Uutiset

Tapahtumilla elinvoimaa Joensuuhun

Joensuun kaupungin viestintä- ja tapahtumapalvelut on luotsannut maaliskuusta 2018 lähtien EAKR-rahoitteista tapahtumien kehittämishanketta Elinvoimaa tapahtumista. Hanke päättyy maaliskuussa 2020. Hanke on tuonut Joensuun alueen tapahtuma-alaa näkyvämmäksi muun muassa markkinointikampanjoiden sekä uusien tapahtumien muodossa. Kuntalaiselle vähemmän näkyviä, mutta ensiarvoisen tärkeitä ovat olleet hankkeen tarjoamat koulutukset alan tekijöille.

Iskelmäkesä 2018 tapahtuman yleisöä ja esiintymislava.
Iskelmäkesä 2018 Joensuu. Kuva Jyri keronen.

Tapahtuma-alan verkosto vahvaksi 

Elinvoimaa tapahtumista -hankkeen pyrkimyksenä on vahvistaa Joensuun seudun tapahtuma-alaa ja sen osalta tehdä aluetta elinvoimaisemmaksi, houkuttelevammaksi ja viihtyisämmäksi. Tämä ylätason tavoite on pilkottu mm. tapahtumajärjestäjien liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, alalla toimivien verkoston lujittamiseen, Joensuun markkinoimiseen virkeänä tapahtumakaupunkina sekä tapahtumatutkimukseen.

Perimmäisenä läpileikkaavana teemana on lisätä tapahtumien ja yritysten välistä vuoropuhelua, sillä menestyvä ja ammattimainen tapahtuma-ala vaatii monialaista yhteistyötä ja liiketoimintaosaamista. Elinvoimaa tapahtumista -hankkeen kohderyhmää ovatkin tapahtumajärjestäjien lisäksi yritysten markkinoijat. Suurin osa hankkeen järjestämistä koulutuksista on tarkoitettu näille molemmille ryhmille, jolloin tekijät pääsevät verkostoitumaan – välillä strukturoidusti ja toisinaan vapaamuotoisesti. Erityyppisiä koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia on järjestetty yhteensä 25 kappaletta.

Uutta pöhinää katukuvaan 

Yksi suunnitelmaan kirjattu numeerinen tavoite oli saada Joensuuhun hankkeen aikana kaksi uutta suurtapahtumaa. Varsinaisista suurtapahtumista ei päästä puhumaan, mutta lukumääräisesti hanke on saanut hankittua Joensuuhun viisi uutta isompaa tapahtumaa ja yli 20 pientä toritapahtumaa.

Ilmakuva Suurmarkkinoista Joensuussa
Suurmarkkinat. Kuva: Korpipaja

Vuonna 2018 hanke etsi valtakunnallisella tapahtumaideakilpailulla täysin uusia tapahtumakonsepteja Joensuuhun, ja kilpailun myötä päivänvalon näki kolme uutta tapahtumaa, mm. Joen Joogafestivaali. Joensuun torialueille etsittiin yhdistysten piiristä uusia pieniä maksuttomia toritapahtumia vuodelle 2019 sekä toistamiseen vuodelle 2020. Parhaimmat ideat palkittiin kaupungin tapahtuma-avustuksilla. Tapahtumahakujen myötä Joensuulle saatiin järjestämisoikeudet kansainväliseen talvipyöräilykongressiin sekä Olympiakomitean SM-viikkoon.

Tapahtumat liikuttavat ihmisten lisäksi myös talouden rattaita 

Tärkeänä osana hanketta on tehdä tapahtumista kävijä- ja talousvaikutustutkimusta. Hanke toteuttaa kahden vuoden aikana yhteensä 20 tutkimusta valikoiduista isoimmista Joensuun seudun tapahtumista. Tutkimukset on osoitettu tapahtumakävijöille, joilta on käyntikokemuksen lisäksi kysytty tapahtumakäyntiin liittyvää rahankäyttöä.

Vuoden 2018 tutkimukset kymmenestä tapahtumasta osoittivat, että kävijät käyttivät pääsylippuihin, tapahtuma-alueen palveluihin sekä Joensuun muihin palveluihin yhteensä 18,2 M€. Tämä lukema koostuu siis vain kävijöiden kertomasta rahankäytöstä tapahtumakäynnin yhteydessä eikä sisällä tapahtumien omia budjetteja. Tapahtuma-ala on siis merkittävä aluetalouden pyörittäjä.

Linkki hankkeen verkkosivulle:
Joensuu Events (joensuuevents.fi)

Lisätietoja: 
Teemu Laasonen, projektipäällikkö, teemu.laasonen(at)joensuu.fi
Markku Pyykkönen, markkinointijohtaja, markku.pyykkonen(at)joensuu.fi  

 


Sauna ja takka - suomalaisuuden puhtaampi tulevaisuus

Suomalainen nauttii arjen pienistä hetkistä takkatulen loimutessa ja puukiukaan löylyissä. Suomessa puun pienpoltto on kuitenkin suurin päästölähde pienhiukkasille, jotka ovat terveydelle haitallisia. Lisäksi takkojen ja kiukaiden mustahiilihiukkaspäästöt eli nokipäästöt ovat pohjoisilla alueilla erityisen haitallisia ilmaston lämpenemisen kannalta. Pienpoltolle ei ole vielä lakisääteisiä päästörajoja, mutta vuonna 2022 voimaan-tuleva EU:n Ecodesign-direktiivi tiukentaa tehdasvalmisteisten takkojen ja kamiinoiden päästöjen raja-arvoja.

