Uutiset

Simulaattoreilla osaamista käytäntöön

Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiden mukaisesti työpaikalla tapahtuvaa oppimista tulee lisätä ja uudistaa. Tämä vaatii koulutuksen järjestäjiltä uusien toimintamallien luomista yhteistyössä työelämän ja sidosryhmien kanssa. Töihin - Metsä- ja logistiikka-alan työvaltaisen oppimisen kehittäminen Etelä-Savossa -hankkeen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden työpaikalla tapahtuvaa oppimista metsä- ja logistiikka-aloilla. Tavoitteena ovat myös työelämälähtöiset oppimisympäristöt simulaattoripedagogiikan toimintamallin avulla ja opettajien simulaattoripedagogiikkaosaamisen lisääminen.

Laadukas työpaikalla tapahtuva koulutus vaatii myös opettajuuden muutosta, uusien välineiden ja laitteiden, kuten simulaattoreiden ja kaivurin rotaatorin, hyödyntämistä. Oppimisympäristöjen oppilaitoksessa ja työelämässä tulee entistä tiiviimmin olla toisiaan tukevia kokonaisuuksia, joissa opiskelijalähtöisyys, joustavuus ja oppimisen reflektointi ovat keskiössä.

Uudet simulaattorit hankitaan keväällä 2018

Hankkeessa toteutetaan laitehankinnat suunnitellusti kevään 2018 aikana. Metsäkonekoulutuksen käyttöön saadaan 7 uutta ajo- ja hakkuukoneominaisuuksilla varustettua simulaattoria. Logistiikan koulutuksen simulaattori puolestaan mahdollistaa osaamisen kehittämisen pyöräkuormaajalla, kappaletavara- ja puutavaranosturilla.

Simulaattoripedagogiikan käyttöönoton myötä uudistetaan metsä- ja logistiikka-alan opetuksen opetusmenetelmiä. Simulaattoripedagogiikan toimintamallia kehitetään syksystä 2018 alkaen. SAMIedun hankevastaava on kartoittanut simulaattoripedagogiikan toimintamallin luomista mm. ESEDUn simulaattoripedagogiikan toimintamalliin tutustumalla.

Monipuoliset simulaattorit luovat hyvän perustan osaamiselle ennen oikean koneen ohjaamoon siirtymistä.

Hankkeen hallinnoijana toimii Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, ammattiopisto SAMI-edu ja kumppanina Etelä-Savon koulutus Oy ja Etelä-Savon ammattiopisto.

Lisätietoja:
Laatu- ja hankepäällikkö, Jonna Kokkonen, jonna.kokkonen(at)samiedu.fi, p. 044 550 6341

Kuva: Jonna Kokkonen


Ammatillinen koulutus uusille urille

Ammatillisen koulutuksen vuodenvaihteessa voimaan astunut lakiuudistus haastaa koulutuksenjärjestäjät tarkastelemaan toimintojaan asiakaslähtöisesti, ja yksilöllisten opintopolkujen merkitys korostuu entisestään. Yhtenä keskeisenä sisältönä koulutusreformissa on tiivistää koulutuksen ja työelämän yhteistyötä ja parantaa työvoiman saatavuutta työpaikoilla oppimisen mahdollisuuksia lisäämällä. Ammattioppilaitoksissa signaaleja tulevasta on luettu hyvissä ajoin ennakoiden ja hanketoiminnalla on jo lähdetty toimeenpanemaan koulutuksen uudistamista monin tavoin.

Savon ammattiopisto etunojassa työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiseen

ESR-rahoitteinen Työpaikalla tapahtuu -hanke on ollut Savon ammattiopistolle iso ponnistus kohti tulevaa.

– Jo kolme vuotta sitten Savon koulutuskuntayhtymän strategiaan nostettiin "puolet oppimisesta työelämän oppimisympäristöissä"-tavoite. Lähdimme työelämäyhteistyön tiivistämiseen, laadun kehittämiseen ja uusien mallien hakemiseen näin jälkikäteen ajatellen erittäin hyvään aikaan myös nyt voimaantullutta koulutuksen kokonaisuudistusta ajatellen. Hankerahoitus on mahdollistanut meille hienon panostuksen tässä opiskelijoiden ja työpaikkojen kannalta kriittisen tärkeässä asiassa, kertoo projektipäällikkö Maija Savolainen Savon ammattiopistosta.

