveluita.

Henkilökohtaiseen valmennukseen keskittyvillä duuniagenteilla on yli 350 asiakasta. Kaikki valmennuksensa tähän mennessä päättäneet 30 joensuulaista ovat löytäneet paikkansa avoimilta työmarkkinoilta tai koulutuksesta. Luotsi on saanut kiitosta huomioidessaan laajalti työllisyyttä edistävää verkostoa sekä lähestyessään suoraan työnantajia yhteistyöväylien luomiseksi.

Luotsin startti on ollut lupaava ja hankkeen keinovalikoima ilmeisen toimiva. Mahdottomaksikin luonnehdittu tavoite –Joensuun työttömyyden puolittaminen – näyttäisi kuitenkin olevan mahdollista saavuttaa yhteistyöllä ja rohkeilla avauksilla!

Linkki: Luotsi-hanke (joensuui.fi/luotsi)
 

Luotsi -monialainen palvelualusta kaikenikäisille -hanke

  • Rahoituksen myöntäjä: Etelä-Savon ELY-keskus
  • Myönnetty rahoitus: 6,4 M € Euroopan sosiaalirahastosta
  • Hankkeen toteutusaika: 2019–2022


Lisätietoja:
Asiakkuuspäällikkö Riikka Vartiainen, Joensuun kaupunki, Työllisyyspalvelut, p. 050 434 8641, riikka.vartiainen@joensuu


 


Kynnys pyytää apua madaltui

ISO SOS -hankkeen keskeinen tavoite on sosiaalityön asiakkaiden osallisuuden ja elämänhallinnan vahvistaminen. Asiakkaiden luokse viety sosiaalityö on ollut hankkeen onnistunein kokeilu. Asiakkaat ovat saavuttaneet sosiaalityön tarjoaman avun, ja kynnys pyytää apua on madaltunut.

Hanketta on toteutettu Kainuussa ja Etelä-Savon maakunnassa 1.1.2018 alkaen. Hankkeen päätoteuttaja ja hallinnoija on Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO). Osatoteuttajia ovat:

  1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote)
  2. Itä-Savon sairaanhoitopiiri (Sosteri)
  3. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote)
  4. Pieksämäen kaupunki.

ISO SOS -hankkeen asiakkaina ovat kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, jotka tarvitsevat sosiaalityön tukea oman elämäntilanteensa haltuun saamiseksi.

Kohderyhmänä ovat myös asiakastyötä tekevät kuntien sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat. He osallistuvat käytännön asiakastyössä tapahtuviin kokeiluihin ja käyttävät työaikaansa asiakkaiden kanssa työskentelyyn ja hankkeen kehittämistyöhön.

Kehittämistyötä on toteutettu kokeiluilla, joihin on kytketty mukaan työn vaikuttavuuden tutkimus. Hankkeen kokeiluista huomionarvoisia ovat jalkautuva sosiaalityö, mittaamisen kokeilut sosiaalityön asiakastyöskentelyssä, ryhmätoiminnat ja rakenteellinen sosiaalityö.   

Palvelut viedään kansalaisten luo 

Jalkautuva eli asiakkaan pariin ja luo menevä sosiaalityö on ollut hankkeen onnistunein kokeilu. Kaikkiaan hankkeessa on toukokuun 2019 loppuun mennessä tavoitettu noin 1400 henkilöä. Sosiaalityö on viety muun muassa yleisötilaisuuksiin, yhteistyöverkostoihin ja -kumppaneiden luokse. Lisäksi on järjestetty erilaisia pop up -tapahtumia.

Tutkimustulokset kertovat, että asiakkaiden luokse viety palvelu on ollut niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin kannalta myönteistä. Asiakkaiden mukaan sosiaalityön tarjoaman avun saavuttaa tällä tavoin helpommin, ja kynnys pyytää apua on madaltunut.

Sosiaalityöntekijät ovat olleet innostuneita, koska asiakkaiden pariin menemien on tuonut vaihtelua ja on tarjonnut suoran yhteyden asiakkaiden arkielämään. Se on avannut työntekijöille näkymää myös rakenteellisen sosiaalityöhön, kun työntekijät ovat voineet tehdä laajemmin havaintoja asiakkaiden elämisympäristöistä.

Sosiaalityön palveluiden vaikuttavuus tuodaan esille mittareilla 

Mittaaminen on aiemmin ollut hieman vierasta sosiaalityön asiakastyöskentelyssä, mutta nyt sosiaalityön asiakastyöskentelyssä tätä on kokeiltu. Kokeiltavana on ollut kolme erilaista mittaria: Kykyviisari, Aikuisväestön hyvinvointimittari ja ESY-mittari.

 


   Kuva: Essote asiakkaiden parissa.
   Kuvaaja: Rauha Pulliainen

Kykyviisarilla mitataan asiakkaan työ- ja toimintakykyä, Aikuisväestön hyvinvointimittarilla nimensä mukaisesti hyvinvointia ja ESY-mittarilla kymmentä elämän eri osa-aluetta.

