Uutiset

Metsäkoneopetuksen automatisoitu opiskeluympäristö valmistui EAKR-rahoituksella

Tavoitteena ´Metsäkoneopetuksen automatisoitu opiskeluympäristö´ -hankkeessa oli rakentaa ja kehittää Pohjois-Karjalan ammattiopisto Riveria Valtimon koulutusyksikölle metsätraktorinkäytön simulaatioharjoitusalue: metsätraktorin käytönopetus- ja opiskeluympäristö.

Harjoittelukenttä simulaattoriharjoitteluun ja harjoitusten valvontaan valvomorakennus

Investointihankkeella saimme rakennettua uuden harjoittelukentän kahdelle metsätraktorisimulaattorille ja yhdelle puuautosimulaattorille ja opetuksen tarpeita varten Valvomorakennuksen. Nämä kenttäsimulaattorit saavat käyttövoiman isoista sähkömoottoreista, mistä syystä rakentaminen sisälsi myös sähkön syöttöön tarvittavat isot muutostoimet oppilaitoksen tontilla. 


Ajoharjoittelurata ja harjoittelukenttä

Valvomo on paikka, jossa opettajalla on hyvät olosuhteet valvoa kentällä tapahtuvien harjoituksen turvallisuutta ja laatua. Valvomossa on myös tila opiskelijoille, missä he voivat lukea harjoitusten ohjeistuksia ennen harjoitusta ja harjoituksen jälkeen analysoida suorituksen. Kenttäsimulaattorit mittaavat koko ajan opiskelijan työskentelyä ja suorituksen jälkeen opiskelija saa raportin tehtävän onnistumisesta. Tehtävä voidaan myös videoida suorituksen jälkeen tapahtuvaa analysointia varten.


Valvomorakennus ja simulaattori


Harjoittelukalustoa

Harjoituksesta koostetaan yhteenveto, jonka perusteella opiskelija arvioi omaa suoritustaan ja osaamisensa kehittymistä itse ja/tai saa siihen opettajalta palautetta. Palautetta varten kerättävällä aineistolla ja raportilla pyritään automatisoimaan opettajan välittömän läsnäolon tarve. Lopuksi opiskelija ja opettaja tekevät yhdessä suunnitelman osaamisen kehittämiseksi seuraavissa harjoituksissa, jotka voidaan suorittaa virtuaali- ja/tai kenttäsimulaattorilla.

Opiskelijat ja opettajat hyvin tyytyväisiä uuteen opiskeluympäristöön

Opettajien työympäristö parani uuden valvomon myötä oleellisesti verrattuna aikaisempaan. Tähän asti opettajat ovat valvoneet ja opastaneet opiskelijoita ulkona seisten radiopuhelimen välityksellä. Nyt valvomotornista on erittäin hyvä näkymä koko harjoituskentälle, mikä lisää turvallisuutta ja antaa opettajalle mahdollisuuden antaa palautetta paremmin. Myös se että, opettajan paikka on nyt valvomon sisällä eikä räntäsateessa, motivoi opettajaa työssään.

Myös opiskelijat ovat olleet mielissään uusista kenttäsimulaattoreista. Koska kentällä olevat koneet ovat uusia ja sisältävät viimeisintä tekniikkaa, ovat kenttäsimulaattorit olleet mieluisa lisä oppilaitoksen konekalustoon. Heti avajaisten jälkeen kenttäsimulaattorit ovat olleet lähes jatkuvassa käytössä. 

Ohjuri-sovelluksella seurataan maastoharjoituksen sujumista

Kun opiskelijan taitotaso on kehittynyt riittävän hyväksi, voidaan siirtyä maasto-opetukseen harjoitustyömaalle. Harjoitustyömaalla voidaan harjoittelua seurata ja tukea "ohjuri"-sovelluksella johtoautosta käsin. Ohjuri-sovelluksen käyttöä jatketaan myös työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen.

