Uutiset

Pk-yritysten ja hanketoimijoiden haettavana 53 miljoonaa euroa koronakriisin aiheuttamiin haasteisiin

Pienet ja keskisuuret yritykset ja hanketoimijat voivat hakea Euroopan Unionin myöntämää REACT-EU rahoitusta kehittämishankkeille, joilla vastataan koronakriisin aiheuttamiin haasteisiin. Itä-Suomen hankkeisiin on käytettävissä 53 miljoonaa euroa. Rahoitusta haetaan ELY-keskukselta ja maakuntaliitoilta Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -rakennerahasto-ohjelman Euroopan aluekehitys- ja Euroopan sosiaalirahastoista. Rahoitusta voi nyt hakea Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Savon liitolta, Etelä-Savon maakuntaliitolta ja Etelä-Savon ELY-keskukselta.

Valtioneuvosto hyväksyi 25. helmikuuta REACT-EU-rahoituksen sisällöt osaksi käynnissä olevaa Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelmaa. REACT-EU-lisämäärärahojen myöntäminen hankkeille edellyttää vielä sitä, että eduskunta hyväksyy keväällä REACT-EU-rahoituksen vuoden 2021 lisätalousarvioon ja valtioneuvosto tekee päätöksen varojen jakamisesta alueille.

Kehittämisavustusta pk-yrityksille ja tutkimus- ja kehityshankkeille

Euroopan Unionin myöntämällä REACT-EU lisämäärärahalla ELY-keskukset ja maakuntaliitot rahoittavat pk-yritysten ja hanketoimijoiden kehittämishankkeita, joilla vastataan koronakriisin aiheuttamiin haasteisiin. Lisärahoitus on osa Euroopan Unionin Covid 19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Tuella vahvistetaan alueiden kriisinhallintavalmiuksia, autetaan taloutta ja yhteiskuntaa selviämään tilanteesta ja valmistellaan pohjaa talouden nopealle elpymiselle.

Rahoitusta voidaan myöntää pk-yrityksille:

  • uusien kasvumahdollisuuksien luomiseen, erityisesti digitalisaation hyödyntämiseen ja hiilineutraalisuuden edistämiseen.
  • yritysekosysteemien kehittämiseen
  • terveysalan pk-yritysten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

Tukea myönnetään yritystukina, mutta myös laajempiin toimialoja kehittäviin hankkeisiin.

Rahoitusta voidaan myöntää tutkimus- ja kehityshankkeille:

  • digitalisaation ja kestävän teknologian edistämiseen
  • kiertotalouden ja vihreän kasvun edistämiseen
  • terveydenhuollon innovaatioiden nopeaan kehittämiseen.

Rahoitusta osaamisen ja osallisuuden kehittämiseen sekä työllisyyden edistämiseen

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) -rahoitusta ohjataan mm. digiosaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen oppimisessa, osallisuutta tukevassa työssä sekä työllisyyden edistämisessä. Myös yritysten muutoskyvykkyyttä tuetaan sekä edistetään yritysten johtamista ja yhdessä oppimista.

Rahoitusta voi nyt hakea

Rahoitushaut ovat nyt auki. Tarkemmat tiedot rahoituksen hakemisesta verkkosivuilla www.rakennerahastot.fi/ita-suomi -> Hakuajat. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimintalinja 8 ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimintalinja 9 hakuaika päättyy 16.4.2021. Yrityksen REACT-EU -kehittämisrahoituksen ja yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustuksen hakuaika päättyy 31.5.2021.

Hakuinfoissa lisätietoa

Hakuihin liittyen maakunnissa järjestetään rahoituksen hakuinfot:

  • 16.3. Pohjois-Karjala
  • 17.3. Etelä-Savo.

Pohjois-Savon hakuinfo pidettiin 17.2..Infon diaesitykset ovat nähtävänä Pohjois-Savon liiton www-sivulla. 

Rahoitusta haetaan ELY-keskukselta ja maakuntaliitoilta

Rahoitusta voi hakea Etelä-Savon ELY-keskukselta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta ja Pohjois-Savon liitolta. Rahoitusta haetaan sähköisesti EURA2014-järjestelmässä.

Haun päätyttyä rahoituspäätökset pyritään tekemään nopeasti, jolloin ensimmäiset hankkeet pääsisivät käyntiin kesällä 2021.

Ennen hakemusten jättämistä tulee varmistaa yritysten ja muiden kumppaneiden mukanaolo tarvittavin sopimuksin. Hankkeiden toteutusaika voi jatkua pisimmillään elokuuhun 2023 saakka.

Hankkeen valmisteluvaiheessa tulee olla yhteydessä rahoittajiin.

