Uutiset

Ylimääräinen ESR-haku Itä-Suomessa poikkeusolojen aiheuttamiin tarpeisiin avattu!

Haku koskee Etelä-Savoa, Pohjois-Savoa ja Pohjois-Karjalaa. Haku kohdennetaan korona-epidemian vaikutusten torjuntaan ja suunnataan erityisesti mikro- ja pk-yritysten toimintakyvyn turvaamiseen sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden osallisuutta tukeviin toimenpiteisiin. Hakemukset tulee jättää viimeistään 14.4.2020.

Haku kohdennetaan erityisesti toimijoille, joilla on välitön yhteys kohderyhmiin ja tuki kohdennettavissa konkreettisella tavalla kohderyhmien hyödyksi.

Rahoitus kohdentuu erityisesti seuraaviin teemoihin:

  • Mikro- ja pk-yritysten muutostilanteiden tuki liiketoiminnan jatkamiselle poikkeustilanteessa
  • Osallisuuden, toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden tuki.

Tukitaso on 80 %, mutta se voi rahoittajan harkinnasta olla korkeampikin, mikäli muuta rahoitusta ei ole toimenpiteille saatavissa.

Hankkeiden toteutusaika voi olla 3-8 kuukautta.

Hakemukset

Toimita sähköinen hakemus EURA2014 -järjestelmään viimeistään 14.4.2020.

Tarkemmat tiedot hausta hakuilmoituksessa:

Hakuilmoitus (rakennerahastot.fi/ita-suomen-suuralue)

Lisätietoja antavat:

Timo Ollila, p. 0295 026 695, timo.ollila(at)ely-keskus.fi

Sirpa Raassina, p. 029 502 6159, sirpa.raassina(at)ely-keskus.fi

 Pia Pirskanen,  p. 029 502 4160, pia.pirskanen(at)ely-keskus.fi


Etelä-Savossa nuoret energisoivat aluetta

Joulukuussa 2019 pyörähti käyntiin Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Etelä-Savon maakuntaliiton hallinnoima hanke, E=mc2 – Nuorten osallisuudesta energiaa Etelä-Savoon. Hanke tähtää nuorten aktiivisen kansalaisuuden ja työelämätaitojen vahvistamiseen. Kaksivuotisessa hankkeessa halutaan vahvistaa nuorten osallisuutta ja löytää uusia väyliä saada erilaisessa elämäntilanteessa olevien nuorten ääntä esille.

Toiminnan myötä käynnistyy uusia nuorten matalankynnyksen vaikuttaja- ja kehittäjäryhmiä. Yhteistyötä nuorten äänen esille saamiseksi tehdään oppilaitosten ja muiden nuorten kanssa toimivien organisaatioiden kanssa.

"Mua syrjäytyneempää nuorta ette tältä kylältä löydä"

Näin totesi 26 -vuotias nuori mies saapuessaan Mikä vituttaa? -iltaan, jonka tarkoituksena nimensä mukaisesti oli kuulla nuorilta niistä asioista, jotka ottavat päähän. Mukaan tullut nuori halusi keskustalla mielenterveyspalveluista, ihmisen kohtaamisesta ihmisenä ja heitti idean filosofisen pohdiskelun ryhmästä. Hän oli kuullut illasta radion kautta.

Mikä vituttaa? -iltojen tarkoitus on antaa nuorille foorumi tuoda esiin tuohtumusta aiheuttavia aiheita ja toisaalta purkaa kokemuksia sekä esittää kehitysehdotuksia. Suoriin kysymyksiin saa suoria vastauksia. Ja suoraan puhumista nuoret juuri kaipaavat. Tästä kertoo myös viesti, jota nuoret työstivät Vaikuta -osallisuusseminaarissa helmikuussa. Työpajaan kokoontui yli 50 eteläsavolaista nuorta, jotka toivoivat päättäjiä vahvemmin mukaan vuorovaikutukseen nuorten kanssa.

"Enemmän epämuodollisia, kiireettömiä kohtaamisia nuorten ja päättäjien välille ja selkeämpää viestintää"

Myös työn ja koulutuksen ulkopuolilla olevilla nuorilla on halua vaikuttaa. Tutkija Anu Gretchel on todennut:

" – Herkästi ajatellaan, että työtä ja koulutusta vailla olevat ovat ulkopuolella myös kaikesta vaikuttamisesta, mutta ei pidä paikkaansa! Esimerkiksi yhteiskunnalliset asiat saattavat kiinnostaa." (Kaks.fi 2018)

E=mc2 -hankkeessa halutaan murtaa ennakkoluuloja ja rakentaa siltoja. Nuoret toivovat, että aikuiset kohtaisivat heidät kunnioittavasti ja ihminen ihmisenä. Liian vaikeilla termeillä itsensä nuorten yläpuolelle nostava ei mahdollista asioista kiinnostumista tai näihin kannan ottamista. Monimutkaisistakin asioista pitäisi pystyä puhumaan selkeästi ja esimerkein. Sen sijaan, että ajateltaisiin "ettei meidän nuoria kuitenkaan kiinnosta", tulisi lähteä siitä, että annetaan mahdollisuus kiinnostua. Liian usein aikuinen toimii tulppana nuorten osallisuudelle – joskus ajattelemattomuuttaan jättämällä kiireessä viestin tai kyselyn välittämättä.