Teksti ja kuvat:
Lehtori Ville Ovaskainen, Riveria

Lisätietoja Eura2014-tietopalvelussa:
Metsäkoneopetuksen automatisoitu opiskeluympäristö EAKR-hanke ja Metsäkoneenkuljettajan osaamisen profilointi ja kehittäminen ESR-hanke


Pohjois-Savo panostaa veto- ja työvoimaan

Pohjois-Savossa pito- ja vetovoima sekä osaavan työvoiman saatavuus nousevat keskiöön EU-kauden lopulla. Maakunnassa käytettävissä olevia EU-varoja tulee lisäksi suunnata aiempaa enemmän hankkeisiin, joilla lisätään kansainvälisyyttä ja yritysten kilpailukykyä. Panostamalla osaamiseen sekä tki-ympäristöjen parempaan hyödyntämiseen, halutaan edistää elinkeinoelämän elinvoimaisuutta.

Verkottuminen kansainvälisesti ja myös kansallisesti aiempaa tehokkaammin tukee alueen osaamisen kehittymistä, toteaa aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa. Väestön väheneminen on haaste koko Itä-Suomessa, joten nuoret tulisi saada kiinnittymään omaan maakuntaan. Siksi meidän täytyy huolehtia nuorten koulutusmahdollisuuksista sekä työllisyydestä.

Vähähiilisyyden haaste kovenee seuraavalla rahoituskaudella nykyisestä eli vähintään 30 % Euroopan Aluekehitysrahaston tuesta kohdistetaan siihen.

Kehittämisrahoituksen määrä alkaa vähentyä loppuohjelmakautta kohden, joten vuosina 2019–2020 kilpailu hankerahoituksesta kiristyy. Tulevissa hauissa erityistä huomiota kiinnitetään hankkeiden laatuun ja tulostavoitteisiin.

Pohjois-Savon liiton ja ELY-keskuksen 7.11.2018 järjestämään Pohjois-Savon EU-rahoitusinfoon osallistui paikan päällä ja etänä noin 120 henkilöä. Tilaisuus on jokavuotinen ajankohtaiskatsaus EAKR-, ESR- ja maaseutuohjelman tukien tarjoamiin rahoitusmahdollisuuksiin vastata maakunnan kehittämisen tarpeisiin.

Seuraava EAKR- ja ESR hankehaku päättyy 15.2.2019. Maaseutuohjelman hanketukien valintajakso päättyy 28.2.2019.

Linkit:

Lisätietoja:
Pohjois-Savon liitto, ohjelmapäällikkö Soile Juuti, soile.juuti(at)pohjois-savo.fi
ELY-keskus, rakennerahastot, rahoituspäällikkö Timo Ollila, timo.ollila(at)ely-keskus.fi
ELY-keskus, maaseutuohjelma, yksikön päällikkö Juha Kaipiainen, juha.kaipiainen(at)ely-keskus.fi

 


Hankehaut

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) hankehaut päättyvät 15.2., 17.5. ja 30.9.2019, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuissa on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Alla 15.2.2019 päättyvän haun hakukuulutukset:

Yritysten kehittämisavustuksilla ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksilla on jatkuva haku.

Kaikki hakuajat

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat. Valtakunnalliset ja alueelliset hankehaut: https://www.rakennerahastot.fi/hakuajat

 


Euroopan sosiaalirahasto ESR panostaa nuorten osallisuuteen

ESR-kehittämishankkeissa voidaan edistää nuorten työllisyyttä, koulutusta tai osallisuutta. Kuluvalla rakennerahaston-ohjelmakaudella 2014-2020 Itä-Suomessa ESR-hankkeisiin on osallistunut tuhansia nuoria. Parhaita tuloksia syrjäytymisen ehkäisyssä on saavutettu yksilöllisillä toimenpiteillä tai nuoren näkökulmasta helposti saavutettavalla, yhden kontaktin palvelulla.

Ohjelman seurantatiedot kertovat nuorten runsaasta osallistumisesta

ELY-keskus seuraa hankkeisiin osallistumisia ja arvioi ESR-rahoituksen vaikuttavuutta. Seurantatietoina ovat ESR-hankkeisiin osallistuneiden henkilöiden määrä ja osallistujien työmarkkinatilanteen tiedot hankkeen alkaessa ja päättyessä.

