Uutiset

Pohjois-Savon kärkiteemojen kehittämistyö esillä


Rahoituksen ennätysvuosi - ELY-keskus sijoitti Itä-Suomen kehitykseen lähes 84 miljoonaa euroa

Vuosi 2018 oli ennätysvilkas kehittämisrahoituksen kysynnän ja myönnön suhteen Itä-Suomessa. ELY-keskus sijoitti Itä-Suomen kehitykseen lähes 84 miljoonaa euroa, josta yrityksiin yli 56 miljoonaa euroa ja ESR- ja EAKR kehittämishankkeisiin vajaat 28 miljoonaa euroa.

Kehittämisrahoituksella kasvua yrityksiin

Yrityksille suunnatulla yli 56 miljoonan euron rahoituksella myötävaikutettiin arviolta yli 170 miljoonan euron kehittämisinvestointien käynnistymiseen, noin 1150 uuden työpaikan syntymiseen, yli 350 miljoonan euron uuden liikevaihdon syntymiseen. Lisäksi rahoituksella arvioidaan saatavan noin 150 miljoonan euron lisäys vientiin.

Yrityksille myönnetystä 56 miljoonan euron rahoituksesta noin 42 miljoonaa euroa rahoitettiin rakennerahasto-ohjelmasta ja noin 12,2 miljoonaa euroa maaseutuohjelmasta.

Yrityksille asiantuntija-apua kehittämispalveluilla

Yritysten kehittämisrahoituksen lisäksi ELY-keskus myönsi vuonna 2018 Itä-Suomen alueella yrityksille ennätyksellisen paljon rahoitusta Yritysten kehittämispalveluiden hankintaan. Kehittämispalveluiden hankintaan myönnettiin avustusta yli 400 yritykselle yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa. Määrä on lähes kaksinkertainen edelliseen vuoteen nähden.

Yritykset luottavat tulevaan

ELY-keskuksen tekemissä rahoituspäätöksissä 70 %:ssa rahoitettiin vähähiilisyyttä edistävää tuotantoa tai toimintoja.

- Yritykset luottavat Itä-Suomessa tulevaan ja kehittävät kilpailukykyään ja markkina-asemaansa innovaatiotoiminnalla ja investoinneilla. Kilpailukyvyn kehityksessä merkittävä rooli näyttää olevan patenteilla ja muilla aineettomilla oikeuksilla sekä vähähiilisyydellä, joka on myös yksi merkittävä EU-alueen strateginen tavoite, iloitsee yksikön päällikkö Kalevi Pölönen

ESR-rahoitteiset kehittämishankkeet vaikuttivat työllisyyteen ja paransivat työvoiman osaamista

ELY-keskus myönsi Itä-Suomeen ESR- ja EAKR kehittämisrahoitusta yhteensä 27,6 miljoonaa euroa. Käynnistyneistä hankkeista, merkittävä osa, suuntautui työllisyyden tukemiseen, osaamisen kehittämiseen (digitalisaatiotaidot ja kansainvälistyminen) ja nuorten työllistämiseen. Merkille pantavaa oli se, että pk-yritykset osallistuivat aktiivisesti sellaisiin hankkeisiin, jossa toimenpiteet oli suunniteltu osittain tai merkittävältä osiltaan yrityskohtaisiksi.

Itä-Suomessa on käynnissä yhteensä 228 ESR-hanketta, joihin osallistuu yli 42000 henkilöä. Rahoitusta noihin käynnissä oleviin hankkeisiin on myönnetty yhteensä 80 miljoonaa euroa vuosina 2015-2018

- Vuonna 2019 tavoitteena on tukea ESR rahoituksella erityisesti maakuntien työllisyystavoitteita ja saada avautuviin työpaikkoihin osaavia tekijöitä. ESR-toimiin osallistumista tulisi kannustaa lukemalla se osaksi henkilön aktiivisuustoimia, ehdottaa rahoituspäällikkö Timo Ollila.

