Uutiset

Pohjois-Karjalan Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kevätkokouksessa käsiteltiin isoja hankehakemuksia

Pohjois-Karjalan Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) antoi kevätkokouksessaan puoltavan lausunnon yhdeksälle hankkeelle, jotka hakivat rahoitusta EU:n Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.

Luotsi-hanke

Luotsi-hanke edistää nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Taustalla on huoli Joensuun työttömyystilanteesta ja työttömyyden pitkittymisestä. Hankkeessa luodaan monitoimijainen palvelualusta, joka tarjoaa ohjausta, valmennusta ja tarkoituksen mukaisia palveluita kaikenikäisille sekä kiinnittää työnantajien palvelut alustan yhteyteen.

Hankkeeseen rekrytoidaan yksilövalmentajia, jotka toimivat asiakkaiden henkilökohtaisena tukena työllistymisprosessissa. Hankkeessa hyödynnetään nuorille suunnatun Ohjaamo-toiminnan hyviä kokemuksia eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä sekä palvelujen tarjoamisesta asiakkaalle matalalla kynnyksellä.

Luotsi-hanketta on valmisteltu yhteistyössä Joensuun kaupungin, TE-toimiston, ELY-keskuksen, SiunSoten, KELA:n ja Business Joensuun kanssa. Hankkeen kokonaiskustannus on 7.965.000 euroa, josta ESR:n ja valtion rahoitusta 6.372.000 euroa.

Kohti työtä ja koulutusta

Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden toimintalinjaan kuuluva hanke Kohti työtä ja koulutusta hankkeessa pilotoidaan moniammatillista ohjaamo-tyyppistä toimintamallia nuorille ja aikuisille sekä koulutetaan toimijoita yhteisen ohjaus- ja arviointityövälineen käyttöön.

Hanketta on valmisteltu yhteistyönä Lieksan kaupungin, Juuan kunnan ja TE-toimiston kanssa. Hankkeella tavoitellaan selkeää työttömyyden ja etenkin pitkäaikaistyöttömyyden laskua Lieksassa ja Juuassa. Hankkeen kokonaiskustannus on 1.468.000 euroa, josta ESR:n ja valtion rahoitusosuus on 1.175.000 euroa.

Green Park yrityspuiston liikenneverkon rakentaminen

Hankkeessa kehitetään Penttilän kaupunginosaan sijoittuvan Green Park yrityspuiston liikenneyhteyksiä. Liikenteessä hyödynnetään älykkäitä ja energiatehokkaita ratkaisuja ja luodaan hyvät mahdollisuudet esimerkiksi työmatkapyöräilyyn. Green Park -yrityspuiston toteutuessa alueelle tulisi kokonaisuudessaan noin 400 uutta työpaikkaa, mikä ei ole mahdollista ilman alueen liikenneverkon parantamista.

Hankkeen kokonaiskustannus on 1.914.000 euroa, josta EAKR:n ja valtion rahoituksen osuus on 957.000 euroa.

Taitojen opetus 2020 – digitaalinen opetusteknologia operaattoriammateissa (EAKR) ja
Taitojen opetus 2020 operaattoriammateissa (ESR)

Tavoitteena on kehittää ja rakentaa digitaalista opetusteknologiaa Riverian operaattorikoulutuksiin metsä-, maarakennus- ja kaivosalalla. Hankekokonaisuudella laajennetaan aiemmin Riverian Valtimon yksikön kehittämishankkeissa karttunut osaaminen maarakennus- ja kaivosaloille sekä syvennetään digitaalisen teknologian käyttöä ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeessa kehitetään ja tuotteistaan Riverian operaattoriammatteihin valmistavia koulutuspalveluja ja yhtenäistetään oppimisympäristöjen mittaus- ja analysointiominaisuuksia. Kehitettävä yksilöllinen opetus edistää opiskelijan yksittäisiin oppimistarpeisiin vastaamista ja tehostaa koulutuksen tulosta.

Hankeparin kokonaiskustannukset ovat 1.953.500 euroa, josta EU:n ja valtion rahoitusta 1.367.000 euroa.

