Uutiset

Pohjois-Savossa tarvitaan lisää rohkeita kehittämisavauksia – rakennerahastotukea haettavana

Pohjois-Savolla menee monella talouden mittarilla mitattuna hyvin, mutta silti kehittämishaasteita riittää.
– Maakunnassa käytettävissä olevia rakennerahasto-ohjelman varoja tulee suunnata aiempaa enemmän hankkeisiin, joilla lisätään asukkaiden ja yritysten näkökulmasta alueen pito- ja vetovoimaa, toteaa aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa.

Maakunnassa on huoli erityisesti osaavan työvoiman saatavuudessa, koska esimerkiksi usein työnhakijoiden osaaminen ei kohtaa työantajien tarpeita. Panostamalla yritysten kilpailukykyyn, osaamiseen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristöjen parempaan hyödyntämiseen, halutaan edistää elinkeinoelämän elinvoimaisuutta. Vähähiilisyys on näkökulma, joka osaltaan mahdollistaa uudenlaisen liiketoiminnan kehittymistä. Tähän kohdennetaan neljäsosa EAKR-tuista.

Kehittämisrahoitusta on hyvin tarjolla – nyt tarvitaan uusia ja konkreettisia ideoita haasteiden voittamiseksi!

EU-ohjelmakausi 2014–2020 on nyt puolessa välissä. Pohjois-Savossa on rahoitettu EAKR-hankkeita 297 kappaletta ja niihin on osoitettu 82 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta. ESR-hankkeita on puolestaan rahoitettu 109 kappaletta sisältäen 33 miljoonaa euroa EU- ja valtion rahoitusta.

Maakunnan kehittämistä ohjaa Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2018–2019, joka löytyy täältä

Seuraava hankehaku päättyy 16.2.2018

Seuraavasta hankehausta voit lukea lisätietoja täältä (rakennerahasto.fi/Itä-Suomi > Ajankohtaista > Hakuajat).


Pohjois-Savon liiton ja ELY-keskuksen 7. marraskuuta järjestämä Mahdollisuuksia avautuu tästä
– Pohjois-Savon rakennerahastoinfo houkutteli maakuntasalin täyteen, lähes 100 osallistujaa. Tilaisuus on jokavuotinen ajankohtaiskatsaus EAKR- ja ESR-tukien tarjoamiin rahoitusmahdollisuuksiin vastata maakunnan kehittämisen tarpeisiin.

Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Soile Juuti, Pohjois-Savon liitto, soile.juuti(at)pohjois-savo.fi


Hankehaut

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman vuosittaiset yhtenäiset rahoitushaut päättyvät helmi–maaliskuussa ja syys–lokakuussa. Näiden lisäksi maakunnat voivat järjestää omia täydentäviä hakukierroksia. Vuonna 2018 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) hakujen päättymispäivät Itä-Suomessa ovat 16.2., 11.5. ja 28.9.2018, poislukien Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuissa on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Lue hankehauista tarkemmin hakukuulutuksista:

Etelä-Savon hakukuulutus

Pohjois-Karjalan hakukuulutus

Pohjois-Savon hakukuulutus
 

Yritysten kehittämisavustukset ja yritysten toimintaympäristöön kehittämisavustukset

Yritysten kehittämisavustuksilla ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksilla on jatkuva haku.

Kaikki hakuajat

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat, tutustu avoinna oleviin alueellisiin ja valtakunnallisiin hakuihin: https://www.rakennerahastot.fi/hakuajat


Tavoitteena vähähiilisempi yhteiskunta

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman EAKR-rahoituksesta 25 % kohdennetaan vähähiilistä taloutta edistäville hankkeille ja hakemuksia toivotaan myös meneillään olevaan hakuun. 