Pilottiympäristöstä vauhtia kiukaiden ja tulisijojen kehitystyölle

SIMO-hankkeen avulla vauhditettiin tulisijojen ja kiukaiden laitekehitystyötä, mikä tukee puun käyttöä uusiutuvana energialähteenä päästöjä halliten. Toiminnan perustana on Kuopioon yliopistonrantaan kahteen merikonttiin rakennettu ns. pienpolttosimulaattori, joka tarjoaa aidon tulisijojen ja kiukaiden testausympäristön. Ilmanvaihto on toteutettu pientalon ilmanvaihtoa vastaavasti.

Pienhiukkas- ja kaasupäästöjä, ilmanvirtauksia, lämpötiloja ja paineita mitataan keskitetysti ohjatuilla mittaus- ja näytteenottolaitteistoilla. Tiedonhallintajärjestelmän avulla lopulliset tulokset lasketaan reaaliaikaisesti ja esitetään havainnollisesti, internetin välityksellä myös pienpolttosimulaattorin ulkopuolelle.

Pienpolttosimulaattori SIMO. Kahteen merikonttiin rakennettu tutkimusyksikkö, joka on suunniteltu erityisesti takkojen, kamiinoiden ja saunan kiukaiden päästöjen tutkimiseen.
Kuva: Pienpolttosimulaattori SIMO. Kahteen merikonttiin rakennettu tutkimusyksikkö, joka on suunniteltu erityisesti takkojen, kamiinoiden ja saunan kiukaiden päästöjen tutkimiseen.
 

Aito testausympäristö mahdollistaa yrityksille uusien ideoiden testauksen ja tuo tukea tuotekehityksen eri vaiheisiin. Yritysten kiinnostus hyödyntämiseen onkin ollut suurta.

Monikäyttöisissä tiloissa on myös tutkimus- ja koulutustoimintaa, jonka ohella kontti on ollut esillä erilaisissa tapahtumissa laajemmalle yleisölle. Testausympäristö tukee pk-yritysten kilpailukykyisyyttä ja uusien innovaatioiden syntymistä.

Polttotekniikoiden tutkimus- ja kehitystyön myötä uusiutuviin energialähteisiin lukeutuvien puulämmitteisten tulisijojen ja saunan kiukaiden toiminta saadaan energiatehokkaammaksi, turvallisemmaksi ja vähäpäästöisemmäksi vähentäen myös terveyshaittoja.

Hankkeessa mukana olleet yritykset rahoittajina ja/tai hyödyntäjinä: T:mi Mika Häkkinen, FinnProto Oy, Tulipari Oy, Narvi Oy, NunnaUuni Oy, Warma-Uunit Oy, Lämpö-Linna Oy, P-S Sähkö ja automaatio Oy sekä Deekax Air Oy.

 

   EAKR-kehitys- ja investointihanke (A72189, A72192) 

  •    Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto ja Savonia amk Oy
  •    Toteutusaika: 01.10.2016–31.05.2019
  •    Kokonaiskustannukset: 492 000 €
 


Lisätietoja:
Jarkko Tissari, Itä-Suomen yliopisto, jarkko.tissari(at)uef.fi

Kuva: Heikki Lamberg.

 


Itä-Suomen hanketoimijat hakivat EU-rahoitusta lähes 23 miljoonaa euroa

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman helmikuun hankehakuun jätettiin 63 hakemusta, joilla tukea haettiin lähes 23 miljoonaa euroa.

Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin seitsemän Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) -kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta 1,5 miljoonaa euroa. Rahoitusta haettiin mm. sotahistoria-aineistojen verkkopalvelun kehittämiseen, Etelä-Savon tapahtumaekosysteemin luomiseen, luomun ja nimisuojatuotteiden hyödyntämiseen matkailussa, sekä elinkeinoelämän aineistojen digitalisointiin. Tukea haettiin myös Saimaa Expon järjestämiseen Pekingissä, tulevaisuuden ruokapalveluprosessien ja -teknologioiden kehittämisyksikön perustamiseen ja Kalevankankaan alueen liiketoimintapotentiaalin kartoittamiseen.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton jatkuvaan EAKR-hankehakuun jätettiin 1.10.–14.2. välisenä aikana kahdeksan rahoitushakemusta, joilla tukea haettiin 3,2 miljoonaa euroa. Hakemukset kohdistuivat ilmastoystävällisen logistiikka-alan osaamiskeskittymän kehittämiseen, metsäbio- ja kiertotalouden kansainvälistyvään liiketoimintaan sekä Pietarin meriklusterin mahdollisuuksien selvittämiseen Pohjois-Karjalan yritysten näkökulmasta. Lisäksi rahoitusta haettiin mytologioiden (Kalevala) tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen matkailu- ja palvelualojen yritysten liiketoiminnan kehittämisessä sekä matkailutoimijoiden yhteistyön syventämiseen.