Hanke tarjoaa kesätyöpaikkoja nuorille, tekijöitä, viestintää nuorilta nuorille ja pilottiryhmiä

E=mc2 – Nuorten osallisuudesta elinvoimaa Etelä-Savoon palkataan neljä kesäntyöntekijää kuukauden mittaisiin työsuhteisiin vuosien 2020 ja 2021 aikana. Hankkeessa halutaan antaa nuorille mahdollisuus tutustua työelämään, ja toisaalta tämä tukee hankkeen tavoitteita, kun nuoret viestivät nuorille.

Hankkeen aikana perustetaan myös pilottiryhmiä, joissa vahvistetaan nuorten omaa toimijuutta, oman äänen löytämistä ja työelämätaitoja. Pilottiryhmien kehittämiseksi haetaan tietoa nuorilta siitä, millaiseen ryhmätoimintaan he haluaisivat osallistua. Koronaviruksen leviäminen aiheuttaa ryhmätoimintojen järjestämiselle ehtonsa– mutta toisaalta tämä haastaa ajattelemaan aivan uudella tavalla ja päivittämään työmenetelmät tähän päivään.

Koronaviruksen leviäminen aiheuttaa haasteita, mutta luo myös mahdollisuuden katsoa asioita toisin

Ja päivitystä tapahtuu. Seuraava Mikä vituttaa? –ilta järjestetään verkossa ja kevään aikana etsitään erilaisia alustoja ryhmätoimintojen mahdollistamiseksi. Viestintään panostetaan entisestään, ja yhdessä nuorten kanssa käynnistetään Nuorten ääni -uutiskirje (tilaa täältä https://webropol.com/s/nuortenaani) sekä YouTube -kanava. Aktiivista someviestintää jatketaan, ja sisältöä tuotetaan yhdessä nuorten kanssa ja toiveiden mukaisesti. Kaiken toiminnan taustalla on nuorilta noussut slogan "Jokainen nuori on asiantuntija".

Lisätietoja:

Lähde:
Nuorisotutkija Anu Gretschel: Hyvä elämä kuuluu kaikille (kaks.fi)

 


Tapahtumilla elinvoimaa Joensuuhun

Joensuun kaupungin viestintä- ja tapahtumapalvelut on luotsannut maaliskuusta 2018 lähtien EAKR-rahoitteista tapahtumien kehittämishanketta Elinvoimaa tapahtumista. Hanke päättyy maaliskuussa 2020. Hanke on tuonut Joensuun alueen tapahtuma-alaa näkyvämmäksi muun muassa markkinointikampanjoiden sekä uusien tapahtumien muodossa. Kuntalaiselle vähemmän näkyviä, mutta ensiarvoisen tärkeitä ovat olleet hankkeen tarjoamat koulutukset alan tekijöille.

Iskelmäkesä 2018 tapahtuman yleisöä ja esiintymislava.
Iskelmäkesä 2018 Joensuu. Kuva Jyri keronen.

Tapahtuma-alan verkosto vahvaksi 

Elinvoimaa tapahtumista -hankkeen pyrkimyksenä on vahvistaa Joensuun seudun tapahtuma-alaa ja sen osalta tehdä aluetta elinvoimaisemmaksi, houkuttelevammaksi ja viihtyisämmäksi. Tämä ylätason tavoite on pilkottu mm. tapahtumajärjestäjien liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, alalla toimivien verkoston lujittamiseen, Joensuun markkinoimiseen virkeänä tapahtumakaupunkina sekä tapahtumatutkimukseen.

Perimmäisenä läpileikkaavana teemana on lisätä tapahtumien ja yritysten välistä vuoropuhelua, sillä menestyvä ja ammattimainen tapahtuma-ala vaatii monialaista yhteistyötä ja liiketoimintaosaamista. Elinvoimaa tapahtumista -hankkeen kohderyhmää ovatkin tapahtumajärjestäjien lisäksi yritysten markkinoijat. Suurin osa hankkeen järjestämistä koulutuksista on tarkoitettu näille molemmille ryhmille, jolloin tekijät pääsevät verkostoitumaan – välillä strukturoidusti ja toisinaan vapaamuotoisesti. Erityyppisiä koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia on järjestetty yhteensä 25 kappaletta.