Vähähiilisten hankkeiden moninainen kirjo

Vähähiilisen talouden keskeisimpinä ohjelmakohteina ovat energiankäytön tehostamisen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamissa hankkeissa vähähiilisyyttä on lähestytty erilaisista näkökulmista. Sirkkalan energiapuisto -hankekokonaisuudessa (A70026) rakennettiin energiapuisto Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkala-kampukselle. Energiapuisto on hybridienergiajärjestelmien tutkimus-, testaus- ja oppimisympäristö, joka tuo yhteen alan yritykset, opiskelijat, koulutusorganisaatiot ja tutkimuslaitokset. Energiapuistossa selvitetään myös eri energiantuotantomuotojen todellisia käyttö- ja ylläpitokustannuksia sekä koko toimintaketjun kustannusrakennetta ja energiatehokkuutta kokonaisenergiataseen ja resurssitehokkuuden näkökulmasta.

Älykäs kaupunginosa Rantakylä-Utra -hankkeessa (A70708) kartoitettiin ja mallinnettiin ne keinot, joilla vanha kerrostalo- ja lähiötyyppinen asuinalue voidaan muuttaa energia- ja resurssitehokkuudeltaan nykyaikaiseksi "älykkääksi" (SmartCity) kaupunginosaksi. Hankkeen lukuisat toimet koskivat mm. täydennys- ja korjausrakentamista, ekomateriaalien käyttöönottoa, energiateknologian käyttöönottoa, esteettömyyden lisäämistä ja infrastruktuuria. Hankkeessa tuotettu tieto ja osaaminen soveltuvat käytettäviksi myös muiden vanhojen lähiöiden uudistamiseen.

Kiertotalouden mahdollisuuksista puurakentamiseen

Pohjois-Karjalan teolliset symbioosit -hankkeen (A70048) tavoitteena oli kiertotalouden edistäminen teollisissa yrityksissä. Hankkeen toimialueen yrityksistä laadittiin materiaali- ja energiavirtaselvityksiä ja luotiin toimintasuunnitelma resurssitehokkuuden edistämiseksi. Hankkeen tuloksena markkinoille tuotiin mm. uusia vähähiilisyyttä edistäviä tuotteita ja ratkaisuja, jotka liittyivät uusiutuvan energian käyttöönottoon, tehokkaampaan jätteiden kierrätykseen sekä sivuvirtojen hyödyntämiseen.

Liiketoimintaa jätteen lajittelun ratkaisuista -hankkeessa (A72447) kerättiin tietoa kuluttajien jätteenlajitteluun ja kierrätykseen liittyvistä ongelmista ja tiedon pohjalta testataan ratkaisuja, jotka helpottaisivat ongelmanratkaisussa. Käynnissä olevan hankkeen tavoitteena on energia- ja materiaalitehokkuuden kasvattaminen ja liiketoiminnan edistäminen sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen.

Teollisen rakentamisen ratkaisut - arvoketjumallista liiketoimintaa -hankkeen (A72457) tavoitteena on kehittää puurakentamisen arvoketjuja, joiden toiminnan tuloksena syntyy uusia innovatiivisia ja kustannustehokkaita tuote- ja palveluratkaisuja asunto-, koulu- ja liikerakentamisen tarpeisiin. Lisäksi tuotetaan avointa ja puolueetonta tietoa yritysten ja tutkimuksen käyttöön liittyen suuren mittakaavan puurakentamisen kohteiden toteutukseen ja ylläpitoon liittyen.

Energiatehokas puukerrostalo -hankkeessa (A71353) selvitettiin, kuinka puurakenteinen kerrostalo voidaan rakentaa ekonomisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla niin, että se toteuttaa vaatimukset energiatehokkuudesta ja vähäisestä hiilijalanjäljestä rakentamisen aikana ja käytössä. Samalla tuotettiin julkista tietoa puukerrostalorakentamisen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan liittyvistä asioista kiinteässä yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Tavoitteena oli myös aktiivisella tiedottamisella ja avoimella toimintatavalla muokata rakennuttajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja suuren yleisön mielipidettä puurakentamiselle myönteisemmäksi (www.joensuunpihapetaja.fi). Tutkimusyhteistyö jatkuu hankkeen päätymisen jälkeen ja tietoa käytetään opetusmateriaalina sekä tutkimuksessa.