Lisätietoa REACT-EU -rahoituksesta:

Rahoittajien yhteystiedot:

 


Lisärahoitusta haettavissa yritystukiin osana REACT-EU -toimenpiteitä

Suomi saa lisämäärärahoja pk-yritysten kilpailukyvyn tukemiseen Euroopan komission toukokuussa 2020 antamien maakohtaisten suositusten mukaisesti. Ensisijaisena painopisteenä on pk-yritysten tukeminen ja uusiutuminen covid-19 kriisistä selviytymiseksi. Rahoituksella luodaan pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle. Tärkeitä teemoja ovat digitaalisuuden ja vähähiilisen liiketoiminnan edistäminen, sekä sitä tukeva tutkimus ja innovointi. Hankkeet rahoitetaan osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

ELY-keskus avaa Yrityksen kehittämisavustuksen (EAKR) haun 26.2.2021-31.5.2021

ELY-keskus avaa rahoitushaun pk-yrityksille covid-19 pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamiseksi sekä uuden kasvun luomiseksi. Pk-yritysten odotetaan kehittävän TKI-toiminnan kautta kilpailukykyisiä tuotteita, palveluja ja ratkaisuja kasvaville markkinoille. Kaikessa kehitystyössä tulee huomioida tuotteiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Rahoitushaun kohderyhmänä on kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset. Erityisenä painopisteenä ovat teollisuuden alan pk-yritykset ja niihin liittyvät palvelut, merkittävältä osaltaan kansainväliseen kysyntään suuntaavat matkailualan ja palvelualan pk-yritykset sekä hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan palveluita ja toimintamalleja radikaalisti uudistavat pk-yritykset.

Mitä rahoitettavissa hankkeissa kehitetään?

  • kehitetään vähähiilisiä, vihreää taloutta ja kiertotaloutta edistäviä tuotteita, palveluita, ratkaisuja sekä materiaalitehokkuutta ja tuotantomenetelmiä
  • kehitetään kaupallistamis- ja kansainvälistymisosaamista ja edistetään uuden teknologian käyttöönottoa
  • kehitetään digitaalista osaamista, digitaalista liiketoimintaa, tuottavuutta, tekoälyn hyödyntämistä sekä kyberturvallisuutta liiketoiminnan eri vaiheissa
  • kehitetään liiketoimintamalleja ja ansaintamalleja osana arvoverkostoja sekä yritysekosysteemejä.

Hankkeiden tukitasot

Yritysten kehittämishankkeissa tukitaso voi olla kehittämistoimenpiteissä enintään 50 % ja investoinneissa yrityskoosta, tukialueesta ja hankkeen sisällöstä riippuen 10 % - 35 % hyväksyttävistä kustannuksista.

 

ELY-keskus avaa Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus (EAKR) haun 26.2.2021-31.5.2021

Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille hankkeisiin, joiden tarkoituksena on yritysten toimintaympäristön tai yritystoiminnan kehittymisedellytysten parantaminen. Pandemia mahdollistaa monien muuttumattomiksi luultujen käytänteiden uudelleenarvioinnin ja koronakriisin aikana pakosta omaksuttujen uusien toimintatapojen jatkojalostamisen ja pysyvämmän hyödyntämisen yritysten liiketoiminnassa. Rahoitusta suunnataan erityisesti TKI-toimintaa mahdollistaviin ja tukeviin hankkeisiin. Toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntämisen edellytyksenä on se, että pk-yritykset voivat hyödyntää hankkeessa syntyviä tuotoksia laajasti. ELY-keskus voi rahoittaa hanketta toimintaympäristön kehittämisavustuksella, kun hankkeessa toteutetaan alla mainittuja sisältöjä.

Mitä rahoitettavissa hankkeissa kehitetään?

  • kehitetään teolliseen digitalisaatioon, vihreään kasvuun, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä kestävään teknologiaan ja kiertotalouteen liittyvää elinkeino- ja osaamislähtöisiä ratkaisuja, käytänteitä, toimintamalleja ja testialustoja
  • kehitetään yritysten digitalisaatiota ja tuotteiden, palveluprosessien ja palveluiden osaamista ja testialustoja erityisesti koronapandemiasta toipumisen näkökulmasta
  • kehitetään elinkaariajatteluun ja systeemiseen muutokseen liittyvää osaamista, liiketoimintaa ja testialustoja.

Hankkeiden tukitasot

Yrityksen toimintaympäristön kehittämishankkeessa tukitaso voi olla enintään 80 % ja investointien osalta 45 %.

Hakemusten toimitustapa

Käytössä on sähköinen haku. Toimintaympäristö kehittämisavustuksen sähköinen hakemuslomake aukeaa 8.3.2021 aluehallinnon asiointipalvelussa.

