Uutiset

Älykkään erikoistumisen vaikuttavuutta arvioidaan

Pohjois-Savon liitossa on käynnissä maakuntaohjelman vaikuttavuuden arviointi ja sitä täydentävä yritystukiin liittyvä selvitys. Selvitystyössä arvioidaan rakennerahastojen ohjelmakauden 2014-2020 toteutuksen ja toimenpiteiden vaikuttavuutta älykkään erikoistumisen kärkien näkökulmasta.  

Pohjois-Savossa on tunnistettu seitsemän älykkään erikoistumisen kärkeä:

  1. Kone- ja energiateknologia
  2. Puunjalostus
  3. Elintarvikkeet
  4. Hyvinvointiteknologia
  5. Matkailu

    Sekä läpileikkaavina aloina:
  6. Vesi ja
  7. Biojalostus.

Selvityksessä tuodaan esille alueen kärkialojen vahvaa kansainvälistä osaamista sekä yritystoimintaa. Näiden alojen teknologisen kehittämisen ja osaamisen avulla voidaan edistää elinkeinoelämän uusiutumista ja kilpailukykyä. Panostuksia älykkään erikoistumisen kärkialoihin esitetään hanke- ja kärkiyritystoiminnan ohella yritystukien vaikuttavuutta arvioiden. 

Rakennerahastorahoituksen lisäarvoa arvioidaan yritystukien osalta yrityshaastatteluihin sekä valmiisiin seuranta- ja arviointiaineistoihin perustuen. Tavoitteena on tuoda esille käytännön esimerkein, millaisia positiivisia vaikutuksia yritysten kehittämis- ja investointirahoituksen menestyksekkäällä hyödyntämisellä on saavutettu.

Arvioinnissa selvitetään julkisten TKI-ympäristöjen merkitystä pk-yritysten tuotekehitykselle ja testaukselle sekä kansainvälistymiselle ja kilpailukyvylle. Vaikuttavuutta arvioidaan myös osaamisen kehittämisen, liikevaihdon kasvun ja työllisyysvaikutusten näkökulmasta.  

Selvitystyö julkaistaan loppuvuodesta 2018 ja on luettavissa Pohjois-Savon liiton sivuilla sekä Infogram-julkaisuna. 

Lisätietoja:
Marika Huovinen, Pohjois-Savon liitto, marika.huovinen(at)pohjois-savo.fi

 


Hankehaut

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) hakujen päättymispäivät ovat 28.9.2018 sekä 15.2., 17.5. ja 30.9.2019, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuissa on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Alla 28.9.2018 päättyvän haun hakukuulutukset:

15.2.2019 päättyvän haun hakukuulutukset julkaistaan loka–marraskuussa 2018.

Yritysten kehittämisavustuksilla ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksilla on jatkuva haku.

Kaikki hakuajat

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat, tutustu avoinna oleviin alueellisiin ja valtakunnallisiin hakuihin: https://www.rakennerahastot.fi/hakuajat


ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijat ovat nyt bloggaajia

Mietityttääkö yritysrahoitus? ELY-keskus avasi keväällä rahoituksesta kertovan, puhetta rahasta-blogin, jossa ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijat kirjoittavat mm. yritystoimintaan liittyvistä ilmiöistä ja julkisen rahoituksen kiemuroita. Säännöllisesti blogissa vierailee myös muita toimijoita kuten sidosryhmän edustajat ja itse yrittäjiä. Blogi löytyy osoitteesta: www.puhettarahasta.com/ ja kirjoitukset ilmestyvät sinne joka keskiviikko aamuisin.

Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta blogista. Blogin avulla pystymme tuottamaan vapaampaa sisältöä, joka tuo rahoituksen tutuksi suuremmalle joukolle. Nyt syksyllä haluamme edistää rahoituksen tunnettavuutta entisestään. Tämän tavoitteen tueksi blogissa alkaa kaksi juttusarjaa liittyen yritysrahoitukseen. Juttusarjat ovat: Usein kysytyt kysymykset ja Rahoitus tutuksi-sarja.

Miksi blogi avattiin?

Blogin tarkoituksena on aktivoida Itä-Suomen alueen yritystoimijoita kehittymään, innostumaan ja hakemaan kasvunsa tueksi julkista rahoitusta. Kirjoitusten avulla on tarkoitus vahvistaa asiantuntijakuvaa, tuodaan kasvoja esille ja antaa vinkkejä rahoituksen hakemiseen. Vaikka blogi on suunnattu Itä-Suomen alueelle, sen lukemisesta on hyötyä myös koko Suomen alueella.