Kuva: Energiatehokas puutalo -hanke, kuvaaja Sari Kaija

Hankkeen avulla rakennutettu 6-kerroksinen puurakenteinen vuokrakerrostalo on Suomen energiatehokkain CLT-tilaelementeistä toteutettu kohde ja sen energialuokka on B. Energiatehokkuutta parantamaan rakennukseen suunniteltiin jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmä sekä 100 neliön aurinkopaneelikenttä. Lisäksi rakennuksessa on käytetty ratkaisuja, jotka vähentävät sen todellista energian kulutusta entisestään.

Hanke edisti vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteita, sillä puun käyttö rakentamisessa on yksi merkittävimmistä tavoista sitoa hiiltä.

Lisätietoa:
Hankkeisiin voi tutustua tarkemmin rakennerahastotietopalvelussa https://www.eura2014.fi/rrtiepa

Uutiskuva: Kuvaaja Sari Kaija


Yrittäjille tarjolla monipuoliset rahoitus- ja kehittämispalvelut ELY-keskuksesta

Kevään ja kesän aikana ELY-keskukselle tuli monelta suunnalta viestiä, että yrityksillä olisi kasvuhaluja, kunhan kehittämisen rahoitukseen löytyisi ratkaisuja. Kevään 2017 pk-yritysbarometrin tuloksista kävi myös ilmi, että pk-yritysten rahoituksessa on edelleen pullonkauloja. Ilmeni myös, etteivät yritykset tunne ELY-keskuksen rahoitus- ja kehittämispalveluja riittävän hyvin. ELY-keskuksessa päätettiin ottaa härkää sarvista ja käynnistimme kampanjan, jolla haluamme vauhdittaa pk-yritysten kasvuun ja vientiin tähtäävien hankkeiden käynnistymistä.

ELY-keskus rahoittaa pk- ja start-up-yrityksille suunnattuja aktivointihankkeita, joita toteuttavat kehittämisyhtiöt, esimerkiksi Miksei Oy. ELY-keskuksen asiantuntijat kertovat rahoitusmahdollisuuksista yrittäjille järjestetyissä tilaisuuksissa, ja toivomme saavamme lisää kutsuja vastaaviin tilaisuuksiin. ELY-keskuksen yritysasiantuntijat ovat myös liikkeellä ja tulevat piipahtamaan yrityksissä keskustellakseen mahdollisista uusista kehittämisideoista. ELY-keskus julkaisee loka-joulukuun aikana lehdissä ilmoituksia, joissa kerrotaan ELY-keskuksen kehittämis- ja rahoituspalveluista. Asiakkaidemme menestystarinoista (asiakkaan luvalla) kerromme Facebook-sivullamme "Yritys- ja hankerahoitus Itä-Suomi". 

ELY-keskuksen rahoituspalvelut yrityksille pähkinänkuoressa:

1. Kehittämispalvelut

a. Analyysi. Analyysi tehdään asiakkaan ja vastuuasiantuntijan yhteistyönä. Yritykselle syntyy kokonaiskäsitys liiketoiminnan nykytilasta, tulevaisuuden suunnasta, mahdollisista strategiavaihtoehdoista ja kehittämismahdollisuuksista. Lopputuloksena on konkreettinen kehittämissuunnitelma, jota yritys voi lähteä toteuttamaan. Hinta asiakkaalle 220 € + alv/pvä

b. Konsultointi. Konsultoinnissa yritys saa käyttöönsä asiantuntijan liiketoiminnan kehittämiseen. Liiketoiminnan kehittämisalueita ovat yrityksen kasvu, uudistaminen, tuottavuus ja talous, markkinointi ja asiakkuudet, johtaminen ja henkilöstö sekä Innovaatioiden kaupallistaminen. Hinta asiakkaalle on 300 € + alv / päivä

c. Koulutus. Koulutusten teemat ovat kasvuun johtaminen, talouden ja tuottavuuden johtaminen ja markkinoinnin ja asiakkuuksien johtaminen. Koulutusten hinnasta ELY-keskus maksaa 70 % ja yritysasiakas 30 %.