Linkit:
Maaseuturahasto, yritysrahoitus tulokset vuonna 2018 Itä-Suomessa
Yritysrahoituksen tulokset vuonna 2018 Itä-Suomessa
 

Lisätietoa: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, Etelä-Savon ELY-keskus, kalevi.polonen(at)ely-keskus.fi, p. 044 246 4670
Rahoituspäällikkö Timo Ollila, Etelä-Savon ELY-keskus, timo.ollila(at)ely-keskus.fi, p. 040 843 1009
Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus, pekka.j.hakkinen(at)ely-keskus.fi, p. 0400 853 075
Ylijohtaja Ritva Saarelainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ritva.saarelainen(at)ely-keskus.fi, p. 0400 671 469
Ylijohtaja Kari Virranta, Pohjois-Savon ELY-keskus, kari.virranta(at)ely-keskus.fi, p. 0400 371 094


Ota kantaa!

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää sidosryhmiä, kumppaneita ja EU-rahoituksen hyödynsaajia ottamaan kantaa keskeisiin toimintaympäristön haasteisiin rakennerahastoissa uudella ohjelmakaudella 2021–2027. Palautetta hyödynnetään ohjelmakauden valmistelussa. Kyselyyn voi vastata 18.1.2019 asti.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee yhdessä maakunnan liittojen ja ELY-keskusten, ministeriöiden ja järjestöjen kanssa seuraavaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan kauden 2021-2027 ohjelmatyötä.

Valmistelussa on kartoitettu toimintaympäristön haasteita elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämisessä, vähähiilisen talouden edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä, saavutettavuudessa ja liikenteessä, työllisyydessä ja osaamisessa sekä sosiaalisen osallisuuden edistämisessä ja köyhyyden torjumisessa.

Ota kantaa vastaamalla kyselyyn

TEM pyytää sidosryhmiä, kumppaneita ja EU-rahoituksen hyödynsaajia ottamaan kantaa keskeisiin haasteisiin Otakantaa.fi kyselyssä. Palautetta hyödynnetään ohjelmakauden valmistelussa. Kyselyyn voi vastata 18.1.2019 asti.

Linkki kyselyyn: https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/317/osallistuminen/628/kysely/

Välitä viestiä eteenpäin

Välitä viestiä eteenpäin ja käytä viesteissä tunnisteita: #uusikausi2021, #rakennerahastot, @Rakennerahastot.fi

Kuluvalla ohjelmakaudella 2014-2020 Suomessa toteutetaan Kestävää kasvu ja työtä ohjelmaa, jonka kokonaisbudjetti on noin 2,6 miljardia euroa.

Lisätietoja rakennerahastotoiminnasta rakennerahastot.fi


Metsäkoneopetuksen automatisoitu opiskeluympäristö valmistui EAKR-rahoituksella

Tavoitteena ´Metsäkoneopetuksen automatisoitu opiskeluympäristö´ -hankkeessa oli rakentaa ja kehittää Pohjois-Karjalan ammattiopisto Riveria Valtimon koulutusyksikölle metsätraktorinkäytön simulaatioharjoitusalue: metsätraktorin käytönopetus- ja opiskeluympäristö.

Harjoittelukenttä simulaattoriharjoitteluun ja harjoitusten valvontaan valvomorakennus

Investointihankkeella saimme rakennettua uuden harjoittelukentän kahdelle metsätraktorisimulaattorille ja yhdelle puuautosimulaattorille ja opetuksen tarpeita varten Valvomorakennuksen. Nämä kenttäsimulaattorit saavat käyttövoiman isoista sähkömoottoreista, mistä syystä rakentaminen sisälsi myös sähkön syöttöön tarvittavat isot muutostoimet oppilaitoksen tontilla. 


Ajoharjoittelurata ja harjoittelukenttä

Valvomo on paikka, jossa opettajalla on hyvät olosuhteet valvoa kentällä tapahtuvien harjoituksen turvallisuutta ja laatua. Valvomossa on myös tila opiskelijoille, missä he voivat lukea harjoitusten ohjeistuksia ennen harjoitusta ja harjoituksen jälkeen analysoida suorituksen. Kenttäsimulaattorit mittaavat koko ajan opiskelijan työskentelyä ja suorituksen jälkeen opiskelija saa raportin tehtävän onnistumisesta. Tehtävä voidaan myös videoida suorituksen jälkeen tapahtuvaa analysointia varten.


