Uutiset

Your Gateway to Bio-Business in Asia -hanke sillanrakentajana ainutlaatuiselle suomalais-japanilaiselle metsäbiotalousyhteistyölle

Metsäbiotalouden kehittämiseksi Japanin Naganon prefektuuri ja Pohjois-Karjalan maakunta solmivat lokakuussa 2019 yhteistyösopimuksen Your Gateway to Bio-Business in Asia -hankkeen avustuksella. Hanke kehitti reilun kahden vuoden ajan itäsuomalaisten metsäbiotalousyritysten kansainvälistymisvalmiuksia ja vientiosaamista Aasian markkinoille.

Joensuun Tiedepuisto Oy ja sittemmin Business Joensuu Oy  toteuttivat 1.5.2017-31.10.2019 Your Gateway to Bio-Business in Asia hankkeen, joka kehitti itäsuomalaisten metsäbiotalousalan yritysten ja organisaatioiden kansainvälistymisvalmiuksia ja vientiosaamista. Hankkeen pääkohdemaina olivat Kiina, Taiwan, Etelä-Korea ja Japani

Aasian markkinoista kiinnostuneet yritykset saivat koulutusta liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja vientivalmiuskoulutusta syntyperäisiltä, Suomessa toimivilta kohdemaa-asiantuntijoilta. Osaamista sovellettiin käytäntöön kohdealueelle järjestetyillä opinto- ja verkostoitumismatkoilla.

Ainutlaatuinen yhteistyösopimus solmittiin

Aasia-osaamisen kehittämisen rinnalla Gateway -hanke keräsi myös tietoa potentiaalisista tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista ja rakensi yhteyksiä käytännön yhteistyön käynnistämistä varten. Tuloksena tästä sillanrakennustyöstä solmittiin hankkeen myötävaikutuksella aivan sen loppumetreillä ainutlaatuinen metsäalan kehittämisyhteistyöaiesopimus Japanin Naganon prefektuurin ja Pohjois-Karjalan maakunnan välillä Joensuussa 23.10.2019. Sopimus on kautta aikain ensimmäinen Suomen ja Japanin välille solmittu alueiden välinen yhteistyösopimus metsäbiotalouden kehittämiseksi. 5-vuotisen sopimuksen allekirjoittivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Suomesta ja Naganon prefektuurin aluehallinnon edustus Japanista.

Joensuussa 23.10.2019 allekirjoitettiin Japanin ja Suomen välinen metsäalan monitahoinen yhteistyöaiesopimus. Kuvassa vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (kuvassa oikealla), Mr. Takashi Shirotori, City Mayor, City of Ina, Nagano (keskellä) ja Mr. Akira Yamazaki, Special Advisor, Nagano Prefectural Government, Nagano Forestry Department (vasemmalla).
KuvaJoensuussa 23.10.2019 allekirjoitettiin Japanin ja Suomen välinen metsäalan monitahoinen yhteistyöaiesopimus.
Kuvassa vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (kuvassa oikealla), Mr. Takashi Shirotori, City Mayor,
City of Ina, Nagano (keskellä) ja Mr. Akira Yamazaki, Special Advisor, Nagano Prefectural Government, Nagano Forestry Department (vasemmalla).

Samassa yhteydessä solmittiin myös yhteistyösopimus kehittämistoimien konkretisoimiseksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Naganon prefektuurissa olevan Inan kaupungin välillä. Inan kaupunki on valittu Japanissa yhdeksi kolmesta kansallisesta metsätalouden esimerkkialueesta, jossa mm. toimialan suomalaisten menetelmien ja teknologioiden demonstroiminen on mahdollista jollakin aikaa lähitulevaisuudessa.

Suomalais-japanilaisen metsäalan yhteistyöaiesopimus mahdollistaa pohjoiskarjalaisten ja muualla valtakunnan alueella toimivien metsäbiotalousalan yritysten ja organisaatioiden kansainvälistymismahdollisuuksien ja vientiedellytysten jatkumisen ja kehittymisen Japaniin pitkälle tulevaisuuteen. Sopimus on solmittu viideksi vuodeksi, ja sitä voidaan jatkaa uusilla sopimuskausilla yhteistyön syvetessä. Syntynyt yhteistyösopimus varmistaa myös Your Gateway to Bio-Business in Asia -hankkeen tulosten pysyvyyden ja vaikuttavuuden jatkumisen vähintään viideksi vuodeksi hankkeen päättymisen jälkeen.

Your Gateway to Bio-Business in Asia -hanke sai toimintaansa rahoitusta Euroopan Unionin sosiaalirahastosta, ja hankkeen päärahoittajana toimi Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätietoja:
Petteri Ryhänen, p. 050 347 4576, ryhanen.petteri(at)gmail.com
Kuvat: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viestintäpäällikkö Rauno Jussila.

 


Bioteollisuusalue valmistui Lieksaan

Lieksan kaupunki kehitti Kevätniemen yritysalueesta bioteollisuusalueen Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa hankkeessa. Alueelle on saatu uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja.