Toimitusosoite

Hakemukset tulee jättää viimeistään 31.5.2021 sähköiseen järjestelmään aluehallinnon asiointipalvelussa, osoitteessa:  Palvelut – Aluehallinnon asiointipalvelu (sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/palvelut)

Lisätiedot

Hankkeen valmisteluvaiheessa hakijoiden tulee olla yhteydessä yritysasiantuntijoihimme ja tutustua toteutettuun hanketoimintaan.

ELY-keskusten nettisivut ja rahoitusstrategiat


REACT-EU lisämäärärahojen myöntämisen ehtona on, että valtioneuvosto hyväksyy ohjelmamuutoksen. Lisäksi ehtona on, että eduskunta hyväksyy REACT-EU-rahoituksen vuoden 2021 lisätalousarvion ja valtioneuvosto tekee päätöksen varojen jakamisesta alueille.


Vuosi 2020 oli Itä-Suomessa suurten hankemäärien ja vaikuttavien hankkeiden vuosi

Vuosi 2020 oli monella tapaa poikkeuksellinen. ELY-keskus käsitteli vuonna 2020 ennätysmäärän yritysten hakemuksia ja rahoitti koronaviruspandemian vuoksi vaikeuksiin joutuneiden itäsuomalaisten yritysten analyysejä ja kehittämistoimenpiteitä. Yritysten elinvoimaisuuden tukemiseen ja kehittämiseen ELY-keskus myönsi rahoitusta ja tukea monista eri rahoituskanavista. Kehittämishankkeita rahoitettiin Euroopan sosiaali- ja aluekehitysrahastoista ja Euroopan sosiaalirahaston rahoituksessa otettiin vuonna 2020 huomioon koronan aiheuttamat voimakkaat vaikutukset ihmisiin ja yritysten liiketoimintaan.

ELY-keskuksen myötämän rahoituksen määrät ja vaikutukset alueittain

Etelä-Savo

ELY-keskus sijoitti Etelä-Savon kehitykseen 48,3 miljoonaa euroa vuonna 2020. ELY-keskus rahoitti koronaviruspandemian vuoksi vaikeuksiin joutuneiden eteläsavolaisten yritysten analyysejä ja kehittämistoimenpiteitä noin 10,3 miljoonalla eurolla, pk-yritysten kehittämis- ja investointihankkeita 15,3 miljoonalla eurolla, pk-yritysten kehittämispalveluita 1,2 miljoonalla eurolla, osaamisen kehittämistä 1,1 miljoonalla eurolla ja palkkatukea myönnettiin 2 miljoonaa euroa. Lisäksi starttirahaa myönnettiin miljoona euroa. Pk-yritysten kilpailukykyyn ja yrittäjyyteen panostettiin yhteensä 30,8 miljoonaa euroa.

Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) rahoitettiin kehittämishankkeita 11,7 miljoonalla eurolla (69 kpl) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) kehittämishankkeita rahoitettiin 3,5 miljoonalla eurolla (12 kpl). Maaseudun hanketukea ELY-keskus myönsi 2,25 miljoonaa euroa.

Pohjois-Savo

Yrityksen kehittämisavustuksia yritysten kehittämiseen ja kasvuun myönnettiin Euroopan Aluekehitysrahastosta (EAKR) yhteensä 64 yritykselle 13 miljoonaa euroa. Yrityshankkeita toteutettiin eniten maakunnan tärkeimmillä toimialoilla eli kone- ja energiateknologiassa 27 hanketta, yhteensä 8 miljoonaa euroa, puun- ja biojalostuksessa seitsemän hanketta, reilu miljoonaa euroa ja terveys- ja hyvinvointiteknologiassa 10 kappaletta, yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Varkauteen rahoitettiin matkailuun liittyvä yritysten toimintaympäristön kehittämisavustushanke 200 800 eurolla.

Maaseudun yritystukea myönnettiin viime vuonna reilut 5,7 miljoonaa euroa, joista suurin osa suuntautui elintarvike- ja palvelualan yrityksiin. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 45 ja niiden myötä työpaikkoja odotetaan syntyvän yli 70 henkilölle. Maaseudun hanketukea myönnettiin yhteensä 1,3 miljoonaa euroa kahdeksaan hankkeeseen.

Pohjois-Karjala

ELY-keskus myönsi vuonna 2020 Pohjois-Karjalan alueen yrityksille 20,1 miljoonaa euroa kehittämisrahoitusta. Noin 9,5 miljoonaa euroa rahoitettiin rakennerahasto-ohjelmasta (EAKR) yrityksen kehittämisavustuksina, noin 5,6 miljoonaa euroa maaseutuohjelmasta ja 1,2 miljoonaa euroa yrityksen kehittämispalveluihin kansallisella rahoituksella. Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettiin yrityksiä 1,7 miljoonalla eurolla. Maaseudun hanketukea ELY-keskus myönsi 2,1 miljoonaa euroa.