Mittareiden käyttö on osoittautunut olevan sekä asiakkaan että työntekijän hyödyksi. Kykyviisari-kokeilun perusteella näyttäisi, että asiakkaat ovat saaneet äänensä paremmin kuuluviin ja kyenneet tuomaan avun tarpeensa paremmin esille. Myös yhteistyö työntekijän kanssa on parantunut. Mittari on antanut työntekijälle asiakkaasta tietoa, joka olisi saattanut muuten jäädä pimentoon ja erityisesti asiakkaiden suhde työelämään ja tyytyväisyys elämään ovat parantuneet.

"… nyt lähetään selvittämään asioita perin pohjin ja vielä enemmän sitä luottamusta, että (asiakas) pystyy avoimesti kertomaan asioita…"[työntekijä]

Mittaamista sosiaalityössä joudutaan vielä harjoittelemaan ja vahvistamaan, mutta kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Tulevaisuudessa tällaisten työkalujen vakiintuneella käytöllä ja pitempiaikaisella seurannalla voidaan todentaa myös palveluiden vaikuttavuutta. 
 


Kuva: Pieksämäen elämänhallinnan ryhmä, hevostoiminta. Kuvaaja: Eija Inkinen
 

Ryhmätoiminta vahvistaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien yhteisöllisyyttä 

Hankkeessa on kokeiltu monenlaista ryhmätoimintaa. Ryhmissä on muun muassa toimittu koirien ja hevosten kanssa, tehty yhdessä käsitöitä, valokuvattu sekä käyty elämänhallinnallisia ja terapeuttisia keskusteluja. Tähän mennessä 11 ryhmään on osallistunut yhteensä 56 sosiaalityön asiakasta.

Ryhmäkokeiluissa vaikuttavana tekijänä on ollut ryhmän toiminnallisuudesta syntyvä yhteisöllisyys. Ryhmän vetäjän merkitys on ollut suuri ryhmän onnistumisessa. Riittävän pitkäkestoinen toiminta on edistänyt myös tunnesuhteen syntymistä ryhmään ja se on ollut osallistujien yhteisöllisyyttä tukeva elementti. Varsinkin luovan toiminnan ympärille rakennetut ryhmät ovat tuottaneet hyviä tuloksia asiakkaiden näkökulmasta.  

"Olen saanut rohkeutta muuttaa asioita, tehdä päätöksiä, tervettä itsekkyyttä oman toipumisen edistämiseksi. " [ryhmäläinen]

Tutkimuksella vahvistetaan tietoon perustuvia käytäntöjä 

Projektitutkija on kerännyt määrällistä ja laadullista tietoa kokeiluihin osallistuneilta asiakkailta ja työntekijöiltä. Tutkimuksen avulla on saatu tietoa kokeilujen toimivuudesta ja lisäksi on voitu tarkastella kriittisesti joitakin vallitsevia sosiaalityön käytäntöjä.  Kokeiluista tehtyjen tutkimusten lopulliset tulokset ovat valmiita loppuvuodesta 2019.
 

Sosiaalityö

"Sosiaalityö on professio ja tieteenala, jolla edistetään yhteiskunnallista muutosta ja kehitystä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä ihmisten ja yhteisöjen voimaantumista ja valtaistumista. (…) Sosiaalityössä työskennellään ihmisten ja rakenteiden parissa elämän ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi."

Lähde: Sosnet-yliopistoverkoston suomennus
kansainvälisesti hyväksytystä sosiaalityön määritelmästä (poiminta määritelmästä).

 

Linkki:
ISO SOS -hanke (isonet.fi/iso-sos-hanke.fi)

Lisätietoja:
Projektipäällikkö, erityisasiantuntija, sosiaalityö (YTM) Timo Hankosalo, ISO SOS -hanke 
ISO – Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus,  timo.hankosalo@isonet.fi

 


Kannanotto EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021–2027 varojen jakoon

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat julkaisivat Kuopiossa 21.–22. elokuuta pidetyn huippukokouksen jälkeen yhteisen kannanoton EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021–2027 varojen jaosta. Siinä painotetaan, että maan tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi Euroopan unionin Suomelle osoittama Itä- ja Pohjois-Suomen kriteereihin perustuva rahoitus tulee kohdistaa täysimääräisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen.

EU:n aluekehitysvaroilla pyritään kaventamaan ja poistamaan alueiden välisiä kehittyneisyyseroja, kompensoimaan pysyviä haittoja (Itä- ja Pohjois-Suomen osalta pitkien etäisyyksien, harvan asutuksen ja kylmän ilmaston vaikutuksia) sekä vähentämään sosiaalista eriarvoisuutta. EU ohjaa aluekehitysvaroja jäsenmaille ja alueille EU:n lainsäädännön sekä tarkkaan määriteltyjen unionin hyväksymien kriteerien perusteella, joita ovat mm. bruttokansantuote, työllisyysaste, asukastiheys ja ilmastonmuutoksen hillintä.