Lieksan kaupunki kehitti Kevätniemen uuden bioteollisuusalueen suurelta osin "Kevätniemen yritysalueen vahvistaminen; bioterminaali, infrastruktuuri ja kokonaissuunnittelu"  -hankkeessa. Hankkeen kokonaiskustannus oli kaksi miljoonaa euroa ja sille myönnettiin 50 % Euroopan aluekehitysrahaston tukea.

Kevätniemen noin 8,2 hehtaarin bioteollisuusalue jakaantuu kolmeen eri lohkoon: 

  • bioterminaalialue
  • Green Fuel Nordic Oy:n biojalostamoalue
  • kolmas yritysalue, joka on vielä vapaana.

Osa alueen toimenpiteistä, samoin kuin alueelle kulkeva tie toteutettiin Lieksan kaupungin omana työnä, ja kokonaiskustannukset alueen kehittämiseksi nousevat tässä vaiheessa noin kolmeen miljoonaan euroon.

Hankkeen avulla syntyi uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja

Kevätniemen yritysalueelle toteutettiin hankkeessa bioterminaalialue. Bioterminaalin rakentamisella luotiin edellytykset raaka-aineen logistiikan ja käsittelyn tehostamiseen, mikä tarvitaan tehokkaan bioekosysteemin toteutumista ajatellen. Terminaalioperaattorina alueella on aloittanut Karjalan Metsä ja Energia Oy. Muiden teollisuustonttien osalta kaupunki loi valmiudet yritystoimintaan eli niiden osalta kuorittiin pintamaat alueilta.

Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen sanoo, että hankkeen toteutuminen on ollut ratkaisevasti vaikuttamassa siihen, että Lieksaan syntyy täysin uutta yritystoimintaa.
-Green Fuel Nordic Oy on rakentamassa alueelle bioöljytehdasta, jonka ensimmäinen yksikkö valmistuu ensi vuonna.

Bioöljytehtaan tuotantokapasiteetti on 24.000 tonnia bioöljyä vuodessa, ja se käyttää raaka-aineena puuta noin 90.000 k-m3.
-Yhtiön tavoitteena on nostaa tuotantokapasiteetti nelinkertaiseksi tulevaisuudessa rakentamalla samanlaisia yksiköitä lisää alueelle, kaupunginjohtaja kertoo.

Jo varmistuneiden investointien työllisyysvaikutukset kerrannaisvaikutuksineen ovat noin 100-150 htv.
-Kevätniemen laajalla yritysalueella toimivat myös mm. Binderholz Nordic Oy, Vapon tytäryhtiö Nevel Oy sekä Porokylän Leipomo Oy, jotka kehittävät koko ajan toimintaansa, Määttänen toteaa. -Sitäkin kautta työpaikkojen määrä alueella kasvaa, Määttänen toteaa.

Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen painottaa, että Kevätniemen alueen kehittäminen toteuttaa Lieksan kaupungin strategiaa.
-Kehittäminen alueella jatkuu edelleen. Olemme päivittäneet suunnitelmia teollisuussivuraiteen toteuttamista ajatellen. Raaka-aineen ja lopputuotteen siirtäminen maanteiltä yhä enemmän rautateille toteuttaa erittäin hyvin kestävän kehityksen tavoitteita, samoin kuin Pohjois-Karjalan biosfäärialueen yhteistyösopimuksen sisältöjä.

Linkki:
Hanke Eura2014-tietopalvelussa (eura2014.fi)

Lisätietoja:
Jarkko Määttänen, kaupunginjohtaja, p. 04010 44001

 


Rautavaara taklaa työ- ja toimintakyvyn kartoituksella työttömyyttä

Rautavaaran kunta on ESR-rahoitteisessa MYÖ, TYÖ, HYÖ! – Myötämäkeen työkuntoa tai hyvinvointia! -hankkeessa tutkinut ja selvittänyt rautavaaralaisten kaikkein heikommassa asemassa olevien työttömien työ- ja toimintakykyä. Selvitykseen perustuen heille on tarjottu yksilöllisiä matalan kynnyksen vaihtoehtoja yksilöllisen toimintakyvyn mukaan. Työ on kantanut hedelmää, sillä hankkeen aikana Rautavaaran työttömyysprosentti on laskenut yli 40 prosenttia. Myös pitkäaikaistyöttömyys on alentunut.

Asiakkaalle tehdään yksilöllinen toimintakykyselvitys

Hankkeessa on selvitetty työttömien, joista iso osa on pitkäaikaistyöttömiä, työ- ja toimintakykyä eri toimijoiden välisen yhteistyön ja moniammatillisen tiimin avulla. Tiimi koostuu Rautavaaran kunnan elinvoimapalveluista, sosiaalipalveluista, kunnan perusterveydenhuollosta ja yksityisestä työterveyshuollon palvelusta. Tiimi on tehnyt yhteistyötä myös TE-toimiston ja Kelan kanssa. Hanketyöntekijänä hankkeessa toimii työkoordinaattori Tarja Selkimäki.  

Menestyksen avain on ollut yksilöllinen toimintakykyselvitys ja sen jälkeen henkilöille vierellä kulkien tarjottava heille sopiva jatkovaihtoehto.
- Hankkeessa käytettyjä vaihtoehtoja ovat olleet esimerkiksi erilaiset tukitoimet työllistymiseen työmarkkinoille, kouluttautuminen, kuntouttava työtoiminta kunnan omissa yksiköissä tai kolmannen sektorin toimijoissa tai työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen, Selkimäki listaa.