Uutta pöhinää katukuvaan 

Yksi suunnitelmaan kirjattu numeerinen tavoite oli saada Joensuuhun hankkeen aikana kaksi uutta suurtapahtumaa. Varsinaisista suurtapahtumista ei päästä puhumaan, mutta lukumääräisesti hanke on saanut hankittua Joensuuhun viisi uutta isompaa tapahtumaa ja yli 20 pientä toritapahtumaa.

Ilmakuva Suurmarkkinoista Joensuussa
Suurmarkkinat. Kuva: Korpipaja

Vuonna 2018 hanke etsi valtakunnallisella tapahtumaideakilpailulla täysin uusia tapahtumakonsepteja Joensuuhun, ja kilpailun myötä päivänvalon näki kolme uutta tapahtumaa, mm. Joen Joogafestivaali. Joensuun torialueille etsittiin yhdistysten piiristä uusia pieniä maksuttomia toritapahtumia vuodelle 2019 sekä toistamiseen vuodelle 2020. Parhaimmat ideat palkittiin kaupungin tapahtuma-avustuksilla. Tapahtumahakujen myötä Joensuulle saatiin järjestämisoikeudet kansainväliseen talvipyöräilykongressiin sekä Olympiakomitean SM-viikkoon.

Tapahtumat liikuttavat ihmisten lisäksi myös talouden rattaita 

Tärkeänä osana hanketta on tehdä tapahtumista kävijä- ja talousvaikutustutkimusta. Hanke toteuttaa kahden vuoden aikana yhteensä 20 tutkimusta valikoiduista isoimmista Joensuun seudun tapahtumista. Tutkimukset on osoitettu tapahtumakävijöille, joilta on käyntikokemuksen lisäksi kysytty tapahtumakäyntiin liittyvää rahankäyttöä.

Vuoden 2018 tutkimukset kymmenestä tapahtumasta osoittivat, että kävijät käyttivät pääsylippuihin, tapahtuma-alueen palveluihin sekä Joensuun muihin palveluihin yhteensä 18,2 M€. Tämä lukema koostuu siis vain kävijöiden kertomasta rahankäytöstä tapahtumakäynnin yhteydessä eikä sisällä tapahtumien omia budjetteja. Tapahtuma-ala on siis merkittävä aluetalouden pyörittäjä.

Linkki hankkeen verkkosivulle:
Joensuu Events (joensuuevents.fi)

Lisätietoja: 
Teemu Laasonen, projektipäällikkö, teemu.laasonen(at)joensuu.fi
Markku Pyykkönen, markkinointijohtaja, markku.pyykkonen(at)joensuu.fi  

 


Sauna ja takka - suomalaisuuden puhtaampi tulevaisuus

Suomalainen nauttii arjen pienistä hetkistä takkatulen loimutessa ja puukiukaan löylyissä. Suomessa puun pienpoltto on kuitenkin suurin päästölähde pienhiukkasille, jotka ovat terveydelle haitallisia. Lisäksi takkojen ja kiukaiden mustahiilihiukkaspäästöt eli nokipäästöt ovat pohjoisilla alueilla erityisen haitallisia ilmaston lämpenemisen kannalta. Pienpoltolle ei ole vielä lakisääteisiä päästörajoja, mutta vuonna 2022 voimaan-tuleva EU:n Ecodesign-direktiivi tiukentaa tehdasvalmisteisten takkojen ja kamiinoiden päästöjen raja-arvoja.

Pilottiympäristöstä vauhtia kiukaiden ja tulisijojen kehitystyölle

SIMO-hankkeen avulla vauhditettiin tulisijojen ja kiukaiden laitekehitystyötä, mikä tukee puun käyttöä uusiutuvana energialähteenä päästöjä halliten. Toiminnan perustana on Kuopioon yliopistonrantaan kahteen merikonttiin rakennettu ns. pienpolttosimulaattori, joka tarjoaa aidon tulisijojen ja kiukaiden testausympäristön. Ilmanvaihto on toteutettu pientalon ilmanvaihtoa vastaavasti.

Pienhiukkas- ja kaasupäästöjä, ilmanvirtauksia, lämpötiloja ja paineita mitataan keskitetysti ohjatuilla mittaus- ja näytteenottolaitteistoilla. Tiedonhallintajärjestelmän avulla lopulliset tulokset lasketaan reaaliaikaisesti ja esitetään havainnollisesti, internetin välityksellä myös pienpolttosimulaattorin ulkopuolelle.

Pienpolttosimulaattori SIMO. Kahteen merikonttiin rakennettu tutkimusyksikkö, joka on suunniteltu erityisesti takkojen, kamiinoiden ja saunan kiukaiden päästöjen tutkimiseen.
Kuva: Pienpolttosimulaattori SIMO. Kahteen merikonttiin rakennettu tutkimusyksikkö, joka on suunniteltu erityisesti takkojen, kamiinoiden ja saunan kiukaiden päästöjen tutkimiseen.
 

Aito testausympäristö mahdollistaa yrityksille uusien ideoiden testauksen ja tuo tukea tuotekehityksen eri vaiheisiin. Yritysten kiinnostus hyödyntämiseen onkin ollut suurta.