Seurantatiedoista voidaan tarkastella nuorten, alle 25-vuotiaiden osallistujien kokonaismäärää ja alle 30-vuotiaiden työttömien tai työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden määrää. Osallistujien määrän perusteella voidaan laskea näiden nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn käytetyn rahoituksen määrää suhteessa käytettyyn ESR-rahoituksen kokonaismäärään. Tarkasteluissa ei koskaan yksilöidä osallistujia tai osallistujakohtaista tukea.

Elokuun 2018 seurantatilanteen mukaan kaikkiin ESR-kehittämishankkeisiin osallistuneiden henkilöiden määrä on ollut Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittamissa hankkeissa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla yhteensä 38 177 henkilöä ohjelmakauden 2014-2020 alusta lähtien. Näistä alle 25-vuotiaita on 9 295 (joista miehiä 5 022) ja alle 30-vuotiaita työttömiä tai työelämän ulkopuolella olevia on 3 604 (joista miehiä 2 135).

Ohjelmakauden 2014-2020 alusta lähtien on Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa rahoitettu ESR-kehittämistoimenpiteitä yhteensä noin 87 milj. eurolla. Tästä summasta alle 25-vuotiaiden nuorten työllisyyttä, koulutusta tai osallisuutta edistäviin toimenpiteisiin on käytetty noin 21,2 milj. euroa (josta alle 25-vuotiaiden miesten osuus noin 11,4 milj. euroa).

Alle 30-vuotiaiden työttömien tai työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden osallisuutta parantaviin toimenpiteisiin on käytetty noin 8,2 milj. euroa (joista miesten osuus noin 4,9 milj. euroa).

Yhtä osallistujaa kohti ESR-panostus on ollut noin 2 300 euroa.

Onnistumisia yksilöllisillä toimenpiteillä ja matalan kynnyksen palveluilla

Tehokkaita toimintatapoja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ovat yksilöllinen palvelu tai lähestymistapa, jossa nuoren ei ensin tarvitse hahmottaa koko palvelujärjestelmää apua saadakseen. Seurantatietojen perusteella Itä-Suomessa ohjelmakauden 2014-2020 alusta lähtien nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä edistävien kehittämishankkeiden tuloksena työelämään on sijoittunut yhteensä 736 henkilöä, joista 429 on ollut miehiä.

Lisäksi siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantamiseen tai kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantamiseen kohdistuvien kehittämishankkeiden päättyessä koulutukseen on sijoittunut yhteensä 42 henkilöä, heistä 27 on ollut miehiä.

Lähiaikoina tuloksia on odotettavissa lisää, sillä suuri osa kehittämishankkeista on vielä käynnissä tai päättynyt vasta äskettäin eivätkä niiden seurantatiedot vielä ole käytettävissä.

Teksti: vs. rakennerahastoasiantuntija Kirsi Mononen, Etelä-Savon ELY-keskus


Itä-Suomen hankehaku tuotti hyvän sadon

Syyskuun lopussa päättyneessä Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman hankehaussa saatiin 85 hakemusta, joilla tukea haettiin yli 38 miljoonaa euroa.

Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin kaikkiaan 12 EAKR-kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta n. 3,8 miljoonaa euroa. Tukea haettiin mm. vähähiilisyyden edistämiseen, yritysten kansainvälistymiseen, puukuiden modifiointimenetelmiin, valkotryffeleiden tunnistustekniikan kehittämiseen sekä erilaisiin laiteinfrastruktuureihin.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton jatkuvaan EAKR-hankehakuun jätettiin kesäkaudella kaksi rahoitushakemusta, joilla haettiin tukea biotalouden tutkimusinfrastruktuurin parantamiseen ja sisävesiliikenteen kehittämiseen. Hakijoita kannustetaan hakemaan rahoitusta kaikista erityis-tavoitteista, mutta erityisesti 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen -erityistavoitteeseen kaivataan runsaasti uusia hakemuksia.