Monelle löytyi polku työ- ja arkielämään

Hanke on edennyt hyvin hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen aikana on tarkoitus tavata yhteensä 100 kohderyhmään kuuluvaa työtöntä ja pari kuukautta ennen hankkeen päättymistä on tavattu 94 henkilöä. Isolla osalla henkilöistä tavoite on työllistyminen, mutta muutama henkilö on saanut hankkeen myötä osatyökyvyttömyyseläkkeen tai työkyvyttömyyseläkkeen. He olivat siis työttöminä työnhakijoina, vaikka työ- ja toimintakyky olivat pysyvästi alentuneet. Selkimäen mukaan hanke on lisännyt sosiaalista osallisuutta ja näin ehkäissyt syrjäytymistä ja köyhyyttä.
- Hanke on tarjonnut monelle polun työelämään tai arkielämään, iloitsee Selkimäki.


Kuva: MYÖ, TYÖ, HYÖ! –hankkeen ryhmässä on voimaa. Kuvassa työkoordinaattori Tarja Selkimäki kolmas vasemmalta.

Hankkeen tulokset ovat olleet vaikuttavia ja hankkeelle toivotaan jatkoa. Myös hankkeeseen osallistuneilta henkilöiltä on saatu hyvää palautetta ja jopa naapurikunnista on kyselty, kuinka työttömyyttä Rautavaaralla hoidetaan.
- Jo alkuperäisessä hankesuunnitelmassa mainittiin, että pitkän aikavälin tavoitteena hankkeessa on juurruttaa toimintakykyselvitys pysyväksi toimintatavaksi yhteiskuntaan, jolloin siitä on saatavissa sosiaalisten positiivisten vaikutusten ja ennaltaehkäisevän luonteensa vuoksi myös taloudellisia hyötyjä, Selkimäki muistaa.

Linkki:
MYÖ, TYÖ, HYÖ! – Myötämäkeen työkuntoa tai hyvinvointia! -hankkeen hankekuvaus EURA2014  järjestelmässä (eura2014.fi)

Lisätietoja
Työkoordinaattori Tarja Selkimäki, tarja.selkimaki(at)rautavaara.fi, p. 040 860 8229 
Kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen, henri.ruotsalainen(at)rautavaara.fi, p. 040 860 8180


Hae hankkeellesi rahoitusta!

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) hankehaku päättyy 14.2.2020, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishankerahoituksessa on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Tarkemmat tiedot hakukuulutuksissa

Etelä-Savo: teemahakuilmoitus julkaistaan lähiaikoina osoitteessa https://www.rakennerahastot.fi/hakuajat
Pohjois-Karjala
Pohjois-Savo

Yritysrahoitus

ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustuksella ja yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustuksella on jatkuva haku ilman määräaikoja. Lisätietoja yritysrahoitus-sivustolta.

Kaikki hakuajat

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat. Tietoa tästä hausta sivustolla Hakuajat (rakennerahastot.fi > Ajankohtaista > Hakuajat).
 


Rohkeita avauksia työttömyyden puolittamiseksi

Pohjois-Karjalan keskuskaupungin iloinen kuhina, ennakkoluuloton rock-henkisyys ja idearikas opiskelijaväestö eivät ole riittäneet nostamaan Joensuuta työttömyystilastojen häntäpäähän, vaan kaupunki loistaa synkän tilaston kärkijoukossa 13 %:n työttömyydellään. Joensuun työttömien määrä sekä sen pitkittymisen seuraukset ovat herättäneet huolta vuosien ajan. Tartuimme tähän haastavaan tilanteeseen asettaen tavoitteeksi työttömyyden puolittamisen ja toimia teemme Joensuun Luotsi-hankkeessa.


Kuva vasemmalla: työministeri Timo Harakka, valmennuspäälliköt Marjatta Rummukainen (edessä oik.) ja Kaija Turunen (takana vas.) sekä hankkeesta vastaava asiakkuuspäällikkö Riikka Vartiainen. Kuva oikealla: avajaistunnelmia
 

Duuniagenteilta yksilöllistä valmennusta

Elokuussa 2019 Luotsi-hanke avasi matalan kynnyksen palvelukeskuksen kauppakeskus Centrumiin, jossa työhön suuntaava saa:

  • yksilöllistä valmennusta duuniagenteilta
  • henkilökohtaista tukea
  • työllistymistä tukevia palveluita.

Tavoitteenamme on

  • vähentää Joensuun työttömien määrä puoleen
  • tarjota yksilöllistä valmennusta
  • tarjota tarpeellisia palveluita ennaltaehkäisevästi kaikille työhön suuntaaville joensuulaisille.  

Kehitämme palvelumme monialaiseksi yhteistyössä kumppaneidemme, TE-toimiston, KELAn, Siunsoten, BusinessJoensuun, oppilaitosten, järjestötoimijoiden ja työnantajien, kanssa.
 