Pohjois-Savon liittoon saapui kahdeksan hakemusta, joissa tukea haettiin 3,3 miljoonan euron edestä. Tukea haettiin tki-ympäristöjen laitteistohankintoihin liittyen materiaalien pinta-analytiikkaan ja alkutuotannon kasvihuonekaasupäästöjen määrittämiseen, sekä virtuaalisen interaktiivisen oppimisympäristön rakentumiseen. Lisäksi tukea haettiin Itä- ja Pohjois-Suomen välisten yhteistyöverkostojen rakentamiseen, Tahkon matkailuyritysten vähähiilisyyden edistämiseen ja maakunnan liiketoimintaekosysteemien kansainvälisyyden edistämiseen.

ELY-keskukseen jätettiin 40 hakemusta, joilla haettiin rahoitusta yhteensä 14,6 miljoonaa euroa. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) -hakemuksia oli viisi ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) -hakemuksia 35. Useamman maakunnan alueelle kohdistuvia hakemuksia oli neljä kappaletta. Hakemusten tavoitteet kohdistuivat mm. pienten kuntien työllisyystavoitteisin, työhyvinvoinnin kehittämiseen kuljetusalalla, digiosaamisen kehittämiseen, yrittäjyyden ja kasvualojen tukemiseen. EAKR-hankkeissa tavoitellaan matkailualueiden parempaa saavutettavuutta.

Hakuajat ja loppuohjelmakauden rahoitus

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman seuraavat rahoitushaut (EAKR ja ESR) päättyvät 15.5. ja 2.10.2020, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishanketuella on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Ohjelmakauden 2014–2020 rahoitusta on yhä käytettävissä, vaikkakin rahoittajakohtaiset erot ovat suuria. Siksi on tärkeää, että hakija on hankkeen valmisteluvaiheessa yhteydessä rahoittajien asiantuntijoihin. Linkki rahoittajaviranomaisten yhteystietosivustoille alla.

Linkit rahoittajaviranomaisten yhteystietosivustoille (rakennerahastot.fi/Itä-Suomi):

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 040 542 6140

EU-ohjelmapäällikkö Tuija Astikainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, p. 040 542 6642

Ohjelmapäällikkö Soile Juuti, Pohjois-Savon liitto, p. 044 7142637

Rahoituspäällikkö Timo Ollila, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 6695


Rahoituksessa jälleen hyvä vuosi - ELY-keskus sijoitti Itä-Suomen kehitykseen lähes 105 miljoonaa euroa

Vuosi 2019 oli jälleen ennätysvilkas kehittämisrahoituksen kysynnän ja myönnön suhteen Itä-Suomessa. ELY-keskus sijoitti Itä-Suomen kehitykseen lähes 105 miljoonaa euroa (84 milj. € vuonna 2018). Tästä summasta sijoitettiin yritysten innovaatiohankkeisiin 54 (56) miljoonaa euroa, Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kehittämishankkeisiin noin 38,5 (28) miljoonaa euroa ja maaseudun kehittämishankkeisiin noin 12,3 miljoonaa euroa.

Innovaatiorahoituksella ja pääomasijoitusrahastoilla kasvua ja suurempaa riskiä

ELY-keskukset myönsivät Suomessa innovaatiorahoitusta yrityksille yhteensä reilut 157 miljoonaa euroa. Itä-Suomeen tuosta rahoituksesta suuntautui lähes 34 %. ELY-keskuksen rahoituksen vaikuttavuus yritysten kasvuun ja uusiin työpaikkoihin on kehittynyt myönteisesti vuodesta 2018.

Myönnetyllä 54 miljoonan euron rahoituksella myötävaikutettiin siihen, että itäsuomalaisissa yrityksissä käynnistyy arviolta vajaan 150 miljoonan euron kehittämisinvestoinnit, syntyy noin 1700 uutta työpaikkaa ja yli 375 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa. Lisäksi rahoituksen arvioidaan lisäävän vientiä noin 160 miljoonalla eurolla.

Itäsuomalaisille yrityksille myönnetystä 54 miljoonan euron rahoituksesta noin 33 miljoonaa euroa rahoitettiin rakennerahasto-ohjelmasta, 8,4 miljoonaa euroa kansallisista varoista pääomasijoitustoiminnan käynnistämiseen ja noin 12,4 miljoonaa euroa maaseutuohjelmasta.

Rahoitusta pääomasijoitustoiminnan käynnistämiseen

ELY-keskus käynnisti yhteistyössä Itä-Suomen keskuskaupunkien kanssa vuonna 2019 alueellisten pääomasijoitusrahastojen toiminnan Etelä-Savon, Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan maakunnissa. Toimintamallia ei ole tässä laajuudessa käytetty aiemmin Suomessa.

ELY-keskus myönsi yhteensä 8,4 miljoonaa euroa yritysten toimintaympäristön kehittämisavusta Mikkelin, Kuopion ja Joensuun kaupungeille sijoitettavaksi perustettaviin rahastoihin. ELY -keskuksen avustuksen lisäksi kaupungit ovat sitoutuneet sijoittamaan omia rahojaan käynnistyviin rahastoihin yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Yksityisten sijoitusten myötä kolmen rahaston yhteenlaskettu koko nousee noin 20 miljoonaan euroon. Rahastojen toiminnasta vastaavat kaupunkien kilpailuttamat rahastoyhtiöt.

