Uutiset

Vuosien 2021-2027 rakennerahasto-ohjelmakauden sisällön valmistelu loppusuoralla

Alue- ja rakennepolitiikan valmistelu on edennyt poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta. Aluekehitys- ja rahoituslain lausuntokierros päättyi 19.5.2020. Laki luo pohjaa rakennerahastokaudelle 2021-2027 ja konkretisoi monia keskeisiä asioita, kuten rahoitusta välittävien viranomaisten määrän, toimivaltasuhteet ja perusvaatimukset hankkeiden rahoittamiseen.

Uuteen rakennerahasto-ohjelmaan äkilliset muutostilanteet

Nyt käsittelyssä on rakennerahasto-ohjelman 5. luonnos ja se on toimitettu EU:n komissioon keskustelun jatkamiseksi ohjelman sisällöstä. Uusin luonnos sisältää koronakriisin muistuttamana äkillisiin tilanteisiin varautumisen. Kriisien keskellä rakennerahasto-ohjelmien muutostuki voi olla jatkossakin tarpeen.

Komission rahoituspaketin vaikutus nykyiseen rakennerahasto-ohjelmaan

Komission esitys monivuotiseksi rahoituspaketiksi sisältää myös rakennerahasto-ohjelman kannalta paljon pureksittavaa. Elvytyksen nimissä julkista rahaa esitetään laitettavaksi liikenteeseen arvioituakin enemmän.

Elvytystoimet vaikuttavat myös käynnissä olevan ohjelman rahoitusmahdollisuuksiin; todennäköistä on, että käynnissä oleva ohjelma saa lisärahoitusta viimeisiksi toteutusvuosiksi. Tilanne voi johtaa siihen, että Suomessa olisi kaksi aktiivista rakennerahasto-ohjelmaa yhtä aikaa käynnissä.

Maakunnissa se tarkoittaa, että koronan aiheuttamasta talouden ja yhteiskunnan pysähtymisestä poispääsyä on mahdollista tukea. Se tulee vaatimaan tuettavien hankkeiden osalta strategista talouden elpymisen otetta.

Valtakunnallinen kehittämistoiminta

Rakennerahasto-ohjelma tulee jatkossakin sisältämään valtakunnallista kehittämistoimintaa. Nykyistä parempaa koordinaatiota alueellisten ja valtakunnallisten hankkeiden välille etsitään ministeriöiden ja alueellisten rahoittajien kesken. Luvassa ei liene kovin isoja muutoksia nykyisiin toimintamalleihin. Meillä itäsuomalaisilla on paljon parannettavaa valtakunnallisiin hankkeisiin osallistumisessa. Kansallisiin verkostoihin osallistuminen olisi monella tapaa arvokasta alueen kehittämiseksi.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto

Rakennerahasto-ohjelman valmistelussa on siis edelleen paljon tekeillä. Valtioneuvostolta odotetaan linjausta vielä mm. kaupunkipoliittisista osioista ja vähävaraisten avustamisen kokonaisuudesta eli ns. ruokakassitoiminnoista osana ESR-ohjelmaa.

Suuri merkitys tulee olemaan myös oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla (Just Transition Mechanism, JTF) osana alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa. Perustettavan oikeudenmukaisen siirtymän rahaston tarkoituksena olisi tuen antaminen alueille, joihin kohdistuu vakavia sosio-ekonomisia haasteita sen vuoksi, että unioni siirtyy ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä. Tämän toiminnon tuominen osaksi rakennerahasto-ohjelmaa ja sen rakenteita on vielä kesken.

Kuuleminen alkukesällä

Ohjelmaluonnoksen ja ympäristöselostuksen julkinen kuuleminen toteutuu alkukesästä. Asiakkaat koekäyttävät uudistettavaa sähköistä käyttöjärjestelmää kesän aikana.

Vaikka valmistelu on edennyt lähes suunnitellusti koronatilanteesta huolimatta, on selvää, että laajat elvytystoimet ja ohjelmakauden vaihdos voivat tuoda eteen yllättäviäkin tilanteita.

Maakunnan kehittämisrahoitus jatkuu ohjelmakauden vaihdoksesta huolimatta

Rakennerahastovaroilla on maakuntien kannalta iso merkitys kasvun ja työllisyyden tukemisessa. Näyttää siltä, ettei ohjelmakauden vaihdos aiheuta isoja katkoksia kehittämisrahoitukseen, vaan ohjelmat ovat aktiivisessa käytössä jopa samanaikaisesti. 

Lisätietoja:

Timo Ollila, rahoituspäällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, timo.ollila(at)ely-keskus.fi, p. 029 502 6695
 


Hae hankkeellesi rahoitusta!

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) hankehaku päättyi 15.5.2020. Tämän jälkeen rahoitusta voi hakea jatkuvasti ilman määräaikoja. Hankehakuja koskevat tiedot löytyvät rakennerahastot.fi Itä-Suomi -verkkosivulla julkaistavista hakukuulutuksista (linkki alla).

