Rakennerahastotukien käyttö tulokselliseksi ja tehokkaaksi uusilla kustannusmalleilla

Vuonna 2021 käynnistyvän uuden rakennerahasto-ohjelman sisällön valmistelutyön rinnalla ahertaa joukko asiantuntijoita uudistamassa rakennerahasto-ohjelman hallinnointia ja hankkeiden kustannusmalleja. Tavoitteena on keventää hallintoa ja kohdentaa työpanosta tuloksen tekemiseen ja vaikuttavuuden arviointiin.

Hallinnon keventämiseen tähtäävä työ ei ole ihan helppoa, kuten aikaisemmilta ohjelmakausilta olemme huomanneet. Hallintoon helpotusta tuova uudistus voi johtaa käytännön työssä myös lisätyöhön.

On tarpeen uudistaa mm. ESR- ja EAKR-kustannusmallit, de minimistuet ja indikaattorit. Kun saamme hallinnollista työtä kevennettyä, voimme oikeasti keskittyä tuloksen tekemiseen tulevassa ohjelmassa.

Nykyiset kustannusmallit ovat vanhentuneet

Nykyiset flat rate -mallit ovat tulleet tiensä päähän. Niiden taustalla olevat laskelmat ovat vuosien takaa ja uudistamiselle on selkeä tarve.

Tulevakin rakennerahasto-ohjelma on pitkä; 7 vuoden aikana ehtii tapahtua paljon. Tämä vaatii ohjelman sisällöltä ja kustannusmalleilta joustavuutta. Niiden on toimittava erilaisissa taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa ympäristöissä sekä sovelluttava monenlaisiin hankkeisiin.

Vaikka uudelle kaudelle on suunniteltu tarkastelupisteitä, kesken ohjelmakauden uusien kustannusmallien käyttöönotto on järjestelmien ja ohjeistusten näkökulmasta vaikeaa.

Yksinkertaistettu kustannusmalli

Lähtökohtana kaikelle julkisen rahan käytölle on rahoituksen tehokas käyttö ja käytön läpinäkyvyys. Tavoitteena tulee olla selkeät mallit ja tuen meneminen sille tarkoitettuun kohteeseen eli työllisyyden, kasvun ja osaamisen kehittämiseen. Tukien käytön tehokkuus ja tuloksellisuus on asetettu uudistamisessa päämääräksi.

Suomessa halutaan usein ajatella, että olemme rakennerahastojen käytössä mallimaa. Vähäiset väärinkäytökset ja rahoituksen läpinäkyvyys ovatkin meillä rakennerahastoissa kunnossa. Yksinkertaistettujen kustannusmallien osalta olemme kuitenkin muuta Eurooppaa jäljessä.

Yksinkertaistetuilla kustannusmalleilla tarkoitetaan erilaisia malleja, joissa:

  • ainakin osa kustannuksista osoitetaan kiinteällä kertoimella esimerkiksi palkoista tai hankkeen kokonaiskustannuksista
  • tai kustannukset ja rahoitus on suoraan sidottu tuloksiin

Yksinkertaistettuja kustannusmalleja ovat nykyisellä ohjelmakaudella prosenttimääräisinä korvattavat kustannukset (flat rate) ja kertakorvaus (lump sum).

Yksinkertaistetut kustannusmallit vähentävät tuensaajan työmäärää erityisesti maksatusvaiheessa, nopeuttavat maksatushakemusten käsittelyä ja vähentävät lisäselvitysten tarvetta.

Laajalla yhtyeistyöllä Suomeen etsitään parhaiten tänne soveltuvia malleja yritysrahoitukseen, kehittämishankkeisiin, investointeihin ja inhimillistä pääomaa kohottaviin hankkeisiin. Selvää on, että yhdellä mallilla ei voi pelkästään edetä, kun hakijoitakin rakennerahastoissa on laaja joukko.

Euroopan aluekehitysrahaston kustannusmallit

Euroopan aluekehitysrahastossa (EAKR) käytetään tällä hetkellä flat rate 24 % -mallia, jossa palkkakustannuksien päälle lasketaan 24 %:n osuus kattamaan mm. matka- ja hallintokuluja. Erikseen esitetään vielä erilaiset palvelujen ostot ja investoinnit tosiasiallisten kulujen mukaan. Tämä malli on pääosin toiminut hyvin, mutta uudella ohjelmakaudella tätä mallia ei voida enää käyttää.

Tulevalle kaudelle suunnittelun lähtökohdaksi otettiin laajan kyselyn pohjalta flat rate 7 %, joka on matkan varrella vaihtunut ESR:n kanssa yhteneväiseksi flat rate 40 % malliksi. Em. mallissa flat rate lasketaan palkkakustannuksista. Paljon investointeja sisältävä hanke voisi toteutua flat rate 7 %:n mukaisena. Tällöin ostopalveluiden osuus ei rajoittuisi liikaa ja hanketoimijat, joilla ei ole omaa henkilöstöä toteuttamaan kehittämistyötä, voisivat toteuttaa koulutuksia ja investointeja ostopalveluina.