Yritysten kehittämispalvelujen kysyntä myös kasvussa

ELY-keskus myönsi vuonna 2019 Itä-Suomen alueella yrityksille myös ennätyksellisen paljon rahoitusta yritysten kehittämispalveluiden hankintaan. Yli 430 yritykselle myönnettiin (vuonna 2018 myönnettiin 400 yritykselle) noin 1,9 miljoonaa euroa avustusta Kehittämispalveluiden hankintaan. Määrä on yli kaksinkertaistunut kahden edellisen vuoden aikana. Yli 40 % kehittämispalveluavustusta saaneista yrityksistä aloittaa myös yritystoiminnan laajemman kehittämis- ja investointihankkeen kehittämispalveluhankkeen päätyttyä.

Ennätysmäisen Euroopan sosiaalirahaston kehittämisrahoituksen uskotaan parantavan työllisyyttä merkittävästi lähivuosina

ELY-keskus myönsi Itä-Suomeen ESR- ja EAKR kehittämisrahoitusta yhteensä 38,5 miljoonaa euroa (vuonna 2018 myönnettiin 28 milj.€). Käynnistyneistä hankkeista merkittävä osa suuntautui työllisyyspalvelujen uudenlaisten yksilöllisiä työllistymispolkuja tarjoavien toimintamallien kehittämiseen. Uusilla toimintamalleilla luodaan pohjaa työllisyyden kuntakokeilulle ja tavoitellaan työttömien määrän puolittamista.

Toisena vahvana rahoituksen painopisteenä on ollut osaamisen kehittäminen ja erityisesti digitaitojen kehittäminen sekä jatkuvan oppimisen mahdollistaminen koulutuksen saavutettavuutta parantamalla. Lisäksi rahoitettiin digioppimisympäristöjen kehittämistä. ESR kehittämistoimenpiteiden piirissä on Itä-Suomessa noin 3250 pientä- ja keskisuurta yritystä ja 52 000 henkilöä.

Lisätietoa: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, Etelä-Savon ELY-keskus, kalevi.polonen(at)ely-keskus.fi,
p. 044 246 4670
Rahoituspäällikkö Timo Ollila, Etelä-Savon ELY-keskus, timo.ollila(at)ely-keskus.fi,
p. 040 843 1009


Your Gateway to Bio-Business in Asia -hanke sillanrakentajana ainutlaatuiselle suomalais-japanilaiselle metsäbiotalousyhteistyölle

Metsäbiotalouden kehittämiseksi Japanin Naganon prefektuuri ja Pohjois-Karjalan maakunta solmivat lokakuussa 2019 yhteistyösopimuksen Your Gateway to Bio-Business in Asia -hankkeen avustuksella. Hanke kehitti reilun kahden vuoden ajan itäsuomalaisten metsäbiotalousyritysten kansainvälistymisvalmiuksia ja vientiosaamista Aasian markkinoille.

Joensuun Tiedepuisto Oy ja sittemmin Business Joensuu Oy  toteuttivat 1.5.2017-31.10.2019 Your Gateway to Bio-Business in Asia hankkeen, joka kehitti itäsuomalaisten metsäbiotalousalan yritysten ja organisaatioiden kansainvälistymisvalmiuksia ja vientiosaamista. Hankkeen pääkohdemaina olivat Kiina, Taiwan, Etelä-Korea ja Japani

Aasian markkinoista kiinnostuneet yritykset saivat koulutusta liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja vientivalmiuskoulutusta syntyperäisiltä, Suomessa toimivilta kohdemaa-asiantuntijoilta. Osaamista sovellettiin käytäntöön kohdealueelle järjestetyillä opinto- ja verkostoitumismatkoilla.

Ainutlaatuinen yhteistyösopimus solmittiin

Aasia-osaamisen kehittämisen rinnalla Gateway -hanke keräsi myös tietoa potentiaalisista tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista ja rakensi yhteyksiä käytännön yhteistyön käynnistämistä varten. Tuloksena tästä sillanrakennustyöstä solmittiin hankkeen myötävaikutuksella aivan sen loppumetreillä ainutlaatuinen metsäalan kehittämisyhteistyöaiesopimus Japanin Naganon prefektuurin ja Pohjois-Karjalan maakunnan välillä Joensuussa 23.10.2019. Sopimus on kautta aikain ensimmäinen Suomen ja Japanin välille solmittu alueiden välinen yhteistyösopimus metsäbiotalouden kehittämiseksi. 5-vuotisen sopimuksen allekirjoittivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Suomesta ja Naganon prefektuurin aluehallinnon edustus Japanista.

Joensuussa 23.10.2019 allekirjoitettiin Japanin ja Suomen välinen metsäalan monitahoinen yhteistyöaiesopimus. Kuvassa vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (kuvassa oikealla), Mr. Takashi Shirotori, City Mayor, City of Ina, Nagano (keskellä) ja Mr. Akira Yamazaki, Special Advisor, Nagano Prefectural Government, Nagano Forestry Department (vasemmalla).
KuvaJoensuussa 23.10.2019 allekirjoitettiin Japanin ja Suomen välinen metsäalan monitahoinen yhteistyöaiesopimus.
Kuvassa vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (kuvassa oikealla), Mr. Takashi Shirotori, City Mayor,
City of Ina, Nagano (keskellä) ja Mr. Akira Yamazaki, Special Advisor, Nagano Prefectural Government, Nagano Forestry Department (vasemmalla).

Samassa yhteydessä solmittiin myös yhteistyösopimus kehittämistoimien konkretisoimiseksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Naganon prefektuurissa olevan Inan kaupungin välillä. Inan kaupunki on valittu Japanissa yhdeksi kolmesta kansallisesta metsätalouden esimerkkialueesta, jossa mm. toimialan suomalaisten menetelmien ja teknologioiden demonstroiminen on mahdollista jollakin aikaa lähitulevaisuudessa.