2. Yrityksen kehittämisavustus pk-yrityksille

a. Kehittämiseen avustusta enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista

b. Aineettomiin ja aineellisiin investointeihin avustusta 15–35% hyväksytyistä kustannuksista

3. Maaseutuyrityksen tuki

a. Yrityksen perustamistuki. Yrityksen perustamistukea voidaan myöntää uuden yrityksen perustamiseen tai toimivan yrityksen uuteen liiketoimintaan enintään 35 000 euroa ja 10 000 euroa kokeiluun.

b. Aineettomiin ja aineellisiin investointeihin avustusta % hyväksytyistä kustannuksista.
 

Linkki:
Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia

Lisätietoja:
Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, Etelä-Savon ELY-keskus, Rakennerahastopalvelut-yksikkö, kalevi.polonen(at)ely-keskus.fi, p. 044 246 4670


Koulutustilaisuus Etelä-Savon hanketoteuttajille 4.10.2017

Etelä-Savon maakuntaliitto ja ELY-keskus järjestävät keskiviikkona 4.10.2017 klo 12:00-15:00 koulutustilaisuuden Suomen Nuoriso-opistolla, Mikkelissä. Tilaisuuden ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen löytyvät alta.

 

Ohjelma

12.00 Kahvitarjoilu

12.15 Rakennerahasto-ohjelman ajankohtaiset asiat ja tulevan ohjelmakauden valmistelun tilanne

aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliito

johtaja Juha Pulliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

12.45 Seurantaindikaattorit, horisontaaliset periaatteet ja asiakirjojen säilytys

ohjelmapäällikkö Outi Leppäkangas, Etelä-Savon maakuntaliitto

kehittämispäällikkö Teemu Räihä, Etelä-Savon maakuntaliitto

13.15 ESR-hankkeiden seuranta

rahoituspäällikkö Timo Ollila, ELY-keskus

rahoitusasiantuntija Pia Pirskanen, Etelä-Savon ELY-keskus

13.45 Maksatukset ja paikan päällä tehtävät tarkastukset hankkeissa

maksatusyksikön päällikkö Vesa Saarinen, Etelä-Savon ELY-keskus

hallinto- ja kehittämisjohtaja Hanna Makkula, Etelä-Savon maakuntaliitto

14.15 Jatkotoimenpiteet

lakimies Tuija Jaakonsaari, Etelä-Savon ELY-keskus

14.45 Loppuyhteenveto

15.00 Tilaisuus päättyy

 

Ilmoittaudu tilaisuuteen 2.10.2017 klo 15 mennessä osoitteessa: https://my.surveypal.com/Koulutustilaisuus-4.10.2017

Ilmoittautumisen yhteydessä voit esittää kysymyksiä, joihin toivoisit tilaisuudessa vastattavan.

Lisätietoja: Outi Leppäkangas p. 044 770 0239, outi.leppakangas@esavo.fi, Pia Pirskanen p. 029 502 4160, pia.pirskanen@ely-keskus.fi


Hankehaut – EAKR- ja ESR-hankkeiden hakuaika päättyy 22.9.2017

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman vuosittaiset yhtenäiset aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) hankkeiden hakuajat päättyvät helmi–maaliskuussa ja syys–lokakuussa. Näiden lisäksi maakunnat voivat järjestää omia täydentäviä hakukierroksia. Seuraava rahoitushaku Itä-Suomessa päättyy 22.9.2017 (EAKR- ja ESR-hankkeet).

Lue hankehauista tarkemmin hakukuulutuksista:

Yritysten kehittämisavustukset ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustukset

Yritysten kehittämisavustuksilla ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksilla on jatkuva haku.