Kuva: Luotsi-hankkeen avajaisissa Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen puolittaa työttömyyden kirveellä

 

Lupaava startti

Parin toimintakuukauden aikana Luotsissa on vieraillut satoja työnhakijoita, työnantajia ja yhteistyötoimijoita. Jokaisena aukiolopäivänä on tarjolla työllistymiseen tai koulutukseen liittyviä tapahtumia tai kumppaneiden tuottamia palveluita.

Henkilökohtaiseen valmennukseen keskittyvillä duuniagenteilla on yli 350 asiakasta. Kaikki valmennuksensa tähän mennessä päättäneet 30 joensuulaista ovat löytäneet paikkansa avoimilta työmarkkinoilta tai koulutuksesta. Luotsi on saanut kiitosta huomioidessaan laajalti työllisyyttä edistävää verkostoa sekä lähestyessään suoraan työnantajia yhteistyöväylien luomiseksi.

Luotsin startti on ollut lupaava ja hankkeen keinovalikoima ilmeisen toimiva. Mahdottomaksikin luonnehdittu tavoite –Joensuun työttömyyden puolittaminen – näyttäisi kuitenkin olevan mahdollista saavuttaa yhteistyöllä ja rohkeilla avauksilla!

Linkki: Luotsi-hanke (joensuui.fi/luotsi)
 

Luotsi -monialainen palvelualusta kaikenikäisille -hanke

  • Rahoituksen myöntäjä: Etelä-Savon ELY-keskus
  • Myönnetty rahoitus: 6,4 M € Euroopan sosiaalirahastosta
  • Hankkeen toteutusaika: 2019–2022


Lisätietoja:
Asiakkuuspäällikkö Riikka Vartiainen, Joensuun kaupunki, Työllisyyspalvelut, p. 050 434 8641, riikka.vartiainen@joensuu


 


Kynnys pyytää apua madaltui

ISO SOS -hankkeen keskeinen tavoite on sosiaalityön asiakkaiden osallisuuden ja elämänhallinnan vahvistaminen. Asiakkaiden luokse viety sosiaalityö on ollut hankkeen onnistunein kokeilu. Asiakkaat ovat saavuttaneet sosiaalityön tarjoaman avun, ja kynnys pyytää apua on madaltunut.

Hanketta on toteutettu Kainuussa ja Etelä-Savon maakunnassa 1.1.2018 alkaen. Hankkeen päätoteuttaja ja hallinnoija on Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO). Osatoteuttajia ovat:

  1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote)
  2. Itä-Savon sairaanhoitopiiri (Sosteri)
  3. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote)
  4. Pieksämäen kaupunki.

ISO SOS -hankkeen asiakkaina ovat kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, jotka tarvitsevat sosiaalityön tukea oman elämäntilanteensa haltuun saamiseksi.

Kohderyhmänä ovat myös asiakastyötä tekevät kuntien sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat. He osallistuvat käytännön asiakastyössä tapahtuviin kokeiluihin ja käyttävät työaikaansa asiakkaiden kanssa työskentelyyn ja hankkeen kehittämistyöhön.

Kehittämistyötä on toteutettu kokeiluilla, joihin on kytketty mukaan työn vaikuttavuuden tutkimus. Hankkeen kokeiluista huomionarvoisia ovat jalkautuva sosiaalityö, mittaamisen kokeilut sosiaalityön asiakastyöskentelyssä, ryhmätoiminnat ja rakenteellinen sosiaalityö.   

Palvelut viedään kansalaisten luo 

Jalkautuva eli asiakkaan pariin ja luo menevä sosiaalityö on ollut hankkeen onnistunein kokeilu. Kaikkiaan hankkeessa on toukokuun 2019 loppuun mennessä tavoitettu noin 1400 henkilöä. Sosiaalityö on viety muun muassa yleisötilaisuuksiin, yhteistyöverkostoihin ja -kumppaneiden luokse. Lisäksi on järjestetty erilaisia pop up -tapahtumia.

Tutkimustulokset kertovat, että asiakkaiden luokse viety palvelu on ollut niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin kannalta myönteistä. Asiakkaiden mukaan sosiaalityön tarjoaman avun saavuttaa tällä tavoin helpommin, ja kynnys pyytää apua on madaltunut.

Sosiaalityöntekijät ovat olleet innostuneita, koska asiakkaiden pariin menemien on tuonut vaihtelua ja on tarjonnut suoran yhteyden asiakkaiden arkielämään. Se on avannut työntekijöille näkymää myös rakenteellisen sosiaalityöhön, kun työntekijät ovat voineet tehdä laajemmin havaintoja asiakkaiden elämisympäristöistä.

Sosiaalityön palveluiden vaikuttavuus tuodaan esille mittareilla 

Mittaaminen on aiemmin ollut hieman vierasta sosiaalityön asiakastyöskentelyssä, mutta nyt sosiaalityön asiakastyöskentelyssä tätä on kokeiltu. Kokeiltavana on ollut kolme erilaista mittaria: Kykyviisari, Aikuisväestön hyvinvointimittari ja ESY-mittari.