Blogin kohderyhmänä ovat yritykset, jotka hakevat rahoitusta, sekä hanketoimijat, jotka keskittyvät alueen ja yrittäjyyden kehittämiseen.

Uusimmista kirjoituksista ilmoitetaan ensimmäisenä "Puhetta rahasta, ELY-keskus" Facebook-sivustolla sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen Twitter-sivulla (@EtelaSavonELY).

Suosituimmat juttumme:

  • Yrittäjä, näillä vinkeillä hyvä hankesuunnitelma
  • Kasvot meidän palveluille
  • Vuoropuhelua yrittäjien ja asiantuntijoiden välillä
  • Tislaamo vai kanoottiretki?
  • Rahoitustietoa jakamassa yrittäjille

Linkki:
Puhetta rahasta blogi (www.puhettarahasta.com/)

Lisätietoa:
Viestintäsuunnittelija Suvi Rautava, Etelä-Savon ELY-keskus, suvi.rautava(at)ely-keskus.fi, p. 0295 024 212


Valmistavan teollisuuden yrityksille tarjolla rahoitusta, verkostoja ja kansainvälistymispalveluita

Ennakkotietoa kasvuahakuisille yrityksille. ELY-keskukset ja Business Finland käynnistävät alkusyksystä 2018 valmistavalle teollisuudelle suunnatun rahoitushaun: Sampo, valmistettu Suomessa.

ELY-keskus ja Business Finland käynnistävät rahoitushaun valmistavalle teollisuudelle syys- tai lokakuussa 2018. Sampo-haun kautta tarjotaan yrityksille rahoitusta, verkostoja ja kansainvälistymispalveluita. Rahoitushaku kestää marraskuun loppuun saakka. Kampanjan tarkoituksena on rahoittaa merkittävään liikevaihdon ja viennin kasvuun sekä kansainvälisyyteen tähtääviä yritysten kehittämis-ja innovaatiohankkeita.

Valmistavan teollisuuden kilpailukyky on erittäin tärkeässä roolissa Suomen kansantaloudessa. Teollisuuden tulee pystyä vastaamaan markkinoiden haasteisiin entistä kilpailukykyisemmin tuottein ja palveluin. Osallistuvat yritykset voivat kehittää rahoituksen avulla myös liiketoimintamallien uudistamista, johtamista sekä uusien teknologioiden hyödyntämistä.

ELY-keskuksen ja Business Finlandin yhteistyö näkyy niin, että asiakkaan ei tarvitse itse tietää, kummasta rahoituskanavasta rahoitusta kannattaa hakea. Asiakas ohjataan ELY-keskuksen tai Business Finlandin asiantuntijan johdolla oikeaan rahoituskanavaan.

"Yhteistyö on erittäin tärkeää. Se varmistaa palvelun sujuvuuden ja karsii turhan byrokratian", kommentoi ELY-keskuksen Itä-Suomen rahoitusyksikön päällikkö Kalevi Pölönen.

Pysy kuulolla. Tiedotamme asiasta lisää lähiaikoina.

Lisätietoja:
Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, Etelä-Savon ELY-keskus, kalevi.polonen(at)ely-keskus.fi, p. 044 246 4670


Itäsuomalaiset pk-yritykset investoivat voimakkaasti innovaatioihin, osaamiseen ja uuteen tuotantokapasiteettiin

ELY-keskus myönsi yrityksille ennätyksellisen paljon yrityksen kehittämisavustusta vuoden ensimmäisellä puoliskolla Itä-Suomessa. Vuoden 2018 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana ELY-keskus myönsi lähes 27 miljoonaa euroa 71 yrityksen kehittämishankkeeseen ja kahteen yrityksen toimintaympäristön kehittämishankkeeseen.

Yritysten kehittämisrahoituksella syntyy uutta liikevaihtoa, vientiä, työpaikkoja ja uusia yrityksiä

Rahoituksen myötävaikutuksella arvioidaan syntyvän rahoitettuihin yrityksiin uutta liikevaihtoa lähes 160 miljoonaa euroa, uutta vientiä lähes 65 miljoonaa euroa, uusia työpaikkoja yli 450 ja uusia yrityksiä 10 kappaletta. Rahoituksen arvioidaan käynnistävän itäsuomalaisissa yrityksissä lähes 83 miljoonan euron kehittämis- ja investointihankkeet. Myönnetystä rahoituksesta kohdentui Etelä-Savoon noin 5,8 miljoonaa euroa, Pohjois-Karjalaan noin 10 miljoonaa euroa ja Pohjois-Savoon noin 11 miljoonaa euroa.