Valvomorakennus ja simulaattori


Harjoittelukalustoa

Harjoituksesta koostetaan yhteenveto, jonka perusteella opiskelija arvioi omaa suoritustaan ja osaamisensa kehittymistä itse ja/tai saa siihen opettajalta palautetta. Palautetta varten kerättävällä aineistolla ja raportilla pyritään automatisoimaan opettajan välittömän läsnäolon tarve. Lopuksi opiskelija ja opettaja tekevät yhdessä suunnitelman osaamisen kehittämiseksi seuraavissa harjoituksissa, jotka voidaan suorittaa virtuaali- ja/tai kenttäsimulaattorilla.

Opiskelijat ja opettajat hyvin tyytyväisiä uuteen opiskeluympäristöön

Opettajien työympäristö parani uuden valvomon myötä oleellisesti verrattuna aikaisempaan. Tähän asti opettajat ovat valvoneet ja opastaneet opiskelijoita ulkona seisten radiopuhelimen välityksellä. Nyt valvomotornista on erittäin hyvä näkymä koko harjoituskentälle, mikä lisää turvallisuutta ja antaa opettajalle mahdollisuuden antaa palautetta paremmin. Myös se että, opettajan paikka on nyt valvomon sisällä eikä räntäsateessa, motivoi opettajaa työssään.

Myös opiskelijat ovat olleet mielissään uusista kenttäsimulaattoreista. Koska kentällä olevat koneet ovat uusia ja sisältävät viimeisintä tekniikkaa, ovat kenttäsimulaattorit olleet mieluisa lisä oppilaitoksen konekalustoon. Heti avajaisten jälkeen kenttäsimulaattorit ovat olleet lähes jatkuvassa käytössä. 

Ohjuri-sovelluksella seurataan maastoharjoituksen sujumista

Kun opiskelijan taitotaso on kehittynyt riittävän hyväksi, voidaan siirtyä maasto-opetukseen harjoitustyömaalle. Harjoitustyömaalla voidaan harjoittelua seurata ja tukea "ohjuri"-sovelluksella johtoautosta käsin. Ohjuri-sovelluksen käyttöä jatketaan myös työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen.

Teksti ja kuvat:
Lehtori Ville Ovaskainen, Riveria

Lisätietoja Eura2014-tietopalvelussa:
Metsäkoneopetuksen automatisoitu opiskeluympäristö EAKR-hanke ja Metsäkoneenkuljettajan osaamisen profilointi ja kehittäminen ESR-hanke


Pohjois-Savo panostaa veto- ja työvoimaan

Pohjois-Savossa pito- ja vetovoima sekä osaavan työvoiman saatavuus nousevat keskiöön EU-kauden lopulla. Maakunnassa käytettävissä olevia EU-varoja tulee lisäksi suunnata aiempaa enemmän hankkeisiin, joilla lisätään kansainvälisyyttä ja yritysten kilpailukykyä. Panostamalla osaamiseen sekä tki-ympäristöjen parempaan hyödyntämiseen, halutaan edistää elinkeinoelämän elinvoimaisuutta.

Verkottuminen kansainvälisesti ja myös kansallisesti aiempaa tehokkaammin tukee alueen osaamisen kehittymistä, toteaa aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa. Väestön väheneminen on haaste koko Itä-Suomessa, joten nuoret tulisi saada kiinnittymään omaan maakuntaan. Siksi meidän täytyy huolehtia nuorten koulutusmahdollisuuksista sekä työllisyydestä.

Vähähiilisyyden haaste kovenee seuraavalla rahoituskaudella nykyisestä eli vähintään 30 % Euroopan Aluekehitysrahaston tuesta kohdistetaan siihen.

Kehittämisrahoituksen määrä alkaa vähentyä loppuohjelmakautta kohden, joten vuosina 2019–2020 kilpailu hankerahoituksesta kiristyy. Tulevissa hauissa erityistä huomiota kiinnitetään hankkeiden laatuun ja tulostavoitteisiin.