Älykäs ja vähähiilinen biokortteli

Hankkeella edistetään Nurmeksen Vihreän teollisuuden alueen älykkyyttä ja vähähiilisyyttä. Aluetta on aiemmin rahoitettu hankkeella, jonka tuloksena valmistui bioteollisuusalueen logistiikkaratkaisu ratapihoineen syksyllä 2018. Logistiikkaratkaisu mukaan lukien vihreän teollisuuden alueelle on nyt investoitu n. 12 miljoonaa euroa ja yhteensä yhdeksän yrityksen infra parani hankkeen ansiosta.

Hanke parantaa liiketoimintaedellytyksiä Nurmeksen bioteollisuusalueella ja yritysten väliset teolliset symbioosit lisäävät resurssiviisautta ja vähentävät logistiikkakustannuksia ja tätä kautta lisäävät alueen toimintojen vähähiilisyyttä.

Hankkeen kokonaiskustannus on 1.230.000 euroa, josta EAKR:n ja valtion rahoitus on 957.000.

Laajenevat toimintaympäristöt ja tuki varhaiskasvatuksessa

Hankkeessa haetaan yritysten, varhaiskasvatuksen, yliopiston sekä Siun Soten yhteistyönä vastauksia siihen, miten varhaiskasvatuksen toimintaympäristöjä voitaisiin kehittää ja teknologioita hyödyntää oppimisen tukena sekä varhaisen puuttumisen välineenä.

Älykkäät vaahdotuskennot

Geologian tutkimuskeskuksen Mintec Outokummun toimipaikan investointihankkeessa hankintaan uuden sukupolven vaahdotuskennot osaksi koetehtaan tutkimus- ja kehitysympäristöä. Investointi vastaa tulevaisuuden tutkimus- ja kehitystarpeisiin, lisää GTK:n osaamista sekä vankistaa sen asemaa alan huippuosaajana. Pohjois-Karjalan ja koko Suomen kaivosteollisuuden kannalta hankittavalla laitteistolla on iso merkitys tässä kehitystyössä.

Grow with Joe -kasvuvalmennus

Business Joensuun hankkeessa kehitetään uutta palvelumallia, jota pilotoidaan laajalla yritysjoukolla. Hankkeen aikana elinkeinoyhtiö siirtyy yrityskohtaisista interventioista kohti yritysryhmäkohtaisempaa systemaattista ja analysoivampaa intensiivivalmennusta. Hankkeessa kokeillaan erilaisia palvelun toteuttamistapoja palvelumuotoilun ja asiakaspalautteen avulla. Onnistuessaan hankkeella on myönteisiä vaikutuksia aluetalouden kehitykseen ja seudun elinvoimaisuuden paranemiseen.

Lisätietoja:

EU-ohjelmapäällikkö Tuija Astikainen, Pohjois-Karjalan liitto, p. 040 542 6642, tuija.astikainen(at)pohjois-karjala.fi


ELY-keskuksen rahoituskampanjan tulos - Yritykset uskovat tulevaan, kehittävät ja investoivat

ELY-keskus haki toukokuun lopussa päättyneellä kampanjalla voimakkaasti kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevien itäsuomalaisten pk-yritysten kehittämis- ja investointihankkeita rahoitettavaksi. Kampanja tavoitti ennätysmäärän yrityksiä, yli 120 yritystä lähestyi ELY-keskusta kehittämisideallaan. Yritysten kehittämis- ja investointihalukkuus Itä-Suomessa näyttää olevan edelleen hyvällä tasolla ja se antaa uskoa myönteisen talouskehityksen jatkumiselle ja työllisyyden paranemiselle.

Kampanjan aikana maaliskuusta toukokuun loppuun saapuneisiin hakemuksiin ELY-keskus varautui sijoittamaan 15 miljoonaa euroa.

Runsaasti kehittämis- ja investointisuunnitelmia ja yritysten tietoisuus ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuuksista kasvoi

Kampanjan aikana yritykset esittivät yhteensä 122 hankeideaa ja rahoitushakemuksia saapui noin 15 miljoonan euron edestä. Osa yrittäjien esittämistä kehittämisideoista realisoituu viiveellä loppuvuoden aikana, joten rahoitushaku ylitti odotukset.