Kaikki hakuajat

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat, tutustu avoinna oleviin alueellisiin ja valtakunnallisiin hakuihin täällä: https://www.rakennerahastot.fi/hakuajat


TEM ja rakennerahastot esillä Maaseutuparlamentissa Leppävirralla tänä viikonloppuna

Maaseutuparlamentti kokoaa yhteen maaseudun kehittämisestä kiinnostuneet toimijat eri puolilta Suomea 1.-3.9.2017 Leppävirralle. Tule mukaan!

Tapahtumaan saapuu n. 600 osallistujaa keskustelemaan, oppimaan ja verkostoitumaan. Viikonlopun ohjelmaan kuuluu 16 retkeä, 34 työpajaa ja seminaaria sekä neljä suurta päälavan keskustelua. Satokauden herkkuihin pääsee tutustumaan kaikille avoimella Sadonkorjuutorilla. Lisäksi Maaseutuparlamentissa on mahdollista tavata maaseudun toimijoita Kumppanitorilla, josta myös TEM:n osasto löytyy!

Maaseutuparlamentissa julkistetaan myös tuoretta tilasto- ja tutkimustietoa kokoava Maaseutukatsaus 2017 ja ensimmäinen valtakunnallinen maaseutupoliittinen julkilausuma.

TEM:n osastolla VesileppisAreenalla

Kotimaanmatkailun haastekampanja "Löydä Suomesi" #lomahaaste, osastolla mm. arvontaa!

Esillä ovat myös seuraavat rakennerahastohankkeet:

  • Kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen Kuopion kaupunkialueella (ESR)
  • Hyvinvointia elintarvikkeista (EAKR): maistelutarjottavia: Pekan Pihan lehtikaalisipsit (vain lauantaina), Marjavasun vadelma- ja mustaherukkahillokkeet, marjamehua
  • Metsä- ja puunkuljetuslogistiikan oppimisympäristöjen kehittäminen (EAKR): simulaattori, jolla voi harjoitella hakkuukoneiden ja kuormatraktoreiden työmenetelmiä.
    Alla olevasta linkistä lisätietoja simulaattorista.

Tapahtumaan ilmoittautuminen on päättynyt, mutta päiväkohtaisia lippuja on myytävänä vielä ovelta 20 euron hintaan (maksu käteisellä). Sadonkorjuutorille on kaikilla vapaa pääsy. Keskusteluun voivat kaikki osallistua somessa aihetunnisteilla #maapuhuu ja #maaseutuparlamentti. Seuraa myös rakennerahastojen ja TEM:n somekanavia, niin pysyt kärryillä mitä maaseutuparlamentissa tapahtuu!

Linkti:

 

 


Hankehaut – EAKR- ja ESR-hankkeiden hakuaika päättyy 22.9.2017

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman vuosittaiset yhtenäiset aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) hankkeiden hakuajat päättyvät helmi–maaliskuussa ja syys–lokakuussa. Näiden lisäksi maakunnat voivat järjestää omia täydentäviä hakukierroksia. Seuraava rahoitushaku Itä-Suomessa päättyy 22.9.2017 (EAKR- ja ESR-hankkeet).

Lue hankehauista tarkemmin hakukuulutuksista:

Yritysten kehittämisavustukset ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustukset

Yritysten kehittämisavustuksilla ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksilla on jatkuva haku.

Kaikki hakuajat

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat, tutustu avoinna oleviin alueellisiin ja valtakunnallisiin hakuihin täällä: https://www.rakennerahastot.fi/hakuajat


Minä Pystyn! -hankkeessa kokeillaan erilaisia rekrytointi- ja työllistymistapoja Etelä-Savon alueella

Muutos toimintaympäristössämme on pysyvä trendi. Se on sekä haaste että mahdollisuus. Perinteiset liiketoimintamallit muuttuvat, kun uudistamisen kautta yrityksille avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Digitalisaatio vaikuttaa varmasti eniten niin paikallisesti kuin globaalisti kilpailutilanteeseen, jolloin tavat tuottaa lisäarvoa asiakkaille on päivitettävä. Ydinliiketoiminta voi muuttua radikaalisti, kuten esimerkiksi on käynyt finanssialalla.