Suomalais-japanilaisen metsäalan yhteistyöaiesopimus mahdollistaa pohjoiskarjalaisten ja muualla valtakunnan alueella toimivien metsäbiotalousalan yritysten ja organisaatioiden kansainvälistymismahdollisuuksien ja vientiedellytysten jatkumisen ja kehittymisen Japaniin pitkälle tulevaisuuteen. Sopimus on solmittu viideksi vuodeksi, ja sitä voidaan jatkaa uusilla sopimuskausilla yhteistyön syvetessä. Syntynyt yhteistyösopimus varmistaa myös Your Gateway to Bio-Business in Asia -hankkeen tulosten pysyvyyden ja vaikuttavuuden jatkumisen vähintään viideksi vuodeksi hankkeen päättymisen jälkeen.

Your Gateway to Bio-Business in Asia -hanke sai toimintaansa rahoitusta Euroopan Unionin sosiaalirahastosta, ja hankkeen päärahoittajana toimi Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätietoja:
Petteri Ryhänen, p. 050 347 4576, ryhanen.petteri(at)gmail.com
Kuvat: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viestintäpäällikkö Rauno Jussila.

 


Bioteollisuusalue valmistui Lieksaan

Lieksan kaupunki kehitti Kevätniemen yritysalueesta bioteollisuusalueen Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa hankkeessa. Alueelle on saatu uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja.

Lieksan kaupunki kehitti Kevätniemen uuden bioteollisuusalueen suurelta osin "Kevätniemen yritysalueen vahvistaminen; bioterminaali, infrastruktuuri ja kokonaissuunnittelu"  -hankkeessa. Hankkeen kokonaiskustannus oli kaksi miljoonaa euroa ja sille myönnettiin 50 % Euroopan aluekehitysrahaston tukea.

Kevätniemen noin 8,2 hehtaarin bioteollisuusalue jakaantuu kolmeen eri lohkoon: 

  • bioterminaalialue
  • Green Fuel Nordic Oy:n biojalostamoalue
  • kolmas yritysalue, joka on vielä vapaana.

Osa alueen toimenpiteistä, samoin kuin alueelle kulkeva tie toteutettiin Lieksan kaupungin omana työnä, ja kokonaiskustannukset alueen kehittämiseksi nousevat tässä vaiheessa noin kolmeen miljoonaan euroon.

Hankkeen avulla syntyi uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja

Kevätniemen yritysalueelle toteutettiin hankkeessa bioterminaalialue. Bioterminaalin rakentamisella luotiin edellytykset raaka-aineen logistiikan ja käsittelyn tehostamiseen, mikä tarvitaan tehokkaan bioekosysteemin toteutumista ajatellen. Terminaalioperaattorina alueella on aloittanut Karjalan Metsä ja Energia Oy. Muiden teollisuustonttien osalta kaupunki loi valmiudet yritystoimintaan eli niiden osalta kuorittiin pintamaat alueilta.

Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen sanoo, että hankkeen toteutuminen on ollut ratkaisevasti vaikuttamassa siihen, että Lieksaan syntyy täysin uutta yritystoimintaa.
-Green Fuel Nordic Oy on rakentamassa alueelle bioöljytehdasta, jonka ensimmäinen yksikkö valmistuu ensi vuonna.

Bioöljytehtaan tuotantokapasiteetti on 24.000 tonnia bioöljyä vuodessa, ja se käyttää raaka-aineena puuta noin 90.000 k-m3.
-Yhtiön tavoitteena on nostaa tuotantokapasiteetti nelinkertaiseksi tulevaisuudessa rakentamalla samanlaisia yksiköitä lisää alueelle, kaupunginjohtaja kertoo.

Jo varmistuneiden investointien työllisyysvaikutukset kerrannaisvaikutuksineen ovat noin 100-150 htv.
-Kevätniemen laajalla yritysalueella toimivat myös mm. Binderholz Nordic Oy, Vapon tytäryhtiö Nevel Oy sekä Porokylän Leipomo Oy, jotka kehittävät koko ajan toimintaansa, Määttänen toteaa. -Sitäkin kautta työpaikkojen määrä alueella kasvaa, Määttänen toteaa.

Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen painottaa, että Kevätniemen alueen kehittäminen toteuttaa Lieksan kaupungin strategiaa.
-Kehittäminen alueella jatkuu edelleen. Olemme päivittäneet suunnitelmia teollisuussivuraiteen toteuttamista ajatellen. Raaka-aineen ja lopputuotteen siirtäminen maanteiltä yhä enemmän rautateille toteuttaa erittäin hyvin kestävän kehityksen tavoitteita, samoin kuin Pohjois-Karjalan biosfäärialueen yhteistyösopimuksen sisältöjä.