Linkit vuoden 2020 ELY-keskusten rahoituksen tiedotteisiin:

 

  Yrityksen kehittämisavustuksen vaikutukset Itä-Suomessa: 156 milj. € kehittämisinvestoinnit, 322 milj. € uutta liikevaihtoa, 1354 uutta työpaikkaa ja 200 milj. € viennin osuus liikevaihdon kasvusta.

 

 


Pohjois-Savon energiaklusterille rakennettu Varkaudessa vahva pohja kansainvälistymiseen

Varkaudessa on kehitetty määrätietoisesti energiatekniikan toimintaa EU:n ohjelmakaudelta 2007–2013 saakka pyrkien vastaamaan energia-alan yritysten tarpeisiin. Energiatekniikan AMK- insinöörikoulutus aloitettiin Savoniassa syksyllä 2010. Koulutuksella on turvattu Varkauden teollisuuden tarpeet. Yritysten tutkimus- ja kehittämistarpeisiin vastattiin suunnittelemalla ja rakentamalla Varkauden kampukselle Energiatutkimuskeskus. Pohjois-Savon liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto ovat olleet tutkimuskeskusympäristön laitteistojen rahoittamisessa mukana huomattavalla panostuksella. Ohjelmakauden 2014 – 2020 hankerahoituksella toteutettiin leijupetikattila- ja bioöljyjen poltin- ja polttotestaus- sekä materiaalintestausympäristöjen rakentaminen.

EU-ohjelmakauden 2014–2020 alussa viimeisteltiin ja modifioitiin tutkimusympäristöjen prosesseihin, putkistoihin, sähköistykseen ja asennukseen liittyviä asioita KOLA- ja PYREUS-hankkeissa.

Varkauden energiatutkimuksen koelaitos, putkistoja ja laitteita.

Pohjois-Savon energiatekniikan TKI-ekosysteemin kehittäminen, EnEko 2020 1.11.2019–31.10.2021

Hankkeessa muodostetaan Pohjois-Savon alueelle laaja-alainen energia-alan teollisen mittakaavan TKI-ympäristökokonaisuus, jolla on valmiudet ja kyvykkyys testata ja kehittää uusia innovaatioita energia-alalla. Kesäkuussa 2020 perustettiin hankkeen ohjausryhmän päätöksellä ja yritysten tuella Pohjois-Savon energiaklusteri (www.energyclusternorthsavo.fi).

Kuvassa neljä henkilöä: Markku Huhtinen, Laura Leppänen, Katja Niiranen ja Marko Luokkanen.
Kuvassa vas. Markku Huhtinen/Savonia-ammattikorkeakoulu, Laura Leppänen ja Katja Niiranen Navitas Kehitys Oy:stä sekä energiaklusterin puheenjohtaja Marko Luokkanen Andritz Oy.
 

Mukana olevat yritykset: Andritz Oy, FamiFarm Oy, Fescon Oy, Fortum Power and Heat Oy, Fortum Waste Solutions Oy, Umicore Finland Oy, Gasmet Technologies Oy, Högfors GST, KPA Unicon Oy, Riikinvoima Oy, Savon Automaatio Oy, Savon Voima Oy, SMA Mineral Oy, Stora Enso Oyj, Sumitomo SHI FW Energia, Varkauden aluelämpö Oy, Valoisa Wood Oy.

Toteuttajat:

  • Savonia-ammattikorkeakoulu (hallinnoija)
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Navitas Kehitys Oy.

Kustannusarvio 450.000 euroa (70 % EAKR-tuki Pohjois-Savon liitolta).

Pohjois-Savon energiatekniikan TKI-ekosysteemin kehittämisen investoinnit 1.1.2020 – 31.12.2021

Hankkeessa kehitetään ja monipuolistetaan Pohjois-Savon energiatekniikan TKI-ekosysteemiä tulevan energia-alan murroksen kestäväksi siten, että Pohjois-Savon tärkein toimiala (kone- ja energiateollisuus) säilyttää asemansa ja vahvistuu kansainvälisillä markkinoilla. Tärkeimmät hankinnat tähän mennessä ovat tuhkankäsittelyjärjestelmä- ja oksidaatiolaitteistot.

Toteuttajat:

  • Savonia-ammattikorkeakoulu (hallinnoija) ja
  • Itä-Suomen yliopisto.

Kustannusarvio 550.000 euroa (70 % EAKR-tuki Pohjois-Savon liitolta).