Sama muutos näkyy myös työmarkkinoilla; osaaminen ja työpaikat eivät aina kohtaa ja työnantajilla on huoli osaavan työvoiman saatavuudesta. Työntekijälle nämä muutokset tarkoittavat sitä, että oman uran ja osaamisen päivittäminen antaa valmiudet ja sopeutumiskykyä muuttuvassa työelämässä. Organisaatioiden johdolle tämä on myös haaste auttaa työntekijöitä kehittämään tietojaan ja taitojaan vastaamaan muuttuneita vaatimuksia. Osaaminen siis nousee selkeästi esiin tärkeänä kilpailutekijänä.

Julkiset TE-palvelut ovat vastanneet näihin haasteisiin tarjoamalla yritysten tarpeisiin räätälöityä koulutusta, kun alan osaajia ei löydy tai valmistu lähiaikoina tai kun yrityksen toiminta muuttuu. Lisäksi ELY-keskukset tarjoavat pk-yrityksille kehittämispalveluja, joilla tuetaan yrityksen uudistumista, kasvua, kehittymistä ja innovaatioiden kaupallistamista.

Minä Pystyn! -hankkeessa mätsättiin

Minä Pystyn! -hankkeessa yritysten ja työelämän muutoksiin etsitään ja kokeillaan uusia toimintamalleja, joilla työnantajat, työntekijät, työ ja osaaminen saadaan kohtaamaan. Hanke toimii Etelä-Savon alueella. Hanke tekee yhteistyötä eri työllisyystoimijoiden verkostoissa ja paikallisesti toimivien hanketoimijoiden kanssa.  

Minä Pystyn! - ja Osaaja 55 -hankkeiden yhteisessä, Osaan ja Pystyn valmennusohjelmassa (kesto 60 opintotyöpäivää), kokeiltiin uudenlaista työvoimakoulutusta. Koulutus oli suunnattu eri alojen työttömille tai työttömyysuhan alaisille asiantuntijoille. Koulutus painottui erityisesti oman osaamisen, myös metataitojen tunnistamiseen, osaamisen tuotteistamiseen ja sen markkinointiin. Opiskelijat hakeutuivat erilaisiin itseään kiinnostaviin työssäoppimispaikkoihin, joihin muutamalle osallistujalle rakentui täysin uusi työ.

Viiteen valmennusohjelmaan osallistui yhteensä noin 60 henkilöä, joista noin puolet on työllistynyt tai ovat jatko-opinnoissa. Jokainen ryhmä organisoi projektityönä ns. mätsäystapahtuman, jonka tarkoitus oli tuoda yhteen työnhakijan osaaminen ja yrityksen mahdollinen rekrytointitarve. Suurin mätsäystapahtuma oli puistotreffit 8.6.2017 Tykkipuistossa Mikkelissä, jossa oli mukana noin 50 osallistujaa. Nämä tilaisuudet toimivat työnantajayrityksille helppoina kohtaamisväylinä mahdollisiin (piilo)rekrytointitarpeisiin, samoin työnhakijat pääsivät verkostoitumaan keskenään. Ilman pönötystä.
 


Kuva: Puistotreffit-mätsäystapahtuma 8.6.2017 Tykkipuistossa Mikkelissä
 

Sosiaalinen media tulee yhä enemmän esiin työnhaussa ja rekrytoinnissa. Perinteisesti LinkedIn yhteisöpalvelu on ollut rekrytoijien ja asiantuntijoiden verkostoitumisalusta, mutta työnhaun kanavina toimivat myös Facebook, Pinterest, Youtube ja Instagram. Hanke organisoi 'Sosiaalinen media työnhaussa' -webinaarisarjan, jota tarjottiin seudullisten työllisyyshanketoimijoiden koulutuskäyttöön. Rekrytointi innovatiivisin menetelmin antaa mainion mahdollisuuden työnantaja- ja yritysmielikuvan rakentamiseen.