 


   Kuva: Essote asiakkaiden parissa.
   Kuvaaja: Rauha Pulliainen

Kykyviisarilla mitataan asiakkaan työ- ja toimintakykyä, Aikuisväestön hyvinvointimittarilla nimensä mukaisesti hyvinvointia ja ESY-mittarilla kymmentä elämän eri osa-aluetta.

Mittareiden käyttö on osoittautunut olevan sekä asiakkaan että työntekijän hyödyksi. Kykyviisari-kokeilun perusteella näyttäisi, että asiakkaat ovat saaneet äänensä paremmin kuuluviin ja kyenneet tuomaan avun tarpeensa paremmin esille. Myös yhteistyö työntekijän kanssa on parantunut. Mittari on antanut työntekijälle asiakkaasta tietoa, joka olisi saattanut muuten jäädä pimentoon ja erityisesti asiakkaiden suhde työelämään ja tyytyväisyys elämään ovat parantuneet.

"… nyt lähetään selvittämään asioita perin pohjin ja vielä enemmän sitä luottamusta, että (asiakas) pystyy avoimesti kertomaan asioita…"[työntekijä]

Mittaamista sosiaalityössä joudutaan vielä harjoittelemaan ja vahvistamaan, mutta kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Tulevaisuudessa tällaisten työkalujen vakiintuneella käytöllä ja pitempiaikaisella seurannalla voidaan todentaa myös palveluiden vaikuttavuutta. 
 


Kuva: Pieksämäen elämänhallinnan ryhmä, hevostoiminta. Kuvaaja: Eija Inkinen
 

Ryhmätoiminta vahvistaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien yhteisöllisyyttä 

Hankkeessa on kokeiltu monenlaista ryhmätoimintaa. Ryhmissä on muun muassa toimittu koirien ja hevosten kanssa, tehty yhdessä käsitöitä, valokuvattu sekä käyty elämänhallinnallisia ja terapeuttisia keskusteluja. Tähän mennessä 11 ryhmään on osallistunut yhteensä 56 sosiaalityön asiakasta.

Ryhmäkokeiluissa vaikuttavana tekijänä on ollut ryhmän toiminnallisuudesta syntyvä yhteisöllisyys. Ryhmän vetäjän merkitys on ollut suuri ryhmän onnistumisessa. Riittävän pitkäkestoinen toiminta on edistänyt myös tunnesuhteen syntymistä ryhmään ja se on ollut osallistujien yhteisöllisyyttä tukeva elementti. Varsinkin luovan toiminnan ympärille rakennetut ryhmät ovat tuottaneet hyviä tuloksia asiakkaiden näkökulmasta.  

"Olen saanut rohkeutta muuttaa asioita, tehdä päätöksiä, tervettä itsekkyyttä oman toipumisen edistämiseksi. " [ryhmäläinen]

Tutkimuksella vahvistetaan tietoon perustuvia käytäntöjä 

Projektitutkija on kerännyt määrällistä ja laadullista tietoa kokeiluihin osallistuneilta asiakkailta ja työntekijöiltä. Tutkimuksen avulla on saatu tietoa kokeilujen toimivuudesta ja lisäksi on voitu tarkastella kriittisesti joitakin vallitsevia sosiaalityön käytäntöjä.  Kokeiluista tehtyjen tutkimusten lopulliset tulokset ovat valmiita loppuvuodesta 2019.
 

Sosiaalityö

"Sosiaalityö on professio ja tieteenala, jolla edistetään yhteiskunnallista muutosta ja kehitystä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä ihmisten ja yhteisöjen voimaantumista ja valtaistumista. (…) Sosiaalityössä työskennellään ihmisten ja rakenteiden parissa elämän ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi."

Lähde: Sosnet-yliopistoverkoston suomennus
kansainvälisesti hyväksytystä sosiaalityön määritelmästä (poiminta määritelmästä).

 

Linkki:
ISO SOS -hanke (isonet.fi/iso-sos-hanke.fi)

Lisätietoja:
Projektipäällikkö, erityisasiantuntija, sosiaalityö (YTM) Timo Hankosalo, ISO SOS -hanke 
ISO – Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus,  timo.hankosalo@isonet.fi

 


Kannanotto EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021–2027 varojen jakoon

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat julkaisivat Kuopiossa 21.–22. elokuuta pidetyn huippukokouksen jälkeen yhteisen kannanoton EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021–2027 varojen jaosta. Siinä painotetaan, että maan tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi Euroopan unionin Suomelle osoittama Itä- ja Pohjois-Suomen kriteereihin perustuva rahoitus tulee kohdistaa täysimääräisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen.

EU:n aluekehitysvaroilla pyritään kaventamaan ja poistamaan alueiden välisiä kehittyneisyyseroja, kompensoimaan pysyviä haittoja (Itä- ja Pohjois-Suomen osalta pitkien etäisyyksien, harvan asutuksen ja kylmän ilmaston vaikutuksia) sekä vähentämään sosiaalista eriarvoisuutta. EU ohjaa aluekehitysvaroja jäsenmaille ja alueille EU:n lainsäädännön sekä tarkkaan määriteltyjen unionin hyväksymien kriteerien perusteella, joita ovat mm. bruttokansantuote, työllisyysaste, asukastiheys ja ilmastonmuutoksen hillintä.