Hankkeen valmisteluvaiheessa on tärkeää olla yhteydessä rahoittajien asiantuntijoihin. Linkki Itä-Suomen rahoittajaviranomaisten yhteystietoihin: Yhteystiedot (rakennerahastot.fi)   

Yritysrahoitus

ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustuksella ja yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustuksella on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustuksen haku rakennerahastokauden 2014-2020 osalta päättyy 30.6.2020.

Linkki yritysrahoituksen verkkosivulle alla.

Kaikki hakuajat

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat. Linkki hakuaikoihin alla. 
 

Linkit hakukuulutuksiin ja hakusivuihin rakennerahastot.fi:ssä: 


EU:n rakennerahastorahoitusta haettiin noin 26 miljoonaa euroa Itä-Suomen maakuntien kehittämisen kärkiä tukeviin hankkeisiin

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman toukokuun hankehakuun jätettiin 93 hakemusta, joilla tukea haettiin lähes 26 miljoonaa euroa.

Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin 18 EAKR-kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta 5,3 miljoonaa euroa. Rahoitusta haettiin mm. Saimaan alueen markkinointiin matkailukohteena, vesiosaamisen ja cleantechin kansainvälistämiseen, kiertotalouden edistämiseen ja erilaisiin kehittämishankkeisiin, jotka tukivat maakunnan kehittämisen kärkiä: metsä, ruoka ja vesi.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton jatkuvaan EAKR-hankehakuun jätettiin 15.2.–15.5. välisenä aikana 13 rahoitushakemusta, joilla tukea haettiin 4,1 miljoonaa euroa. Hakemukset kohdistuivat monipuolisesti maakuntaohjelman painopisteisiin kehittämiskohteinaan metsäbiotalous, teknologiat ja materiaalit, matkailu, hyvinvointiala sekä pk-yritysten liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen.

Pohjois-Savon liiton ylimääräinen koronateemainen haku päättyi 30.4., johon saapui 25 hakemusta.Tästä syystä 15.5. hakuun saapui vain neljä hakemusta, joissa tukea haettiin 0,4 miljoonaa euro. Hakemukset kohdistuivat matkailun edistämiseen, lannan kiertotalouden ja joukkoruokailun automatisoinnin kehittämiseen.  

ELY-keskukseen jätettiin 58 hakemusta, joilla haettiin rahoitusta yhteensä 16 miljoonaa euroa. EAKR-hakemuksia oli 8 ja ESR-hakemuksia 50. Useamman maakunnan alueelle kohdistuvia hakemuksia oli kymmenen kappaletta. Hakemusten tavoitteet kohdistuivat digiosaamisen kehittämiseen, kuntien työllisyystavoitteisiin, työhyvinvoinnin kehittämiseen, yrittäjyyden ja kasvualojen tukemiseen sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen. EAKR-hankkeissa tavoitellaan luonnonvarojen kestävää käyttöä mm. kalataloudessa. 

Hakuajat

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelmassa on 15.5. jälkeen jatkuva haku. Hankkeen valmisteluvaiheessa on tärkeää olla yhteydessä rahoittajien asiantuntijoihin (linkki alla). 

Linkki Itä-Suomen rahoittajaviranomaisten yhteystietoihin: Yhteystiedot (rakennerahastot.fi)   

Lisätietoja: 

Ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 040 542 6140
EU-ohjelmapäällikkö Tuija Astikainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, p. 040 542 6642
Ohjelmapäällikkö Soile Juuti, Pohjois-Savon liitto, p. 044 7142637
Rahoituspäällikkö Timo Ollila, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 6695

 


Pohjois-Savossa reagoitiin nopeasti koronarahoituksen tarpeisiin

Pohjois-Savon liiton ja ELY-keskuksen ylimääräiset rahoitushaut herättivät odotetusti suuren kiinnostuksen. EU-rahoitusta oli haettavana koronapandemiasta aiheutuvien haittojen torjuntaan ja korjaamiseen.

Pohjois-Savon liitossa kaikki hakemukset käsiteltiin kahdessa viikossa. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea myönnettiin 13 kehittämishankkeelle yhteensä reilut miljoona euroa. Ohjelmapäällikkö Soile Juuti kertoo, että tukea kohdennettiin muun muassa kuntien terveydenhuollon palvelujen kehittämiseen, yritysverkostojen kehittämiseen ja matkailupalvelujen saatavuuden parantamiseen. 

– Esimerkiksi Tarjoomo-osuuskunta käyttää saamansa tuen uuteen verkkosivustoon, jolla yritykset, yhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat voivat tarjota palveluita ja apua ikäihmisten koteihin. Tämä tukee hienolla tavalla yrityksiä, joiden liiketoiminta on kärsinyt koronaepidemiasta johtuen, mutta samalla myös ikäihmisiä, joilla on tarve saada tietoa palveluntuottajista.