ELY-keskukseen yhteyttä ottaneet yrittäjät olivat tyytyväisiä helppoon yhteydenottotapaan ja ELY-keskuksen nopeaan palautteeseen hankeideasta. Asiakkailta saadun palautteen perusteella tietoisuus ELY-keskuksen yritysrahoituksen eri mahdollisuuksista kasvoi.

Kampanja toteutettiin digitaalisesti

ELY-keskus toteutti kampanjan sähköisesti Puhetta rahasta -sivustolla, jolla yrittäjät pystyivät jättämään lyhyen yhteydenottopyynnön ja esittelemään kehittämisideansa.  

ELY-keskus valmistelee uutta kampanjaa syksylle

Hyvästä asiakaspalautteesta rohkaistuneena ELY-keskus ryhtyy valmistelemaan uutta rahoituskampanjaa syksylle.

Yritykset voivat hakea rahoitusta kehittämiseen ja investointiin ELY-keskuksesta, aluehallinnon asiointipalvelusta osoitteessa https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi. Käytössä on jatkuva haku.

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 044 246 4670, kalevi.polonen(at)ely-keskus.fi

Linkit:


Itä-Suomen kevään 2019 hankehaun hedelmiä

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman toukokuun hankehaussa Itä-Suomessa jätettiin 71 hakemusta, joilla tukea haettiin lähes 28 miljoonaa euroa.

Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin yhdeksän EAKR-kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta 3 miljoonaa euroa. Kolme hakemuksista sopi teemaltaan älykkään erikoisen strategian ruokateemaan. Saimaan alueen ruokakulttuurin edistämiseen, valkotryffelien tunnistamisen ja käytettävyyden lisäämiseen ja maakunnan ruoka-alan kansainvälisen markkinointiosaamisen kehittämiseen haettiin tukea yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Tukea haettiin myös digitaalisten aineistojen laajemman saatavuuden ja hyödyntämismahdollisuuksien kehittämiseen, puukuitupohjaisen materiaalin kehittämiseen 3D-tulostukseen, maakunnan brändin vahvistamiseen mökkeilyseutuna ja Saimaan alueen jätevedenpuhdistamoiden kautta ympäristöön päätyvien haitta-aineiden tutkimiseen.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton jatkuvaan EAKR-hankehakuun jätettiin 15.2.–17.5.2019 välisenä aikana 12 rahoitushakemusta, joilla tukea haettiin yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Rahoitusta haettiin muun muassa ampumaurheilukeskuksen kehittämiseen, metsätalousalan osaamisen viennin edistämiseen, tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen, biotalousstrategian seurannan kehittämiseen, yrityksille suunnatun valmennuksen kehittämiseen, puurakentamisosaamisen vahvistamiseen sekä yritysten työvoiman saatavuuden parantamiseen.

Pohjois-Savon liittoon saapui 14 hakemusta. Tukea haettiin 7,8 miljoonan euron edestä hankkeisiin, joiden kokonaiskustannukset ovat 10,7 miljoonaa euroa. Hakuun jätettiin useita yli miljoonan euron hakemusta. Tukea haettiin lääkekehitykseen liittyvään kuvantamiseen ja kemialliseen analytiikkaan, Kuopion Savilahden alueen digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, liikenteellisten pullonkaulojen ratkaisemiseen sekä luolastoon sijoittuvan kasvituotannon sekä maatalouden maidontuotantoon liittyvien tki-ympäristöjen luomiseen. Tukea haettiin myös drone-osaamisen hyödyntämiseen, elintarvikkeiden säilyvyys- ja hitsaustekniikoiden soveltamiseen sekä maakunnan osaamisen kansainvälistymisen edistämiseen.