Myönnetyllä rahoituksella 50 yritystä kehittää kilpailukykyään vähähiilisellä ratkaisulla, 38 yritystä kehittää patentteihin perustuvia innovaatioita ja 57 yritystä kehittää toimintaansa muihin aineettomiin oikeuksiin perustuvilla innovaatioilla. Samassa hankkeessa voi olla useampia suojattavia innovaatioita

Yritysten rahoituksen kysyntä vaihtelee Itä-Suomen maakunnissa

Rahoituksen kysyntä maakunnissa vaihtelee vuosittain maakuntien erilaisen elinkeinorakenteen vuoksi. Vuoden 2018 alkupuolella rahoituksen kysyntä oli Etelä-Savossa lähes kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Yritykset hakivat Etelä-Savossa rahoitusta yli 7 miljoonaa euroa alkuvuoden aikana. Liikkeellä olivat etenkin teknologiateollisuuden ja matkailualan yritykset.

Pohjois-Karjalassa teknologiateollisuus on viime vuosina käynnistänyt merkittäviä kehittämisinvestointeja. Vuoden 2018 alkupuolella Pohjois-Karjalassa yritykset hakivat rahoitusta samaa tahtia kuin vuonna 2017 eli noin 9 miljoonaa euroa.

Pohjois-Savossa rahoituksen kysyntä piristyi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Kun vuoden 2017 alkupuolella haettiin noin 13 miljoonaa euroa, niin 2018 alkupuolella haettiin noin 20 miljoonaa euroa. Kysyntä lisääntyi etenkin teknologiateollisuuden ja matkailun alalla.

ELY-keskuksella on käsittelyssä tällä hetkellä 56 yrityksen hakemusta, joissa rahoitusta haetaan noin 37 miljoonaa euroa.

Maaseuturahaston yritystuen kysyntä vilkastui Etelä-Savossa 

Vuoden 2018 alkupuolella ELY-keskus myönsi avustusta maaseuturahastosta 63 mikroyritykselle yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Rahoituksesta Leader-rahoitusta oli 31 kpl yhteensä noin 500 000 euroa. Lisäksi ELY-keskus rahoitti kolmea yritysryhmän kehittämishanketta noin 140 000 eurolla. Rahoitusta ovat saaneet etenkin elintarvike- ja matkailuyritykset ja näille aloille on myös tullut uusia yrityksiä.

Eniten tukirahoitusta saaneet yritykset Itä-Suomessa

Yritysten kehittämispalveluiden avulla vauhtia yrityksen kehittämiseen ja kasvuun

Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen pk-yrityksille tarjoamia matalan kynnyksen liiketoiminnan analyysi-, konsultointi- ja koulutuspalveluja. Niiden avulla pk-yritys voi tehdä esimerkiksi pienimuotoisia selvityksiä innovaatiosetelin tapaan. Kehittämispalvelujen avulla tuetaan pk-yritysten kasvun, uudistumisen, kansainvälistymisen sekä työllistämisen ensiaskeleita. Ulkopuolisen asiantuntijan avulla yritykset ovat suunnitelleet mm. laajempia kehittämishankkeita, kehittäneet henkilöstöosaamistaan ja tehostaneet toimintaansa.

Itä-Suomessa toteutettiin vuoden 2018 alkupuolella kaikkiaan 210 yrityskohtaista kehittämispalvelua, joihin ELY-keskus myönsi rahoitusta yhteensä noin 0,9 miljoona euroa. Kehittämispalveluista 59 kpl toteutettiin Etelä-Savossa, 46 kpl Pohjois-Karjalassa ja 105 kpl Pohjois-Savossa. Reilu kolmannes kehittämispalveluista johti laajempaan yrityksen kilpailukykyä parantavaan kehittämishankkeen. Näin käynnistyneitä kehittämishankkeita rahoitettiin eri lähteistä mm. pankit, ELY-keskus, Business Finland ja Finnvera.