Monikäyttöisissä tiloissa on myös tutkimus- ja koulutustoimintaa, jonka ohella kontti on ollut esillä erilaisissa tapahtumissa laajemmalle yleisölle. Testausympäristö tukee pk-yritysten kilpailukykyisyyttä ja uusien innovaatioiden syntymistä.

Polttotekniikoiden tutkimus- ja kehitystyön myötä uusiutuviin energialähteisiin lukeutuvien puulämmitteisten tulisijojen ja saunan kiukaiden toiminta saadaan energiatehokkaammaksi, turvallisemmaksi ja vähäpäästöisemmäksi vähentäen myös terveyshaittoja.

Hankkeessa mukana olleet yritykset rahoittajina ja/tai hyödyntäjinä: T:mi Mika Häkkinen, FinnProto Oy, Tulipari Oy, Narvi Oy, NunnaUuni Oy, Warma-Uunit Oy, Lämpö-Linna Oy, P-S Sähkö ja automaatio Oy sekä Deekax Air Oy.

 

   EAKR-kehitys- ja investointihanke (A72189, A72192) 

  •    Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto ja Savonia amk Oy
  •    Toteutusaika: 01.10.2016–31.05.2019
  •    Kokonaiskustannukset: 492 000 €
 


Lisätietoja:
Jarkko Tissari, Itä-Suomen yliopisto, jarkko.tissari(at)uef.fi

Kuva: Heikki Lamberg.

 


Itä-Suomen hanketoimijat hakivat EU-rahoitusta lähes 23 miljoonaa euroa

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman helmikuun hankehakuun jätettiin 63 hakemusta, joilla tukea haettiin lähes 23 miljoonaa euroa.

Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin seitsemän Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) -kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta 1,5 miljoonaa euroa. Rahoitusta haettiin mm. sotahistoria-aineistojen verkkopalvelun kehittämiseen, Etelä-Savon tapahtumaekosysteemin luomiseen, luomun ja nimisuojatuotteiden hyödyntämiseen matkailussa, sekä elinkeinoelämän aineistojen digitalisointiin. Tukea haettiin myös Saimaa Expon järjestämiseen Pekingissä, tulevaisuuden ruokapalveluprosessien ja -teknologioiden kehittämisyksikön perustamiseen ja Kalevankankaan alueen liiketoimintapotentiaalin kartoittamiseen.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton jatkuvaan EAKR-hankehakuun jätettiin 1.10.–14.2. välisenä aikana kahdeksan rahoitushakemusta, joilla tukea haettiin 3,2 miljoonaa euroa. Hakemukset kohdistuivat ilmastoystävällisen logistiikka-alan osaamiskeskittymän kehittämiseen, metsäbio- ja kiertotalouden kansainvälistyvään liiketoimintaan sekä Pietarin meriklusterin mahdollisuuksien selvittämiseen Pohjois-Karjalan yritysten näkökulmasta. Lisäksi rahoitusta haettiin mytologioiden (Kalevala) tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen matkailu- ja palvelualojen yritysten liiketoiminnan kehittämisessä sekä matkailutoimijoiden yhteistyön syventämiseen.

Pohjois-Savon liittoon saapui kahdeksan hakemusta, joissa tukea haettiin 3,3 miljoonan euron edestä. Tukea haettiin tki-ympäristöjen laitteistohankintoihin liittyen materiaalien pinta-analytiikkaan ja alkutuotannon kasvihuonekaasupäästöjen määrittämiseen, sekä virtuaalisen interaktiivisen oppimisympäristön rakentumiseen. Lisäksi tukea haettiin Itä- ja Pohjois-Suomen välisten yhteistyöverkostojen rakentamiseen, Tahkon matkailuyritysten vähähiilisyyden edistämiseen ja maakunnan liiketoimintaekosysteemien kansainvälisyyden edistämiseen.

ELY-keskukseen jätettiin 40 hakemusta, joilla haettiin rahoitusta yhteensä 14,6 miljoonaa euroa. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) -hakemuksia oli viisi ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) -hakemuksia 35. Useamman maakunnan alueelle kohdistuvia hakemuksia oli neljä kappaletta. Hakemusten tavoitteet kohdistuivat mm. pienten kuntien työllisyystavoitteisin, työhyvinvoinnin kehittämiseen kuljetusalalla, digiosaamisen kehittämiseen, yrittäjyyden ja kasvualojen tukemiseen. EAKR-hankkeissa tavoitellaan matkailualueiden parempaa saavutettavuutta.

Hakuajat ja loppuohjelmakauden rahoitus

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman seuraavat rahoitushaut (EAKR ja ESR) päättyvät 15.5. ja 2.10.2020, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuella on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Ohjelmakauden 2014–2020 rahoitusta on yhä käytettävissä, vaikkakin rahoittajakohtaiset erot ovat suuria. Siksi on tärkeää, että hakija on hankkeen valmisteluvaiheessa yhteydessä rahoittajien asiantuntijoihin. Linkki rahoittajaviranomaisten yhteystietosivustoille alla.