 – Kolmivuotisen hankkeen tuloksiin olemme vallan tyytyväisiä. Suunnitellusti hanketyössä on luotu uusia muotoja työpaikoilla oppimisen yhteistyöhön, kehitetty laadunhallinnan tueksi oppimisjaksoja koskeva palautejärjestelmä ja lisätty aktiivista tiedotusta yritysiin. Erityisen tyytyväisiä olemme kehitettyyn työpaikkaohjaajakoulutuksen malliin. Kompaktilla kahdeksan tunnin valmennuksella on koulutettu pian 1000 uutta työpaikkaohjaajaa pohjoissavolaisille työpaikoille. Suurin osa koulutuksesta on toteutettu yritysten omissa tiloissa. Työpaikkojen ammattilaisten palaute koulutuksesta on ollut todella myönteistä – palautekeskiarvo on niinkin kova kuin 4,3/5. Tällä linjalla meidän on hyvä yhdessä jatkaa ohjauksen laadun kehittämistä jatkossakin, toteaa Savolainen.

Kuva: Oppilaitoksen ja työpaikan tiivis yhteistyö ja koulutettu työpaikkaohjaaja ovat etu sekä opiskelijalle että työnantajalle

Elinkeinoelämän järjestökenttä on ollut sitoutuneesti mukana hankkeen toteutuksessa jo suunnitteluvaiheesta lähtien.
- Elpynyt taloustilanne yhdessä eläköitymiskehityksen kanssa on aiheuttanut yrityksissä suoranaisen työvoimapulan, joka on yllättänyt monet. Hankkeessa luodut mallit ja tiivistynyt yhteistyö mahdollistavat pitkän tähtäimen ratkaisujen hakemisen. Koulutusyhteistyön merkitys rekrytointikanavana korostuu entisestään ja yritysten on otettava myös itse aktiivisempaa roolia osaajien kouluttamisessa yhdessä oppilaitoksen kanssa, pohtii hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Rakennusteollisuuden Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen.

Työpaikalla tapahtuu-hankkeen päätösjuhlaa vietettiin perjantaina 13.4. Kuopion kaupunginteatterilla.

Kuva: Projektipäällikkö Maija Savolainen muisteli kulunutta kolmea vuotta. Matkan varrelle mahtui myös ammatillisen koulutuksen lakiuudistus, josta ei hankkeen alkaessa 2015 ollut juuri tietoa.

Kuva: Ohjausryhmän puheenjohtaja Kimmo Anttonen (Rakennusteollisuus ry), kuntayhtymän johtaja Heikki Helve (Savon koulutuskuntayhtymä) sekä ohjausryhmässä Kuopion alueen kauppakamaria edustava Sakari Haukkapaasi (Yara Suomi) olivat tyytyväisiä sekä päätösjuhlaan että laajan hankekokonaisuuden tuloksellisuuteen.

Etelä-Savo tiivistää oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä

Etelä-Savon oppilaitokset Etelä-Savon ammattiopisto, Ammattiopisto SAMIedu, Ammattiopisto Spesia, Otavan Opisto, Seurakuntaopisto ja Suomen Nuoriso-opisto toteuttavat yhteistyössä ESR -rahoitteista Ammattiin! – Etelä-Savon toisen asteen kehittämishanketta. Tavoitteena on kehittää ammatillista koulutusta reformin mukaisesti sekä tiivistää yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän kanssa.

–Reformin toteuttaminen edellyttää oppilaitoksilta ja työelämältä uudenlaista ajattelua ja toimintatapojen muuttamista. Parhaimmillaan reformi mahdollistaa osaavien ammattilaisten kouluttamisen alueen ja työelämän tarpeisiin sekä opiskelijoiden kytkemisen työelämään jo koulutuksen aikana, toteaa projektipäällikkö Teija Räihä, Etelä-Savon ammattiopistosta.

Ammattiin! -hankkeessa on selvitetty maakunnallisesti yrityskartoituksilla, millaisia työtehtäviä opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa työpaikoilla ja millaisia asioita koulutuksessa tulee ottaa huomioon koulutettaessa osaajia työelämän tarpeisiin.
- Yrityskartoitukset ovat synnyttäneet työpaikoille aitoja työpaikalla tapahtuvan oppimisen oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat palvelevat asiakkaita ja hoitavat oppimisympäristöjen toimintaan liittyvät tehtävät. Näistä yhtenä esimerkkinä on Osuuskauppa Suur-Savon ja Esedun yhteistyönä käynnistetty Kauneushoitola Kauniix, joka sijaitsee Mikkelin Sokoksella, kertoo Räihä.