ESR- ja EAKR -kehittämisrahoituksella hyvä kysyntä

Itä-Suomessa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteisiin on osallistunut yhteensä 35 000 henkilöä vuosien 2015-2018 aikana. Toimenpiteillä on edistetty työllistymistä ja työssä olevan työvoiman osaamisen lisäämistä. Lisäksi on kehitetty koulutuksen työelämäyhteyksiä. Kaupunkialueilla on edistetty osallisuuden ja yhteisöllisyyden eri muotoja syrjäytymisen vähentämiseksi.  Pk-yrityksiä hankkeisiin on osallistunut 5 500 joista mikroyrityksiä 3 400. Yritykset ovat hakeneet hankkeista täydennystä mm. digiosaamiseen sekä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Työttömiin kohdistuvia toimenpiteitä tarvittaisiin ESR ohjelmaan lisää. Erityisesti pitkään työttömänä olleiden henkilöiden aseman parantamiseksi tähtääviin toimenpiteisiin voitaisiin suunnata rakennerahasto-ohjelman rahoitusta nykyistä enemmän. Tähän mennessä 1900 pitkäaikaistyötöntä on osallistunut ESR-hankkeisiin.

Rahoitushakemuksia on vuoden 2018 aikana tullut ELY keskukseen yhteensä 80 kappaletta ja haettu tukimäärä on niissä yhteensä 25 miljoonaa euroa.

Vuoden 2018 alkupuoliskolla ELY-keskus myönsi kehittämishankkeisiin rahoitusta yhteensä 13,7 miljoonaa euroa, josta 4,4 miljoonaa Etelä-Savoon, 1,5 miljoonaa Pohjois-Karjalaan ja 4,9 miljoonaa Pohjois-Savoon. Vajaa miljoona euroa on kohdistunut ylimaakunnallisiin hankkeisiin. Lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus myönsi 2 miljoonaa euroa rahoitusta valtakunnalliseen EURES- työnvälitysverkoston työn kehittämiseen.

Lisätietoja:
Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, Etelä-Savon ELY-keskus, kalevi.polonen(at)ely-keskus.fi, p. 044 246 4670
Rahoituspäällikkö Timo Ollila, Etelä-Savon ELY-keskus (Kuopio), timo.ollila(at)ely-keskus.fi, p. 040 8431009 


Pohjois-Savon EU-rahoitusinfo järjestetään 7.11.2018 Kuopiossa

Pohjois-Savon liitto ja ELY-keskus järjestävät ke 7.11.2018 aamupäivän tilaisuuden EU:n rahoitusmahdollisuuksista maakunnassa (EAKR, ESR, maaseutu). Tilaisuus on kohdennettu maakunnan kehittäjille eli hankkeita potentiaalisesti toteuttaville organisaatioille (kunnat, kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yhdistykset, osuuskunnat).

Tilaisuus järjestetään Pohjois-Savon liiton maakuntasalissa Kuopiossa; voit seurata tilaisuutta myös verkkolähetyksen kautta.

Tilaisuuden ohjelma julkaistaan syys-lokakuun vaihteessa. Ilmoittautuminen on avattu. 

Lisätietoja: 
Pohjois-Savon liitto 
EU-koordinaattori Janna Merenniemi, etunimi.sukunimi@pohjois-savo.fi


Simulaattoreilla osaamista käytäntöön

Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiden mukaisesti työpaikalla tapahtuvaa oppimista tulee lisätä ja uudistaa. Tämä vaatii koulutuksen järjestäjiltä uusien toimintamallien luomista yhteistyössä työelämän ja sidosryhmien kanssa. Töihin - Metsä- ja logistiikka-alan työvaltaisen oppimisen kehittäminen Etelä-Savossa -hankkeen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden työpaikalla tapahtuvaa oppimista metsä- ja logistiikka-aloilla. Tavoitteena ovat myös työelämälähtöiset oppimisympäristöt simulaattoripedagogiikan toimintamallin avulla ja opettajien simulaattoripedagogiikkaosaamisen lisääminen.

Laadukas työpaikalla tapahtuva koulutus vaatii myös opettajuuden muutosta, uusien välineiden ja laitteiden, kuten simulaattoreiden ja kaivurin rotaatorin, hyödyntämistä. Oppimisympäristöjen oppilaitoksessa ja työelämässä tulee entistä tiiviimmin olla toisiaan tukevia kokonaisuuksia, joissa opiskelijalähtöisyys, joustavuus ja oppimisen reflektointi ovat keskiössä.

Uudet simulaattorit hankitaan keväällä 2018

Hankkeessa toteutetaan laitehankinnat suunnitellusti kevään 2018 aikana. Metsäkonekoulutuksen käyttöön saadaan 7 uutta ajo- ja hakkuukoneominaisuuksilla varustettua simulaattoria. Logistiikan koulutuksen simulaattori puolestaan mahdollistaa osaamisen kehittämisen pyöräkuormaajalla, kappaletavara- ja puutavaranosturilla.