EU:n yhteisellä kriteeristöllä pyritään siihen, että varat tulevat oikeudenmukaisesti kohdennetuiksi niille alueille, jotka niitä eniten tarvitsevat.

Itä- ja Pohjois-Suomi tavoittaneet muun Suomen kehitystä – mutta eroja edelleen on

Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kuroneet kiinni muuta Suomea, mm. BKT-kehityksessä ja työllisyydessä. Tämä on osoitus siitä, että alueelle suunnattuja EU:n kehittämisvaroja on pystytty käyttämään vaikuttavasti. Hyvästä kehityksestä huolimatta alueellisia eroja ei ole saatu poistettua, kuten komissio maaraportissaan 2019 toteaa, vaan erot ovat suuria, etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

EU-tuki tulee kansallisesti kohdentaa alueille, j oille se EU-lainsäädännön ja EU-tason kriteerien mukaisesti kuuluu

EU-komission esitys Suomen rakennerahastorahoituksesta kaudelle 2021-27 on 1,6 MRD€, eli nousua nykyiseen olisi 100 M€. Alustavien laskelmien mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitustaso pysyisi nykyisellään (900 M€). Etelä- ja Länsi-Suomen rahoitus nousisi 320 M€:sta arviolta 570 M€:een, kasvua 78%. Tästä summasta Uusimaa olisi saamassa 180 M€, joten sen saama EU-tuki yli kolminkertaistuisi.

Nykyisellä EU:n rahoituskaudella Itä- ja Pohjois-Suomeen tarkoitettua rakennerahastorahoitusta on Suomen kansallisella päätöksellä ohjattu Etelä- ja Länsi-Suomeen. Uudella rahoituskaudella Etelä- ja Länsi-Suomen rahoitus on komission esityksen mukaan kasvamassa. Tulevaisuudessa tuet pitääkin kansallisesti osoittaa niille alueille, joille Euroopan unioni on ne päätöksenteossaan tarkoittanut.

EU-rahoituksella suuri merkitys Itä- ja Pohjois-Suomelle, sillä kansallinen rahoitus kohdistuu Etelä- ja Länsi-Suomeen

Euroopan unionin periaatteiden mukaisesti EU-rahoituksen tulee täydentää kansallista rahoitusta. Kansallisen rahoituksen (Business Finland, TEM, Finnvera) painopiste on Etelä- ja Länsi-Suomessa, jonne ohjautuu vuositasolla keskimäärin 1,1 MRD€; Itä- ja Pohjois-Suomen rahoituksen ollessa n. 370 M€. Tästä syystä EU-rahoituksen merkitys korostuu nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomessa. Rahoituksella on suuri merkitys alueen kilpailukyvyn vahvistamisessa, uusien yritysten ja tuotteiden aikaansaamisessa sekä osaamisen vahvistamisessa ja työllisyyden parantamisessa.

Kansallinen kasvu ja kilpailukyky tarvitsevat Suomen kaikkien alueiden osaamista, resursseja ja korkealaatuisia vientituotteita. Maan tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi Euroopan unionin Suomelle osoittama Itä- ja Pohjois-Suomen kriteereihin perustuva rahoitus tulee kohdistaa täysimääräisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Tämä olisi linjassaan EU:n alue- ja rakennepoliittisten periaatteiden sekä Suomen voimassa olevan hallitusohjelman kirjauksen kanssa: "Aluekehitysrahoituksen taso ja harvaanasutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema turvataan".

Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksen puolesta, Kuopiossa 22.8.2019

Seppo Kääriäinen
Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnan puheenjohtaja

 


Itä-Suomen hankehaun syksyn satoa

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman syksyn hankehakuun jätettiin 81 hakemusta, joilla tukea haettiin 44 miljoonaa euroa.

Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin seitsemän EAKR-kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta 1,5 miljoonaa euroa. Rahoitusta haettiin mm. sotahistoria-aineistojen verkkopalvelun kehittämiseen, Etelä-Savon tapahtumaekosysteemin luomiseen, luomun ja nimisuojatuotteiden hyödyntämiseen matkailussa, sekä elinkeinoelämän aineistojen digitalisointiin. Tukea haettiin myös Saimaa Expon järjestämiseen Pekingissä, tulevaisuuden ruokapalveluprosessien ja -teknologioiden kehittämisyksikön perustamiseen ja Kalevankankaan alueen liiketoimintapotentiaalin kartoittamiseen.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton jatkuvaan EAKR-hankehakuun jätettiin 18.5.–30.9. välisenä aikana seitsemän rahoitushakemusta, joilla tukea haettiin 2,8 miljoonaa euroa. Rahoitusta haettiin mm. uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävän älykkään taloteknisen oppimisympäristön luomiseen, metsänuudistus- ja seurantapalveluja tarjoavien yritysten liiketoimintamallin kehittämiseen sekä avoimen metsä- ja luontotiedon hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Lisäksi tukea haettiin uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsimiseen tuotannollisilta ja palvelualoilta, metalli- ja muovialan yritysten kasvuedellytysten turvaamiseen erityisesti automaation ja digitalisaation avulla sekä luovien yritystilaratkaisujen toteuttamiseen.