Kuva: Aidossa työympäristössä tapahtuvaa osaamisen kehittämistä Esedun Kauneushoitola Kauniix:ssa Mikkelin Sokoksella

Uraohjaus ja opiskelijoiden työllistymisen edistäminen ovat Ammattiin! hankkeen kehittämistoimintoja, joihin työelämä halutaan aktiivisesti mukaan. Työelämän "pikatreffeillä" opiskelijat ovat päässeet tutustumaan oman alansa työpaikkoihin ja saaneet vinkkejä työnhakuun suoraan työnantajilta. Myös erilaiset hankkeessa toteutettavat rekrytointitapahtumat tukevat opiskelijoiden uraohjauksen onnistumista.

Reformin myötä ammatillinen koulutus mahdollistaa opiskelijalle myös opintojen suorittamisen kesän aikana. Opintoja voi suorittaa esimerkiksi koulutus- tai oppisopimuksella ja/tai suorittamalla esimerkiksi työelämä- ja työnhakutaitoja valmentavia opintoja.
- Mäntyharjun kunta on suhtautunut erittäin myönteisesti ammatillisen koulutuksen kesätyökokeiluun tarjoamalla viisi oppimissopimuspaikkaa kesälle 2018. Myös muut Etelä-Savon kunnat ja yritykset ovat kiinnostuneet ammatillisen koulutuksen kesätyökokeilusta, toteaa Räihä.

Yksilöllisiä opintoja verkko-opetuksella

Ammatillisen koulutuksen reformi painottaa opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamista. Verkko-oppiminen tarjoaa omia ratkaisujaan yksilöllisten opintopolkujen toteuttamiseen. Verkko-oppimista voidaan käyttää esimerkiksi lähiopetuksen tukena tai mahdollistaa teoriaopiskelun osaksi käytännön ammatillista tekemistä.  
- Ammattiin! -hankkeen toimijat ovat ryhtyneet tuottamaan yhdessä verkko-oppimateriaaleja. Verkko-oppimateriaalit tuotetaan oppimisalustasta riippumattomaksi niin, että ne ovat asennettavissa kunkin oppilaitoksen käyttämälle oppimisalustalle. Oppilaitokset itse arvioivat, mitä sisältökokonaisuuksia opiskellaan itsenäisesti ja mitä osana lähiopetusta, kertoo Räihä.

Opettajan rooli muuttuu enemmän valmentajan rooliksi

Reformin myötä opettajan rooli muuttuu entistä enemmän valmentajan rooliksi, jossa opettaja hyödyntää laaja-alaista ja pedagogista osaamistaan, kokemustaan ja näkemystään. Opettaja on mukana oppimassa uutta ja valmentamassa uusia ammatillisia osaajia elinkeinoelämän tarpeisiin.
- Hankkeen aikana opettajille ja työelämälle tarjotaan koulutusta muun muassa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmasta (HOKS), osaamisen arvioinnista, työpaikkaohjaajana toimimisesta sekä työelämäpedagogiikasta ja tiimioppimisesta. Myös digitaalisiin välineisiin liittyvä koulutus ja käyttöönotto ovat tärkeä osa opettajien ja työpaikkaohjaajien ammattitaidon kehittämistä, toteaa Teija Räihä.

Erityisopetus

Ammatillisen koulutuksen reformi tuo uudistuksia myös erityisopetuksen järjestämiseen. Erityinen tuki on keskeinen osa opiskelijan henkilökohtaistamisprosessia: osaamisen hankkimisen ja osoittamisen suunnittelua ja toteutusta. Ammattiin! hankkeessa järjestetään koulutuksia ammatillisen erityisopetuksen teemoista huomioiden reformin mukanaan tuomat muutokset.
– Reformi vie ammatillisen koulutuksen yhä enemmän työpaikoille. Tämä johtaa siihen, että opetus- ja ohjaushenkilöstön työ toteutuu entistä enemmän verkostoissa ja työelämässä. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti silloin, kun opiskelijalla on erityisen tuen tarpeita. Yhteinen ymmärrys auttaa toteuttamaan laadukasta ohjausta ja tukemaan opiskelijoiden oppimista työpaikoilla, kertoo projektipäällikkö Räihä.