Simulaattoripedagogiikan käyttöönoton myötä uudistetaan metsä- ja logistiikka-alan opetuksen opetusmenetelmiä. Simulaattoripedagogiikan toimintamallia kehitetään syksystä 2018 alkaen. SAMIedun hankevastaava on kartoittanut simulaattoripedagogiikan toimintamallin luomista mm. ESEDUn simulaattoripedagogiikan toimintamalliin tutustumalla.

Monipuoliset simulaattorit luovat hyvän perustan osaamiselle ennen oikean koneen ohjaamoon siirtymistä.

Hankkeen hallinnoijana toimii Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, ammattiopisto SAMI-edu ja kumppanina Etelä-Savon koulutus Oy ja Etelä-Savon ammattiopisto.

Lisätietoja:
Laatu- ja hankepäällikkö, Jonna Kokkonen, jonna.kokkonen(at)samiedu.fi, p. 044 550 6341

Kuva: Jonna Kokkonen


Ammatillinen koulutus uusille urille

Ammatillisen koulutuksen vuodenvaihteessa voimaan astunut lakiuudistus haastaa koulutuksenjärjestäjät tarkastelemaan toimintojaan asiakaslähtöisesti, ja yksilöllisten opintopolkujen merkitys korostuu entisestään. Yhtenä keskeisenä sisältönä koulutusreformissa on tiivistää koulutuksen ja työelämän yhteistyötä ja parantaa työvoiman saatavuutta työpaikoilla oppimisen mahdollisuuksia lisäämällä. Ammattioppilaitoksissa signaaleja tulevasta on luettu hyvissä ajoin ennakoiden ja hanketoiminnalla on jo lähdetty toimeenpanemaan koulutuksen uudistamista monin tavoin.

Savon ammattiopisto etunojassa työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiseen

ESR-rahoitteinen Työpaikalla tapahtuu -hanke on ollut Savon ammattiopistolle iso ponnistus kohti tulevaa.

– Jo kolme vuotta sitten Savon koulutuskuntayhtymän strategiaan nostettiin "puolet oppimisesta työelämän oppimisympäristöissä"-tavoite. Lähdimme työelämäyhteistyön tiivistämiseen, laadun kehittämiseen ja uusien mallien hakemiseen näin jälkikäteen ajatellen erittäin hyvään aikaan myös nyt voimaantullutta koulutuksen kokonaisuudistusta ajatellen. Hankerahoitus on mahdollistanut meille hienon panostuksen tässä opiskelijoiden ja työpaikkojen kannalta kriittisen tärkeässä asiassa, kertoo projektipäällikkö Maija Savolainen Savon ammattiopistosta.

 – Kolmivuotisen hankkeen tuloksiin olemme vallan tyytyväisiä. Suunnitellusti hanketyössä on luotu uusia muotoja työpaikoilla oppimisen yhteistyöhön, kehitetty laadunhallinnan tueksi oppimisjaksoja koskeva palautejärjestelmä ja lisätty aktiivista tiedotusta yritysiin. Erityisen tyytyväisiä olemme kehitettyyn työpaikkaohjaajakoulutuksen malliin. Kompaktilla kahdeksan tunnin valmennuksella on koulutettu pian 1000 uutta työpaikkaohjaajaa pohjoissavolaisille työpaikoille. Suurin osa koulutuksesta on toteutettu yritysten omissa tiloissa. Työpaikkojen ammattilaisten palaute koulutuksesta on ollut todella myönteistä – palautekeskiarvo on niinkin kova kuin 4,3/5. Tällä linjalla meidän on hyvä yhdessä jatkaa ohjauksen laadun kehittämistä jatkossakin, toteaa Savolainen.

Kuva: Oppilaitoksen ja työpaikan tiivis yhteistyö ja koulutettu työpaikkaohjaaja ovat etu sekä opiskelijalle että työnantajalle

Elinkeinoelämän järjestökenttä on ollut sitoutuneesti mukana hankkeen toteutuksessa jo suunnitteluvaiheesta lähtien.
- Elpynyt taloustilanne yhdessä eläköitymiskehityksen kanssa on aiheuttanut yrityksissä suoranaisen työvoimapulan, joka on yllättänyt monet. Hankkeessa luodut mallit ja tiivistynyt yhteistyö mahdollistavat pitkän tähtäimen ratkaisujen hakemisen. Koulutusyhteistyön merkitys rekrytointikanavana korostuu entisestään ja yritysten on otettava myös itse aktiivisempaa roolia osaajien kouluttamisessa yhdessä oppilaitoksen kanssa, pohtii hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Rakennusteollisuuden Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen.