Pohjois-Savon liittoon saapui 16 hakemusta. Tukea haettiin 9,7 miljoonan euron edestä hankkeisiin, joiden kokonaiskustannukset ovat 13 miljoonaa euroa. Tukea haettiin teknologiateollisuuden alan yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen sekä alueellisten osaamisverkostojen/ekosysteemien kehittämiseen liittyen energiateknologiaan, biotalouteen, materiaaliosaamiseen sekä maidontuotantoon/ nurmiviljelyyn. Myös simulointioppimisympäristöjen rakentamiseen haettiin tukea, samoin kuin digitaalisten terveydenhuollon päätöksentekotyökalujen ja älykaupunkialustan kehittämiseen. Ilmastonmuutoksen torjunnan edistäminen oli myös yksi haettu teema.

ELY-keskukseen jätettiin 51 hakemusta, joilla haettiin rahoitusta yhteensä 30 miljoonaa euroa. EAKR-hakemuksia oli seitsemän ja ESR-hakemuksia 44. Useamman maakunnan alueelle kohdistuvia hakemuksia oli viisi kappaletta. Hakemusten koko oli normaalia suurempi ja monia hankkeita on valmisteltu laajassa yhteistyössä. Hakemusten tavoitteet kohdistuivat työllisyystavoitteisin, koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon, kuntien henkilöstön digiosaamisen kehittämiseen, yrittäjyyden ja kasvualojen tukemiseen sekä eri alojen koulutusten kehittämiseen ja nuorten aktivointiin oman asuinalueensa kehittämisessä. Hakemukset kohdistuivat tasaisesti kaikkiin tavoitteisiin; työllisyyteen, osaamisen kehittämiseen ja osallisuuden lisäämiseen.

Hakuajat vuonna 2020

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman vuoden 2020 rahoitushaut (EAKR ja ESR) päättyvät 14.2., 15.5. ja 2.10., pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuella on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 040 542 6140
EU-suunnittelija Tiina Hyvärinen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, p. 050 441 6731
Ohjelmapäällikkö Soile Juuti, Pohjois-Savon liitto, p. 044 7142637
Rahoituspäällikkö Timo Ollila, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 6695

 


Hae hankkeellesi rahoitusta!

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) hankehaku päättyy 30.9.2019, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuissa on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Tarkemmat tiedot hakemisesta hakukuulutuksista:

Ylimaakunnallisten hankkeiden teemahaku

Lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot käynnistävät ylimaakunnallisten hankkeiden teemahaun osana syksyn 2019 hakukierrosta. Hakukierroksella haetaan ylimaakunnallisia hankkeita, joissa toteuttajia on vähintään kahdesta, mutta mieluummin useasta Itä- ja Pohjois-Suomen alueen maakunnasta.

Hankkeen toiminnan ja hyötyjen tulee kohdistua pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntiin. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntia ovat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat.

Lisätietoa: Ylimaakunnallisten hankkeiden teemahaku

Yrityksille suunnatut haut

Yritysten kehittämisavustuksilla ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksilla on jatkuva haku.
Lisätietoa: Yritysrahoitus

Kaikki hakuajat

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat.
Lisätietoa: Valtakunnalliset ja alueelliset hankehaut


Pohjois-Karjalan Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kevätkokouksessa käsiteltiin isoja hankehakemuksia

Pohjois-Karjalan Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) antoi kevätkokouksessaan puoltavan lausunnon yhdeksälle hankkeelle, jotka hakivat rahoitusta EU:n Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.

Luotsi-hanke

Luotsi-hanke edistää nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Taustalla on huoli Joensuun työttömyystilanteesta ja työttömyyden pitkittymisestä. Hankkeessa luodaan monitoimijainen palvelualusta, joka tarjoaa ohjausta, valmennusta ja tarkoituksen mukaisia palveluita kaikenikäisille sekä kiinnittää työnantajien palvelut alustan yhteyteen.

Hankkeeseen rekrytoidaan yksilövalmentajia, jotka toimivat asiakkaiden henkilökohtaisena tukena työllistymisprosessissa. Hankkeessa hyödynnetään nuorille suunnatun Ohjaamo-toiminnan hyviä kokemuksia eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä sekä palvelujen tarjoamisesta asiakkaalle matalalla kynnyksellä.