Linkki:
Hanke Eura2014-tietopalvelussa (eura2014.fi)

Lisätietoja:
Jarkko Määttänen, kaupunginjohtaja, p. 04010 44001

 


Rautavaara taklaa työ- ja toimintakyvyn kartoituksella työttömyyttä

Rautavaaran kunta on ESR-rahoitteisessa MYÖ, TYÖ, HYÖ! – Myötämäkeen työkuntoa tai hyvinvointia! -hankkeessa tutkinut ja selvittänyt rautavaaralaisten kaikkein heikommassa asemassa olevien työttömien työ- ja toimintakykyä. Selvitykseen perustuen heille on tarjottu yksilöllisiä matalan kynnyksen vaihtoehtoja yksilöllisen toimintakyvyn mukaan. Työ on kantanut hedelmää, sillä hankkeen aikana Rautavaaran työttömyysprosentti on laskenut yli 40 prosenttia. Myös pitkäaikaistyöttömyys on alentunut.

Asiakkaalle tehdään yksilöllinen toimintakykyselvitys

Hankkeessa on selvitetty työttömien, joista iso osa on pitkäaikaistyöttömiä, työ- ja toimintakykyä eri toimijoiden välisen yhteistyön ja moniammatillisen tiimin avulla. Tiimi koostuu Rautavaaran kunnan elinvoimapalveluista, sosiaalipalveluista, kunnan perusterveydenhuollosta ja yksityisestä työterveyshuollon palvelusta. Tiimi on tehnyt yhteistyötä myös TE-toimiston ja Kelan kanssa. Hanketyöntekijänä hankkeessa toimii työkoordinaattori Tarja Selkimäki.  

Menestyksen avain on ollut yksilöllinen toimintakykyselvitys ja sen jälkeen henkilöille vierellä kulkien tarjottava heille sopiva jatkovaihtoehto.
- Hankkeessa käytettyjä vaihtoehtoja ovat olleet esimerkiksi erilaiset tukitoimet työllistymiseen työmarkkinoille, kouluttautuminen, kuntouttava työtoiminta kunnan omissa yksiköissä tai kolmannen sektorin toimijoissa tai työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen, Selkimäki listaa.

Monelle löytyi polku työ- ja arkielämään

Hanke on edennyt hyvin hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen aikana on tarkoitus tavata yhteensä 100 kohderyhmään kuuluvaa työtöntä ja pari kuukautta ennen hankkeen päättymistä on tavattu 94 henkilöä. Isolla osalla henkilöistä tavoite on työllistyminen, mutta muutama henkilö on saanut hankkeen myötä osatyökyvyttömyyseläkkeen tai työkyvyttömyyseläkkeen. He olivat siis työttöminä työnhakijoina, vaikka työ- ja toimintakyky olivat pysyvästi alentuneet. Selkimäen mukaan hanke on lisännyt sosiaalista osallisuutta ja näin ehkäissyt syrjäytymistä ja köyhyyttä.
- Hanke on tarjonnut monelle polun työelämään tai arkielämään, iloitsee Selkimäki.


Kuva: MYÖ, TYÖ, HYÖ! –hankkeen ryhmässä on voimaa. Kuvassa työkoordinaattori Tarja Selkimäki kolmas vasemmalta.

Hankkeen tulokset ovat olleet vaikuttavia ja hankkeelle toivotaan jatkoa. Myös hankkeeseen osallistuneilta henkilöiltä on saatu hyvää palautetta ja jopa naapurikunnista on kyselty, kuinka työttömyyttä Rautavaaralla hoidetaan.
- Jo alkuperäisessä hankesuunnitelmassa mainittiin, että pitkän aikavälin tavoitteena hankkeessa on juurruttaa toimintakykyselvitys pysyväksi toimintatavaksi yhteiskuntaan, jolloin siitä on saatavissa sosiaalisten positiivisten vaikutusten ja ennaltaehkäisevän luonteensa vuoksi myös taloudellisia hyötyjä, Selkimäki muistaa.

Linkki:
MYÖ, TYÖ, HYÖ! – Myötämäkeen työkuntoa tai hyvinvointia! -hankkeen hankekuvaus EURA2014  järjestelmässä (eura2014.fi)

Lisätietoja
Työkoordinaattori Tarja Selkimäki, tarja.selkimaki(at)rautavaara.fi, p. 040 860 8229 
Kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen, henri.ruotsalainen(at)rautavaara.fi, p. 040 860 8180


Hae hankkeellesi rahoitusta!

Itä-Suomessa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) hankehaku päättyy 14.2.2020, pl. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, jonka EAKR-kehittämishankerahoituksessa on jatkuva haku ilman määräaikoja.

Tarkemmat tiedot hakukuulutuksissa

Etelä-Savo: teemahakuilmoitus julkaistaan lähiaikoina osoitteessa https://www.rakennerahastot.fi/hakuajat
Pohjois-Karjala
Pohjois-Savo

Yritysrahoitus

ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustuksella ja yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustuksella on jatkuva haku ilman määräaikoja. Lisätietoja yritysrahoitus-sivustolta.

Kaikki hakuajat

Rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvät myös ns. valtakunnalliset teemat. Tietoa tästä hausta sivustolla Hakuajat (rakennerahastot.fi > Ajankohtaista > Hakuajat).
 


Rohkeita avauksia työttömyyden puolittamiseksi

Pohjois-Karjalan keskuskaupungin iloinen kuhina, ennakkoluuloton rock-henkisyys ja idearikas opiskelijaväestö eivät ole riittäneet nostamaan Joensuuta työttömyystilastojen häntäpäähän, vaan kaupunki loistaa synkän tilaston kärkijoukossa 13 %:n työttömyydellään. Joensuun työttömien määrä sekä sen pitkittymisen seuraukset ovat herättäneet huolta vuosien ajan. Tartuimme tähän haastavaan tilanteeseen asettaen tavoitteeksi työttömyyden puolittamisen ja toimia teemme Joensuun Luotsi-hankkeessa.