Iisalmessa poikkeusoloista voimakkaasti kärsineiden pienten yritysten toimintaedellytyksiä aiotaan vahvistaa ryhmäkohtaisten asiantuntijoiden vetämien työpajojen avulla. Rautavaaran kunta puolestaan hyödyntää tuen luontomatkailun verkkokaupan perustamiseen.

Lisäksi rahoitusta myönnettiin menetelmän kehittämiseen, jonka avulla pystytään tehostamaan koronainfektiopotilaan jäljittämistä sekä selvittämään mahdolliset altistumiset ennen varsinaisen koronadiagnoosin varmistumista.

Juutin mukaan ohjelmakauden EAKR-rahoitusta on enää vain hieman jäljellä. Loppurahoitus tullaan yhä pääosin kohdentamaan koronapandemiasta aiheutuvien haittojen torjuntaan ja korjaamiseen. Samalla on siirrytty jatkuvaan hakuun. Koronateemaan on tarjolla nyt myös uutta, alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaa (AKKE).

ELY-keskus sai ennätysmäärän hakemuksia

ELY-keskuksen rahoitushaussa uusia ideoita esitettiin ennätyksellinen määrä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea haettiin Itä-Suomessa kaikkiaan 96:een eri kohteeseen.

– Päätökset saatiin tehtyä ennätysnopeassa aikataulussa, joten rahoitetut hankkeet ovat jo käynnistyneet. ESR-tukea myönnettiin Pohjois-Savon hankkeisiin yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Hankkeiden toteutusaika on pääosin puoli vuotta, valottaa rahoituspäällikkö Timo Ollila ELY-keskuksesta.

Hänen mukaansa hankkeet vaihtelevat yritysten liiketoiminnan turvaamisesta ja muutosvalmiuden vahvistamisesta osallisuutta ja toimintakykyä edistäviin toimenpiteisiin.

Yritysten neuvontaan ja kausityövoiman saatavuuteen liittyviä hankkeita on käynnistynyt yhdeksän. Yrittäjäjärjestöjen ja yrittäjien hankkeissa etsitään ratkaisuja akuutteihin liiketoiminnan ongelmiin kriisitilanteessa.

Uusista hankkeista osallisuutta ja toimintakykyä vahvistavia hankkeita on yli kaksikymmentä eri puolilla maakuntaa. Niissä tavoitellaan erityisesti nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviä konkreettisia tekoja. Hankkeiden toteuttajat ovat pääosin järjestöjä.

– Toiminnan muotoina ovat osallisuutta lisäävät toimet liikunnan, kulttuurin ja muun yhdessä tekemisen keinoin. Erityisesti haavoittuvassa oleville nuorille on tarjolla maksutonta toimintaa terveysviranomaisten ohjeistus huomioiden. Tarjolla on myös apua lomautetuille ja työelämän ulkopuolelle jääneiden arjen tukitoimenpiteisiin.

Ollilan mukaan positiivista oli, että merkittävä osa ESR-hankkeiden toteuttajista on uusia toimijoita, joilla ei ole hankkeista aiempaa kokemusta.

Linkki Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän 25.5.2020 kokoustiedotteeseen:

Lisätietoja:

Euroopan sosiaalirahaston hankkeet:
Rahoituspäällikkö Timo Ollila, ELY-keskus, p. 040 843 1009

Euroopan aluekehitysrahaston hankkeet:
Ohjelmapäällikkö Soile Juuti, Pohjois-Savon liitto, p. 044 714 2637


Ylimääräinen ESR-haku Itä-Suomessa poikkeusolojen aiheuttamiin tarpeisiin avattu!

Haku koskee Etelä-Savoa, Pohjois-Savoa ja Pohjois-Karjalaa. Haku kohdennetaan korona-epidemian vaikutusten torjuntaan ja suunnataan erityisesti mikro- ja pk-yritysten toimintakyvyn turvaamiseen sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden osallisuutta tukeviin toimenpiteisiin. Hakemukset tulee jättää viimeistään 14.4.2020.

Haku kohdennetaan erityisesti toimijoille, joilla on välitön yhteys kohderyhmiin ja tuki kohdennettavissa konkreettisella tavalla kohderyhmien hyödyksi.

Rahoitus kohdentuu erityisesti seuraaviin teemoihin:

  • Mikro- ja pk-yritysten muutostilanteiden tuki liiketoiminnan jatkamiselle poikkeustilanteessa
  • Osallisuuden, toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden tuki.

Tukitaso on 80 %, mutta se voi rahoittajan harkinnasta olla korkeampikin, mikäli muuta rahoitusta ei ole toimenpiteille saatavissa.

Hankkeiden toteutusaika voi olla 3-8 kuukautta.