Luotsi-hanketta on valmisteltu yhteistyössä Joensuun kaupungin, TE-toimiston, ELY-keskuksen, SiunSoten, KELA:n ja Business Joensuun kanssa. Hankkeen kokonaiskustannus on 7.965.000 euroa, josta ESR:n ja valtion rahoitusta 6.372.000 euroa.

Kohti työtä ja koulutusta

Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden toimintalinjaan kuuluva hanke Kohti työtä ja koulutusta hankkeessa pilotoidaan moniammatillista ohjaamo-tyyppistä toimintamallia nuorille ja aikuisille sekä koulutetaan toimijoita yhteisen ohjaus- ja arviointityövälineen käyttöön.

Hanketta on valmisteltu yhteistyönä Lieksan kaupungin, Juuan kunnan ja TE-toimiston kanssa. Hankkeella tavoitellaan selkeää työttömyyden ja etenkin pitkäaikaistyöttömyyden laskua Lieksassa ja Juuassa. Hankkeen kokonaiskustannus on 1.468.000 euroa, josta ESR:n ja valtion rahoitusosuus on 1.175.000 euroa.

Green Park yrityspuiston liikenneverkon rakentaminen

Hankkeessa kehitetään Penttilän kaupunginosaan sijoittuvan Green Park yrityspuiston liikenneyhteyksiä. Liikenteessä hyödynnetään älykkäitä ja energiatehokkaita ratkaisuja ja luodaan hyvät mahdollisuudet esimerkiksi työmatkapyöräilyyn. Green Park -yrityspuiston toteutuessa alueelle tulisi kokonaisuudessaan noin 400 uutta työpaikkaa, mikä ei ole mahdollista ilman alueen liikenneverkon parantamista.

Hankkeen kokonaiskustannus on 1.914.000 euroa, josta EAKR:n ja valtion rahoituksen osuus on 957.000 euroa.

Taitojen opetus 2020 – digitaalinen opetusteknologia operaattoriammateissa (EAKR) ja
Taitojen opetus 2020 operaattoriammateissa (ESR)

Tavoitteena on kehittää ja rakentaa digitaalista opetusteknologiaa Riverian operaattorikoulutuksiin metsä-, maarakennus- ja kaivosalalla. Hankekokonaisuudella laajennetaan aiemmin Riverian Valtimon yksikön kehittämishankkeissa karttunut osaaminen maarakennus- ja kaivosaloille sekä syvennetään digitaalisen teknologian käyttöä ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeessa kehitetään ja tuotteistaan Riverian operaattoriammatteihin valmistavia koulutuspalveluja ja yhtenäistetään oppimisympäristöjen mittaus- ja analysointiominaisuuksia. Kehitettävä yksilöllinen opetus edistää opiskelijan yksittäisiin oppimistarpeisiin vastaamista ja tehostaa koulutuksen tulosta.

Hankeparin kokonaiskustannukset ovat 1.953.500 euroa, josta EU:n ja valtion rahoitusta 1.367.000 euroa.

Älykäs ja vähähiilinen biokortteli

Hankkeella edistetään Nurmeksen Vihreän teollisuuden alueen älykkyyttä ja vähähiilisyyttä. Aluetta on aiemmin rahoitettu hankkeella, jonka tuloksena valmistui bioteollisuusalueen logistiikkaratkaisu ratapihoineen syksyllä 2018. Logistiikkaratkaisu mukaan lukien vihreän teollisuuden alueelle on nyt investoitu n. 12 miljoonaa euroa ja yhteensä yhdeksän yrityksen infra parani hankkeen ansiosta.

Hanke parantaa liiketoimintaedellytyksiä Nurmeksen bioteollisuusalueella ja yritysten väliset teolliset symbioosit lisäävät resurssiviisautta ja vähentävät logistiikkakustannuksia ja tätä kautta lisäävät alueen toimintojen vähähiilisyyttä.

Hankkeen kokonaiskustannus on 1.230.000 euroa, josta EAKR:n ja valtion rahoitus on 957.000.

Laajenevat toimintaympäristöt ja tuki varhaiskasvatuksessa

Hankkeessa haetaan yritysten, varhaiskasvatuksen, yliopiston sekä Siun Soten yhteistyönä vastauksia siihen, miten varhaiskasvatuksen toimintaympäristöjä voitaisiin kehittää ja teknologioita hyödyntää oppimisen tukena sekä varhaisen puuttumisen välineenä.

Älykkäät vaahdotuskennot

Geologian tutkimuskeskuksen Mintec Outokummun toimipaikan investointihankkeessa hankintaan uuden sukupolven vaahdotuskennot osaksi koetehtaan tutkimus- ja kehitysympäristöä. Investointi vastaa tulevaisuuden tutkimus- ja kehitystarpeisiin, lisää GTK:n osaamista sekä vankistaa sen asemaa alan huippuosaajana. Pohjois-Karjalan ja koko Suomen kaivosteollisuuden kannalta hankittavalla laitteistolla on iso merkitys tässä kehitystyössä.