Työpaikalla tapahtuu-hankkeen päätösjuhlaa vietettiin perjantaina 13.4. Kuopion kaupunginteatterilla.

Kuva: Projektipäällikkö Maija Savolainen muisteli kulunutta kolmea vuotta. Matkan varrelle mahtui myös ammatillisen koulutuksen lakiuudistus, josta ei hankkeen alkaessa 2015 ollut juuri tietoa.

Kuva: Ohjausryhmän puheenjohtaja Kimmo Anttonen (Rakennusteollisuus ry), kuntayhtymän johtaja Heikki Helve (Savon koulutuskuntayhtymä) sekä ohjausryhmässä Kuopion alueen kauppakamaria edustava Sakari Haukkapaasi (Yara Suomi) olivat tyytyväisiä sekä päätösjuhlaan että laajan hankekokonaisuuden tuloksellisuuteen.

Etelä-Savo tiivistää oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä

Etelä-Savon oppilaitokset Etelä-Savon ammattiopisto, Ammattiopisto SAMIedu, Ammattiopisto Spesia, Otavan Opisto, Seurakuntaopisto ja Suomen Nuoriso-opisto toteuttavat yhteistyössä ESR -rahoitteista Ammattiin! – Etelä-Savon toisen asteen kehittämishanketta. Tavoitteena on kehittää ammatillista koulutusta reformin mukaisesti sekä tiivistää yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän kanssa.

–Reformin toteuttaminen edellyttää oppilaitoksilta ja työelämältä uudenlaista ajattelua ja toimintatapojen muuttamista. Parhaimmillaan reformi mahdollistaa osaavien ammattilaisten kouluttamisen alueen ja työelämän tarpeisiin sekä opiskelijoiden kytkemisen työelämään jo koulutuksen aikana, toteaa projektipäällikkö Teija Räihä, Etelä-Savon ammattiopistosta.

Ammattiin! -hankkeessa on selvitetty maakunnallisesti yrityskartoituksilla, millaisia työtehtäviä opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa työpaikoilla ja millaisia asioita koulutuksessa tulee ottaa huomioon koulutettaessa osaajia työelämän tarpeisiin.
- Yrityskartoitukset ovat synnyttäneet työpaikoille aitoja työpaikalla tapahtuvan oppimisen oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat palvelevat asiakkaita ja hoitavat oppimisympäristöjen toimintaan liittyvät tehtävät. Näistä yhtenä esimerkkinä on Osuuskauppa Suur-Savon ja Esedun yhteistyönä käynnistetty Kauneushoitola Kauniix, joka sijaitsee Mikkelin Sokoksella, kertoo Räihä.

Kuva: Aidossa työympäristössä tapahtuvaa osaamisen kehittämistä Esedun Kauneushoitola Kauniix:ssa Mikkelin Sokoksella

Uraohjaus ja opiskelijoiden työllistymisen edistäminen ovat Ammattiin! hankkeen kehittämistoimintoja, joihin työelämä halutaan aktiivisesti mukaan. Työelämän "pikatreffeillä" opiskelijat ovat päässeet tutustumaan oman alansa työpaikkoihin ja saaneet vinkkejä työnhakuun suoraan työnantajilta. Myös erilaiset hankkeessa toteutettavat rekrytointitapahtumat tukevat opiskelijoiden uraohjauksen onnistumista.

Reformin myötä ammatillinen koulutus mahdollistaa opiskelijalle myös opintojen suorittamisen kesän aikana. Opintoja voi suorittaa esimerkiksi koulutus- tai oppisopimuksella ja/tai suorittamalla esimerkiksi työelämä- ja työnhakutaitoja valmentavia opintoja.
- Mäntyharjun kunta on suhtautunut erittäin myönteisesti ammatillisen koulutuksen kesätyökokeiluun tarjoamalla viisi oppimissopimuspaikkaa kesälle 2018. Myös muut Etelä-Savon kunnat ja yritykset ovat kiinnostuneet ammatillisen koulutuksen kesätyökokeilusta, toteaa Räihä.

Yksilöllisiä opintoja verkko-opetuksella

Ammatillisen koulutuksen reformi painottaa opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamista. Verkko-oppiminen tarjoaa omia ratkaisujaan yksilöllisten opintopolkujen toteuttamiseen. Verkko-oppimista voidaan käyttää esimerkiksi lähiopetuksen tukena tai mahdollistaa teoriaopiskelun osaksi käytännön ammatillista tekemistä.  
- Ammattiin! -hankkeen toimijat ovat ryhtyneet tuottamaan yhdessä verkko-oppimateriaaleja. Verkko-oppimateriaalit tuotetaan oppimisalustasta riippumattomaksi niin, että ne ovat asennettavissa kunkin oppilaitoksen käyttämälle oppimisalustalle. Oppilaitokset itse arvioivat, mitä sisältökokonaisuuksia opiskellaan itsenäisesti ja mitä osana lähiopetusta, kertoo Räihä.