Työelämälähtöisestä koulutuksesta apua työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmaan

Ammattiin! hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja Etelä-Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Mirja Haavikko kokee, että yksi suurimpia työelämän haasteita on tällä hetkellä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelma. Kilpailu on kovaa osaavasta työvoimasta. Etelä-Savon ammattioppilaitoksissa opiskelee paljon muualta päin Suomea ja ulkomailta muuttaneita opiskelijoita. On mahdollista, että he jäävät Etelä-Savoon osaavana työvoimana yritysten työntekijöiksi tai perustavat oman yrityksen. Yrityksen ollessa oppimisympäristönä yrittäjä saa ensivaikutelman tulevaisuuden työntekijöistä. Lisäksi yrityksellä on mahdollisuus varmistaa vetovoimansa työpaikkana. Opiskelijat saavat puolestaan tietoa ja käytännön kokemusta eteläsavolaisista yrityksistä työpaikkoineen.
– Odotan, että ammatillisen koulutuksen uudistus työelämälähtöisenä koulutuksena auttaa kohtaanto-ongelmassa. Myös Ammattiin! –hankkeella on tavoitteena tuottaa entistä laadukkaampaa ja työelämälähtöisempää ammatillisesta koulutusta Etelä-Savossa. Hankkeen yksi tärkeä tehtävä on työelämässä tapahtuvan oppimisen ja oppimisympäristöjen kehittäminen. Työn tavoitteena on vastata työelämän tarpeisiin ja siihen, että opiskelijat oppivat ne tiedot ja taidot, joita eri työpaikoissa tarvitaan. Ammattiin! –hanke on useilla monipuolisilla piloteilla erinomaisesti kehittänyt monesta näkökulmasta ammatillista koulutusta, toteaa Haavikko.

 


Itä-Suomessa on kehittämisintoa - rahoitusta haettiin runsaasti

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman hankehakukierros päättyi 11.5.2018 (EAKR ja ESR). Kaikkiaan saapui 87 hakemusta ja niissä haettiin tukea 33 miljoonaa euroa.

Hakemukset maakunnittain

Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin kaikkiaan yhdeksän EAKR-kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta n. 3,7 miljoonan euron edestä. Hakemukset liittyivät mm. vähähiilisyyden edistämiseen, puunkäytön ja -jalostuksen tehostamiseen sekä erilaisiin laiteinfrastruktuureihin.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-kehittämishankerahoitukseen avautui syksyllä 2017 jatkuva haku. Hankehakemuksia on 16.2. jälkeen saatu yhdeksän kappaletta. Näissä hakemuksissa on haettu tukea lähes kolme miljoonaa euroa. Hakemukset liittyvät muun muassa yritysten kansainvälistymiseen, VR/AR-tekniikkaan, fotoniikkaan, matkailuun, koulutusmyynnin edistämiseen sekä puu- ja kuituteollisuusyritysten ja tutkimuslaitosten väliseen yhteistyöhön.

Pohjois-Savon liitolle jätettiin 24 EAKR-hakemusta, joissa tukea haettiin 11,3 miljoonan euron edestä. Hakuaktiivisuudessa näkyy tki-toimintojen kehittämiseksi tehty maakunnallinen koordinointityö. Hakuun saapui useita suuria hankkeita, joissa kehitetään 3D-tulostusympäristöä, puutuoteteollisuuden ja -rakentamisen toimintaympäristöä, tekoälyn hyödyntämistä terveysalalla sekä digiteknologian tki-ympäristöä. Lisäksi tukea haettiin mm. jätemuovien hyötykäytön ja hankintaosaamisen edistämiseen, mikrokirurgian innovaatiokeskuksen luomiseen, alueellisten ekosysteemien kokoamiseen sekä kuvantamiseen ja biojalostukseen liittyviin laitteistoinvestointeihin. Investointihakemuksia jätettiin myös ESR-hakemusten hankepareiksi.

ELY-keskukseen tulleet hakemukset

ELY-keskukseen jätettiin 45 hakemusta, joilla rahoitusta haettiin yhteensä 15 miljoonaa euroa. EAKR-hakemuksia oli neljä ja loput ESR-hakemuksia. Useamman maakunnan yhteisiä hakemuksia oli kuusi. Haun yhteydessä oli ESR:n kansainvälisen yhteistyön haku, johon kohdistui viisi hakemusta.

Maakuntien kasvualoja tukevaan osaamisen kehittämiseen saatiin hakemuksia kaikkiin maakuntiin. Iso osa hankkeista kohdistui tulevaisuuden kasvuun tähtäävään toimintaan. Toisaalta taas työllisyystoimiin tuli hakemuksia aiempaa selvästi vähemmän. Kehittämishankkeissa näkyy myös maakuntauudistuksen tuoma kehittämistarve. Iso muutos vaatii henkilöstön tueksi koulutusta ja viestintää.

Seuraava rahoitushaku päättyy 28.9.2018

Itä-Suomessa seuraava Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman rahoitushaku (EAKR ja ESR) päättyy 28.9.2018, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuissa on jatkuva haku ilman määräaikoja.