Grow with Joe -kasvuvalmennus

Business Joensuun hankkeessa kehitetään uutta palvelumallia, jota pilotoidaan laajalla yritysjoukolla. Hankkeen aikana elinkeinoyhtiö siirtyy yrityskohtaisista interventioista kohti yritysryhmäkohtaisempaa systemaattista ja analysoivampaa intensiivivalmennusta. Hankkeessa kokeillaan erilaisia palvelun toteuttamistapoja palvelumuotoilun ja asiakaspalautteen avulla. Onnistuessaan hankkeella on myönteisiä vaikutuksia aluetalouden kehitykseen ja seudun elinvoimaisuuden paranemiseen.

Lisätietoja:

EU-ohjelmapäällikkö Tuija Astikainen, Pohjois-Karjalan liitto, p. 040 542 6642, tuija.astikainen(at)pohjois-karjala.fi


ELY-keskuksen rahoituskampanjan tulos - Yritykset uskovat tulevaan, kehittävät ja investoivat

ELY-keskus haki toukokuun lopussa päättyneellä kampanjalla voimakkaasti kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevien itäsuomalaisten pk-yritysten kehittämis- ja investointihankkeita rahoitettavaksi. Kampanja tavoitti ennätysmäärän yrityksiä, yli 120 yritystä lähestyi ELY-keskusta kehittämisideallaan. Yritysten kehittämis- ja investointihalukkuus Itä-Suomessa näyttää olevan edelleen hyvällä tasolla ja se antaa uskoa myönteisen talouskehityksen jatkumiselle ja työllisyyden paranemiselle.

Kampanjan aikana maaliskuusta toukokuun loppuun saapuneisiin hakemuksiin ELY-keskus varautui sijoittamaan 15 miljoonaa euroa.

Runsaasti kehittämis- ja investointisuunnitelmia ja yritysten tietoisuus ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuuksista kasvoi

Kampanjan aikana yritykset esittivät yhteensä 122 hankeideaa ja rahoitushakemuksia saapui noin 15 miljoonan euron edestä. Osa yrittäjien esittämistä kehittämisideoista realisoituu viiveellä loppuvuoden aikana, joten rahoitushaku ylitti odotukset.

ELY-keskukseen yhteyttä ottaneet yrittäjät olivat tyytyväisiä helppoon yhteydenottotapaan ja ELY-keskuksen nopeaan palautteeseen hankeideasta. Asiakkailta saadun palautteen perusteella tietoisuus ELY-keskuksen yritysrahoituksen eri mahdollisuuksista kasvoi.

Kampanja toteutettiin digitaalisesti

ELY-keskus toteutti kampanjan sähköisesti Puhetta rahasta -sivustolla, jolla yrittäjät pystyivät jättämään lyhyen yhteydenottopyynnön ja esittelemään kehittämisideansa.  

ELY-keskus valmistelee uutta kampanjaa syksylle

Hyvästä asiakaspalautteesta rohkaistuneena ELY-keskus ryhtyy valmistelemaan uutta rahoituskampanjaa syksylle.

Yritykset voivat hakea rahoitusta kehittämiseen ja investointiin ELY-keskuksesta, aluehallinnon asiointipalvelusta osoitteessa https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi. Käytössä on jatkuva haku.

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 044 246 4670, kalevi.polonen(at)ely-keskus.fi

Linkit:


Itä-Suomen kevään 2019 hankehaun hedelmiä

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman toukokuun hankehaussa Itä-Suomessa jätettiin 71 hakemusta, joilla tukea haettiin lähes 28 miljoonaa euroa.

Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin yhdeksän EAKR-kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta 3 miljoonaa euroa. Kolme hakemuksista sopi teemaltaan älykkään erikoisen strategian ruokateemaan. Saimaan alueen ruokakulttuurin edistämiseen, valkotryffelien tunnistamisen ja käytettävyyden lisäämiseen ja maakunnan ruoka-alan kansainvälisen markkinointiosaamisen kehittämiseen haettiin tukea yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Tukea haettiin myös digitaalisten aineistojen laajemman saatavuuden ja hyödyntämismahdollisuuksien kehittämiseen, puukuitupohjaisen materiaalin kehittämiseen 3D-tulostukseen, maakunnan brändin vahvistamiseen mökkeilyseutuna ja Saimaan alueen jätevedenpuhdistamoiden kautta ympäristöön päätyvien haitta-aineiden tutkimiseen.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton jatkuvaan EAKR-hankehakuun jätettiin 15.2.–17.5.2019 välisenä aikana 12 rahoitushakemusta, joilla tukea haettiin yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Rahoitusta haettiin muun muassa ampumaurheilukeskuksen kehittämiseen, metsätalousalan osaamisen viennin edistämiseen, tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen, biotalousstrategian seurannan kehittämiseen, yrityksille suunnatun valmennuksen kehittämiseen, puurakentamisosaamisen vahvistamiseen sekä yritysten työvoiman saatavuuden parantamiseen.