Hakemukset

Toimita sähköinen hakemus EURA2014 -järjestelmään viimeistään 14.4.2020.

Tarkemmat tiedot hausta hakuilmoituksessa:

Hakuilmoitus (rakennerahastot.fi/ita-suomen-suuralue)

Lisätietoja antavat:

Timo Ollila, p. 0295 026 695, timo.ollila(at)ely-keskus.fi

Sirpa Raassina, p. 029 502 6159, sirpa.raassina(at)ely-keskus.fi

 Pia Pirskanen,  p. 029 502 4160, pia.pirskanen(at)ely-keskus.fi


Etelä-Savossa nuoret energisoivat aluetta

Joulukuussa 2019 pyörähti käyntiin Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Etelä-Savon maakuntaliiton hallinnoima hanke, E=mc2 – Nuorten osallisuudesta energiaa Etelä-Savoon. Hanke tähtää nuorten aktiivisen kansalaisuuden ja työelämätaitojen vahvistamiseen. Kaksivuotisessa hankkeessa halutaan vahvistaa nuorten osallisuutta ja löytää uusia väyliä saada erilaisessa elämäntilanteessa olevien nuorten ääntä esille.

Toiminnan myötä käynnistyy uusia nuorten matalankynnyksen vaikuttaja- ja kehittäjäryhmiä. Yhteistyötä nuorten äänen esille saamiseksi tehdään oppilaitosten ja muiden nuorten kanssa toimivien organisaatioiden kanssa.

"Mua syrjäytyneempää nuorta ette tältä kylältä löydä"

Näin totesi 26 -vuotias nuori mies saapuessaan Mikä vituttaa? -iltaan, jonka tarkoituksena nimensä mukaisesti oli kuulla nuorilta niistä asioista, jotka ottavat päähän. Mukaan tullut nuori halusi keskustalla mielenterveyspalveluista, ihmisen kohtaamisesta ihmisenä ja heitti idean filosofisen pohdiskelun ryhmästä. Hän oli kuullut illasta radion kautta.

Mikä vituttaa? -iltojen tarkoitus on antaa nuorille foorumi tuoda esiin tuohtumusta aiheuttavia aiheita ja toisaalta purkaa kokemuksia sekä esittää kehitysehdotuksia. Suoriin kysymyksiin saa suoria vastauksia. Ja suoraan puhumista nuoret juuri kaipaavat. Tästä kertoo myös viesti, jota nuoret työstivät Vaikuta -osallisuusseminaarissa helmikuussa. Työpajaan kokoontui yli 50 eteläsavolaista nuorta, jotka toivoivat päättäjiä vahvemmin mukaan vuorovaikutukseen nuorten kanssa.

"Enemmän epämuodollisia, kiireettömiä kohtaamisia nuorten ja päättäjien välille ja selkeämpää viestintää"

Myös työn ja koulutuksen ulkopuolilla olevilla nuorilla on halua vaikuttaa. Tutkija Anu Gretchel on todennut:

" – Herkästi ajatellaan, että työtä ja koulutusta vailla olevat ovat ulkopuolella myös kaikesta vaikuttamisesta, mutta ei pidä paikkaansa! Esimerkiksi yhteiskunnalliset asiat saattavat kiinnostaa." (Kaks.fi 2018)

E=mc2 -hankkeessa halutaan murtaa ennakkoluuloja ja rakentaa siltoja. Nuoret toivovat, että aikuiset kohtaisivat heidät kunnioittavasti ja ihminen ihmisenä. Liian vaikeilla termeillä itsensä nuorten yläpuolelle nostava ei mahdollista asioista kiinnostumista tai näihin kannan ottamista. Monimutkaisistakin asioista pitäisi pystyä puhumaan selkeästi ja esimerkein. Sen sijaan, että ajateltaisiin "ettei meidän nuoria kuitenkaan kiinnosta", tulisi lähteä siitä, että annetaan mahdollisuus kiinnostua. Liian usein aikuinen toimii tulppana nuorten osallisuudelle – joskus ajattelemattomuuttaan jättämällä kiireessä viestin tai kyselyn välittämättä.

Hanke tarjoaa kesätyöpaikkoja nuorille, tekijöitä, viestintää nuorilta nuorille ja pilottiryhmiä

E=mc2 – Nuorten osallisuudesta elinvoimaa Etelä-Savoon palkataan neljä kesäntyöntekijää kuukauden mittaisiin työsuhteisiin vuosien 2020 ja 2021 aikana. Hankkeessa halutaan antaa nuorille mahdollisuus tutustua työelämään, ja toisaalta tämä tukee hankkeen tavoitteita, kun nuoret viestivät nuorille.