Linkit rahoittajaviranomaisten yhteystietosivustoille (rakennerahastot.fi/Itä-Suomi):

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 040 542 6140

EU-ohjelmapäällikkö Tuija Astikainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, p. 040 542 6642

Ohjelmapäällikkö Soile Juuti, Pohjois-Savon liitto, p. 044 7142637

Rahoituspäällikkö Timo Ollila, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 6695


Rahoituksessa jälleen hyvä vuosi - ELY-keskus sijoitti Itä-Suomen kehitykseen lähes 105 miljoonaa euroa

Vuosi 2019 oli jälleen ennätysvilkas kehittämisrahoituksen kysynnän ja myönnön suhteen Itä-Suomessa. ELY-keskus sijoitti Itä-Suomen kehitykseen lähes 105 miljoonaa euroa (84 milj. € vuonna 2018). Tästä summasta sijoitettiin yritysten innovaatiohankkeisiin 54 (56) miljoonaa euroa, Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kehittämishankkeisiin noin 38,5 (28) miljoonaa euroa ja maaseudun kehittämishankkeisiin noin 12,3 miljoonaa euroa.

Innovaatiorahoituksella ja pääomasijoitusrahastoilla kasvua ja suurempaa riskiä

ELY-keskukset myönsivät Suomessa innovaatiorahoitusta yrityksille yhteensä reilut 157 miljoonaa euroa. Itä-Suomeen tuosta rahoituksesta suuntautui lähes 34 %. ELY-keskuksen rahoituksen vaikuttavuus yritysten kasvuun ja uusiin työpaikkoihin on kehittynyt myönteisesti vuodesta 2018.

Myönnetyllä 54 miljoonan euron rahoituksella myötävaikutettiin siihen, että itäsuomalaisissa yrityksissä käynnistyy arviolta vajaan 150 miljoonan euron kehittämisinvestoinnit, syntyy noin 1700 uutta työpaikkaa ja yli 375 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa. Lisäksi rahoituksen arvioidaan lisäävän vientiä noin 160 miljoonalla eurolla.

Itäsuomalaisille yrityksille myönnetystä 54 miljoonan euron rahoituksesta noin 33 miljoonaa euroa rahoitettiin rakennerahasto-ohjelmasta, 8,4 miljoonaa euroa kansallisista varoista pääomasijoitustoiminnan käynnistämiseen ja noin 12,4 miljoonaa euroa maaseutuohjelmasta.

Rahoitusta pääomasijoitustoiminnan käynnistämiseen

ELY-keskus käynnisti yhteistyössä Itä-Suomen keskuskaupunkien kanssa vuonna 2019 alueellisten pääomasijoitusrahastojen toiminnan Etelä-Savon, Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan maakunnissa. Toimintamallia ei ole tässä laajuudessa käytetty aiemmin Suomessa.

ELY-keskus myönsi yhteensä 8,4 miljoonaa euroa yritysten toimintaympäristön kehittämisavusta Mikkelin, Kuopion ja Joensuun kaupungeille sijoitettavaksi perustettaviin rahastoihin. ELY -keskuksen avustuksen lisäksi kaupungit ovat sitoutuneet sijoittamaan omia rahojaan käynnistyviin rahastoihin yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Yksityisten sijoitusten myötä kolmen rahaston yhteenlaskettu koko nousee noin 20 miljoonaan euroon. Rahastojen toiminnasta vastaavat kaupunkien kilpailuttamat rahastoyhtiöt.

Yritysten kehittämispalvelujen kysyntä myös kasvussa

ELY-keskus myönsi vuonna 2019 Itä-Suomen alueella yrityksille myös ennätyksellisen paljon rahoitusta yritysten kehittämispalveluiden hankintaan. Yli 430 yritykselle myönnettiin (vuonna 2018 myönnettiin 400 yritykselle) noin 1,9 miljoonaa euroa avustusta Kehittämispalveluiden hankintaan. Määrä on yli kaksinkertaistunut kahden edellisen vuoden aikana. Yli 40 % kehittämispalveluavustusta saaneista yrityksistä aloittaa myös yritystoiminnan laajemman kehittämis- ja investointihankkeen kehittämispalveluhankkeen päätyttyä.

Ennätysmäisen Euroopan sosiaalirahaston kehittämisrahoituksen uskotaan parantavan työllisyyttä merkittävästi lähivuosina

ELY-keskus myönsi Itä-Suomeen ESR- ja EAKR kehittämisrahoitusta yhteensä 38,5 miljoonaa euroa (vuonna 2018 myönnettiin 28 milj.€). Käynnistyneistä hankkeista merkittävä osa suuntautui työllisyyspalvelujen uudenlaisten yksilöllisiä työllistymispolkuja tarjoavien toimintamallien kehittämiseen. Uusilla toimintamalleilla luodaan pohjaa työllisyyden kuntakokeilulle ja tavoitellaan työttömien määrän puolittamista.