EU:n yhteisellä kriteeristöllä pyritään siihen, että varat tulevat oikeudenmukaisesti kohdennetuiksi niille alueille, jotka niitä eniten tarvitsevat.

Itä- ja Pohjois-Suomi tavoittaneet muun Suomen kehitystä – mutta eroja edelleen on

Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kuroneet kiinni muuta Suomea, mm. BKT-kehityksessä ja työllisyydessä. Tämä on osoitus siitä, että alueelle suunnattuja EU:n kehittämisvaroja on pystytty käyttämään vaikuttavasti. Hyvästä kehityksestä huolimatta alueellisia eroja ei ole saatu poistettua, kuten komissio maaraportissaan 2019 toteaa, vaan erot ovat suuria, etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

EU-tuki tulee kansallisesti kohdentaa alueille, j oille se EU-lainsäädännön ja EU-tason kriteerien mukaisesti kuuluu

EU-komission esitys Suomen rakennerahastorahoituksesta kaudelle 2021-27 on 1,6 MRD€, eli nousua nykyiseen olisi 100 M€. Alustavien laskelmien mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitustaso pysyisi nykyisellään (900 M€). Etelä- ja Länsi-Suomen rahoitus nousisi 320 M€:sta arviolta 570 M€:een, kasvua 78%. Tästä summasta Uusimaa olisi saamassa 180 M€, joten sen saama EU-tuki yli kolminkertaistuisi.

Nykyisellä EU:n rahoituskaudella Itä- ja Pohjois-Suomeen tarkoitettua rakennerahastorahoitusta on Suomen kansallisella päätöksellä ohjattu Etelä- ja Länsi-Suomeen. Uudella rahoituskaudella Etelä- ja Länsi-Suomen rahoitus on komission esityksen mukaan kasvamassa. Tulevaisuudessa tuet pitääkin kansallisesti osoittaa niille alueille, joille Euroopan unioni on ne päätöksenteossaan tarkoittanut.

EU-rahoituksella suuri merkitys Itä- ja Pohjois-Suomelle, sillä kansallinen rahoitus kohdistuu Etelä- ja Länsi-Suomeen

Euroopan unionin periaatteiden mukaisesti EU-rahoituksen tulee täydentää kansallista rahoitusta. Kansallisen rahoituksen (Business Finland, TEM, Finnvera) painopiste on Etelä- ja Länsi-Suomessa, jonne ohjautuu vuositasolla keskimäärin 1,1 MRD€; Itä- ja Pohjois-Suomen rahoituksen ollessa n. 370 M€. Tästä syystä EU-rahoituksen merkitys korostuu nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomessa. Rahoituksella on suuri merkitys alueen kilpailukyvyn vahvistamisessa, uusien yritysten ja tuotteiden aikaansaamisessa sekä osaamisen vahvistamisessa ja työllisyyden parantamisessa.

Kansallinen kasvu ja kilpailukyky tarvitsevat Suomen kaikkien alueiden osaamista, resursseja ja korkealaatuisia vientituotteita. Maan tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi Euroopan unionin Suomelle osoittama Itä- ja Pohjois-Suomen kriteereihin perustuva rahoitus tulee kohdistaa täysimääräisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Tämä olisi linjassaan EU:n alue- ja rakennepoliittisten periaatteiden sekä Suomen voimassa olevan hallitusohjelman kirjauksen kanssa: "Aluekehitysrahoituksen taso ja harvaanasutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema turvataan".

Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksen puolesta, Kuopiossa 22.8.2019

Seppo Kääriäinen
Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnan puheenjohtaja

 


Itä-Suomen hankehaun syksyn satoa

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman syksyn hankehakuun jätettiin 81 hakemusta, joilla tukea haettiin 44 miljoonaa euroa.

Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin seitsemän EAKR-kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta 1,5 miljoonaa euroa. Rahoitusta haettiin mm. sotahistoria-aineistojen verkkopalvelun kehittämiseen, Etelä-Savon tapahtumaekosysteemin luomiseen, luomun ja nimisuojatuotteiden hyödyntämiseen matkailussa, sekä elinkeinoelämän aineistojen digitalisointiin. Tukea haettiin myös Saimaa Expon järjestämiseen Pekingissä, tulevaisuuden ruokapalveluprosessien ja -teknologioiden kehittämisyksikön perustamiseen ja Kalevankankaan alueen liiketoimintapotentiaalin kartoittamiseen.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton jatkuvaan EAKR-hankehakuun jätettiin 18.5.–30.9. välisenä aikana seitsemän rahoitushakemusta, joilla tukea haettiin 2,8 miljoonaa euroa. Rahoitusta haettiin mm. uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävän älykkään taloteknisen oppimisympäristön luomiseen, metsänuudistus- ja seurantapalveluja tarjoavien yritysten liiketoimintamallin kehittämiseen sekä avoimen metsä- ja luontotiedon hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Lisäksi tukea haettiin uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsimiseen tuotannollisilta ja palvelualoilta, metalli- ja muovialan yritysten kasvuedellytysten turvaamiseen erityisesti automaation ja digitalisaation avulla sekä luovien yritystilaratkaisujen toteuttamiseen.