Kuva vasemmalla: työministeri Timo Harakka, valmennuspäälliköt Marjatta Rummukainen (edessä oik.) ja Kaija Turunen (takana vas.) sekä hankkeesta vastaava asiakkuuspäällikkö Riikka Vartiainen. Kuva oikealla: avajaistunnelmia
 

Duuniagenteilta yksilöllistä valmennusta

Elokuussa 2019 Luotsi-hanke avasi matalan kynnyksen palvelukeskuksen kauppakeskus Centrumiin, jossa työhön suuntaava saa:

  • yksilöllistä valmennusta duuniagenteilta
  • henkilökohtaista tukea
  • työllistymistä tukevia palveluita.

Tavoitteenamme on

  • vähentää Joensuun työttömien määrä puoleen
  • tarjota yksilöllistä valmennusta
  • tarjota tarpeellisia palveluita ennaltaehkäisevästi kaikille työhön suuntaaville joensuulaisille.  

Kehitämme palvelumme monialaiseksi yhteistyössä kumppaneidemme, TE-toimiston, KELAn, Siunsoten, BusinessJoensuun, oppilaitosten, järjestötoimijoiden ja työnantajien, kanssa.
 


Kuva: Luotsi-hankkeen avajaisissa Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen puolittaa työttömyyden kirveellä

 

Lupaava startti

Parin toimintakuukauden aikana Luotsissa on vieraillut satoja työnhakijoita, työnantajia ja yhteistyötoimijoita. Jokaisena aukiolopäivänä on tarjolla työllistymiseen tai koulutukseen liittyviä tapahtumia tai kumppaneiden tuottamia palveluita.

Henkilökohtaiseen valmennukseen keskittyvillä duuniagenteilla on yli 350 asiakasta. Kaikki valmennuksensa tähän mennessä päättäneet 30 joensuulaista ovat löytäneet paikkansa avoimilta työmarkkinoilta tai koulutuksesta. Luotsi on saanut kiitosta huomioidessaan laajalti työllisyyttä edistävää verkostoa sekä lähestyessään suoraan työnantajia yhteistyöväylien luomiseksi.

Luotsin startti on ollut lupaava ja hankkeen keinovalikoima ilmeisen toimiva. Mahdottomaksikin luonnehdittu tavoite –Joensuun työttömyyden puolittaminen – näyttäisi kuitenkin olevan mahdollista saavuttaa yhteistyöllä ja rohkeilla avauksilla!

Linkki: Luotsi-hanke (joensuui.fi/luotsi)
 

Luotsi -monialainen palvelualusta kaikenikäisille -hanke

  • Rahoituksen myöntäjä: Etelä-Savon ELY-keskus
  • Myönnetty rahoitus: 6,4 M € Euroopan sosiaalirahastosta
  • Hankkeen toteutusaika: 2019–2022


Lisätietoja:
Asiakkuuspäällikkö Riikka Vartiainen, Joensuun kaupunki, Työllisyyspalvelut, p. 050 434 8641, riikka.vartiainen@joensuu


 


Kynnys pyytää apua madaltui

ISO SOS -hankkeen keskeinen tavoite on sosiaalityön asiakkaiden osallisuuden ja elämänhallinnan vahvistaminen. Asiakkaiden luokse viety sosiaalityö on ollut hankkeen onnistunein kokeilu. Asiakkaat ovat saavuttaneet sosiaalityön tarjoaman avun, ja kynnys pyytää apua on madaltunut.

Hanketta on toteutettu Kainuussa ja Etelä-Savon maakunnassa 1.1.2018 alkaen. Hankkeen päätoteuttaja ja hallinnoija on Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO). Osatoteuttajia ovat:

  1. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote)
  2. Itä-Savon sairaanhoitopiiri (Sosteri)
  3. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote)
  4. Pieksämäen kaupunki.

ISO SOS -hankkeen asiakkaina ovat kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, jotka tarvitsevat sosiaalityön tukea oman elämäntilanteensa haltuun saamiseksi.

Kohderyhmänä ovat myös asiakastyötä tekevät kuntien sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat. He osallistuvat käytännön asiakastyössä tapahtuviin kokeiluihin ja käyttävät työaikaansa asiakkaiden kanssa työskentelyyn ja hankkeen kehittämistyöhön.

Kehittämistyötä on toteutettu kokeiluilla, joihin on kytketty mukaan työn vaikuttavuuden tutkimus. Hankkeen kokeiluista huomionarvoisia ovat jalkautuva sosiaalityö, mittaamisen kokeilut sosiaalityön asiakastyöskentelyssä, ryhmätoiminnat ja rakenteellinen sosiaalityö.   

Palvelut viedään kansalaisten luo 

Jalkautuva eli asiakkaan pariin ja luo menevä sosiaalityö on ollut hankkeen onnistunein kokeilu. Kaikkiaan hankkeessa on toukokuun 2019 loppuun mennessä tavoitettu noin 1400 henkilöä. Sosiaalityö on viety muun muassa yleisötilaisuuksiin, yhteistyöverkostoihin ja -kumppaneiden luokse. Lisäksi on järjestetty erilaisia pop up -tapahtumia.