Toisena vahvana rahoituksen painopisteenä on ollut osaamisen kehittäminen ja erityisesti digitaitojen kehittäminen sekä jatkuvan oppimisen mahdollistaminen koulutuksen saavutettavuutta parantamalla. Lisäksi rahoitettiin digioppimisympäristöjen kehittämistä. ESR kehittämistoimenpiteiden piirissä on Itä-Suomessa noin 3250 pientä- ja keskisuurta yritystä ja 52 000 henkilöä.

Lisätietoa: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, Etelä-Savon ELY-keskus, kalevi.polonen(at)ely-keskus.fi,
p. 044 246 4670
Rahoituspäällikkö Timo Ollila, Etelä-Savon ELY-keskus, timo.ollila(at)ely-keskus.fi,
p. 040 843 1009


Your Gateway to Bio-Business in Asia -hanke sillanrakentajana ainutlaatuiselle suomalais-japanilaiselle metsäbiotalousyhteistyölle

Metsäbiotalouden kehittämiseksi Japanin Naganon prefektuuri ja Pohjois-Karjalan maakunta solmivat lokakuussa 2019 yhteistyösopimuksen Your Gateway to Bio-Business in Asia -hankkeen avustuksella. Hanke kehitti reilun kahden vuoden ajan itäsuomalaisten metsäbiotalousyritysten kansainvälistymisvalmiuksia ja vientiosaamista Aasian markkinoille.

Joensuun Tiedepuisto Oy ja sittemmin Business Joensuu Oy  toteuttivat 1.5.2017-31.10.2019 Your Gateway to Bio-Business in Asia hankkeen, joka kehitti itäsuomalaisten metsäbiotalousalan yritysten ja organisaatioiden kansainvälistymisvalmiuksia ja vientiosaamista. Hankkeen pääkohdemaina olivat Kiina, Taiwan, Etelä-Korea ja Japani

Aasian markkinoista kiinnostuneet yritykset saivat koulutusta liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja vientivalmiuskoulutusta syntyperäisiltä, Suomessa toimivilta kohdemaa-asiantuntijoilta. Osaamista sovellettiin käytäntöön kohdealueelle järjestetyillä opinto- ja verkostoitumismatkoilla.

Ainutlaatuinen yhteistyösopimus solmittiin

Aasia-osaamisen kehittämisen rinnalla Gateway -hanke keräsi myös tietoa potentiaalisista tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista ja rakensi yhteyksiä käytännön yhteistyön käynnistämistä varten. Tuloksena tästä sillanrakennustyöstä solmittiin hankkeen myötävaikutuksella aivan sen loppumetreillä ainutlaatuinen metsäalan kehittämisyhteistyöaiesopimus Japanin Naganon prefektuurin ja Pohjois-Karjalan maakunnan välillä Joensuussa 23.10.2019. Sopimus on kautta aikain ensimmäinen Suomen ja Japanin välille solmittu alueiden välinen yhteistyösopimus metsäbiotalouden kehittämiseksi. 5-vuotisen sopimuksen allekirjoittivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Suomesta ja Naganon prefektuurin aluehallinnon edustus Japanista.

Joensuussa 23.10.2019 allekirjoitettiin Japanin ja Suomen välinen metsäalan monitahoinen yhteistyöaiesopimus. Kuvassa vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (kuvassa oikealla), Mr. Takashi Shirotori, City Mayor, City of Ina, Nagano (keskellä) ja Mr. Akira Yamazaki, Special Advisor, Nagano Prefectural Government, Nagano Forestry Department (vasemmalla).
KuvaJoensuussa 23.10.2019 allekirjoitettiin Japanin ja Suomen välinen metsäalan monitahoinen yhteistyöaiesopimus.
Kuvassa vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (kuvassa oikealla), Mr. Takashi Shirotori, City Mayor,
City of Ina, Nagano (keskellä) ja Mr. Akira Yamazaki, Special Advisor, Nagano Prefectural Government, Nagano Forestry Department (vasemmalla).

Samassa yhteydessä solmittiin myös yhteistyösopimus kehittämistoimien konkretisoimiseksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Naganon prefektuurissa olevan Inan kaupungin välillä. Inan kaupunki on valittu Japanissa yhdeksi kolmesta kansallisesta metsätalouden esimerkkialueesta, jossa mm. toimialan suomalaisten menetelmien ja teknologioiden demonstroiminen on mahdollista jollakin aikaa lähitulevaisuudessa.