Pohjois-Savon liiton ja ELY-keskuksen 7.11.2018 järjestämään Pohjois-Savon EU-rahoitusinfoon osallistui paikan päällä ja etänä noin 120 henkilöä. Tilaisuus on jokavuotinen ajankohtaiskatsaus EAKR-, ESR- ja maaseutuohjelman tukien tarjoamiin rahoitusmahdollisuuksiin vastata maakunnan kehittämisen tarpeisiin.

Seuraava EAKR- ja ESR hankehaku päättyy 15.2.2019. Maaseutuohjelman hanketukien valintajakso päättyy 28.2.2019.

Linkit:

Lisätietoja:
Pohjois-Savon liitto, ohjelmapäällikkö Soile Juuti, soile.juuti(at)pohjois-savo.fi
ELY-keskus, rakennerahastot, rahoituspäällikkö Timo Ollila, timo.ollila(at)ely-keskus.fi
ELY-keskus, maaseutuohjelma, yksikön päällikkö Juha Kaipiainen, juha.kaipiainen(at)ely-keskus.fi

 


Hankehaut

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) hankehaut päättyvät 15.2., 17.5. ja 30.9.2019, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuissa on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Alla 15.2.2019 päättyvän haun hakukuulutukset:

Yritysten kehittämisavustuksilla ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksilla on jatkuva haku.

Kaikki hakuajat

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat. Valtakunnalliset ja alueelliset hankehaut: https://www.rakennerahastot.fi/hakuajat

 


Euroopan sosiaalirahasto ESR panostaa nuorten osallisuuteen

ESR-kehittämishankkeissa voidaan edistää nuorten työllisyyttä, koulutusta tai osallisuutta. Kuluvalla rakennerahaston-ohjelmakaudella 2014-2020 Itä-Suomessa ESR-hankkeisiin on osallistunut tuhansia nuoria. Parhaita tuloksia syrjäytymisen ehkäisyssä on saavutettu yksilöllisillä toimenpiteillä tai nuoren näkökulmasta helposti saavutettavalla, yhden kontaktin palvelulla.

Ohjelman seurantatiedot kertovat nuorten runsaasta osallistumisesta

ELY-keskus seuraa hankkeisiin osallistumisia ja arvioi ESR-rahoituksen vaikuttavuutta. Seurantatietoina ovat ESR-hankkeisiin osallistuneiden henkilöiden määrä ja osallistujien työmarkkinatilanteen tiedot hankkeen alkaessa ja päättyessä.

Seurantatiedoista voidaan tarkastella nuorten, alle 25-vuotiaiden osallistujien kokonaismäärää ja alle 30-vuotiaiden työttömien tai työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden määrää. Osallistujien määrän perusteella voidaan laskea näiden nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn käytetyn rahoituksen määrää suhteessa käytettyyn ESR-rahoituksen kokonaismäärään. Tarkasteluissa ei koskaan yksilöidä osallistujia tai osallistujakohtaista tukea.

Elokuun 2018 seurantatilanteen mukaan kaikkiin ESR-kehittämishankkeisiin osallistuneiden henkilöiden määrä on ollut Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittamissa hankkeissa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla yhteensä 38 177 henkilöä ohjelmakauden 2014-2020 alusta lähtien. Näistä alle 25-vuotiaita on 9 295 (joista miehiä 5 022) ja alle 30-vuotiaita työttömiä tai työelämän ulkopuolella olevia on 3 604 (joista miehiä 2 135).

Ohjelmakauden 2014-2020 alusta lähtien on Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa rahoitettu ESR-kehittämistoimenpiteitä yhteensä noin 87 milj. eurolla. Tästä summasta alle 25-vuotiaiden nuorten työllisyyttä, koulutusta tai osallisuutta edistäviin toimenpiteisiin on käytetty noin 21,2 milj. euroa (josta alle 25-vuotiaiden miesten osuus noin 11,4 milj. euroa).

Alle 30-vuotiaiden työttömien tai työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden osallisuutta parantaviin toimenpiteisiin on käytetty noin 8,2 milj. euroa (joista miesten osuus noin 4,9 milj. euroa).

Yhtä osallistujaa kohti ESR-panostus on ollut noin 2 300 euroa.

