PATU-hanke kehitti mikro- ja pienyritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä

Pohjois-Karjalan alueen mikro- ja pienyritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä petrattiin Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n kaksivuotisessa Parempaa Tuottavuutta -kehittämishankkeessa. Yrityksissä kehitettiin johtamistaitoja, työhyvinvointia ja toimintatapoja. Hanke sai rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta.

Pohjois-Karjalan Liikunta ry (Pokali) käynnisti lokakuussa 2015 Parempaa Tuottavuutta, PATU -kehittämishankkeen, jonka kohderyhmänä olivat pohjoiskarjalaiset mikroyritysten johtohenkilöt ja pienyrittäjät. Hanke sai rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. EU-rahoituksen lisäksi hanke rahoitettiin osallistujien omavastuuosuuksilla ja Pokalin omalla rahoituksella.

Hanke oli kaksivuotinen: 1.10.2015 – 30.9.2017.

Työn sisältö, toimintatavat, johtamistaidot ja työhyvinvointi tarkasteluun

Väestöennusteiden mukaan Itä-Suomen työikäisen väestön määrä vähenee ikääntymisen myötä 5 % vuosien 2010 – 2020 aikana. Työikäisten määrä vähenee Itä-Suomessa muuta maata nopeammin, ja täten työurien pidentämisen merkitys korostuu. Työurien pidentäminen edellyttää työelämänlaadun ja tuottavuuden parantamista, työterveyden ja työkyvyn ylläpitämistä sekä johtamisen ja työyhteisöjen kehittämistä.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli lisätä mikro- ja pienyritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisääntymistä saadaan aikaan mm. kehittämällä yritysjohdon johtamistaitoja, tarkastelemalla työn sisältöä ja muuttamalla sen toimintatapoja tehokkaammiksi sekä työhyvinvointia lisäämällä.

Tavoitteisiin pääsemiseksi hanke tarjosi valmennusta työn sisällön tarkasteluun ja tuotteen tai palvelun läpimenoajan lyhenemiseen LEAN-valmennuksen avulla.  Lisäksi johtamistaitojen kehittämiseksi toteutettiin tuhti annos koulutusta ja asioiden päivittämistä. Osallistujille ja työyhteisölle tarjottiin myös työhyvinvoinnin kehittämisen elementtejä.


Kuva: Seikkailu, PATU-hanke

Tuloksia

Hankkeen välittömät tulokset ovat enimmäkseen subjektiivisia; herättää uusia ajatuksia, kyseenalaistaa nykyisiä toimintatapoja, pohtia omaa roolia esimiehenä ja pohtia omaa suhdetta työntekijöihin. Moni osallistuja alkoi pohtia omaa jaksamista ja rajallisuutta. Eräs yrittäjä teki hankkeen aikana lopullisen päätöksen siitä, että luovuttaa yritystoiminnan tyttärelleen. Toinen yrittäjä otti yhtiökumppanin kasvaneeseen kysyntään. Kolmas vaihtoi työpaikkaa, jossa samalla työnkuva muuttui LEAN-päälliköksi. Muutama osallistuja löysi hankkeen lajikokeiluiden myötä sopivan harrastuksen.

Usea osallistuja halusi jakaa hankkeen mahdollisuuksia ja tarjontaa koko työyhteisölleen. Yritykset, joista oli useampi henkilö mukana hankkeessa, pääsivät nopeammin käytännön tasolle. Näissä yrityksissä tapahtui jo konkreettisia toimenpiteitä: työpisteiden, työpakkien ja varastojen uudelleen järjestelyä sekä työkohteiden järkiperäistämistä esimerkiksi logistisesta näkökulmasta. He ymmärsivät, minkälainen voimavara omassa hyvinvoivassa yrityksessä on; mitä kaikkea hyvinvoiva yritys ja sen työntekijä saavat aikaan.

Osallistujat

Hankkeeseen osallistui yhteensä 50 pohjoiskarjalaista mikroyrityksen johtohenkilöä tai yrittäjää. Naisia oli yhteensä 27 ja miehiä 23.

Osallistujat tulivat 32 eri työyhteisöstä. Pienyrityksiä oli mukana 18 ja mikroyrityksiä 14. Useimmista yrityksistä oli yksi osallistuja tai osallistuja oli yksityisyrittäjä.

Hankkeessa mukana olleet tulivat 8 eri paikkakunnalta. Suurin osa oli joensuulaisia, mutta osallistujia oli myös Ilomantsista, Kontiolahdelta, Liperistä, Outokummusta, Polvijärveltä, Lieksasta ja Kiteeltä. Osallistujien keski-ikä oli n. 50 vuotta.

Lisätietoja:
Aikuisliikunnan kehittäjä Vesa Martiskainen, Pohjois-Karjalan Liikunta ry, p. 040 773 9243, vesa.martiskainen(at)pokali.fi
Kuva: Vesa Martiskainen