Varkauden alue kehittyy vauhdilla. Imagon muuttaminen hiipuvasta teollisuuskaupungista modernin teknologia-alan keskittymäksi on käynnissä. Energiaklusterin perustaminen on todettu tärkeäksi ja sen odotetaan hyödyttävän alueen ja alan yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden paikallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjois-Savon energiaklusteri hakee eurooppalaista klusteristatusta ja sitä on tarkoitus kehittää osana ECCP-verkostoa (European Cluster Collaboration Platform). Klusterit ovat entistä tärkeämmässä roolissa EU:n suoran rahoituksen ohjaamisessa yrityksille. Energiatutkimuskeskus tukee osaltaan Pohjois-Savon energiaklusterin toimintaa.

Lisätietoja:

  • Koulutuspäällikkö Markku Huhtinen, Savonia-ammattikorkeakoulu, +358447856763, markku.huhtinen(at)savonia.fi
  • Tki-asiantuntija Petteri Heino, Savonia-ammattikorkeakoulu, +358447856759, petteri.heino(at)savonia.fi

 


Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026

Savonlinna on Itä-Suomen maakuntien ja keskuskaupunkien yhteinen ehdokas Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Saimaa-ilmiön synty ja lähtöasetelma ovat ilmiömäisiä ja ainutlaatuisia. Euroopan kulttuuripääkaupunki -ohjelman historiassa on todennäköisesti ensimmäinen kerta, kun alueen isot kaupungit tukevat kaikkein pienintä kaupunkia kulttuuripääkaupungiksi.

Elvyttämis-, elävöittämis- ja imagohanke tähtäsi taloudelliseen hyötyyn

Kulttuuripääkaupunki hakua ja sen vaatimaa yhteistyötä varten käynnistettiin Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hanke. Kyse ei ollut vain kulttuuripääkaupunki hakuun osallistumisesta ja siihen liittyvän hakukirjan valmistelusta, vaan kyseessä oli elvyttämis-, elävöittämis- ja imagohanke, joka tähtäsi taloudelliseen hyötyyn. Voisiko Saimaa ilmiö ja Järvi-Suomen tarina – veden voimalla, yhdistävillä silloilla ja itäisellä ilolla – olla uusi vaihde, yhteinen kunnianhimoinen suunta ja uusi normaali Savonlinnan ja koko Itä-Suomen yhteiselle elinvoimatyölle ja kestävälle kasvulle, joka tähtää yhä laajenevaan kansainväliseen yhteistyöhön?

Tavoitteena oli synnyttää pysyvää muutosta ja nostaa kulttuuri uudelle tasolle alueen elinvoimatekijänä ja kehittämisessä. Hankkeen merkitys ja vaikutukset ymmärrettiin laajalti Itä-Suomessa. Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi -hanke oli alusta alkaen neljän maakunnan, Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan ja niiden pääkaupunkien, Mikkelin, Lappeenrannan, Kuopion ja Joensuun, sekä Savonlinnan yhteinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä koko alueen ylimaakunnallista yhteistyötä ja tukea kulttuurista kestävyyttä.

Hankkeessa toteutettiin kolme toimenpidekokonaisuutta:

  1. Valmistelutiimin verkostomainen toiminta
  2. Kulttuuri alueiden strategisessa kehittämisessä
  3. Kansalliseen kulttuuripääkaupunkikilpailuun valmistautuminen.

Nämä toimenpidekokonaisuudet sisälsivät työpajoja alueen asukkaille, kulttuurikentän toimijoille ja sidosryhmille, verkostotapaamisia, tiedotustilaisuuksia, hakukirjan valmistamisen, Savonlinnan kulttuuristrategian ja uuden itäsuomalaisen yhteistyöstrategian kilpailuttamisen, useiden ostopalveluiden kilpailutuksia, visuaalisen ilmeen ja viestinnän materiaalin kokoamisen, taloudellisten suunnitelmien tekemistä sekä kulttuuripääkaupunkihaun kansallisen esivalinnan esittelytilaisuuteen valmistautumista.
 

Ihmisiä veneen keulassa ja etummaisella henkilöllä sinistä savua puhaltava soihtu kädessä.
Kuva: Saimaa ilmiö. Kuva Saimaa ilmiö -verkkosivun materiaalipankki.
 

Hankkeen tulokset

Hankkeen tuloksen syntyi:

  1. Tausta-aineistoja ja selvityksiä, jotka luovat pohjaa kulttuuripääkaupunkivuoden hakemukselle
  2. Hakemus, hakukirja, jolla Savonlinna ja Itä-Suomen alue voi osallistua kulttuuripääkaupunkivuoden kansalliseen kilpailuun
  3. Itäsuomalainen kulttuuritoimijoidenyhteistoimintaverkosto. Verkoston toiminta konkretisoituu yhteiseen kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 suunnitelmaan ja ohjelmasisältöihin.