Pohjois-Savon liitolta haettiin tukea 14,5 miljoonaa euroa yhteensä 18 hankkeeseen, joiden kokonaiskustannukset ovat 20 miljoonaa euroa. Hakuun saapui useita suuria hakemuksia Pohjois-Savon kehittämisen kärkialoille. Eniten tukea haettiin ammattioppilaitosten tki-ympäristöjen laitteistohankintoihin, kuten puutavarakuljettajakoulutukseen, hitsausteknologiaan, teollisuus-automatisointiin, teolliseen pintakäsittelyyn sekä ajoneuvoteknologiaan.

Lisäksi Pohjois-Savon liitolta haettiin rahoitusta vesialan teollisen mittakaavan TKI-ympäristölle, biotalousalan verkostoyhteistyöhön, teköälykeskittymälle tukemaan robotiikan ja valmistavan teollisuuden yrityksiä ja alueellisen keskittymän luomiseksi tukemaan Kansallisen Neuro-keskuksen toimintaa. Hakemuksia saapui myös terveysteknologia-alan yritysten hyvin vastaan-ottamaan Living lab toiminnan laajentamiseksi muille toimialoille, hyönteisalan osaamisen ja elintarvikkeiden kulutuksen nostamiseksi, European Region of Gastronomy, Kuopio Region 2020 -juhlavuoden ohjelman valmisteluun, polttolaitosten tuhkan hallintaan, 3D-tulostukseen, luontoliikuntaan ja pinnoitteiden kehittämiseen teollisiin sovelluskohteisiin.

ELY-keskukseen jätettiin 53 hakemusta, joilla rahoitusta haettiin yhteensä 19,6 miljoonaa euroa. EAKR-hakemuksia oli viisi kappaletta ja loput ESR-hakemuksia. Kolme hakemusta oli useamman maakunnan yhteisiä. Hakemuksia kohdistui erityisesti koulutuksen kehittämiseen sekä tuotta-vuuden ja muutosvalmiuden kehittämiseen pk-yrityksissä. Hankkeita kohdistui myös osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittämiseen. Myös maaseutualueille kohdistuvia koulutus- ja kehittämis-hankkeita tuli ESR-osuuteen runsaasti. Toisaalta taas työllisyystoimiin tuli hakemuksia vähän.

Seuraavaan rahoitushakuun hakemukset viimeistään 15.2.2019

Itä-Suomessa seuraava Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman rahoitushaku (EAKR ja ESR) päättyy 15.2.2019, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuissa on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Teemu Räihä, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 044 770 0571
EU-hankekoordinaattori Ulla-Riitta Pölönen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, p. 050 911 0355
Ohjelmapäällikkö Soile Juuti, Pohjois-Savon liitto, p. 044 7142637
Rahoituspäällikkö Timo Ollila, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 6695


Itä- ja Pohjois-Suomi mukana Elinkeinot murroksessa -pilotissa (ELMO)

EU:n komissio on valinnut Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat mukaan elinkeinot murroksessa -pilottiin (Regions in Industrial Transition). Valittujen alueiden joukkoon kuuluvat Itä- ja Pohjois-Suomen lisäksi Pohjois- ja Keski-Ruotsi, Espanjan Cantabria, Keski-Ranska, Ranskan Grand-Est, Ranskan Hauts-de-France, Italian Piemonte, Saksan Saksi, Iso-Britannian Suur-Manchester, Belgian Vallonia sekä Slovenia ja Liettua. Kaikkiaan pilottiin osallistuu yhteensä 10 eri aluetta ja kaksi valtiota.

Pilotti on osa toimenpidekokonaisuutta, jonka Komissio esitti heinäkuussa 2017 Euroopan alueiden innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi sekä kasvun ja työllisyyden parantamiseksi.

Elinkeinoelämän murroksen pilotissa keskiöön on nostettu älykäs erikoistuminen. Älykkäässä erikoistumisessa tavoitellaan yhteisiä hyviä käytäntöjä kuitenkin korostaen jokaisen alueen erikoistumista omiin vahvuuksiinsa.