ELY-keskukseen jätettiin 36 hakemusta, joilla rahoitusta haettiin yhteensä 12,5 miljoonaa euroa. EAKR-hakemuksia oli kaksi kappaletta ja loput ESR-hakemuksia. Neljä hakemusta oli useamman maakunnan yhteisiä. Hakemukset kohdistuivat tällä kertaa tasaisesti kaikkiin tavoitteisiin; työllisyyteen, osaamisen kehittämiseen ja osallisuuden lisäämiseen. Hakemuksissa on paljon nostettu esiin ohjaamotyyppistä toimintaa, joilla tuodaan yksilöllisiä ohjauspalveluita helposti saataville.

Seuraava haku päättyy 30.9.2019

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman rahoitushaut (EAKR ja ESR) päättyvät 30.9.2019 sekä 14.2., 15.5. ja 2.10.2020, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuella on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 040 542 6140
EU-hankekoordinaattori Ulla-Riitta Pölönen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, p. 050 911 0355
Ohjelmapäällikkö Soile Juuti, Pohjois-Savon liitto, p. 044 7142637
Rahoituspäällikkö Timo Ollila, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 6695


”Alue- ja rakennepolitiikan painopiste pysyy Itä- ja Pohjois-Suomessa”

Keskustelu EU:n uudesta ohjelmakaudesta 2021–2027 on saanut vauhtia viimeisten kuukausien aikana. Viimeksi Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat toivat esiin huolensa ns. koheesiovarojen jaon tasapuolisuudesta.

Taustalla on Euroopan komission vuosi sitten toukokuussa julkaisema ehdotus koheesiopolitiikan tulevista linjauksista. Suomen kannalta siinä oli ilahduttavaa, että linjausten perusteella Suomi olisi saamassa koheesiopolitiikan määrärahoja vuosiksi 2021–2027 noin 1,6 miljardia euroa. Se olisi 100 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvalla kaudella.

Varkaudessa vierailleen työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtajan Johanna Oseniuksen mukaan on ennenaikaista spekuloida, kuinka koheesiovarojen alueellinen jako Suomessa tapahtuu. Mitään päätöksiä ei vielä ole, vaan jako tulee perustumaan puhtaasti kansalliseen poliittiseen ratkaisuun.

– Tässä vaiheessa kukaan ei voi tietää, miten rahoitukset jaetaan. Mistään ei ole toistaiseksi pääteltävissä, että Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitus nousisi tai laskisi. Minun mielestäni ei ole mitään erityisiä ennusmerkkejä siitä, että Itä- ja Pohjois-Suomen osuus olisi vähenemässä. Varsinkin kun samaan aikaan Suomen saanto olisi kasvamassa 100 miljoonaa euroa, Osenius kertoi Varkaudessa viime maanantaina (27.5.2019) pidetyssä Itä-Suomen EU-ohjelmavalmistelun sidosryhmätilaisuudessa.


Kuva: Maakuntajohtaja Marko Korhonen (vas.), aluekehitysjohtaja Johanna Osenius, aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa, Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston johtaja Kari Aalto ja neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola MMM:stä luottavat, että EU:n alue- ja rakennepolitiikka on joukkuepeliä.
 

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat esittäneet työ- ja elinkeinoministeriölle, että pk-yritysten pienimuotoisten investointihankkeiden tulisi jatkossakin sisältyä ohjelman tukikelpoisten toimenpiteiden piiriin. Näitä investointihankkeita olisivat nykyisen ohjelmakauden mukaiset pk-yritysten investointeihin ja saavutettavuuteen vaikuttavat pienet liikenneinfrastruktuurihankkeet sekä uutena laajakaistainfrastruktuurit sekä kasvua edistävät julkiset investoinnit.

Oseniuksen mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen esitys pk-yritysten toimintaympäristöjen tukemisesta huomioidaan neuvotteluissa komission kanssa.

– Varmasti se tulee jollakin tavalla mukaan, mutta ei ehkä ihan niin laajasti kuin sitä on ehdotettu. Erityisesti siinä olisi terävöittämisen paikka. Se tulee olemaan keskeinen neuvottelukysymys komission kanssa. Komissio näkee, että saavutettavuus on niin iso haaste Suomessa, että siihen ei pitäisi laittaa vähäisiä rakennerahastorahoja, vaan kysymykset pitäisi ratkoa kansallisesti.