Itsensätyöllistäjien määrä kasvaa työn pirstaleisuuden vuoksi

Palkkatyön muuttuminen useasta lähteestä koostuvaksi tuloksi lisääntyy, kun työn pirstaleisuus ja epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvaa. Näitä vaihtoehtoisia työn tekemisen tapoja ovat kevytyrittäjyys, laskutustyö, keikkatyö ja freelancertyö. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan itsensä työllistäjien määrä kasvaa, se on nyt noin 7 % kaikista työllisistä. (TEM:n julkaisu, Työelämä 13/2017).  

Minä Pystyn! -hanke organisoi laskutuspalvelusta ja 'kevytyrittäjien' työttömyysturvasta infotilaisuuden keikkatyön tekijöille ja TE-palvelujen asiantuntijoille. Kiinnostus osaamisen ostoon laskutuspalveluna tuli esiin alueen yksinyrittäjien tilaisuuksissa; sitä pidettiin riskittömänä ja ketteränä tapana ennen ensimmäisen työntekijän palkkaamista.

Valmennusohjelmiin osallistuneet henkilöt ovat pitäneet hyödyllisenä eri alojen ja taustaisten osaajien ryhmässä oppimista ja todenneet verkostoitumisen auttavan myös työnhaussa. Uudet kokeilut ovat tervetulleita; niiden avulla voimme kehittää jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön sopivia toimintamalleja.

Linkkejä:

Lisätiedot:
Projektiasiantuntija Anne Innanen, Minä Pystyn -hanke, Etelä-Savon ELY-keskus, anne.innanen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 024 086
Yrityskehitysasiantuntija, Katriina Säisä, Euroopan sosiaalirahasto, Rakennerahastoyksikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, Rakennerahastopalvelut-yksikkö, katriina.saisa(at)ely-keskus.fi, p. 029 502 4090.


Hankkeiden viestintäaineistot jakoon

Itä-Suomessa toteutetaan ohjelmakauden aikana satoja hankkeita, joissa tuotetaan paljon viestintäaineistoja. Haluamme edesauttaa hanketiedottamista ja toivomme saavamme hankkeiden tuottamia tiedotteita jakeluun eri välineiden kautta mm. uutiskirjeet, nettisivut ja sosiaalinen media.

Tiedotteet voi toimittaa sähköpostilla alla oleville yhteyshenkilöille. Myös hankkeiden järjestämistä tilaisuuksista ja hankkeissa tuotetuista videomateriaaleista pyydetään lähettämään tietoa laitettavaksi rakennerahastot.fi -sivuille ja YouTubeen.

Viestinnällä pyritään innostamaan hankkeen viiteryhmiä sekä löytämään mukaan uusia toimijoita ja ihmisiä. Viestinnällä kerrotaan hankkeen tuloksista ja levitetään parhaita käytäntöjä. Viestintä on rakennerahastohankkeen onnistumisen edellytys ja oikeuttaa julkisen rahoituksen (http://www.rakennerahastot.fi/viestinta). Myös EU velvoittaa hankkeita tiedottamaan ja kannustaa yleisempään kansalaisviestintään Europe in My Region 2017 -kampanjalla: http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/policy/communication/euinmyregion.

Lisätiedot:
Etelä-Savon ELY-keskus: Sirpa Leikas, sirpa.leikas(at)ely-keskus.fi
Etelä-Savon maakuntaliitto: Outi Leppäkangas, outi.leppakangas(at)esavo.fi
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Tuija Astikainen, tuija.astikainen(at)pohjois.karjala.fi
Pohjois-Savon liitto: Janna Merenniemi, janna.merenniemi(at)pohjois-savo.fi