Tutkimustulokset kertovat, että asiakkaiden luokse viety palvelu on ollut niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin kannalta myönteistä. Asiakkaiden mukaan sosiaalityön tarjoaman avun saavuttaa tällä tavoin helpommin, ja kynnys pyytää apua on madaltunut.

Sosiaalityöntekijät ovat olleet innostuneita, koska asiakkaiden pariin menemien on tuonut vaihtelua ja on tarjonnut suoran yhteyden asiakkaiden arkielämään. Se on avannut työntekijöille näkymää myös rakenteellisen sosiaalityöhön, kun työntekijät ovat voineet tehdä laajemmin havaintoja asiakkaiden elämisympäristöistä.

Sosiaalityön palveluiden vaikuttavuus tuodaan esille mittareilla 

Mittaaminen on aiemmin ollut hieman vierasta sosiaalityön asiakastyöskentelyssä, mutta nyt sosiaalityön asiakastyöskentelyssä tätä on kokeiltu. Kokeiltavana on ollut kolme erilaista mittaria: Kykyviisari, Aikuisväestön hyvinvointimittari ja ESY-mittari.

 


   Kuva: Essote asiakkaiden parissa.
   Kuvaaja: Rauha Pulliainen

Kykyviisarilla mitataan asiakkaan työ- ja toimintakykyä, Aikuisväestön hyvinvointimittarilla nimensä mukaisesti hyvinvointia ja ESY-mittarilla kymmentä elämän eri osa-aluetta.

Mittareiden käyttö on osoittautunut olevan sekä asiakkaan että työntekijän hyödyksi. Kykyviisari-kokeilun perusteella näyttäisi, että asiakkaat ovat saaneet äänensä paremmin kuuluviin ja kyenneet tuomaan avun tarpeensa paremmin esille. Myös yhteistyö työntekijän kanssa on parantunut. Mittari on antanut työntekijälle asiakkaasta tietoa, joka olisi saattanut muuten jäädä pimentoon ja erityisesti asiakkaiden suhde työelämään ja tyytyväisyys elämään ovat parantuneet.

"… nyt lähetään selvittämään asioita perin pohjin ja vielä enemmän sitä luottamusta, että (asiakas) pystyy avoimesti kertomaan asioita…"[työntekijä]

Mittaamista sosiaalityössä joudutaan vielä harjoittelemaan ja vahvistamaan, mutta kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Tulevaisuudessa tällaisten työkalujen vakiintuneella käytöllä ja pitempiaikaisella seurannalla voidaan todentaa myös palveluiden vaikuttavuutta. 
 


Kuva: Pieksämäen elämänhallinnan ryhmä, hevostoiminta. Kuvaaja: Eija Inkinen
 

Ryhmätoiminta vahvistaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien yhteisöllisyyttä 

Hankkeessa on kokeiltu monenlaista ryhmätoimintaa. Ryhmissä on muun muassa toimittu koirien ja hevosten kanssa, tehty yhdessä käsitöitä, valokuvattu sekä käyty elämänhallinnallisia ja terapeuttisia keskusteluja. Tähän mennessä 11 ryhmään on osallistunut yhteensä 56 sosiaalityön asiakasta.

Ryhmäkokeiluissa vaikuttavana tekijänä on ollut ryhmän toiminnallisuudesta syntyvä yhteisöllisyys. Ryhmän vetäjän merkitys on ollut suuri ryhmän onnistumisessa. Riittävän pitkäkestoinen toiminta on edistänyt myös tunnesuhteen syntymistä ryhmään ja se on ollut osallistujien yhteisöllisyyttä tukeva elementti. Varsinkin luovan toiminnan ympärille rakennetut ryhmät ovat tuottaneet hyviä tuloksia asiakkaiden näkökulmasta.  

"Olen saanut rohkeutta muuttaa asioita, tehdä päätöksiä, tervettä itsekkyyttä oman toipumisen edistämiseksi. " [ryhmäläinen]

Tutkimuksella vahvistetaan tietoon perustuvia käytäntöjä 

Projektitutkija on kerännyt määrällistä ja laadullista tietoa kokeiluihin osallistuneilta asiakkailta ja työntekijöiltä. Tutkimuksen avulla on saatu tietoa kokeilujen toimivuudesta ja lisäksi on voitu tarkastella kriittisesti joitakin vallitsevia sosiaalityön käytäntöjä.  Kokeiluista tehtyjen tutkimusten lopulliset tulokset ovat valmiita loppuvuodesta 2019.
 

Sosiaalityö

"Sosiaalityö on professio ja tieteenala, jolla edistetään yhteiskunnallista muutosta ja kehitystä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä ihmisten ja yhteisöjen voimaantumista ja valtaistumista. (…) Sosiaalityössä työskennellään ihmisten ja rakenteiden parissa elämän ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi."

Lähde: Sosnet-yliopistoverkoston suomennus
kansainvälisesti hyväksytystä sosiaalityön määritelmästä (poiminta määritelmästä).

 

Linkki:
ISO SOS -hanke (isonet.fi/iso-sos-hanke.fi)

Lisätietoja:
Projektipäällikkö, erityisasiantuntija, sosiaalityö (YTM) Timo Hankosalo, ISO SOS -hanke 
ISO – Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus,  timo.hankosalo@isonet.fi

 


Näytetään tulokset 11 - 20 / 155
Merkintöjä per sivu 10
jostakin 16