Puhetta rahasta -blogi tekee yritysrahoitusta tutuksi - tutustu!

Mietityttääkö yritysrahoitus? ELY-keskus on avannut rahoituksesta kertovan, puhetta rahasta-blogin, jossa avataan julkisen rahoituksen kiemuroita. https://puhettarahasta.com/

Blogin tarkoituksena on aktivoida Itä-Suomen alueen yritystoimijoita kehittymään, innostumaan ja hakemaan kasvunsa tueksi julkista rahoitusta. Kirjoitusten avulla on tarkoitus vahvistaa asiantuntijakuvaa, tuodaan kasvoja esille ja antaa vinkkejä rahoituksen hakemiseen. Vaikka blogi on suunnattu Itä-Suomen alueelle, sen lukemisesta on hyötyä myös koko Suomen alueella.

Blogin kohderyhmänä yritykset, jotka hakevat rahoitusta, sekä hanketoimijat, jotka keskittyvät alueen ja yrittäjyyden kehittämiseen. Kirjoittajat ovat ELY-keskuksen asiantuntijoita. Lisäksi säännöllisin väliajoin blogissa kirjoittavat myös ulkopuoliset asiantuntijat sekä yrittäjät.

Kirjoituksia julkaisemme noin kerran viikossa ja uusimmista kirjoituksista ilmoitamme ensimmäisenä Facebook-sivullamme. (https://www.facebook.com/yritysjahankerahoitusItaSuomi/)

Lisätietoa:
Viestintäsuunnittelija Suvi Rautava, Etelä-Savon ELY-keskus, suvi.rautava(at)ely-keskus.fi, p. 0295 024 212


22.5.2018 Hankeviestijä hakukoneiden maailmassa – digitaalisen markkinoinnin koulutus itäsuomalaisille hankkeille

tiistai 22.5.2018 12:30 - 15:30
Maakuntasali, Pohjois-Savon liitto, Sepänkatu 1, Kuopio

Itäsuomalainen hankeviestijä, haluaisitko ymmärtää paremmin viestintäsi vaikuttavuutta? Haluaisitko myös varmistua, että viestisi tavoittaa Googlessa oikean kohdeyleisön? Hyvä, siinä tapauksessa tämä koulutus on sinulle. 

Koulutus on tarkoitettu Itä-Suomen rakennerahasto- ja maaseutuohjelman hankkeiden viestijöille.

Koulutuksen aikana opit:

  • Käyttämään Google Analyticsiä viestinnän tehokkuuden mittaamiseen
  • Mitä sinun tulee verkkosivuviestinnässäsi ottaa huomioon, jotta näyt paremmin Googlessa ja muissa hakukoneissa
  • Käytännön prosessit, vinkit ja ilmaiset työkalut, joilla voit lähteä parantamaan hakukonenäkyvyyttäsi heti koulutuksen jälkeen
  • Mittaamaan SOME viestintäsi tehokkuutta.

Joonas Jukkara digimarkkinointitoimisto SEOSEON:lta kertoo käytännönläheisiä vinkkejä digitaalisen viestinnän ja markkinoinnin tehostamiseen. Saat tietoa digitaalisen markkinoinnin eri kanavista sekä mitä ja miten niiden vaikuttavuutta kannattaa mitata käyttämällä hyväksi ilmaista Google Analytics -työkalua.

Koulutuksessa opit myös, miten hallitset verkkosivujesi näkyvyyttä Googlen hauissa hakukone-optimoinnin avulla. Hyvin toteutettu hakukoneoptimointi on pitkällä tähtäimellä yksi kustannus-tehokkaimmista markkinointikanavista. Väärin toteutettuna tai täysin sivuutettuna hakukone-optimointi voi toisaalta tuhota sivustosi hakukonenäkyvyyden.

Koulutuksen lopuksi pureudumme vielä sosiaaliseen mediaan, näkökulmana sosiaalisen median ja verkkosivuston yhteispeli ja viestinnän tehokkuuden mittaaminen.

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Pohjois-Savon liitto, ELY-keskus, Europe Direct -tiedotuspiste, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

Tilaisuus lähetetään verkossa tai sen voi katsoa myöhemmin tallenteena.

Ilmoittautuminen  

Sitova ilmoittautuminen viimeistään 14.5.2018. Jos tilaisuus täyttyy, ilmoittautuminen päättyy aiemmin.

♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦
Koulutukseen osallistujien määrä on rajoitettu.
Paikan päälle Kuopioon Maakuntasaliin mahtuu 80 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Verkkovälitykseen eli virtuaalihuoneen osallistujiksi voimme ottaa 95 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

Suosittelemme, että samasta organisaatiosta etäyhteydellä osallistuvat seuraisivat lähetystä mahdollisuuksien mukaan ryhmissä samalta laitteelta. Näin mahdollistetaan mahdollisimman monen henkilön osallistuminen.

Tilaisuudesta tehdään tallenne ja linkki tallenteeseen sekä salasana lähetetään ennakkoon ilmoittautuneille. Jos kyseinen ajankohta ei käy aikatauluusi, niin ilmoittaudu silti, niin saat tallenteen tilaisuudesta nähtäväksi.

 


Hankehaut

Itä-Suomessa seuraavat Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) rahoitushaut päättyvät 11.5. ja 28.9.2018. Poikkeuksena Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jossa  EAKR-kehittämishanketuissa on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Lue hankehauista tarkemmin hakukuulutuksista:

Yritysten kehittämisavustuksilla ja yritysten toimintaympäristön kehittämis-avustuksilla on jatkuva haku.

Kaikki hakuajat

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat, tutustu avoinna oleviin alueellisiin ja valtakunnallisiin hakuihin verkkosivuillamme:


Teollisuus- ja matkailuyrityksille tukea kasvun ja kilpailukyvyn kehittämiseen ELY-keskukselta

ELY-keskus avaa teollisuuden ja matkailualan yrityksille rahoitushaun 14.3.2018–30.4.2018. ELY-keskus voi myöntää rahoitusta merkittävään kasvuun tähtäävien pk-yritysten kehittämishankkeille. Rahoitettava yritys voi olla käynnistysvaiheessa oleva tai jo toimiva yritys. Kahdelle toimialalle suunnatulla rahoituksen teemahaulla ELY-keskus haluaa vauhdittaa edellä mainittujen toimialojen yritysten kasvua ja uudistumista.

Rahoitusta voi hakea monenlaiseen liiketoiminnan kehittämiseen, mm.:

  • kilpailukykyiset tuotteet tai palveluliiketoiminnan ratkaisut
  • ansaintamalli ja verkostot
  • digitalisointi
  • liiketoimintaosaaminen
  • tekoäly-, virtuaali- tai keinotodellisuusratkaisut
  • kansainvälistyminen
  • tuottavuus-, tuotantomenetelmä- ja tuotantoautomaatioratkaisut
  • matkailualan itäsuomalaisen DMS (destination management service) palvelumalli
  • investoinnit (rakennukset, koneet, aineettomat oikeudet)

Tuettavat kustannukset ja tukiprosentit

Rahoitusta voi saada kehittämiskustannuksiin, joita ovat palkka-, konsultointi-, matka-, messuosallistumis- menot. Kehittämistoimenpiteisiin avustus voi olla enintään 50 % ja aineellisten ja aineettomien menojen avustus voi olla 10-35 % yrityskoosta riippuen.

Rahoitusta voidaan myöntää hankkeille, jotka ovat kustannuksiltaan vähintään 10.000 euroa ja maksimissaan 7 miljoonaa euroa. Kehittämisavustusta voidaan myöntää pk-yrityksille, joilla on kannattavan toiminnan edellytykset ja riittävästi omia resursseja kilpailukykynsä kehittämiseen.

- ELY-keskus haluaa olla mukana jakamassa yrityksen kehittämisen riskiä ja ennen kaikkea mukana tukemassa itäsuomalaisten yritysten kasvua. ELY-keskuksella on hyvät mahdollisuudet tukea yritysten kasvutavoitteita, toteaa yksikön päällikkö Kalevi Pölönen.

Asiantuntijat valmistelussa tukena

ELY-keskuksen asiantuntijoilta yritys saa neuvoja kehittämishankkeensa valmisteluun. Heiltä saa tietoja kehittämisavustuksen myöntämisen perusteista ja hyväksyttävistä menoista. Yritys saa käsityksen suunnittelemansa kehityshankkeen rahoitusedellytyksistä jo ennen hakemuksen jättämistä.

- Rahoituksen hakemiseen saa neuvoja Mikkelissä, Joensuussa ja Kuopiossa toimivilta yritysasiantuntijoiltamme.  Heihin kannattaa ottaa yhteyttä ennen oman hakemuksen jättämistä, innostaa yksikön päällikkö Kalevi Pölönen.

Linkki:
Tarkemmat tiedot rahoitushausta

Lisätietoja:
Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, ELY-keskus, p. 044 246 4670, kalevi.polonen(at)ely-keskus.fi


Hankkeiden viestintäaineistot jakoon ja ovet auki 9.5.