Tavoitteena on alueen elinkeinoelämän uudistaminen kestävällä tavalla, alueen luonnonvarojen - kuten metsän, puhtaan luonnon ja kaivannaisten - älykäs hyödyntäminen talouskasvun tukemiseksi. Tavoitteen keskiössä on innovaatioekosysteemien ja klustereiden verkottuminen ja vahvistaminen, osaamispohjan kehittäminen, ICT:n hyödyntäminen sekä luonnonvarojen jalostusarvon nostaminen.

Vuoden 2018 aikana laaditaan Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen strategia ja työsuunnitelma. Kehittämisen kohteeksi valitaan konkreettisia elinkeinoelämän klustereita ja arvoverkkoja. Komission ulkopuoliset asiantuntijat sekä OECD tarjoavat Itä- ja Pohjois-Suomelle kohdennettua tukea prosessiin sekä räätälöityä konsultaatiota, arvoltaan 200 000 €. Alueita autetaan innovaatiotoiminnan laajentamisessa ja elinkeinoelämän arvoverkkojen kehittämisessä. Lisäksi alueita tuetaan siirtymisessä kohti vähähiilistä taloutta ja yrittäjyyden edistämisessä.


Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous on korostanut kannanotossaan 31.8.2018 että Itä- ja Pohjois-Suomen mukanaolo pilotissa on merkittävä tunnustus Euroopan komissiolta alueella tehtävälle kehittämistyölle. Huippukokous kutsuu myös Suomen kansalliset ministeriöt mukaan pohtimaan tulevaisuuden haasteiden ratkaisuja Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden sekä Euroopan komission ja OECD:n kanssa.

Itä-Suomessa lisätietoja pilotista antavat:

Pohjois-Savo
Ohjelmapäällikkö Soile Juuti, p. +358 44 714 2637, soile.juuti(at)pohjois-savo.fi

Pohjois-Karjala
Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen, p. +358 559 2210, pia.pitkanen(at)pohjois-karjala.fi

Etelä-Savo
Kehittämispäällikkö Teemu Räihä, p. +358 44 770 0571, teemu.raiha(at)esavo.fi

 


Onko SAMPO tulitikkulaatikko?

Vastaus tuohon kysymykseen on itse asiassa aika helppo – on ja ei. Kaikki tunnemme tuon tulitikkuSAMPO:n ja tuttu aski löytyy ainakin oman eräpuvun taskusta. Mutta kasvuun ja vientiin tähtäävän valmistavan teollisuuden yritysten kannattaa oppia tuntemaan myös ELY-keskusten ja Business Finlandin käynnistämä "SAMPO, valmistettu Suomessa" kampanja.

Valmistavan teollisuuden kilpailukyky on erittäin tärkeä Suomen kansantaloudelle. Valmistavan teollisuuden tulee pystyä vastaamaan jatkossakin markkinoiden haasteisiin entistä kilpailukykyisemmin tuottein ja palveluin.

Teknologiateollisuuden mukaan sen jäsenyritykset työllistävät suoraan 300 000 henkeä ja välillisesti 700 000, mikä on 30 % Suomen työvoimasta. Alan yritykset vastaavat 51 % Suomen viennistä. Aikamoisesta potentiaalista on kyse.

Tilauskirjat ovat täynnä, mutta kuinka varautua taantumaan?

SAMPO, valmistettu Suomessa -kampanja on kohdistettu kaiken kokoisille valmistavan teollisuuden yrityksille. Yhteisenä nimittäjänä on vahvan kasvun tavoittelu ja viennin merkittävä lisääminen. Yritysten tilauskirjat ovat nyt täynnä, mutta mikä on tilanne silloin kun seuraava taantuma iskee? Silloin kysytään kilpailukykyä – ylivoimaista asiakashyötyä, jotta kaupat saadaan kotia.