Onnistumisia yksilöllisillä toimenpiteillä ja matalan kynnyksen palveluilla

Tehokkaita toimintatapoja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ovat yksilöllinen palvelu tai lähestymistapa, jossa nuoren ei ensin tarvitse hahmottaa koko palvelujärjestelmää apua saadakseen. Seurantatietojen perusteella Itä-Suomessa ohjelmakauden 2014-2020 alusta lähtien nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä edistävien kehittämishankkeiden tuloksena työelämään on sijoittunut yhteensä 736 henkilöä, joista 429 on ollut miehiä.

Lisäksi siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantamiseen tai kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantamiseen kohdistuvien kehittämishankkeiden päättyessä koulutukseen on sijoittunut yhteensä 42 henkilöä, heistä 27 on ollut miehiä.

Lähiaikoina tuloksia on odotettavissa lisää, sillä suuri osa kehittämishankkeista on vielä käynnissä tai päättynyt vasta äskettäin eivätkä niiden seurantatiedot vielä ole käytettävissä.

Teksti: vs. rakennerahastoasiantuntija Kirsi Mononen, Etelä-Savon ELY-keskus


Itä-Suomen hankehaku tuotti hyvän sadon

Syyskuun lopussa päättyneessä Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman hankehaussa saatiin 85 hakemusta, joilla tukea haettiin yli 38 miljoonaa euroa.

Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin kaikkiaan 12 EAKR-kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta n. 3,8 miljoonaa euroa. Tukea haettiin mm. vähähiilisyyden edistämiseen, yritysten kansainvälistymiseen, puukuiden modifiointimenetelmiin, valkotryffeleiden tunnistustekniikan kehittämiseen sekä erilaisiin laiteinfrastruktuureihin.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton jatkuvaan EAKR-hankehakuun jätettiin kesäkaudella kaksi rahoitushakemusta, joilla haettiin tukea biotalouden tutkimusinfrastruktuurin parantamiseen ja sisävesiliikenteen kehittämiseen. Hakijoita kannustetaan hakemaan rahoitusta kaikista erityis-tavoitteista, mutta erityisesti 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen -erityistavoitteeseen kaivataan runsaasti uusia hakemuksia.

Pohjois-Savon liitolta haettiin tukea 14,5 miljoonaa euroa yhteensä 18 hankkeeseen, joiden kokonaiskustannukset ovat 20 miljoonaa euroa. Hakuun saapui useita suuria hakemuksia Pohjois-Savon kehittämisen kärkialoille. Eniten tukea haettiin ammattioppilaitosten tki-ympäristöjen laitteistohankintoihin, kuten puutavarakuljettajakoulutukseen, hitsausteknologiaan, teollisuus-automatisointiin, teolliseen pintakäsittelyyn sekä ajoneuvoteknologiaan.

Lisäksi Pohjois-Savon liitolta haettiin rahoitusta vesialan teollisen mittakaavan TKI-ympäristölle, biotalousalan verkostoyhteistyöhön, teköälykeskittymälle tukemaan robotiikan ja valmistavan teollisuuden yrityksiä ja alueellisen keskittymän luomiseksi tukemaan Kansallisen Neuro-keskuksen toimintaa. Hakemuksia saapui myös terveysteknologia-alan yritysten hyvin vastaan-ottamaan Living lab toiminnan laajentamiseksi muille toimialoille, hyönteisalan osaamisen ja elintarvikkeiden kulutuksen nostamiseksi, European Region of Gastronomy, Kuopio Region 2020 -juhlavuoden ohjelman valmisteluun, polttolaitosten tuhkan hallintaan, 3D-tulostukseen, luontoliikuntaan ja pinnoitteiden kehittämiseen teollisiin sovelluskohteisiin.

ELY-keskukseen jätettiin 53 hakemusta, joilla rahoitusta haettiin yhteensä 19,6 miljoonaa euroa. EAKR-hakemuksia oli viisi kappaletta ja loput ESR-hakemuksia. Kolme hakemusta oli useamman maakunnan yhteisiä. Hakemuksia kohdistui erityisesti koulutuksen kehittämiseen sekä tuotta-vuuden ja muutosvalmiuden kehittämiseen pk-yrityksissä. Hankkeita kohdistui myös osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittämiseen. Myös maaseutualueille kohdistuvia koulutus- ja kehittämis-hankkeita tuli ESR-osuuteen runsaasti. Toisaalta taas työllisyystoimiin tuli hakemuksia vähän.