Oseniuksen mielestä ratkaisu on löydettävissä.

– Vaikka komission kanta on se, että Suomen pitäisi keskittyä enemmän yritysten ja T&K-toiminnan kehittämiseen, meillä on hyvät mahdollisuudet neuvotella se (saavutettavuus) osaksi ohjelmaa, koska asetukset sen meille mahdollistavat.

Osenius kertoi, että parlamentin, komission ja neuvoston väliset trilogineuvottelut koheesiopolitiikasta voisivat käynnistyä jo Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella alkusyksystä. – Se on meidän tavoitteena ja toiveena.

Hänen mukaansa Suomen epäviralliset neuvottelut komission kanssa ovat juuri käynnistymässä. Uusi hallitus tekee ohjelmaa koskevaa päälinjaukset syksyn aikana. Vasta sen jälkeen aloitetaan komission kanssa viralliset neuvottelut.

Lopuksi Osenius rauhoitteli Warkaus-saliin saapuneita itäsuomalaisia aluekehittäjiä.

– Olen aika varma siitä, että alue- ja rakennepolitiikan painopiste pysyy joka tapauksessa Itä- ja Pohjois-Suomessa.
 

MITÄ ON KOHEESIOPOLITIIKKA?

Koheesiopolitiikka on EU:n tärkeintä investointipolitiikkaa.
Sen kohteena ovat kaikki Euroopan unionin alueet ja kaupungit, ja sen tarkoituksena on edistää työpaikkojen luomista, yritysten kilpailukykyä, talouskasvua ja kestävää kehitystä sekä parantaa kansalaisten elämänlaatua.


Linkki:
Itä-Suomen EU-ohjelmakauden 2021–2027 valmistelun sidosryhmätilaisuuden 27.5.2019 esitysmateriaali

Lisätietoja:
Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja, Pohjois-Savon liitto, p. 044 7142648, satu.vehreavesa(at)pohjois-savo


Rahoituksen kysyntä yllätti - ELY-keskuksen rahoituskampanjaan 5 miljoonan lisäpotti

Itäsuomalaiset yritykset ovat ottaneet innostuneesti vastaan Etelä-Savon ELY-keskuksen pk-yrityksille suuntaaman rahoituskampanjan. Yhteydenottoja ja hakemuksia on tullut niin runsaasti, että ELY-keskus päättää varautua sijoittamaan kampanjan aikana tulleisiin kehittämishankkeisiin 15 miljoonaan euroa alkuperäisen 10 miljoonan euron sijasta.

Aktivointikampanjan potti kasvaa 15 miljoonaan euroon

Rahoituskampanjalla ELY-keskus etsii rahoitettavaksi voimakkaasti kasvavien ja kansainvälistyvien itäsuomalaisten pk-yritysten kehittämishankkeita. Suuri suosio yllätti. ELY-keskukseen on tullut yli 100 hankeideaa, joissa haetaan rahoitusta yli 10 miljoonan euron edestä.

- On ollut hienoa huomata, kuinka yrittäjät ovat aktivoituneet. Suuren suosion vuoksi olemme päättäneet nostaa aktivointikampanjan pottia 5 miljoonalla eurolla, jonka jälkeen kokonaispotti on 15 miljoonaa euroa, kertoo yksikön päällikkö Kalevi Pölönen.

Kampanjan aikana yrittäjä on voinut laittaa hanke-ideansa sivustolle www.puhettarahasta.com/kampanja, jonka jälkeen ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija on ottanut yhteyttä yrittäjään.

- Olemme saaneet hyvää palautetta erityisesti siitä, että yhteydenottolomake on yksinkertainen. Yhteydenotto on ollut helppoa ja olemme tavoittaneet uusia yrityksiä. Sivustolle asennettiin myös mittari, jonka avulla voi seurata, kuinka haetun rahoituksen määrä kasvaa kampanjan aikana. Tämä konkretisoi rahoituksen kysynnän kasvua, kertoo kampanjan mainioon sujumiseen tyytyväinen yksikön päällikkö Kalevi Pölönen.