SAMPO voi auttaa pk- ja midcap yrityksiä voittamaan kasvun esteitä. Lisäksi Sampo voi auttaa valmistavaa teollisuutta voittamaan omaa liiketoimintaa kohtaavat teknologian ja liiketoimintamallien murrokset.

Konkreettista apua yritys voi saada liiketoimintamallien uudistamiseen (alustat, verkostot, paikka arvoketjussa), ottamaan hyöty uusista teknologioista (automaatio, robotisaatio, digitalisaatio, AI, IoT, 3D tulostus) sekä kaiken tämän johtamisessa.

Myös tilaus-toimitusprosessin on oltava tikissään. Esimerkiksi myynnin, tuotekehityksen, valmistuksen ja toimitusten saumaton yhteistoiminta edellyttää, että koko ketjussa käytetään yhteensopivia digitaalisia menetelmiä. Myynnin ja tuotekehityksen välillä liikkuvan tiedon on oltava ajantasaista, valmistuksessa hyödynnettävä robotiikka lisää tuottavuutta ja toimituksen yhteydessä tuotettavan dokumentaation on vastattava toimitettavaa tuotetta. Dokumenttien tulee päivittyä huoltojen yhteydessä.

Ohjaamme sinut oikeiden ihmisten luokse

SAMPO:n kautta yrityksille tarjotaan rahoituksen lisäksi verkostoja sekä kansainvälistymispalveluita. Kampanjan tarkoituksena on rahoittaa merkittävään liikevaihdon ja viennin kasvuun sekä kansainvälisyyteen tähtääviä yritysten kehittämis-ja innovaatiohankkeita.

ELY-keskuksen ja Business Finlandin yhteistyö näkyy niin, että asiakkaan ei tarvitse itse tietää, kummasta rahoituskanavasta rahoitusta kannattaa hakea. Ohjaamme asiakkaan  ELY-keskuksen tai Business Finlandin asiantuntijan johdolla oikeaan rahoituskanavaan.

Yhteistyö on erittäin tärkeää. Se varmistaa palvelun sujuvuuden ja karsii turhan byrokratian.

ELY-keskuksen SAMPO-haku on Itä-Suomessa avoinna 30.11.2018 saakka. 

Lisätietoa kampanjasta

ELY-keskuksen rahoitushaku:

Business Finlandin rinnakkainen haku:


Teksti:
Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, p. 044 246 4670, kalevi.polonen(at)ely-keskus.fi

 


Älykkään erikoistumisen vaikuttavuutta arvioidaan

Pohjois-Savon liitossa on käynnissä maakuntaohjelman vaikuttavuuden arviointi ja sitä täydentävä yritystukiin liittyvä selvitys. Selvitystyössä arvioidaan rakennerahastojen ohjelmakauden 2014-2020 toteutuksen ja toimenpiteiden vaikuttavuutta älykkään erikoistumisen kärkien näkökulmasta.  

Pohjois-Savossa on tunnistettu seitsemän älykkään erikoistumisen kärkeä:

  1. Kone- ja energiateknologia
  2. Puunjalostus
  3. Elintarvikkeet
  4. Hyvinvointiteknologia
  5. Matkailu

    Sekä läpileikkaavina aloina:
  6. Vesi ja
  7. Biojalostus.

Selvityksessä tuodaan esille alueen kärkialojen vahvaa kansainvälistä osaamista sekä yritystoimintaa. Näiden alojen teknologisen kehittämisen ja osaamisen avulla voidaan edistää elinkeinoelämän uusiutumista ja kilpailukykyä. Panostuksia älykkään erikoistumisen kärkialoihin esitetään hanke- ja kärkiyritystoiminnan ohella yritystukien vaikuttavuutta arvioiden. 

Rakennerahastorahoituksen lisäarvoa arvioidaan yritystukien osalta yrityshaastatteluihin sekä valmiisiin seuranta- ja arviointiaineistoihin perustuen. Tavoitteena on tuoda esille käytännön esimerkein, millaisia positiivisia vaikutuksia yritysten kehittämis- ja investointirahoituksen menestyksekkäällä hyödyntämisellä on saavutettu.