Seuraavaan rahoitushakuun hakemukset viimeistään 15.2.2019

Itä-Suomessa seuraava Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman rahoitushaku (EAKR ja ESR) päättyy 15.2.2019, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuissa on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Teemu Räihä, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 044 770 0571
EU-hankekoordinaattori Ulla-Riitta Pölönen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, p. 050 911 0355
Ohjelmapäällikkö Soile Juuti, Pohjois-Savon liitto, p. 044 7142637
Rahoituspäällikkö Timo Ollila, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 6695


Itä- ja Pohjois-Suomi mukana Elinkeinot murroksessa -pilotissa (ELMO)

EU:n komissio on valinnut Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat mukaan elinkeinot murroksessa -pilottiin (Regions in Industrial Transition). Valittujen alueiden joukkoon kuuluvat Itä- ja Pohjois-Suomen lisäksi Pohjois- ja Keski-Ruotsi, Espanjan Cantabria, Keski-Ranska, Ranskan Grand-Est, Ranskan Hauts-de-France, Italian Piemonte, Saksan Saksi, Iso-Britannian Suur-Manchester, Belgian Vallonia sekä Slovenia ja Liettua. Kaikkiaan pilottiin osallistuu yhteensä 10 eri aluetta ja kaksi valtiota.

Pilotti on osa toimenpidekokonaisuutta, jonka Komissio esitti heinäkuussa 2017 Euroopan alueiden innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi sekä kasvun ja työllisyyden parantamiseksi.

Elinkeinoelämän murroksen pilotissa keskiöön on nostettu älykäs erikoistuminen. Älykkäässä erikoistumisessa tavoitellaan yhteisiä hyviä käytäntöjä kuitenkin korostaen jokaisen alueen erikoistumista omiin vahvuuksiinsa.

Tavoitteena on alueen elinkeinoelämän uudistaminen kestävällä tavalla, alueen luonnonvarojen - kuten metsän, puhtaan luonnon ja kaivannaisten - älykäs hyödyntäminen talouskasvun tukemiseksi. Tavoitteen keskiössä on innovaatioekosysteemien ja klustereiden verkottuminen ja vahvistaminen, osaamispohjan kehittäminen, ICT:n hyödyntäminen sekä luonnonvarojen jalostusarvon nostaminen.

Vuoden 2018 aikana laaditaan Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen strategia ja työsuunnitelma. Kehittämisen kohteeksi valitaan konkreettisia elinkeinoelämän klustereita ja arvoverkkoja. Komission ulkopuoliset asiantuntijat sekä OECD tarjoavat Itä- ja Pohjois-Suomelle kohdennettua tukea prosessiin sekä räätälöityä konsultaatiota, arvoltaan 200 000 €. Alueita autetaan innovaatiotoiminnan laajentamisessa ja elinkeinoelämän arvoverkkojen kehittämisessä. Lisäksi alueita tuetaan siirtymisessä kohti vähähiilistä taloutta ja yrittäjyyden edistämisessä.


Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous on korostanut kannanotossaan 31.8.2018 että Itä- ja Pohjois-Suomen mukanaolo pilotissa on merkittävä tunnustus Euroopan komissiolta alueella tehtävälle kehittämistyölle. Huippukokous kutsuu myös Suomen kansalliset ministeriöt mukaan pohtimaan tulevaisuuden haasteiden ratkaisuja Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden sekä Euroopan komission ja OECD:n kanssa.

Itä-Suomessa lisätietoja pilotista antavat:

Pohjois-Savo
Ohjelmapäällikkö Soile Juuti, p. +358 44 714 2637, soile.juuti(at)pohjois-savo.fi

Pohjois-Karjala
Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen, p. +358 559 2210, pia.pitkanen(at)pohjois-karjala.fi

Etelä-Savo
Kehittämispäällikkö Teemu Räihä, p. +358 44 770 0571, teemu.raiha(at)esavo.fi

 


Onko SAMPO tulitikkulaatikko?