Onnistunut valmistelutyö ja yhteinen uurastus palkittiin, kun Savonlinnan jatkopaikka kansallisessa kulttuuripääkaupunkikilpailussa varmistui kesäkuussa 2020. Hanke on nostanut kulttuurin roolin ja aseman tärkeäksi osaksi aluekehittämistä erityisesti veto- ja elinvoiman näkökulmista. Tuloksena on syntynyt Saimaan alueelle uudenlainen yhteisöllinen toimintatapa ja kulttuurisesti kestävä verkosto, joka jatkaa merkityksellistä ja menestyksellistä toimintaa.
 

Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 

Hankkeen toteuttaja:  Etelä-Savon maakuntaliitto 

Toimintalinja 2.  Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 
Erityistavoite 4.1.  Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 
Toteutusaika:  1.3.2019-31.10.2020 
Rahoittava viranomainen:  Etelä-Savon maakuntaliitto  

Kokonaisbudjetti:  450 000 € 
Tuen määrä:  315 000 €

 

Hankkeen verkkosivut: Saimaa ilmiö, Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 (saimaailmio2026.fi)

Teksti:
Laura Kuismala, Etelä-Savon maakuntaliitto

 


Uusi EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma kuultavaksi helmikuussa

EU:n uuden ohjelmakauden 2021–2027 Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaluonnos Uudistuva ja osaava Suomi on tulossa julkisesti kuultavaksi helmikuussa. Ohjelmaa on valmisteltu tiiviisti jo pari vuotta. Mutta samaan aikaan maailma on muuttunut, minkä takia ohjelman valmistuminen on viivästynyt. Myöskään lopullisesta rahoituksenjaosta ei ole vielä selvyyttä.  

Kestävän kasvun mahdollisuuksia parannetaan

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimintalinjoilla tuetaan innovaatioita ja TKI-verkostoja, jotta aluetalous uudistuu ilmastokestävällä tavalla. Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn tukeminen on mukana, kuten aiemminkin. Uutena erityisenä tukikohteena on digitalisaation kehittäminen.  Tähän Innovatiivinen Suomi -toimintalinjaan tullaan suuntaamaan 60 prosenttia EAKR-rahoituksesta. Siihen sisältyvien hankkeiden on toteutettava maakuntien älykkään erikoistumisen strategioita, jotka tarkistetaan uusien maakuntaohjelmien laatimisen yhteydessä. Aivan uutena toimintalinjanaan on hiilineutraalisuuden edistäminen, mikä kertoo EU:n vahvasta panostuksesta vihreään siirtymään.

Liikenteen pullonkauloja poistetaan

Itä- ja Pohjois-Suomessa on tervehditty tyytyväisyydellä komission ilmoitusta siitä, että yritystoimintaa tukevia pienimuotoisia liikenne- ja infrastruktuurihankkeita on mahdollista toteuttaa omassa toimintalinjassaan. Tosin sen rahoitus on vain 10 prosenttia EAKR:n kokonaisuudesta, joten hankkeissa tähdättäneen liikennehankkeiden suunnittelu- ja valmiusasteen nostamiseen ja pienehköihin infrainvestointeihin. Hankkeet eivät enää vaadi yritysten päätukitoimea, vaikkakin niiden tulee tukea pk-yritysten toimintaympäristön kehittämistä. Hankaluutena on, että hankkeet tulisi nimetä etukäteen. Tästä käydään paraikaa keskustelua komission kanssa. Emmehän kuitenkaan elä suunnitelmataloudessa.

Osaamista lisätään

Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) toimintalinjalla tuetaan työllisyyttä, osaamisen kehittämistä ja osallistamisen vahvistamista. Lisäksi ESR-toimin torjutaan aineellista puutetta ruoka-avulla. Euroopan tasolla korona-aikana uudeksi kohderyhmäksi ovat tulleet köyhyydestä kärsivät lapsiperheet. Lisäksi ohjelman valmistumista on viivästyttänyt viime metreillä pakolliseksi toimintalinjaksi määrätty sosiaalisten innovaatioiden kehittäminen. Aiemmassa versiossa tämäkin tärkeä asia oli kirjoitettu sisään muihin toimintalinjoihin.

Turpeen poltosta luopumista kompensoidaan

Aivan uutena asiana ohjelma sisältää Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimet (JTF =Just Transition Fund). Rahasto tukee alueita, joissa turpeen energiapolton vähentäminen aiheuttaa negatiivisia aluetaloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Suomessa kohteena on 14 maakuntaa, mukana on myös koko Itä- ja Pohjois-Suomi. JTF-toimintalinja tulee mukaan ohjelmanmuutoksen kautta, koska se ei ehdi valmiiksi ennen ohjelman hyväksyntää.