Itä-Suomessa toteutetaan ohjelmakauden aikana satoja hankkeita, joissa tuotetaan paljon viestintäaineistoja. Haluamme edesauttaa hanketiedottamista ja toivomme saavamme hankkeiden tuottamia tiedotteita jakeluun eri välineiden kautta mm. uutiskirjeet, nettisivut ja sosiaalinen media.

Tiedotteet voi toimittaa sähköpostilla alla oleville yhteyshenkilöille. Myös hankkeiden järjestämistä tilaisuuksista ja hankkeissa tuotetuista videomateriaaleista pyydetään lähettämään tietoa laitettavaksi rakennerahastot.fi -sivuille ja YouTubeen.

Europe in My Region -kampanja

Myös EU velvoittaa hankkeita tiedottamaan ja kannustaa yleisempään kansalaisviestintään Europe in My Region -kampanjalla http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/policy/communication/euinmyregion

Jäsenmaita ja alueita pyydetään merkitsemään EU-tapahtumat kampanjasivuston kartalle. Kun kirjaamme hankkeiden tapahtumat, seminaarit ja avoimet ovet kartalle, saamme itäsuomalaista hanketyötä näkyväksi EU-tasolla. Hankkeiden "avoimia ovia" voi järjestää monin eri tavoin; hankkeet voivat päästää yleisöä tutustumaan toimintaansa tiettynä ajankohtana, avoimiin oviin voi lukea myös hankkeiden järjestämät seminaarit ym. tilaisuudet. Myös hankkeet, joilla on jatkuvaa avointen ovien toimintaa (esim. kahvila, näyttely, esityksiä...) tai esim. Facebook-kampanja, on hyvä merkitä kartalle. Ajankohdaksi voi laittaa hankkeen toiminta-ajan.

Lisätiedot:
Etelä-Savon ELY-keskus: Sirpa Leikas, sirpa.leikas(at)ely-keskus.fi
Etelä-Savon maakuntaliitto: Outi Leppäkangas, outi.leppakangas(at)esavo.fi
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Tuija Astikainen, tuija.astikainen(at)pohjois.karjala.fi
Pohjois-Savon liitto: Janna Merenniemi, janna.merenniemi(at)pohjois-savo.fi


Itä-Suomen hankehakusatoa

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman EAKR- ja ESR-hankehakukierros päättyi 16.2.2018.

Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin yhdeksän EAKR-kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta noin 1,7 miljoonan euron edestä. Hakemukset liittyivät mm. vähähiilisyyden edistämiseen, materiaali- ja energiatehokkuuteen, oppimisympäristöihin sekä puunkäytön ja -jalostuksen tehostamiseen.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta EAKR-kehittämisrahoitusta on voinut hakea jatkuvasti 23.9. lähtien. Tämän jälkeen maakuntaliitolle on jätetty neljä EAKR-hankehakemusta, joilla on haettu tukea noin 0,85 miljoonaa euroa. Hakemukset liittyvät metsäbiotalouden ja teknologiateollisuuden klusteritoiminnan kehittämiseen, oppimisympäristöihin ja kulttuurialaan.

Pohjois-Savon liitolle jätettiin 11 EAKR-hakemusta, joissa tukea haettiin 6,5 miljoonan euron edestä. Tukea haettiin pk-yritysalueisiin liittyvien liikenteellisten pullonkaulojen poistamiseen, puutuoteteollisuuden ja -rakentamisen kehittämiseen sekä biopohjaisiin materiaaleihin puualalla. Lisäksi tukea haettiin yritysten kasvua tukevaan alueen vetovoimaisuuden edistämiseen, tki:ta ja elinkeinoelämää tukevaan kuvantamiseen liittyvään laiteinvestointiin, elintarvikealan pk-yritystoiminnan sparraukseen, hyvinvointi- ja palvelualojen sekä luovien alojen toiminnan kehittämiseen.

ELY-keskukseen jätettiin yhteensä 32 hakemusta, joilla rahoitusta haettiin yhteensä 8,6 miljoonaa euroa. Tukea haettiin työllisyyttä edistäviin toimiin tuomalla esiin työpaikkatarjontaa, työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen pk-yrityksissä sekä opetuksen ja työelämäyhteistyön kehittämiseen. Eniten hakemuksia tuli osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeviin toimiin, yhteensä 11 kappaletta. Mukana on paljon pitkäaikaistyöttömyyteen kohdistuvia toimenpiteitä. Osallisuutta lisäävissä toimenpiteissä on mukana mm. Mikkelin kaupungin hakemus kansalaistoimijälähtöisen kehittämisen jatkamiseksi ja Varkauden kaupungin hakemus kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi.