Opettajan rooli muuttuu enemmän valmentajan rooliksi

Reformin myötä opettajan rooli muuttuu entistä enemmän valmentajan rooliksi, jossa opettaja hyödyntää laaja-alaista ja pedagogista osaamistaan, kokemustaan ja näkemystään. Opettaja on mukana oppimassa uutta ja valmentamassa uusia ammatillisia osaajia elinkeinoelämän tarpeisiin.
- Hankkeen aikana opettajille ja työelämälle tarjotaan koulutusta muun muassa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmasta (HOKS), osaamisen arvioinnista, työpaikkaohjaajana toimimisesta sekä työelämäpedagogiikasta ja tiimioppimisesta. Myös digitaalisiin välineisiin liittyvä koulutus ja käyttöönotto ovat tärkeä osa opettajien ja työpaikkaohjaajien ammattitaidon kehittämistä, toteaa Teija Räihä.

Erityisopetus

Ammatillisen koulutuksen reformi tuo uudistuksia myös erityisopetuksen järjestämiseen. Erityinen tuki on keskeinen osa opiskelijan henkilökohtaistamisprosessia: osaamisen hankkimisen ja osoittamisen suunnittelua ja toteutusta. Ammattiin! hankkeessa järjestetään koulutuksia ammatillisen erityisopetuksen teemoista huomioiden reformin mukanaan tuomat muutokset.
– Reformi vie ammatillisen koulutuksen yhä enemmän työpaikoille. Tämä johtaa siihen, että opetus- ja ohjaushenkilöstön työ toteutuu entistä enemmän verkostoissa ja työelämässä. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti silloin, kun opiskelijalla on erityisen tuen tarpeita. Yhteinen ymmärrys auttaa toteuttamaan laadukasta ohjausta ja tukemaan opiskelijoiden oppimista työpaikoilla, kertoo projektipäällikkö Räihä.

Työelämälähtöisestä koulutuksesta apua työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmaan

Ammattiin! hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja Etelä-Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Mirja Haavikko kokee, että yksi suurimpia työelämän haasteita on tällä hetkellä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelma. Kilpailu on kovaa osaavasta työvoimasta. Etelä-Savon ammattioppilaitoksissa opiskelee paljon muualta päin Suomea ja ulkomailta muuttaneita opiskelijoita. On mahdollista, että he jäävät Etelä-Savoon osaavana työvoimana yritysten työntekijöiksi tai perustavat oman yrityksen. Yrityksen ollessa oppimisympäristönä yrittäjä saa ensivaikutelman tulevaisuuden työntekijöistä. Lisäksi yrityksellä on mahdollisuus varmistaa vetovoimansa työpaikkana. Opiskelijat saavat puolestaan tietoa ja käytännön kokemusta eteläsavolaisista yrityksistä työpaikkoineen.
– Odotan, että ammatillisen koulutuksen uudistus työelämälähtöisenä koulutuksena auttaa kohtaanto-ongelmassa. Myös Ammattiin! –hankkeella on tavoitteena tuottaa entistä laadukkaampaa ja työelämälähtöisempää ammatillisesta koulutusta Etelä-Savossa. Hankkeen yksi tärkeä tehtävä on työelämässä tapahtuvan oppimisen ja oppimisympäristöjen kehittäminen. Työn tavoitteena on vastata työelämän tarpeisiin ja siihen, että opiskelijat oppivat ne tiedot ja taidot, joita eri työpaikoissa tarvitaan. Ammattiin! –hanke on useilla monipuolisilla piloteilla erinomaisesti kehittänyt monesta näkökulmasta ammatillista koulutusta, toteaa Haavikko.

 


Itä-Suomessa on kehittämisintoa - rahoitusta haettiin runsaasti

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman hankehakukierros päättyi 11.5.2018 (EAKR ja ESR). Kaikkiaan saapui 87 hakemusta ja niissä haettiin tukea 33 miljoonaa euroa.