Rahoituskampanja päättyy 27.5, joten osallistumisaikaa on vielä hyvin jäljellä.

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 044 246 4670, kalevi.polonen(at)ely-keskus.fi

Linkki kampanjasivustolle:
Puhetta rahasta -blogisivuston kampanjasivusto (puhettarahasta.com/kampanja)


Tuo hanketyö näkyväksi ja avaa ovet yleisölle Eurooppa-päivän kunniaksi 9.5.!

Toukokuun yhdeksäntenä vietetään kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa Eurooppa-päivää. Tuo hanketyösi näkyväksi ja avaa ovet yleisölle Eurooppa-päivän kunniaksi 9.5. !

Avoimiin oviin kannustavat Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 hankerahoittajat: Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto.

 

 


Hae hankkeellesi rahoitusta!

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) hankehaut päättyvät 17.5. ja 30.9.2019, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuissa on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Alla 17.5. päättyvän haun hakukuulutukset:

Yritysten kehittämisavustus

Yritysten kehittämisavustuksilla ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksilla on jatkuva haku: yritysrahoitus.

Kaikki hakuajat

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat. Valtakunnalliset ja alueelliset hankehaut: https://www.rakennerahastot.fi/hakuajat


Itä-Suomen yritysten kehittämiseen 10 miljoonaa euroa

ELY-keskus on aloittanut aktivointikampanjan kasvuun ja vientiin tähtääville yrityksille Itä-Suomessa. Tarkoitus on löytää ja rahoittaa kevään aikana potentiaalisesti kasvavien ja kansainvälistyvien itäsuomalaisten yritysten kehittämishankkeita.

Rahoituksen avulla yritykset voivat kehittää uutta tuotetta tai palvelua, valloittaa uusia markkina-alueita, kehittää tuotantoa tai uudistaa liiketoimintaansa merkittävästi. Hyvin suunniteltu kehittämishanke mahdollistaa yrityksen kasvun onnistuneesti. Lopputuloksena on kasvua ja viivan alle enemmän euroja, toteaa yksikön päällikkö Kalevi Pölönen.

Yrittäjä voi osallistua kampanjaan sivustolla www.puhettarahasta.com/kampanja jossa voi täyttää lyhyen lomakkeen, ja kertoa, mihin käyttäisi rahoitusta. ELY-keskuksen asiantuntija ottaa yhteyttä asiakkaaseen viikon sisällä. Kampanja kestää 27.5.2019 saakka.

Kampanjasumman kulumista pystyy myös seuraamaan reaaliaikaisesti kampanjasivustolla.

Lisätietoa kampanjasta:
Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, p. 044 246 4670,  kalevi.polonen(at)ely-keskus.fi
ELY-keskuksen yritysasiantuntijat


Kilpailuetua ympäristövastuullisella toiminnalla

Kestävää kehitystä Pohjois-Savon yrityksissä (KePoSa) -hanke auttoi pohjoissavolaisia pk-yrityksiä kestävän kehityksen edistämisessä liiketoiminnassa, ympäristöasioiden kartoittamisessa sekä ympäristöohjelmien ja -järjestelmien käyttöön ottamisessa.

Hankkeen tavoitteena oli auttaa yrityksiä vähentämään energian ja materiaalien kulutusta, löytää kustannussäästöjä sekä saavuttaa kilpailuetua ympäristövastuullisella toiminnalla. Tähän tavoitteeseen pyrittiin muun muassa edistämällä johdon ja henkilöstön ympäristöosaamista erilaisilla henkilöstökoulutuksilla ja työpajoilla.

Liiketoiminnallisia hyötyjä

Hankkeessa 12 eri toimialan yritystä tekivät ympäristöasioiden alkukartoituksen, tunnistivat ympäristövaikutuksensa ja laativat niiden pohjalta kehittämissuunnitelmat. Yhdeksän hankkeessa mukana olevaa yritystä rakensi Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän, jonka myötä yritykset sitoutuvat yritystoiminnan jatkuvaan parantamiseen.