Syksyllä aloitetaan

Ohjelma sisältää myös kestävää kaupunkikehittämistä koskevan osion, jossa ovat mukana yliopisto- ja yliopistokeskuskaupungit.

Sähköinen asiointi säilyy ja uutuutena myös yritystuet siirtyvät EURA-järjestelmän piiriin.

Uusi ohjelma käynnistyy 1.9. 2021 sillä edellytyksellä, että se on komissiossa hyväksytty ja rahanjaossa on päästy ratkaisuihin. Kuten EU-maailmassa olemme oppineet, mitään ei ole päätetty ennen kuin kaikesta on päätetty.

Teksti:
Eira Varis, aluekehityspäällikkö, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

 


Itä- ja Pohjois-Suomen tutkimus- ja kehittämispalvelut koottu yhteen yritysten kasvun tukemiseksi

Kokosimme ELMO-yhteistyöryhmän voimin tietoa Itä- ja Pohjois-Suomen alueen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluista ELMO-verkkosivustolle. Sivustolla kuvataan yli 40 palveluntarjoajaa eli ns. innovaatioalustaa. Sivuston tarkoituksena on välittää tietoa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluista sekä toisille palveluntarjoajille että yrityksille yli maakuntarajojen.

Pyrimme siihen, että alustojen palvelut olisivat helpommin yritysten löydettävissä. Uskomme, että sivuston avulla myös palveluntarjoajat löytävät toisensa ja voivat hyötyä keskinäisestä vuorovaikutuksesta, kertoo Itä- ja Pohjois-Suomen ELMO-yhteistyöverkoston vetäjä Ilari Havukainen.

Verkkosivustolle kootut innovaatioalustat ovat yritysten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä tukevia palveluja, jotka tarjoavat ympäristön muun muassa erilaisten kokeilujen ja testien läpiviemiseksi sekä prototyyppien kehittämiseksi. Mukana on esimerkiksi laboratorioita, oppimisympäristöjä, studioita, simulaatioympäristöjä, asiantuntijapalveluita ja näiden yhdistelmiä. Useimmat alustat sijaitsevat fyysisesti oppilaitoksissa tai tutkimuslaitoksissa.

Sivustolla julkaistut palvelut valittiin Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen älykkään erikoistumisen strategian perusteella. Vuonna 2019 julkaistu strategia keskittyy tukemaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteisiä osaamisaloja.

Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on rahoitettu systemaattisesti innovaatioalustojen rakentamista yli kymmenen vuoden ajan. Lähtökohtana on ollut uuden yritystoiminnan luominen sekä pk-yritysten tukeminen uusien tai paranneltujen tuotteiden, prosessien ja palveluiden tuottamisessa.

Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisiä keinoja globaalissa kilpailussa menestymiseen ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ovat alueellisten innovaatioalustojen verkottuminen sekä alustojen tunnettuuden lisääminen. Innovaatioalustat mahdollistavat myös uudenlaisten innovaatiokumppanuuksien ja -yhteyksien kehittymisen esimerkiksi julkisten ja yksityisten toimijoiden välille. Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyön tavoitteena on jatkossa levittää tietoa innovaatioalustoista myös Suomen ulkopuolelle uusien EU-kumppaneiden löytämiseksi.

Lisätietoja: Ilari Havukainen, p. 040 621 6116, ilari.havukainen(at)elmoenf.eu

Teksti julkaistu alunperin Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinot murroksessa -verkkosivustolla.

 


Pohjois-Savon elintarvikeketjun parhaat palat näkyvät uudella videolla

Pohjois-Savo voi ylpeillä elintarvikeosaamisellaan. Verkostotoiminnasta kasvua Pohjois-Savoon (VERKA) -hanke on tuottanut kansainvälisille markkinoille videon, jossa esitellään elintarvikeketjumme parhaat palat: laadukkaat raaka-aineet, läpinäkyvyys, digitaalisuus, t&k, kuluttajatutkimus ja koulutus.

Lue lisää ja katso video: Pohjois-Savon elintarvikeketjun parhaat palat näkyvät uudella videolla (pohjois-savon liitto.fi)

 

 


Oppimisympäristöjen kehittäminen yhteistyössä yrittäjien kanssa, Itä-Suomen yliopiston hankekokonaisuus

Oppimisympäristöjen kehittäminen on ollut osa Itä-Suomen yliopiston strategista toimintaa ja erilaisiin oppimisympäristöihin liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä on tehty systemaattisesti useita vuosia. Kertynyttä osaamista on haluttu lähteä viemään eteenpäin maakunnan koulutusorganisaatioiden ja paikallisten yrittäjien yhteistyönä. 