Hakemukset maakunnittain

Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin kaikkiaan yhdeksän EAKR-kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta n. 3,7 miljoonan euron edestä. Hakemukset liittyivät mm. vähähiilisyyden edistämiseen, puunkäytön ja -jalostuksen tehostamiseen sekä erilaisiin laiteinfrastruktuureihin.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-kehittämishankerahoitukseen avautui syksyllä 2017 jatkuva haku. Hankehakemuksia on 16.2. jälkeen saatu yhdeksän kappaletta. Näissä hakemuksissa on haettu tukea lähes kolme miljoonaa euroa. Hakemukset liittyvät muun muassa yritysten kansainvälistymiseen, VR/AR-tekniikkaan, fotoniikkaan, matkailuun, koulutusmyynnin edistämiseen sekä puu- ja kuituteollisuusyritysten ja tutkimuslaitosten väliseen yhteistyöhön.

Pohjois-Savon liitolle jätettiin 24 EAKR-hakemusta, joissa tukea haettiin 11,3 miljoonan euron edestä. Hakuaktiivisuudessa näkyy tki-toimintojen kehittämiseksi tehty maakunnallinen koordinointityö. Hakuun saapui useita suuria hankkeita, joissa kehitetään 3D-tulostusympäristöä, puutuoteteollisuuden ja -rakentamisen toimintaympäristöä, tekoälyn hyödyntämistä terveysalalla sekä digiteknologian tki-ympäristöä. Lisäksi tukea haettiin mm. jätemuovien hyötykäytön ja hankintaosaamisen edistämiseen, mikrokirurgian innovaatiokeskuksen luomiseen, alueellisten ekosysteemien kokoamiseen sekä kuvantamiseen ja biojalostukseen liittyviin laitteistoinvestointeihin. Investointihakemuksia jätettiin myös ESR-hakemusten hankepareiksi.

ELY-keskukseen tulleet hakemukset

ELY-keskukseen jätettiin 45 hakemusta, joilla rahoitusta haettiin yhteensä 15 miljoonaa euroa. EAKR-hakemuksia oli neljä ja loput ESR-hakemuksia. Useamman maakunnan yhteisiä hakemuksia oli kuusi. Haun yhteydessä oli ESR:n kansainvälisen yhteistyön haku, johon kohdistui viisi hakemusta.

Maakuntien kasvualoja tukevaan osaamisen kehittämiseen saatiin hakemuksia kaikkiin maakuntiin. Iso osa hankkeista kohdistui tulevaisuuden kasvuun tähtäävään toimintaan. Toisaalta taas työllisyystoimiin tuli hakemuksia aiempaa selvästi vähemmän. Kehittämishankkeissa näkyy myös maakuntauudistuksen tuoma kehittämistarve. Iso muutos vaatii henkilöstön tueksi koulutusta ja viestintää.

Seuraava rahoitushaku päättyy 28.9.2018

Itä-Suomessa seuraava Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman rahoitushaku (EAKR ja ESR) päättyy 28.9.2018, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuissa on jatkuva haku ilman määräaikoja.


Puhetta rahasta -blogi tekee yritysrahoitusta tutuksi - tutustu!

Mietityttääkö yritysrahoitus? ELY-keskus on avannut rahoituksesta kertovan, puhetta rahasta-blogin, jossa avataan julkisen rahoituksen kiemuroita. https://puhettarahasta.com/

Blogin tarkoituksena on aktivoida Itä-Suomen alueen yritystoimijoita kehittymään, innostumaan ja hakemaan kasvunsa tueksi julkista rahoitusta. Kirjoitusten avulla on tarkoitus vahvistaa asiantuntijakuvaa, tuodaan kasvoja esille ja antaa vinkkejä rahoituksen hakemiseen. Vaikka blogi on suunnattu Itä-Suomen alueelle, sen lukemisesta on hyötyä myös koko Suomen alueella.

Blogin kohderyhmänä yritykset, jotka hakevat rahoitusta, sekä hanketoimijat, jotka keskittyvät alueen ja yrittäjyyden kehittämiseen. Kirjoittajat ovat ELY-keskuksen asiantuntijoita. Lisäksi säännöllisin väliajoin blogissa kirjoittavat myös ulkopuoliset asiantuntijat sekä yrittäjät.

Kirjoituksia julkaisemme noin kerran viikossa ja uusimmista kirjoituksista ilmoitamme ensimmäisenä Facebook-sivullamme. (https://www.facebook.com/yritysjahankerahoitusItaSuomi/)

Lisätietoa:
Viestintäsuunnittelija Suvi Rautava, Etelä-Savon ELY-keskus, suvi.rautava(at)ely-keskus.fi, p. 0295 024 212


Näytetään tulokset 1 - 10 / 111
Merkintöjä per sivu 10
jostakin 12