Hankkeen aikana perustetaan myös pilottiryhmiä, joissa vahvistetaan nuorten omaa toimijuutta, oman äänen löytämistä ja työelämätaitoja. Pilottiryhmien kehittämiseksi haetaan tietoa nuorilta siitä, millaiseen ryhmätoimintaan he haluaisivat osallistua. Koronaviruksen leviäminen aiheuttaa ryhmätoimintojen järjestämiselle ehtonsa– mutta toisaalta tämä haastaa ajattelemaan aivan uudella tavalla ja päivittämään työmenetelmät tähän päivään.

Koronaviruksen leviäminen aiheuttaa haasteita, mutta luo myös mahdollisuuden katsoa asioita toisin

Ja päivitystä tapahtuu. Seuraava Mikä vituttaa? –ilta järjestetään verkossa ja kevään aikana etsitään erilaisia alustoja ryhmätoimintojen mahdollistamiseksi. Viestintään panostetaan entisestään, ja yhdessä nuorten kanssa käynnistetään Nuorten ääni -uutiskirje (tilaa täältä https://webropol.com/s/nuortenaani) sekä YouTube -kanava. Aktiivista someviestintää jatketaan, ja sisältöä tuotetaan yhdessä nuorten kanssa ja toiveiden mukaisesti. Kaiken toiminnan taustalla on nuorilta noussut slogan "Jokainen nuori on asiantuntija".

Lisätietoja:

Lähde:
Nuorisotutkija Anu Gretschel: Hyvä elämä kuuluu kaikille (kaks.fi)

 


Tapahtumilla elinvoimaa Joensuuhun

Joensuun kaupungin viestintä- ja tapahtumapalvelut on luotsannut maaliskuusta 2018 lähtien EAKR-rahoitteista tapahtumien kehittämishanketta Elinvoimaa tapahtumista. Hanke päättyy maaliskuussa 2020. Hanke on tuonut Joensuun alueen tapahtuma-alaa näkyvämmäksi muun muassa markkinointikampanjoiden sekä uusien tapahtumien muodossa. Kuntalaiselle vähemmän näkyviä, mutta ensiarvoisen tärkeitä ovat olleet hankkeen tarjoamat koulutukset alan tekijöille.

Iskelmäkesä 2018 tapahtuman yleisöä ja esiintymislava.
Iskelmäkesä 2018 Joensuu. Kuva Jyri keronen.

Tapahtuma-alan verkosto vahvaksi 

Elinvoimaa tapahtumista -hankkeen pyrkimyksenä on vahvistaa Joensuun seudun tapahtuma-alaa ja sen osalta tehdä aluetta elinvoimaisemmaksi, houkuttelevammaksi ja viihtyisämmäksi. Tämä ylätason tavoite on pilkottu mm. tapahtumajärjestäjien liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, alalla toimivien verkoston lujittamiseen, Joensuun markkinoimiseen virkeänä tapahtumakaupunkina sekä tapahtumatutkimukseen.

Perimmäisenä läpileikkaavana teemana on lisätä tapahtumien ja yritysten välistä vuoropuhelua, sillä menestyvä ja ammattimainen tapahtuma-ala vaatii monialaista yhteistyötä ja liiketoimintaosaamista. Elinvoimaa tapahtumista -hankkeen kohderyhmää ovatkin tapahtumajärjestäjien lisäksi yritysten markkinoijat. Suurin osa hankkeen järjestämistä koulutuksista on tarkoitettu näille molemmille ryhmille, jolloin tekijät pääsevät verkostoitumaan – välillä strukturoidusti ja toisinaan vapaamuotoisesti. Erityyppisiä koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia on järjestetty yhteensä 25 kappaletta.

Uutta pöhinää katukuvaan 

Yksi suunnitelmaan kirjattu numeerinen tavoite oli saada Joensuuhun hankkeen aikana kaksi uutta suurtapahtumaa. Varsinaisista suurtapahtumista ei päästä puhumaan, mutta lukumääräisesti hanke on saanut hankittua Joensuuhun viisi uutta isompaa tapahtumaa ja yli 20 pientä toritapahtumaa.

Ilmakuva Suurmarkkinoista Joensuussa
Suurmarkkinat. Kuva: Korpipaja

Vuonna 2018 hanke etsi valtakunnallisella tapahtumaideakilpailulla täysin uusia tapahtumakonsepteja Joensuuhun, ja kilpailun myötä päivänvalon näki kolme uutta tapahtumaa, mm. Joen Joogafestivaali. Joensuun torialueille etsittiin yhdistysten piiristä uusia pieniä maksuttomia toritapahtumia vuodelle 2019 sekä toistamiseen vuodelle 2020. Parhaimmat ideat palkittiin kaupungin tapahtuma-avustuksilla. Tapahtumahakujen myötä Joensuulle saatiin järjestämisoikeudet kansainväliseen talvipyöräilykongressiin sekä Olympiakomitean SM-viikkoon.