Suomalais-japanilaisen metsäalan yhteistyöaiesopimus mahdollistaa pohjoiskarjalaisten ja muualla valtakunnan alueella toimivien metsäbiotalousalan yritysten ja organisaatioiden kansainvälistymismahdollisuuksien ja vientiedellytysten jatkumisen ja kehittymisen Japaniin pitkälle tulevaisuuteen. Sopimus on solmittu viideksi vuodeksi, ja sitä voidaan jatkaa uusilla sopimuskausilla yhteistyön syvetessä. Syntynyt yhteistyösopimus varmistaa myös Your Gateway to Bio-Business in Asia -hankkeen tulosten pysyvyyden ja vaikuttavuuden jatkumisen vähintään viideksi vuodeksi hankkeen päättymisen jälkeen.

Your Gateway to Bio-Business in Asia -hanke sai toimintaansa rahoitusta Euroopan Unionin sosiaalirahastosta, ja hankkeen päärahoittajana toimi Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätietoja:
Petteri Ryhänen, p. 050 347 4576, ryhanen.petteri(at)gmail.com
Kuvat: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viestintäpäällikkö Rauno Jussila.

 


Bioteollisuusalue valmistui Lieksaan

Lieksan kaupunki kehitti Kevätniemen yritysalueesta bioteollisuusalueen Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa hankkeessa. Alueelle on saatu uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja.

Lieksan kaupunki kehitti Kevätniemen uuden bioteollisuusalueen suurelta osin "Kevätniemen yritysalueen vahvistaminen; bioterminaali, infrastruktuuri ja kokonaissuunnittelu"  -hankkeessa. Hankkeen kokonaiskustannus oli kaksi miljoonaa euroa ja sille myönnettiin 50 % Euroopan aluekehitysrahaston tukea.

Kevätniemen noin 8,2 hehtaarin bioteollisuusalue jakaantuu kolmeen eri lohkoon: 

  • bioterminaalialue
  • Green Fuel Nordic Oy:n biojalostamoalue
  • kolmas yritysalue, joka on vielä vapaana.

Osa alueen toimenpiteistä, samoin kuin alueelle kulkeva tie toteutettiin Lieksan kaupungin omana työnä, ja kokonaiskustannukset alueen kehittämiseksi nousevat tässä vaiheessa noin kolmeen miljoonaan euroon.

Hankkeen avulla syntyi uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja

Kevätniemen yritysalueelle toteutettiin hankkeessa bioterminaalialue. Bioterminaalin rakentamisella luotiin edellytykset raaka-aineen logistiikan ja käsittelyn tehostamiseen, mikä tarvitaan tehokkaan bioekosysteemin toteutumista ajatellen. Terminaalioperaattorina alueella on aloittanut Karjalan Metsä ja Energia Oy. Muiden teollisuustonttien osalta kaupunki loi valmiudet yritystoimintaan eli niiden osalta kuorittiin pintamaat alueilta.

Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen sanoo, että hankkeen toteutuminen on ollut ratkaisevasti vaikuttamassa siihen, että Lieksaan syntyy täysin uutta yritystoimintaa.
-Green Fuel Nordic Oy on rakentamassa alueelle bioöljytehdasta, jonka ensimmäinen yksikkö valmistuu ensi vuonna.

Bioöljytehtaan tuotantokapasiteetti on 24.000 tonnia bioöljyä vuodessa, ja se käyttää raaka-aineena puuta noin 90.000 k-m3.
-Yhtiön tavoitteena on nostaa tuotantokapasiteetti nelinkertaiseksi tulevaisuudessa rakentamalla samanlaisia yksiköitä lisää alueelle, kaupunginjohtaja kertoo.

Jo varmistuneiden investointien työllisyysvaikutukset kerrannaisvaikutuksineen ovat noin 100-150 htv.
-Kevätniemen laajalla yritysalueella toimivat myös mm. Binderholz Nordic Oy, Vapon tytäryhtiö Nevel Oy sekä Porokylän Leipomo Oy, jotka kehittävät koko ajan toimintaansa, Määttänen toteaa. -Sitäkin kautta työpaikkojen määrä alueella kasvaa, Määttänen toteaa.

Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen painottaa, että Kevätniemen alueen kehittäminen toteuttaa Lieksan kaupungin strategiaa.
-Kehittäminen alueella jatkuu edelleen. Olemme päivittäneet suunnitelmia teollisuussivuraiteen toteuttamista ajatellen. Raaka-aineen ja lopputuotteen siirtäminen maanteiltä yhä enemmän rautateille toteuttaa erittäin hyvin kestävän kehityksen tavoitteita, samoin kuin Pohjois-Karjalan biosfäärialueen yhteistyösopimuksen sisältöjä.