Seuraavat haut Itä-Suomessa

Itä-Suomessa seuraavat Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman rahoitushaut (EAKR ja ESR) päättyvät 11.5. ja 28.9.2018, poislukien Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuissa on jatkuva haku ilman määräaikoja.


EU:n koheesiorahoituksen leikkaus uhkaa alueiden innovaatiotoimintaa ja kansallista kilpailukykyä

Itä- ja Pohjois-Suomessa pyritään aktiivisesti vaikuttamaan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja erityisesti koheesiopolitiikan rahoituksen valmisteluun. Maakuntien mielestä Suomen tulee tavoitella vahvaa ja aluelähtöistä koheesiopolitiikkaa, jonka kohdentamisessa huomioidaan aiempaa enemmän kehittyneiden maiden sisäiset kehityserot.

Maakuntauudistus mahdollistaa EU-rahoituksen entistäkin vaikuttavamman kytkennän aluelähtöiseen kehittämiseen sekä eri rahastojen ja kansallisten toimien yhtenäisen toimeenpanon. Koheesiopolitiikka on maakuntien tulevaisuutta rakentava väline, jonka kautta Suomen hallitus voi parantaa maakuntien mahdollisuuksia vahvaan ja aktiiviseen alue- ja rakennepolitiikkaan. Rakennerahastoilla tulee olemaan merkittävä rooli uusissa maakunnissa mm. yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä. Maakuntien budjettirahoitus ei tule olemaan näihin tehtäviin riittävä, mikä korostaa rakennerahastojen merkitystä.

Koheesiopolitiikan uudistusten pelätään kohdistuvan raskaimmin juuri Itä- ja Pohjois-Suomeen, vaikka hallitus on luvannut pitää kiinni Suomen liittymissopimuksessa mainitusta harvan asutuksen erityisasemasta. Itä- ja Pohjois-Suomessa on nykyisellä rakennerahastokaudella 2014–2020 käytettävissä noin 1,5 miljardia euroa EU:n rakennerahasto-ohjelman varoja.

- Tällainen ratkaisu olisi todellinen uhkakuva, sillä alueemme ei pärjää Etelä- ja Länsi-Suomelle kilpailussa kansallisesta rahoituksesta, painottaa Pohjois-Savon liiton aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa.

Rakennerahastovarojen suurimpia hyödyntäjiä ovat elinkeinoelämä sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Itä- ja Pohjois-Suomen korkeakoulujen rehtorit ja johtajat ovatkin jo ilmaisseet huolensa siitä, että ne ovat menettämässä tärkeän alueen kehittämisen resurssin.

Korkeakoulujen mielestä hallituksen linjauksissa aliarvioidaan rakennerahastojen merkitystä alueiden innovaatioekosysteemien toimintaedellytyksille ja sitä kautta uusille innovaatioille, startup-yritysten syntymiselle ja talouskasvulle.

Näkemystä tukee Pohjoismaisen aluekehityksen keskuksen Nordregionin tuore State of the Nordic Region -raportti, jonka mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat koko Euroopan johtavia alueita innovaatiotoiminnassa. Alueellisella innovaatiopolitiikalla on erittäin vahva rooli koko maan elinkeinoelämän uudistajana ja tuottavuuden kasvattajana.

Koheesiorahoitus on tärkeä väline alueellisen innovaatiokapasiteetin vahvistamiseksi ja EU:n suoran tutkimusrahoituksen hyödyntämiseksi. Koheesiopolitiikan rahoitus varmistaa alueiden älykkään erikoistumisen ja kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden vientivetoisten kärkialojen vahvistamisen. Rakennerahastojen avulla parannetaan valmiuksia suoran EU-rahoituksen hakemiseen tutkimus-, yritys- sekä infrastruktuuri-investointirahastoista. Tällä hetkellä ao. rahoitus keskittyy harvoihin keskuksiin.

Komissio antaa ehdotuksensa uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi toukokuussa 2018, sen jälkeen, kun Iso-Britannian EU-eron taloudelliset vaikutukset ovat selvillä.

Linkki:
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kannanotto EU:n tulevan monivuotisen rahoituksen valmisteluun sekä Suomen koheesiopolitiikkalinjauksiin

Lisätietoja:
Pohjois-Savon liitto, aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa, p. 044 714 2648
Etelä-Savon maakuntaliitto, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, p. 040 540 5903
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, kehittämisjohtaja Eira Varis, p. 050 307 4806