Tapahtumat liikuttavat ihmisten lisäksi myös talouden rattaita 

Tärkeänä osana hanketta on tehdä tapahtumista kävijä- ja talousvaikutustutkimusta. Hanke toteuttaa kahden vuoden aikana yhteensä 20 tutkimusta valikoiduista isoimmista Joensuun seudun tapahtumista. Tutkimukset on osoitettu tapahtumakävijöille, joilta on käyntikokemuksen lisäksi kysytty tapahtumakäyntiin liittyvää rahankäyttöä.

Vuoden 2018 tutkimukset kymmenestä tapahtumasta osoittivat, että kävijät käyttivät pääsylippuihin, tapahtuma-alueen palveluihin sekä Joensuun muihin palveluihin yhteensä 18,2 M€. Tämä lukema koostuu siis vain kävijöiden kertomasta rahankäytöstä tapahtumakäynnin yhteydessä eikä sisällä tapahtumien omia budjetteja. Tapahtuma-ala on siis merkittävä aluetalouden pyörittäjä.

Linkki hankkeen verkkosivulle:
Joensuu Events (joensuuevents.fi)

Lisätietoja: 
Teemu Laasonen, projektipäällikkö, teemu.laasonen(at)joensuu.fi
Markku Pyykkönen, markkinointijohtaja, markku.pyykkonen(at)joensuu.fi  

 


Sauna ja takka - suomalaisuuden puhtaampi tulevaisuus

Suomalainen nauttii arjen pienistä hetkistä takkatulen loimutessa ja puukiukaan löylyissä. Suomessa puun pienpoltto on kuitenkin suurin päästölähde pienhiukkasille, jotka ovat terveydelle haitallisia. Lisäksi takkojen ja kiukaiden mustahiilihiukkaspäästöt eli nokipäästöt ovat pohjoisilla alueilla erityisen haitallisia ilmaston lämpenemisen kannalta. Pienpoltolle ei ole vielä lakisääteisiä päästörajoja, mutta vuonna 2022 voimaan-tuleva EU:n Ecodesign-direktiivi tiukentaa tehdasvalmisteisten takkojen ja kamiinoiden päästöjen raja-arvoja.

Pilottiympäristöstä vauhtia kiukaiden ja tulisijojen kehitystyölle

SIMO-hankkeen avulla vauhditettiin tulisijojen ja kiukaiden laitekehitystyötä, mikä tukee puun käyttöä uusiutuvana energialähteenä päästöjä halliten. Toiminnan perustana on Kuopioon yliopistonrantaan kahteen merikonttiin rakennettu ns. pienpolttosimulaattori, joka tarjoaa aidon tulisijojen ja kiukaiden testausympäristön. Ilmanvaihto on toteutettu pientalon ilmanvaihtoa vastaavasti.

Pienhiukkas- ja kaasupäästöjä, ilmanvirtauksia, lämpötiloja ja paineita mitataan keskitetysti ohjatuilla mittaus- ja näytteenottolaitteistoilla. Tiedonhallintajärjestelmän avulla lopulliset tulokset lasketaan reaaliaikaisesti ja esitetään havainnollisesti, internetin välityksellä myös pienpolttosimulaattorin ulkopuolelle.

Pienpolttosimulaattori SIMO. Kahteen merikonttiin rakennettu tutkimusyksikkö, joka on suunniteltu erityisesti takkojen, kamiinoiden ja saunan kiukaiden päästöjen tutkimiseen.
Kuva: Pienpolttosimulaattori SIMO. Kahteen merikonttiin rakennettu tutkimusyksikkö, joka on suunniteltu erityisesti takkojen, kamiinoiden ja saunan kiukaiden päästöjen tutkimiseen.
 

Aito testausympäristö mahdollistaa yrityksille uusien ideoiden testauksen ja tuo tukea tuotekehityksen eri vaiheisiin. Yritysten kiinnostus hyödyntämiseen onkin ollut suurta.

Monikäyttöisissä tiloissa on myös tutkimus- ja koulutustoimintaa, jonka ohella kontti on ollut esillä erilaisissa tapahtumissa laajemmalle yleisölle. Testausympäristö tukee pk-yritysten kilpailukykyisyyttä ja uusien innovaatioiden syntymistä.

Polttotekniikoiden tutkimus- ja kehitystyön myötä uusiutuviin energialähteisiin lukeutuvien puulämmitteisten tulisijojen ja saunan kiukaiden toiminta saadaan energiatehokkaammaksi, turvallisemmaksi ja vähäpäästöisemmäksi vähentäen myös terveyshaittoja.

Hankkeessa mukana olleet yritykset rahoittajina ja/tai hyödyntäjinä: T:mi Mika Häkkinen, FinnProto Oy, Tulipari Oy, Narvi Oy, NunnaUuni Oy, Warma-Uunit Oy, Lämpö-Linna Oy, P-S Sähkö ja automaatio Oy sekä Deekax Air Oy.