Vastaus tuohon kysymykseen on itse asiassa aika helppo – on ja ei. Kaikki tunnemme tuon tulitikkuSAMPO:n ja tuttu aski löytyy ainakin oman eräpuvun taskusta. Mutta kasvuun ja vientiin tähtäävän valmistavan teollisuuden yritysten kannattaa oppia tuntemaan myös ELY-keskusten ja Business Finlandin käynnistämä "SAMPO, valmistettu Suomessa" kampanja.

Valmistavan teollisuuden kilpailukyky on erittäin tärkeä Suomen kansantaloudelle. Valmistavan teollisuuden tulee pystyä vastaamaan jatkossakin markkinoiden haasteisiin entistä kilpailukykyisemmin tuottein ja palveluin.

Teknologiateollisuuden mukaan sen jäsenyritykset työllistävät suoraan 300 000 henkeä ja välillisesti 700 000, mikä on 30 % Suomen työvoimasta. Alan yritykset vastaavat 51 % Suomen viennistä. Aikamoisesta potentiaalista on kyse.

Tilauskirjat ovat täynnä, mutta kuinka varautua taantumaan?

SAMPO, valmistettu Suomessa -kampanja on kohdistettu kaiken kokoisille valmistavan teollisuuden yrityksille. Yhteisenä nimittäjänä on vahvan kasvun tavoittelu ja viennin merkittävä lisääminen. Yritysten tilauskirjat ovat nyt täynnä, mutta mikä on tilanne silloin kun seuraava taantuma iskee? Silloin kysytään kilpailukykyä – ylivoimaista asiakashyötyä, jotta kaupat saadaan kotia.

SAMPO voi auttaa pk- ja midcap yrityksiä voittamaan kasvun esteitä. Lisäksi Sampo voi auttaa valmistavaa teollisuutta voittamaan omaa liiketoimintaa kohtaavat teknologian ja liiketoimintamallien murrokset.

Konkreettista apua yritys voi saada liiketoimintamallien uudistamiseen (alustat, verkostot, paikka arvoketjussa), ottamaan hyöty uusista teknologioista (automaatio, robotisaatio, digitalisaatio, AI, IoT, 3D tulostus) sekä kaiken tämän johtamisessa.

Myös tilaus-toimitusprosessin on oltava tikissään. Esimerkiksi myynnin, tuotekehityksen, valmistuksen ja toimitusten saumaton yhteistoiminta edellyttää, että koko ketjussa käytetään yhteensopivia digitaalisia menetelmiä. Myynnin ja tuotekehityksen välillä liikkuvan tiedon on oltava ajantasaista, valmistuksessa hyödynnettävä robotiikka lisää tuottavuutta ja toimituksen yhteydessä tuotettavan dokumentaation on vastattava toimitettavaa tuotetta. Dokumenttien tulee päivittyä huoltojen yhteydessä.

Ohjaamme sinut oikeiden ihmisten luokse

SAMPO:n kautta yrityksille tarjotaan rahoituksen lisäksi verkostoja sekä kansainvälistymispalveluita. Kampanjan tarkoituksena on rahoittaa merkittävään liikevaihdon ja viennin kasvuun sekä kansainvälisyyteen tähtääviä yritysten kehittämis-ja innovaatiohankkeita.

ELY-keskuksen ja Business Finlandin yhteistyö näkyy niin, että asiakkaan ei tarvitse itse tietää, kummasta rahoituskanavasta rahoitusta kannattaa hakea. Ohjaamme asiakkaan  ELY-keskuksen tai Business Finlandin asiantuntijan johdolla oikeaan rahoituskanavaan.

Yhteistyö on erittäin tärkeää. Se varmistaa palvelun sujuvuuden ja karsii turhan byrokratian.

ELY-keskuksen SAMPO-haku on Itä-Suomessa avoinna 30.11.2018 saakka. 

Lisätietoa kampanjasta

ELY-keskuksen rahoitushaku:

Business Finlandin rinnakkainen haku:


Teksti:
Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, p. 044 246 4670, kalevi.polonen(at)ely-keskus.fi

 


Näytetään tulokset 1 - 10 / 121
Merkintöjä per sivu 10
jostakin 13