Euroopan sosiaalirahaston kustannusmallit

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osalta hallinnollisen taakan keventämisen tarve on ilmeinen. Rahoitusvälineen kohteena ovat työmarkkinoilla heikossa asemassa olevat ja osaamiseensa päivittämistä tarvitsevat henkilöt. Henkilötietojen seurannan, tukikelpoisuustulkintojen ja kustannusmallien osalta ESR on vanhentunut.

Tarvitaan flat rate -malleja, jotka vähentävät hallinnollista työtä. ESR:ssä on käyty läpi laaja valikoima erilaisia kustannusmalleja. Nykyiset flat rate -mallit 17 % ja 15 % palkkakuluista eivät selvästikään korvaa riittävällä tavalla hallinnollisia kuluja ja toisaalta työajanseurantojen ja indikaattoriseurantojen laajuus yllättää monet hanketoimijat.

ESR:n osalta esillä ovat olleet erilaiset yksikkökustannuksiin perustuvat mallit ja uudistettu flat rate 40 % -malli.

  • Yksikkökustannuksissa henkilön palkka määräytyisi joko tilastollisen keskiarvon tai henkilön oman todellisen palkan mukaiseksi yksikkökustannukseksi, kuukausittaiseksi palkaksi tai tuntitaksaksi.
  • Vahvimmilla on ajatus laskea 40 % flat rate joko henkilön todellisesta palkasta ja kiinteästi laskettavista sivukuluista tai laskea se kuukausittain henkilön todellisista palkkakustannuksista.

Molemmat mallit mahdollistavat merkittäviä työajanseurannan helpotuksia ja tuloskeskeisen kehittämistyön.

Kertakorvausmalli

Sekä EAKR- että ESR-rahastoissa käytössä oleva kertakorvausmalli (lump sum) saanee jatkoa tulevallakin kaudella. Nykyinen 100 000 euron julkisen tuen yläraja noussee. Tulosta vastaan maksettava korvaus on meillä Itä-Suomessa ollut laajassa käytössä tälläkin kaudella. Se on moneen selvitystyyppiseen työhön sopiva väline. Laajasti käytettynä malli kuitenkin pirstaloisi hankekentän pieniin osiin. Kertakorvaus on mainio väline oikein käytettynä.

Tulos- ja tuotosperusteiset mallit

Tulos- ja tuotosperusteisia malleja on myös haluttu ohjelmaan lisää. Niiden suunnittelu on vasta alussa, mutta niiden käyttö kasvaa myös kansallisessa rahoituksessa.

Kustannusmalleilla voitaisiin saada aikaan tehokkuutta ja tavoitteellisuutta, kun rahoitus olisi sidottu esim. työllistettyjen, ohjattujen tai koulutettujen määrään. Haasteeksi muodostuu pitää toimenpiteiden laatu korkeana. Mallien käyttöönotto vaatisivat paljon osaamista myös rahoittajilta.

Matkakustannusten korvaaminen

Matkojen korvaaminen osana flat rate kuluja ei tee oikeutta kaikille hankkeille. Kansainvälistymisen ja verkostoitumisen tukeminen vaatisi kannustavaa otetta matkakulujen käsittelyyn. Esillä on ollut malleja, jossa matkoja korvattaisiin osana flat ratea nykyisen kauden tapaan ja malleja joissa paljon matkakuluja syntyvissä hankkeissa kuluja korvattaisiin perustuen matkapäiviin ja kohdemaahan huomioiden matkan etäisyydet. Myös Suomen sisällä matkat voivat olla pitkiä. Kehittämishankkeissa on tärkeää kannustaa kehittäjiä tapaamaan asiakkaita ja edistää työvoiman liikkuvuutta.  

Indikaattoripohjainen kehittäminen

Oikeiden indikaattorien löytämisen kautta on mahdollista yksinkertaistaa hanketyön hallintoa. Indikaattoripohjainen kehittäminen oli jo nykyisen ohjelman valmistelussa tärkeää. Indikaattoripohjaisuuden hyödyntäminen ohjelman toteutuksessa jäi kuitenkin puolitiehen.

Tarvittaisiin tiiviimpää kytkentää tuloksellisuuden ja rahoituksen välille. Silloin pystytään keventämään kustannusten erittelyä ja osoittamista projektin kirjanpidosta. Tuloksista maksaminen olisi hyvä saada tavoitteeksi.

Lisätiedot:
Rahoituspäällikkö Timo Ollila, Etelä-Savon ELY-keskus, timo.ollila(at)ely-keskus.fi, p. 0295 026 695