 

   EAKR-kehitys- ja investointihanke (A72189, A72192) 

  •    Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto ja Savonia amk Oy
  •    Toteutusaika: 01.10.2016–31.05.2019
  •    Kokonaiskustannukset: 492 000 €
 


Lisätietoja:
Jarkko Tissari, Itä-Suomen yliopisto, jarkko.tissari(at)uef.fi

Kuva: Heikki Lamberg.

 


Itä-Suomen hanketoimijat hakivat EU-rahoitusta lähes 23 miljoonaa euroa

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman helmikuun hankehakuun jätettiin 63 hakemusta, joilla tukea haettiin lähes 23 miljoonaa euroa.

Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin seitsemän Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) -kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta 1,5 miljoonaa euroa. Rahoitusta haettiin mm. sotahistoria-aineistojen verkkopalvelun kehittämiseen, Etelä-Savon tapahtumaekosysteemin luomiseen, luomun ja nimisuojatuotteiden hyödyntämiseen matkailussa, sekä elinkeinoelämän aineistojen digitalisointiin. Tukea haettiin myös Saimaa Expon järjestämiseen Pekingissä, tulevaisuuden ruokapalveluprosessien ja -teknologioiden kehittämisyksikön perustamiseen ja Kalevankankaan alueen liiketoimintapotentiaalin kartoittamiseen.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton jatkuvaan EAKR-hankehakuun jätettiin 1.10.–14.2. välisenä aikana kahdeksan rahoitushakemusta, joilla tukea haettiin 3,2 miljoonaa euroa. Hakemukset kohdistuivat ilmastoystävällisen logistiikka-alan osaamiskeskittymän kehittämiseen, metsäbio- ja kiertotalouden kansainvälistyvään liiketoimintaan sekä Pietarin meriklusterin mahdollisuuksien selvittämiseen Pohjois-Karjalan yritysten näkökulmasta. Lisäksi rahoitusta haettiin mytologioiden (Kalevala) tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen matkailu- ja palvelualojen yritysten liiketoiminnan kehittämisessä sekä matkailutoimijoiden yhteistyön syventämiseen.

Pohjois-Savon liittoon saapui kahdeksan hakemusta, joissa tukea haettiin 3,3 miljoonan euron edestä. Tukea haettiin tki-ympäristöjen laitteistohankintoihin liittyen materiaalien pinta-analytiikkaan ja alkutuotannon kasvihuonekaasupäästöjen määrittämiseen, sekä virtuaalisen interaktiivisen oppimisympäristön rakentumiseen. Lisäksi tukea haettiin Itä- ja Pohjois-Suomen välisten yhteistyöverkostojen rakentamiseen, Tahkon matkailuyritysten vähähiilisyyden edistämiseen ja maakunnan liiketoimintaekosysteemien kansainvälisyyden edistämiseen.

ELY-keskukseen jätettiin 40 hakemusta, joilla haettiin rahoitusta yhteensä 14,6 miljoonaa euroa. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) -hakemuksia oli viisi ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) -hakemuksia 35. Useamman maakunnan alueelle kohdistuvia hakemuksia oli neljä kappaletta. Hakemusten tavoitteet kohdistuivat mm. pienten kuntien työllisyystavoitteisin, työhyvinvoinnin kehittämiseen kuljetusalalla, digiosaamisen kehittämiseen, yrittäjyyden ja kasvualojen tukemiseen. EAKR-hankkeissa tavoitellaan matkailualueiden parempaa saavutettavuutta.

Hakuajat ja loppuohjelmakauden rahoitus

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman seuraavat rahoitushaut (EAKR ja ESR) päättyvät 15.5. ja 2.10.2020, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuella on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Ohjelmakauden 2014–2020 rahoitusta on yhä käytettävissä, vaikkakin rahoittajakohtaiset erot ovat suuria. Siksi on tärkeää, että hakija on hankkeen valmisteluvaiheessa yhteydessä rahoittajien asiantuntijoihin. Linkki rahoittajaviranomaisten yhteystietosivustoille alla.

Linkit rahoittajaviranomaisten yhteystietosivustoille (rakennerahastot.fi/Itä-Suomi):

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 040 542 6140

EU-ohjelmapäällikkö Tuija Astikainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, p. 040 542 6642

Ohjelmapäällikkö Soile Juuti, Pohjois-Savon liitto, p. 044 7142637

Rahoituspäällikkö Timo Ollila, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 6695


Rahoituksessa jälleen hyvä vuosi - ELY-keskus sijoitti Itä-Suomen kehitykseen lähes 105 miljoonaa euroa

Vuosi 2019 oli jälleen ennätysvilkas kehittämisrahoituksen kysynnän ja myönnön suhteen Itä-Suomessa. ELY-keskus sijoitti Itä-Suomen kehitykseen lähes 105 miljoonaa euroa (84 milj. € vuonna 2018). Tästä summasta sijoitettiin yritysten innovaatiohankkeisiin 54 (56) miljoonaa euroa, Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kehittämishankkeisiin noin 38,5 (28) miljoonaa euroa ja maaseudun kehittämishankkeisiin noin 12,3 miljoonaa euroa.