Linkki:
Hanke Eura2014-tietopalvelussa (eura2014.fi)

Lisätietoja:
Jarkko Määttänen, kaupunginjohtaja, p. 04010 44001

 


Rautavaara taklaa työ- ja toimintakyvyn kartoituksella työttömyyttä

Rautavaaran kunta on ESR-rahoitteisessa MYÖ, TYÖ, HYÖ! – Myötämäkeen työkuntoa tai hyvinvointia! -hankkeessa tutkinut ja selvittänyt rautavaaralaisten kaikkein heikommassa asemassa olevien työttömien työ- ja toimintakykyä. Selvitykseen perustuen heille on tarjottu yksilöllisiä matalan kynnyksen vaihtoehtoja yksilöllisen toimintakyvyn mukaan. Työ on kantanut hedelmää, sillä hankkeen aikana Rautavaaran työttömyysprosentti on laskenut yli 40 prosenttia. Myös pitkäaikaistyöttömyys on alentunut.

Asiakkaalle tehdään yksilöllinen toimintakykyselvitys

Hankkeessa on selvitetty työttömien, joista iso osa on pitkäaikaistyöttömiä, työ- ja toimintakykyä eri toimijoiden välisen yhteistyön ja moniammatillisen tiimin avulla. Tiimi koostuu Rautavaaran kunnan elinvoimapalveluista, sosiaalipalveluista, kunnan perusterveydenhuollosta ja yksityisestä työterveyshuollon palvelusta. Tiimi on tehnyt yhteistyötä myös TE-toimiston ja Kelan kanssa. Hanketyöntekijänä hankkeessa toimii työkoordinaattori Tarja Selkimäki.  

Menestyksen avain on ollut yksilöllinen toimintakykyselvitys ja sen jälkeen henkilöille vierellä kulkien tarjottava heille sopiva jatkovaihtoehto.
- Hankkeessa käytettyjä vaihtoehtoja ovat olleet esimerkiksi erilaiset tukitoimet työllistymiseen työmarkkinoille, kouluttautuminen, kuntouttava työtoiminta kunnan omissa yksiköissä tai kolmannen sektorin toimijoissa tai työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen, Selkimäki listaa.

Monelle löytyi polku työ- ja arkielämään

Hanke on edennyt hyvin hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen aikana on tarkoitus tavata yhteensä 100 kohderyhmään kuuluvaa työtöntä ja pari kuukautta ennen hankkeen päättymistä on tavattu 94 henkilöä. Isolla osalla henkilöistä tavoite on työllistyminen, mutta muutama henkilö on saanut hankkeen myötä osatyökyvyttömyyseläkkeen tai työkyvyttömyyseläkkeen. He olivat siis työttöminä työnhakijoina, vaikka työ- ja toimintakyky olivat pysyvästi alentuneet. Selkimäen mukaan hanke on lisännyt sosiaalista osallisuutta ja näin ehkäissyt syrjäytymistä ja köyhyyttä.
- Hanke on tarjonnut monelle polun työelämään tai arkielämään, iloitsee Selkimäki.


Kuva: MYÖ, TYÖ, HYÖ! –hankkeen ryhmässä on voimaa. Kuvassa työkoordinaattori Tarja Selkimäki kolmas vasemmalta.

Hankkeen tulokset ovat olleet vaikuttavia ja hankkeelle toivotaan jatkoa. Myös hankkeeseen osallistuneilta henkilöiltä on saatu hyvää palautetta ja jopa naapurikunnista on kyselty, kuinka työttömyyttä Rautavaaralla hoidetaan.
- Jo alkuperäisessä hankesuunnitelmassa mainittiin, että pitkän aikavälin tavoitteena hankkeessa on juurruttaa toimintakykyselvitys pysyväksi toimintatavaksi yhteiskuntaan, jolloin siitä on saatavissa sosiaalisten positiivisten vaikutusten ja ennaltaehkäisevän luonteensa vuoksi myös taloudellisia hyötyjä, Selkimäki muistaa.

Linkki:
MYÖ, TYÖ, HYÖ! – Myötämäkeen työkuntoa tai hyvinvointia! -hankkeen hankekuvaus EURA2014  järjestelmässä (eura2014.fi)

Lisätietoja
Työkoordinaattori Tarja Selkimäki, tarja.selkimaki(at)rautavaara.fi, p. 040 860 8229 
Kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen, henri.ruotsalainen(at)rautavaara.fi, p. 040 860 8180


Hae hankkeellesi rahoitusta!

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) hankehaku päättyy 14.2.2020, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishankerahoituksessa on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Tarkemmat tiedot hakukuulutuksissa

Etelä-Savo: teemahakuilmoitus julkaistaan lähiaikoina osoitteessa https://www.rakennerahastot.fi/hakuajat
Pohjois-Karjala
Pohjois-Savo

Yritysrahoitus

ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustuksella ja yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustuksella on jatkuva haku ilman määräaikoja. Lisätietoja yritysrahoitus-sivustolta.

Kaikki hakuajat

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat. Tietoa tästä hausta sivustolla Hakuajat (rakennerahastot.fi > Ajankohtaista > Hakuajat).
 


Näytetään tulokset 1 - 10 / 147
Merkintöjä per sivu 10
jostakin 15