Tavoitteena on ollut lisätä osaamista oppimisympäristöjen suunnittelusta, mutta ennen kaikkea rohkaista yrittäjiä ja eri koulutusorganisaatioita yhteistyöhön ja oman osaamisen hyödyntämiseen.

Kehittämiskohteina ovat olleet varhaiskasvatuksen, peruskoulujen, lukioiden sekä yliopistojen fyysiset oppimisympäristöt eri näkökulmista.
 

Yrittäjä Hannu Partanen Pilke-päiväkodin lasten kanssa.
Yrittäjä Hannu Partanen Pilke-päiväkodin lasten kanssa.
 

Yhteistyötä on tehty erityisesti varhaiskasvatuksessa eri toimijoiden kanssa. Työtä on tehty lasten tutkimushuoneiden kehittämiseksi sekä lasten yhteiskuntatietoisuuden kehittämiseksi eri ammatteihin tutustumalla. Äänimaisemien kehittäminen on ollut myös ajankohtaista. Esimerkiksi Yrittäjä Hanna Nuutinen HanhiDesignista valmisti ja ripusti sirkushahmoja esittäviä akustiikkalevyjä Marjalan päiväkodin esiopetustilaan akustiikan parantamiseksi. 
 

HanhiDesign-yrityksen tekemät sirkuseläin-akustiikkalevyt Marjalan päiväkodissa.
HanhiDesign-yrityksen tekemät sirkuseläin-akustiikkalevyt Marjalan päiväkodissa.
 

Hankkeissa yrittäjät ovat saaneet tietoa tuotteidensa käytettävyydestä sekä tietoa ja ideoita kehitystyöhön. Hankkeen tavoitteena on ollut myös lisätä pienyrittäjien näkyvyyttä maakunnassa.  

Joustavien oppimisympäristöjen kehittämishankkeessa on ollut mukana yhteensä noin 20 yritystä, joiden kanssa on toteutettu seitsemän oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvää pilottia maakunnan koulutusorganisaatioissa. Lisäksi kehittämisyhteistyötä on tehty neljän muun maakunnassa toimivan hankkeen kanssa. Kehittämistyö jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka.  

Joustavien oppimisympäristöjen kehittäminen EAKR-hankkeessa toteutetut pilotit vuosina 2018–2020

  • Seksuaalikasvatuskoulutus Itä-Suomen yliopiston opettajaopiskelijoille yhteistyössä Kasvukarusellin kanssa. 
  • Talvipuutarhan ja tutkimushuoneen rakentaminen päiväkotiin yhteistyössä puutarha Auringon tähti kanssa. 
  • Lapset ammateissa yhteistyössä Joensuun tiedekasvatuspalvelut ja Tiedekasvatus Hannu Partanen kanssa. 
  • Alakoulun äänimaiseman suunnittelu yhteistyössä SF-Sound Oy kanssa. 
  • Metsähuoneen toteutus päiväkotiin yhteistyössä artesaani Tuija-Inkeri Laatikainen Decoradora. 
  • Hyvän tahdon tarina -kirja yhteistyössä kirjailija Esko-Pekka Tiitisen kanssa 
  • Kierrätyskäynti yhteistyössä Puhas Oy kanssa. 

Teksti ja kuvat: Sari Havu-Nuutinen, hankkeen vastuullinen johtaja, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Itä-Suomen yliopisto.

Linkki Yritystä oppimisympäristöihin -verkkosivulle: Yritystä oppimisympäristöihin (https://sites.uef.fi/yritystaoppimisymparistoihin/)

Linkki hankkeen kuvaukseen Eura2014-tietopalvelussa: Joustavien oppimisympäristöjen suunnittelu ja kehittäminen (www.eura2014.fi)

 


Hae hankkeellesi rahoitusta!

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta voi hakea jatkuvasti ilman määräaikoja. Hankehakuja koskevat tiedot löytyvät rakennerahastot.fi Itä-Suomi -verkkosivulla julkaistavista hakukuulutuksista (linkki alla). 

Hankkeen valmisteluvaiheessa on tärkeää olla yhteydessä rahoittajien asiantuntijoihin. Itä-Suomen rahoittajaviranomaiset yhteystietoineen löydät alla olevasta linkistä.    

Yritysrahoitus 

ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustuksella ja yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustuksella on jatkuva haku ilman määräaikoja. Linkki yritysrahoituksen verkkosivulle alla. 

Kaikki hakuajat 

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat. Linkki hakuaikoihin alla.  

Linkit hakukuulutuksiin ja hakusivuihin rakennerahastot.fi:ssä:  

 

 


Näytetään tulokset 1 - 10 / 160
Merkintöjä per sivu 10
jostakin 16