Innovaatiorahoituksella ja pääomasijoitusrahastoilla kasvua ja suurempaa riskiä

ELY-keskukset myönsivät Suomessa innovaatiorahoitusta yrityksille yhteensä reilut 157 miljoonaa euroa. Itä-Suomeen tuosta rahoituksesta suuntautui lähes 34 %. ELY-keskuksen rahoituksen vaikuttavuus yritysten kasvuun ja uusiin työpaikkoihin on kehittynyt myönteisesti vuodesta 2018.

Myönnetyllä 54 miljoonan euron rahoituksella myötävaikutettiin siihen, että itäsuomalaisissa yrityksissä käynnistyy arviolta vajaan 150 miljoonan euron kehittämisinvestoinnit, syntyy noin 1700 uutta työpaikkaa ja yli 375 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa. Lisäksi rahoituksen arvioidaan lisäävän vientiä noin 160 miljoonalla eurolla.

Itäsuomalaisille yrityksille myönnetystä 54 miljoonan euron rahoituksesta noin 33 miljoonaa euroa rahoitettiin rakennerahasto-ohjelmasta, 8,4 miljoonaa euroa kansallisista varoista pääomasijoitustoiminnan käynnistämiseen ja noin 12,4 miljoonaa euroa maaseutuohjelmasta.

Rahoitusta pääomasijoitustoiminnan käynnistämiseen

ELY-keskus käynnisti yhteistyössä Itä-Suomen keskuskaupunkien kanssa vuonna 2019 alueellisten pääomasijoitusrahastojen toiminnan Etelä-Savon, Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan maakunnissa. Toimintamallia ei ole tässä laajuudessa käytetty aiemmin Suomessa.

ELY-keskus myönsi yhteensä 8,4 miljoonaa euroa yritysten toimintaympäristön kehittämisavusta Mikkelin, Kuopion ja Joensuun kaupungeille sijoitettavaksi perustettaviin rahastoihin. ELY -keskuksen avustuksen lisäksi kaupungit ovat sitoutuneet sijoittamaan omia rahojaan käynnistyviin rahastoihin yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Yksityisten sijoitusten myötä kolmen rahaston yhteenlaskettu koko nousee noin 20 miljoonaan euroon. Rahastojen toiminnasta vastaavat kaupunkien kilpailuttamat rahastoyhtiöt.

Yritysten kehittämispalvelujen kysyntä myös kasvussa

ELY-keskus myönsi vuonna 2019 Itä-Suomen alueella yrityksille myös ennätyksellisen paljon rahoitusta yritysten kehittämispalveluiden hankintaan. Yli 430 yritykselle myönnettiin (vuonna 2018 myönnettiin 400 yritykselle) noin 1,9 miljoonaa euroa avustusta Kehittämispalveluiden hankintaan. Määrä on yli kaksinkertaistunut kahden edellisen vuoden aikana. Yli 40 % kehittämispalveluavustusta saaneista yrityksistä aloittaa myös yritystoiminnan laajemman kehittämis- ja investointihankkeen kehittämispalveluhankkeen päätyttyä.

Ennätysmäisen Euroopan sosiaalirahaston kehittämisrahoituksen uskotaan parantavan työllisyyttä merkittävästi lähivuosina

ELY-keskus myönsi Itä-Suomeen ESR- ja EAKR kehittämisrahoitusta yhteensä 38,5 miljoonaa euroa (vuonna 2018 myönnettiin 28 milj.€). Käynnistyneistä hankkeista merkittävä osa suuntautui työllisyyspalvelujen uudenlaisten yksilöllisiä työllistymispolkuja tarjoavien toimintamallien kehittämiseen. Uusilla toimintamalleilla luodaan pohjaa työllisyyden kuntakokeilulle ja tavoitellaan työttömien määrän puolittamista.

Toisena vahvana rahoituksen painopisteenä on ollut osaamisen kehittäminen ja erityisesti digitaitojen kehittäminen sekä jatkuvan oppimisen mahdollistaminen koulutuksen saavutettavuutta parantamalla. Lisäksi rahoitettiin digioppimisympäristöjen kehittämistä. ESR kehittämistoimenpiteiden piirissä on Itä-Suomessa noin 3250 pientä- ja keskisuurta yritystä ja 52 000 henkilöä.

Lisätietoa: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, Etelä-Savon ELY-keskus, kalevi.polonen(at)ely-keskus.fi,
p. 044 246 4670
Rahoituspäällikkö Timo Ollila, Etelä-Savon ELY-keskus, timo.ollila(at)ely-keskus.fi,
p. 040 843 1009


Näytetään tulokset 1 - 10 / 151
Merkintöjä per sivu 10
jostakin 16