Pohjois-Savon liittoon saapui 14 hakemusta. Tukea haettiin 7,8 miljoonan euron edestä hankkeisiin, joiden kokonaiskustannukset ovat 10,7 miljoonaa euroa. Hakuun jätettiin useita yli miljoonan euron hakemusta. Tukea haettiin lääkekehitykseen liittyvään kuvantamiseen ja kemialliseen analytiikkaan, Kuopion Savilahden alueen digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, liikenteellisten pullonkaulojen ratkaisemiseen sekä luolastoon sijoittuvan kasvituotannon sekä maatalouden maidontuotantoon liittyvien tki-ympäristöjen luomiseen. Tukea haettiin myös drone-osaamisen hyödyntämiseen, elintarvikkeiden säilyvyys- ja hitsaustekniikoiden soveltamiseen sekä maakunnan osaamisen kansainvälistymisen edistämiseen.

ELY-keskukseen jätettiin 36 hakemusta, joilla rahoitusta haettiin yhteensä 12,5 miljoonaa euroa. EAKR-hakemuksia oli kaksi kappaletta ja loput ESR-hakemuksia. Neljä hakemusta oli useamman maakunnan yhteisiä. Hakemukset kohdistuivat tällä kertaa tasaisesti kaikkiin tavoitteisiin; työllisyyteen, osaamisen kehittämiseen ja osallisuuden lisäämiseen. Hakemuksissa on paljon nostettu esiin ohjaamotyyppistä toimintaa, joilla tuodaan yksilöllisiä ohjauspalveluita helposti saataville.

Seuraava haku päättyy 30.9.2019

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman rahoitushaut (EAKR ja ESR) päättyvät 30.9.2019 sekä 14.2., 15.5. ja 2.10.2020, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuella on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 040 542 6140
EU-hankekoordinaattori Ulla-Riitta Pölönen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, p. 050 911 0355
Ohjelmapäällikkö Soile Juuti, Pohjois-Savon liitto, p. 044 7142637
Rahoituspäällikkö Timo Ollila, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 6695


”Alue- ja rakennepolitiikan painopiste pysyy Itä- ja Pohjois-Suomessa”

Keskustelu EU:n uudesta ohjelmakaudesta 2021–2027 on saanut vauhtia viimeisten kuukausien aikana. Viimeksi Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat toivat esiin huolensa ns. koheesiovarojen jaon tasapuolisuudesta.

Taustalla on Euroopan komission vuosi sitten toukokuussa julkaisema ehdotus koheesiopolitiikan tulevista linjauksista. Suomen kannalta siinä oli ilahduttavaa, että linjausten perusteella Suomi olisi saamassa koheesiopolitiikan määrärahoja vuosiksi 2021–2027 noin 1,6 miljardia euroa. Se olisi 100 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvalla kaudella.

Varkaudessa vierailleen työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtajan Johanna Oseniuksen mukaan on ennenaikaista spekuloida, kuinka koheesiovarojen alueellinen jako Suomessa tapahtuu. Mitään päätöksiä ei vielä ole, vaan jako tulee perustumaan puhtaasti kansalliseen poliittiseen ratkaisuun.

– Tässä vaiheessa kukaan ei voi tietää, miten rahoitukset jaetaan. Mistään ei ole toistaiseksi pääteltävissä, että Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitus nousisi tai laskisi. Minun mielestäni ei ole mitään erityisiä ennusmerkkejä siitä, että Itä- ja Pohjois-Suomen osuus olisi vähenemässä. Varsinkin kun samaan aikaan Suomen saanto olisi kasvamassa 100 miljoonaa euroa, Osenius kertoi Varkaudessa viime maanantaina (27.5.2019) pidetyssä Itä-Suomen EU-ohjelmavalmistelun sidosryhmätilaisuudessa.


Kuva: Maakuntajohtaja Marko Korhonen (vas.), aluekehitysjohtaja Johanna Osenius, aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa, Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston johtaja Kari Aalto ja neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola MMM:stä luottavat, että EU:n alue- ja rakennepolitiikka on joukkuepeliä.
 

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat esittäneet työ- ja elinkeinoministeriölle, että pk-yritysten pienimuotoisten investointihankkeiden tulisi jatkossakin sisältyä ohjelman tukikelpoisten toimenpiteiden piiriin. Näitä investointihankkeita olisivat nykyisen ohjelmakauden mukaiset pk-yritysten investointeihin ja saavutettavuuteen vaikuttavat pienet liikenneinfrastruktuurihankkeet sekä uutena laajakaistainfrastruktuurit sekä kasvua edistävät julkiset investoinnit.

Oseniuksen mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen esitys pk-yritysten toimintaympäristöjen tukemisesta huomioidaan neuvotteluissa komission kanssa.