Pohjois-Savon liittoon saapui 16 hakemusta. Tukea haettiin 9,7 miljoonan euron edestä hankkeisiin, joiden kokonaiskustannukset ovat 13 miljoonaa euroa. Tukea haettiin teknologiateollisuuden alan yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen sekä alueellisten osaamisverkostojen/ekosysteemien kehittämiseen liittyen energiateknologiaan, biotalouteen, materiaaliosaamiseen sekä maidontuotantoon/ nurmiviljelyyn. Myös simulointioppimisympäristöjen rakentamiseen haettiin tukea, samoin kuin digitaalisten terveydenhuollon päätöksentekotyökalujen ja älykaupunkialustan kehittämiseen. Ilmastonmuutoksen torjunnan edistäminen oli myös yksi haettu teema.

ELY-keskukseen jätettiin 51 hakemusta, joilla haettiin rahoitusta yhteensä 30 miljoonaa euroa. EAKR-hakemuksia oli seitsemän ja ESR-hakemuksia 44. Useamman maakunnan alueelle kohdistuvia hakemuksia oli viisi kappaletta. Hakemusten koko oli normaalia suurempi ja monia hankkeita on valmisteltu laajassa yhteistyössä. Hakemusten tavoitteet kohdistuivat työllisyystavoitteisin, koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon, kuntien henkilöstön digiosaamisen kehittämiseen, yrittäjyyden ja kasvualojen tukemiseen sekä eri alojen koulutusten kehittämiseen ja nuorten aktivointiin oman asuinalueensa kehittämisessä. Hakemukset kohdistuivat tasaisesti kaikkiin tavoitteisiin; työllisyyteen, osaamisen kehittämiseen ja osallisuuden lisäämiseen.

Hakuajat vuonna 2020

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman vuoden 2020 rahoitushaut (EAKR ja ESR) päättyvät 14.2., 15.5. ja 2.10., pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuella on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 040 542 6140
EU-suunnittelija Tiina Hyvärinen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, p. 050 441 6731
Ohjelmapäällikkö Soile Juuti, Pohjois-Savon liitto, p. 044 7142637
Rahoituspäällikkö Timo Ollila, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 6695

 


Hae hankkeellesi rahoitusta!

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) hankehaku päättyy 30.9.2019, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuissa on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Tarkemmat tiedot hakemisesta hakukuulutuksista:

Ylimaakunnallisten hankkeiden teemahaku

Lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot käynnistävät ylimaakunnallisten hankkeiden teemahaun osana syksyn 2019 hakukierrosta. Hakukierroksella haetaan ylimaakunnallisia hankkeita, joissa toteuttajia on vähintään kahdesta, mutta mieluummin useasta Itä- ja Pohjois-Suomen alueen maakunnasta.

Hankkeen toiminnan ja hyötyjen tulee kohdistua pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntiin. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntia ovat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat.

Lisätietoa: Ylimaakunnallisten hankkeiden teemahaku

Yrityksille suunnatut haut

Yritysten kehittämisavustuksilla ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksilla on jatkuva haku.
Lisätietoa: Yritysrahoitus

Kaikki hakuajat

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat.
Lisätietoa: Valtakunnalliset ja alueelliset hankehaut


Pohjois-Karjalan Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kevätkokouksessa käsiteltiin isoja hankehakemuksia

Pohjois-Karjalan Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) antoi kevätkokouksessaan puoltavan lausunnon yhdeksälle hankkeelle, jotka hakivat rahoitusta EU:n Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.

Luotsi-hanke

Luotsi-hanke edistää nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Taustalla on huoli Joensuun työttömyystilanteesta ja työttömyyden pitkittymisestä. Hankkeessa luodaan monitoimijainen palvelualusta, joka tarjoaa ohjausta, valmennusta ja tarkoituksen mukaisia palveluita kaikenikäisille sekä kiinnittää työnantajien palvelut alustan yhteyteen.

Hankkeeseen rekrytoidaan yksilövalmentajia, jotka toimivat asiakkaiden henkilökohtaisena tukena työllistymisprosessissa. Hankkeessa hyödynnetään nuorille suunnatun Ohjaamo-toiminnan hyviä kokemuksia eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä sekä palvelujen tarjoamisesta asiakkaalle matalalla kynnyksellä.

Luotsi-hanketta on valmisteltu yhteistyössä Joensuun kaupungin, TE-toimiston, ELY-keskuksen, SiunSoten, KELA:n ja Business Joensuun kanssa. Hankkeen kokonaiskustannus on 7.965.000 euroa, josta ESR:n ja valtion rahoitusta 6.372.000 euroa.

Kohti työtä ja koulutusta

Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden toimintalinjaan kuuluva hanke Kohti työtä ja koulutusta hankkeessa pilotoidaan moniammatillista ohjaamo-tyyppistä toimintamallia nuorille ja aikuisille sekä koulutetaan toimijoita yhteisen ohjaus- ja arviointityövälineen käyttöön.