Arvioinnissa selvitetään julkisten TKI-ympäristöjen merkitystä pk-yritysten tuotekehitykselle ja testaukselle sekä kansainvälistymiselle ja kilpailukyvylle. Vaikuttavuutta arvioidaan myös osaamisen kehittämisen, liikevaihdon kasvun ja työllisyysvaikutusten näkökulmasta.  

Selvitystyö julkaistaan loppuvuodesta 2018 ja on luettavissa Pohjois-Savon liiton sivuilla sekä Infogram-julkaisuna. 

Lisätietoja:
Marika Huovinen, Pohjois-Savon liitto, marika.huovinen(at)pohjois-savo.fi

 


Hankehaut

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) hakujen päättymispäivät ovat 28.9.2018 sekä 15.2., 17.5. ja 30.9.2019, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuissa on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Alla 28.9.2018 päättyvän haun hakukuulutukset:

15.2.2019 päättyvän haun hakukuulutukset julkaistaan loka–marraskuussa 2018.

Yritysten kehittämisavustuksilla ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksilla on jatkuva haku.

Kaikki hakuajat

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat, tutustu avoinna oleviin alueellisiin ja valtakunnallisiin hakuihin: https://www.rakennerahastot.fi/hakuajat


ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijat ovat nyt bloggaajia

Mietityttääkö yritysrahoitus? ELY-keskus avasi keväällä rahoituksesta kertovan, puhetta rahasta-blogin, jossa ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijat kirjoittavat mm. yritystoimintaan liittyvistä ilmiöistä ja julkisen rahoituksen kiemuroita. Säännöllisesti blogissa vierailee myös muita toimijoita kuten sidosryhmän edustajat ja itse yrittäjiä. Blogi löytyy osoitteesta: www.puhettarahasta.com/ ja kirjoitukset ilmestyvät sinne joka keskiviikko aamuisin.

Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta blogista. Blogin avulla pystymme tuottamaan vapaampaa sisältöä, joka tuo rahoituksen tutuksi suuremmalle joukolle. Nyt syksyllä haluamme edistää rahoituksen tunnettavuutta entisestään. Tämän tavoitteen tueksi blogissa alkaa kaksi juttusarjaa liittyen yritysrahoitukseen. Juttusarjat ovat: Usein kysytyt kysymykset ja Rahoitus tutuksi-sarja.

Miksi blogi avattiin?

Blogin tarkoituksena on aktivoida Itä-Suomen alueen yritystoimijoita kehittymään, innostumaan ja hakemaan kasvunsa tueksi julkista rahoitusta. Kirjoitusten avulla on tarkoitus vahvistaa asiantuntijakuvaa, tuodaan kasvoja esille ja antaa vinkkejä rahoituksen hakemiseen. Vaikka blogi on suunnattu Itä-Suomen alueelle, sen lukemisesta on hyötyä myös koko Suomen alueella.

Blogin kohderyhmänä ovat yritykset, jotka hakevat rahoitusta, sekä hanketoimijat, jotka keskittyvät alueen ja yrittäjyyden kehittämiseen.

Uusimmista kirjoituksista ilmoitetaan ensimmäisenä "Puhetta rahasta, ELY-keskus" Facebook-sivustolla sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen Twitter-sivulla (@EtelaSavonELY).

Suosituimmat juttumme:

  • Yrittäjä, näillä vinkeillä hyvä hankesuunnitelma
  • Kasvot meidän palveluille
  • Vuoropuhelua yrittäjien ja asiantuntijoiden välillä
  • Tislaamo vai kanoottiretki?
  • Rahoitustietoa jakamassa yrittäjille

Linkki:
Puhetta rahasta blogi (www.puhettarahasta.com/)

Lisätietoa:
Viestintäsuunnittelija Suvi Rautava, Etelä-Savon ELY-keskus, suvi.rautava(at)ely-keskus.fi, p. 0295 024 212


Näytetään tulokset 1 - 10 / 118
Merkintöjä per sivu 10
jostakin 12