 
  Teho-Posako Oy, kuva: hankkeen loppujulkaisu

Hankkeessa mukana olleet yritykset tunnistivat ja hallitsivat tuottamiaan ympäristöhaittoja sekä päästöjä. Lisäksi ympäristöosaaminen yrityksissä kasvoi, kilpailukyky vahvistui ja toimintatavat tehostuivat. Ennen kaikkea vähähiiliset ja materiaalitehokkaat toimintatavat toivat yrityksille kustannussäästöjä, lisäsivät yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä pienensivät merkittävästi haitallisia ympäristövaikutuksia.

Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän neuvonta- ja auditointipalveluja yrityksille

Myös hankkeen toteutuksesta vastannut Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky) vahvisti kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun osaamistaan. Sakkyyn syntyi uusia ympäristöteemaisia lisäpalveluita esimerkiksi yritysten kestävän kehityksen osaamisen kehittämiseen. Savon koulutuskuntayhtymä testasi työpaikalla tapahtuvan oppimisen mahdollisuuksia. Opiskelijat osallistuivat yritysten kehittämistyöhön osana opintojaan. Opiskelijat mm. laativat jätehuollon kartoituksia ja -suunnitelmia, arvioivat riskejä sekä selvittivät kierrätysmahdollisuuksia.

Hankkeen aikana Savon koulutuskuntayhtymä aloitti valtakunnallisen Ekokompassin Pohjois-Savon aluekoordinaattorin neuvonta- ja auditointitehtävät, jotka jatkuvat yrityksille tarjottavana palveluna hankkeen jälkeenkin. Ekokompassi on konkreettisiin toimenpiteisiin ympäristöjärjestelmä ja laadittava ympäristöjärjestelmä räätälöidään yhdessä asiakkaan kanssa.

Hankkeen avulla saatiin konkreettista tietoa sekä näkemystä työelämän vastuullisuuteen liittyvistä haasteista. Näitä kokemuksia ja tuloksia hyödynnetään Sakkyn työelämän sekä alueen kehittämis- ja palvelutehtävässä.

Lisätietoja

Hankkeesta sekä sen seurauksena syntyneestä Ekompassi-ympäristöjärjestelmästä ja ympäristöjärjestelmän tuottamista tuloksista voit lukea hankkeen loppujulkaisusta:

Savon koulutuskuntayhtymä toteutti Kestävää kehitystä Pohjois-Savon yrityksissä -hankkeen Euroopan sosiaalirahaston(ESR) rahoituksella. Rahoituksen myönsi Pohjois-Savon liitto. Kaksivuotinen hanke päättyi vuonna 2018.

Teksti:
EU-koordinaattori Antti Kumpula, Pohjois-Savon liitto, p. 044 714 2682


Osaajat Osaa 2020 -hanke kehittää yritysten tuottavuutta ja johtamista

"Roppakaupalla uusia kehittämiskelpoisia ideoita" ja "Havainnollisti hyvin arjen haasteet ja kehitystarpeet". Tällaista palautetta on saanut Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama Osaaja osaa 2020 -hanke pohjoiskarjalaisille yrityksille järjestämistään tuottavuuden ja johtamisen valmennuksista. Hanke järjestää mm. Lean-valmennusta, toimitusjohtajakursseja ja vertaiskehittämistä.

Toukokuussa 2018 käynnistynyt Osaajat osaa 2020 -hanke tarjoaa Pohjois-Karjalan maakunnan yrityksille koulutusta ja valmennusta tuottavuuden ja johtamisen kehittämiseen. Toimintamallina on strategialähtöinen kehittämistyö yhdessä yrittäjien ja yritysten johdon kanssa. Tarjolla on valmennuksia yrityksen johdon ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen yksittäisille yrityksille sekä yritysryhmille.

Lean-valmennusta

Vuonna 2018 yrityskohtaisia Lean-ajattelun käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyviä valmennuksia järjestettiin yhteensä seitsemässä pohjoiskarjalaisessa yrityksessä ja näissä on ollut mukana yhteensä 79 henkilöä.