Hanketta on valmisteltu yhteistyönä Lieksan kaupungin, Juuan kunnan ja TE-toimiston kanssa. Hankkeella tavoitellaan selkeää työttömyyden ja etenkin pitkäaikaistyöttömyyden laskua Lieksassa ja Juuassa. Hankkeen kokonaiskustannus on 1.468.000 euroa, josta ESR:n ja valtion rahoitusosuus on 1.175.000 euroa.

Green Park yrityspuiston liikenneverkon rakentaminen

Hankkeessa kehitetään Penttilän kaupunginosaan sijoittuvan Green Park yrityspuiston liikenneyhteyksiä. Liikenteessä hyödynnetään älykkäitä ja energiatehokkaita ratkaisuja ja luodaan hyvät mahdollisuudet esimerkiksi työmatkapyöräilyyn. Green Park -yrityspuiston toteutuessa alueelle tulisi kokonaisuudessaan noin 400 uutta työpaikkaa, mikä ei ole mahdollista ilman alueen liikenneverkon parantamista.

Hankkeen kokonaiskustannus on 1.914.000 euroa, josta EAKR:n ja valtion rahoituksen osuus on 957.000 euroa.

Taitojen opetus 2020 – digitaalinen opetusteknologia operaattoriammateissa (EAKR) ja
Taitojen opetus 2020 operaattoriammateissa (ESR)

Tavoitteena on kehittää ja rakentaa digitaalista opetusteknologiaa Riverian operaattorikoulutuksiin metsä-, maarakennus- ja kaivosalalla. Hankekokonaisuudella laajennetaan aiemmin Riverian Valtimon yksikön kehittämishankkeissa karttunut osaaminen maarakennus- ja kaivosaloille sekä syvennetään digitaalisen teknologian käyttöä ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeessa kehitetään ja tuotteistaan Riverian operaattoriammatteihin valmistavia koulutuspalveluja ja yhtenäistetään oppimisympäristöjen mittaus- ja analysointiominaisuuksia. Kehitettävä yksilöllinen opetus edistää opiskelijan yksittäisiin oppimistarpeisiin vastaamista ja tehostaa koulutuksen tulosta.

Hankeparin kokonaiskustannukset ovat 1.953.500 euroa, josta EU:n ja valtion rahoitusta 1.367.000 euroa.

Älykäs ja vähähiilinen biokortteli

Hankkeella edistetään Nurmeksen Vihreän teollisuuden alueen älykkyyttä ja vähähiilisyyttä. Aluetta on aiemmin rahoitettu hankkeella, jonka tuloksena valmistui bioteollisuusalueen logistiikkaratkaisu ratapihoineen syksyllä 2018. Logistiikkaratkaisu mukaan lukien vihreän teollisuuden alueelle on nyt investoitu n. 12 miljoonaa euroa ja yhteensä yhdeksän yrityksen infra parani hankkeen ansiosta.

Hanke parantaa liiketoimintaedellytyksiä Nurmeksen bioteollisuusalueella ja yritysten väliset teolliset symbioosit lisäävät resurssiviisautta ja vähentävät logistiikkakustannuksia ja tätä kautta lisäävät alueen toimintojen vähähiilisyyttä.

Hankkeen kokonaiskustannus on 1.230.000 euroa, josta EAKR:n ja valtion rahoitus on 957.000.

Laajenevat toimintaympäristöt ja tuki varhaiskasvatuksessa

Hankkeessa haetaan yritysten, varhaiskasvatuksen, yliopiston sekä Siun Soten yhteistyönä vastauksia siihen, miten varhaiskasvatuksen toimintaympäristöjä voitaisiin kehittää ja teknologioita hyödyntää oppimisen tukena sekä varhaisen puuttumisen välineenä.

Älykkäät vaahdotuskennot

Geologian tutkimuskeskuksen Mintec Outokummun toimipaikan investointihankkeessa hankintaan uuden sukupolven vaahdotuskennot osaksi koetehtaan tutkimus- ja kehitysympäristöä. Investointi vastaa tulevaisuuden tutkimus- ja kehitystarpeisiin, lisää GTK:n osaamista sekä vankistaa sen asemaa alan huippuosaajana. Pohjois-Karjalan ja koko Suomen kaivosteollisuuden kannalta hankittavalla laitteistolla on iso merkitys tässä kehitystyössä.

Grow with Joe -kasvuvalmennus

Business Joensuun hankkeessa kehitetään uutta palvelumallia, jota pilotoidaan laajalla yritysjoukolla. Hankkeen aikana elinkeinoyhtiö siirtyy yrityskohtaisista interventioista kohti yritysryhmäkohtaisempaa systemaattista ja analysoivampaa intensiivivalmennusta. Hankkeessa kokeillaan erilaisia palvelun toteuttamistapoja palvelumuotoilun ja asiakaspalautteen avulla. Onnistuessaan hankkeella on myönteisiä vaikutuksia aluetalouden kehitykseen ja seudun elinvoimaisuuden paranemiseen.

Lisätietoja:

EU-ohjelmapäällikkö Tuija Astikainen, Pohjois-Karjalan liitto, p. 040 542 6642, tuija.astikainen(at)pohjois-karjala.fi


Näytetään tulokset 1 - 10 / 141
Merkintöjä per sivu 10
jostakin 15