– Varmasti se tulee jollakin tavalla mukaan, mutta ei ehkä ihan niin laajasti kuin sitä on ehdotettu. Erityisesti siinä olisi terävöittämisen paikka. Se tulee olemaan keskeinen neuvottelukysymys komission kanssa. Komissio näkee, että saavutettavuus on niin iso haaste Suomessa, että siihen ei pitäisi laittaa vähäisiä rakennerahastorahoja, vaan kysymykset pitäisi ratkoa kansallisesti.

Oseniuksen mielestä ratkaisu on löydettävissä.

– Vaikka komission kanta on se, että Suomen pitäisi keskittyä enemmän yritysten ja T&K-toiminnan kehittämiseen, meillä on hyvät mahdollisuudet neuvotella se (saavutettavuus) osaksi ohjelmaa, koska asetukset sen meille mahdollistavat.

Osenius kertoi, että parlamentin, komission ja neuvoston väliset trilogineuvottelut koheesiopolitiikasta voisivat käynnistyä jo Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella alkusyksystä. – Se on meidän tavoitteena ja toiveena.

Hänen mukaansa Suomen epäviralliset neuvottelut komission kanssa ovat juuri käynnistymässä. Uusi hallitus tekee ohjelmaa koskevaa päälinjaukset syksyn aikana. Vasta sen jälkeen aloitetaan komission kanssa viralliset neuvottelut.

Lopuksi Osenius rauhoitteli Warkaus-saliin saapuneita itäsuomalaisia aluekehittäjiä.

– Olen aika varma siitä, että alue- ja rakennepolitiikan painopiste pysyy joka tapauksessa Itä- ja Pohjois-Suomessa.
 

MITÄ ON KOHEESIOPOLITIIKKA?

Koheesiopolitiikka on EU:n tärkeintä investointipolitiikkaa.
Sen kohteena ovat kaikki Euroopan unionin alueet ja kaupungit, ja sen tarkoituksena on edistää työpaikkojen luomista, yritysten kilpailukykyä, talouskasvua ja kestävää kehitystä sekä parantaa kansalaisten elämänlaatua.


Linkki:
Itä-Suomen EU-ohjelmakauden 2021–2027 valmistelun sidosryhmätilaisuuden 27.5.2019 esitysmateriaali

Lisätietoja:
Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja, Pohjois-Savon liitto, p. 044 7142648, satu.vehreavesa(at)pohjois-savo


Rahoituksen kysyntä yllätti - ELY-keskuksen rahoituskampanjaan 5 miljoonan lisäpotti

Itäsuomalaiset yritykset ovat ottaneet innostuneesti vastaan Etelä-Savon ELY-keskuksen pk-yrityksille suuntaaman rahoituskampanjan. Yhteydenottoja ja hakemuksia on tullut niin runsaasti, että ELY-keskus päättää varautua sijoittamaan kampanjan aikana tulleisiin kehittämishankkeisiin 15 miljoonaan euroa alkuperäisen 10 miljoonan euron sijasta.

Aktivointikampanjan potti kasvaa 15 miljoonaan euroon

Rahoituskampanjalla ELY-keskus etsii rahoitettavaksi voimakkaasti kasvavien ja kansainvälistyvien itäsuomalaisten pk-yritysten kehittämishankkeita. Suuri suosio yllätti. ELY-keskukseen on tullut yli 100 hankeideaa, joissa haetaan rahoitusta yli 10 miljoonan euron edestä.

- On ollut hienoa huomata, kuinka yrittäjät ovat aktivoituneet. Suuren suosion vuoksi olemme päättäneet nostaa aktivointikampanjan pottia 5 miljoonalla eurolla, jonka jälkeen kokonaispotti on 15 miljoonaa euroa, kertoo yksikön päällikkö Kalevi Pölönen.

Kampanjan aikana yrittäjä on voinut laittaa hanke-ideansa sivustolle www.puhettarahasta.com/kampanja, jonka jälkeen ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija on ottanut yhteyttä yrittäjään.

- Olemme saaneet hyvää palautetta erityisesti siitä, että yhteydenottolomake on yksinkertainen. Yhteydenotto on ollut helppoa ja olemme tavoittaneet uusia yrityksiä. Sivustolle asennettiin myös mittari, jonka avulla voi seurata, kuinka haetun rahoituksen määrä kasvaa kampanjan aikana. Tämä konkretisoi rahoituksen kysynnän kasvua, kertoo kampanjan mainioon sujumiseen tyytyväinen yksikön päällikkö Kalevi Pölönen.

Rahoituskampanja päättyy 27.5, joten osallistumisaikaa on vielä hyvin jäljellä.

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 044 246 4670, kalevi.polonen(at)ely-keskus.fi

Linkki kampanjasivustolle:
Puhetta rahasta -blogisivuston kampanjasivusto (puhettarahasta.com/kampanja)


Näytetään tulokset 1 - 10 / 137
Merkintöjä per sivu 10
jostakin 14