Yritysryhmäkohtaisissa Lean-valmennuksissa on ollut mukana 8:sta eri yrityksestä 22 osallistujaa. Vuoden 2019 alkupuolella on suunnitelmissa kahden muun yritysryhmän valmennus, joista toinen ryhmä on jo täynnä.

Yritysryhmäkohtaisiin Lean-tehdas -valmennuksiin voivat osallistua mikro- ja pienyritykset 1–5 henkilön ryhmissä.

 
  Lean-tehdas -valmennus, Sunprofile Oy tiloissa, kuva: Hannu Räsänen

Joensuulaisen Sunprofile Oy:stä koulutuksiin osallistuneet kurssilaiset kuvasivat kurssin antia seuraavasti:  

"Tämä oli paljon enemmän kuin osasimme odottaa", "Havainnollisti hyvin arjen haasteet omassa toiminnassa ja näin heti kehitystarpeet" ja "Innosti kehittämään, kun näki heti tulokset."

Toimitusjohtajakurssit

Johtamisen kehittämiseen hanke tarjoaa sekä yritysryhmäkohtaisia, että yrityskohtaisia valmennuksia ja koulutuksia.

Vuoden 2018 aikana järjestettiin kaikkiaan kolme pienyritysten toimitusjohtajakurssia. Osallistujia oli 30 eri yrityksen johtotehtävistä.

Toimitusjohtajakoulutuksen aiheina ovat strategia, myynti, rahoitus, tilinpäätösanalyysi, sopimus- ja työoikeus, henkilöstöasiat sekä itsensä ja organisaation johtaminen. Koulutus on toteutettu kuopiolaisen konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy:n organisoimana. Koulutus on tarjonnut osallistujille erinomaiset mahdollisuudet verkostoitumiseen ja ajatusten vaihtoon.

 
  Johtamisen suunnittelutapaaminen yhdessä Hannu Räsänen Business Joensuu Oy ja Jari Valtonen Industria Oy,
  kuva: Karjalainen arkisto

Kurssilaisten kokemuksista kuvaavat seuraavat kommentit:

"Käytännön läheisyys ja vuorovaikutuksellisuus", "Keskustelut ja osallistava tapa ja kouluttajan asiantuntemus", "Esille tulleita asioita käytiin hieman eri perspektiivistä kuin itse on tottunut miettimään."

Vertaiskehittämistä

Hanke tarjoaa myös vertaiskehittämistä. Benchmarking-matkalla Saksassa viisi yritystä perehtyi digitalisaatioratkaisuihin.

 
  Benchmarking-matka Saksaan, kuva: Hannu Räsänen

Matkan antia kuvaa hyvin Lakan Betonin tietohallintopäällikkö Marko Soikkelin näkemys: "Ennen matkaa hieman arvelutti matkasta saatava anti, mutta jälkeenpäin voin sanoa, että tästähän jäi käteen roppakaupalla uusia toteuttamiskelpoisia ideoita. Lisäksi tietyllä tavalla lohdullista oli nähdä sekin, että ei meillä täällä Suomessakaan lopulta ole mitään häpeämistä – monessa asiassa pikemminkin voisivat saksalaiset tulla ottamaan oppia."

Näiden ja monien muiden kommenttien saattelemana on hyvä jatkaa ja viedä eteenpäin osaamisen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä vuoden 2020 huhtikuun loppuun, toteaa yritysasiantuntija Hannu Räsänen Business Joensuu Oy:stä.

Linkki:
Hankekuvaus Osaajat osaa 2020 -hanke (www.eura2014.fi)

Lisätietoja:
Yritysasiantuntija Hannu Räsänen, Osaajat osaa 2020 -hanke, Business Joensuu Oy, Liiketoiminnan Kasvu ja Kehityspalvelut, hannu.rasanen(at)businessjoensuu.fi


Näytetään tulokset 1 - 10 / 132
Merkintöjä per sivu 10
jostakin 14