Totta-hankkeessa päivitetään kuntien työllisyyden kokonaisvastuuta

ESR-rahoitteisen Totta-hankkeen tavoitteena on uudistaa Juvan, Sulkavan, Rantasalmen ja Puumalan kuntien työllistämisen palvelurakenteita, työllisyyspalveluita ja yritysyhteistyötä. Kunnat ovat lähteneet aktiivisesti muuttamaan oman kuntansa toimintoja ottamalla hanketyön avuksi kunnan rakenteiden uudistamisessa. Hanke pyrkii vaikuttamaan osaavan työvoiman saatavuuteen hakemalla osaavia työntekijöitä yritysten tarpeisiin.

Parhaillaan valmistellaan maakuntauudistusta, jonka myötä työvoima- ja yrityspalvelut kootaan yhteiseksi kasvupalveluksi. Uusi kasvupalvelumalli mahdollistaa yksityisten työllisyys- ja yrityspalvelutoimijoiden tulemisen osaksi alueen työllisyyspalveluita. Samanaikaisesti kuntien odotetaan päivittävän omia työllisyys- ja elinkeinopalveluitaan. Myös tästä näkökulmasta Totta-hanke on pilotoimassa pienten kuntien työllisyys- ja yrityspalveluiden rakennetta.

Totta-hanke on aktivoinut kuntia käymään läpi omia työllisyyspalveluita. Kunnissa on tarkasteltu kokonaisvaltaisesti työllisyyden eri osa-alueita ja työllisyyden polkuja. Usein on jouduttu toteamaan, että kokonaisuus ei ole kenelläkään halussa. Hankkeen tuloksena Puumalaan, Juvalle, Rantasalmelle ja Sulkavalle perustetaan "toimintataloja", joista käsin tullaan hoitamaan työllisyyden koko kirjoa, kuntouttavasta työtoiminnasta yrityksiin työllistymiseen. Kaikki kunnat ovat tarkastelleet ulkopuolelta ostettavat ostopalvelut uudelleen ja palauttaneet osan toiminnasta kunnan omaksi toiminnaksi. Tämä muutos on edellyttänyt kunnissa uusia rekrytointeja ja panostusta työllisyyden hoitoon. Myös työpajatyöskentely on haluttu tuoda osaksi kunnan omia toimintoja, jolloin se on luonteva osa kokonaistyöllistymisen hoitoa ja valmentavaa ohjausta.

Koulutuksella ja valmennuksella lisää valmiuksia

Koulutuksella ja valmennuksella on merkittävä rooli. Hanke on tuonut tutkinnon osia ja tutkintoon tähtääviä toimintoja osaksi työllistymistä. Opinnot ovat toki olleet aikaisemminkin vahva osa työllistymisen polkuja ja uuden oppiminen on ollut edellytys työllistymisessä. Jatkossa jokaisessa kunnassa koulutuksellinen elementti tulee sisältymään osana työllisyystoimintaa.

Uutena työmuotona hankkeessa on kehitetty kuntien yhteisen teknisen palvelun yhteyteen työllistymisen aktiivista mallia. (JSP-palvelut, Järvi-Saimaan palvelut, noin 150 työpaikkaa). JSP-mallissa kunnassa asuva työtön, joka on motivoitunut ja haluaa työllistyä oman tai viereisen kunnan alueelle, saa aktiivisen ohjauksen, valmennuksen ja koulutuksen avulla räätälöidyn tuen JSP:n palveluissa vapautuviin työtehtäviin.

Hankkeessa mallinnetaan asiakkaan työllistymispolkuja ja panostetaan eri organisaatioiden ohjaavan henkilöstön valmennukseen, muun muassa mitä tarkoittaa työpaikalla tapahtuva ohjaus ja tuki henkilön työllistymisen eri vaiheissa, mahdollisten koulutukseen liittyvien näyttöjen antaminen jne. Valmentava työote organisaation osaamisena on uutta. Henkilöstön valmennus palvelee jatkossa myös toisen asteen koulutusuudistuksessa tapahtuvaa työssäoppimista.

Yhteenvetona voi todeta Totta-hankeen tehneen jo tässä vaiheessa merkittävää työtä. Hanke on aidosti toiminut välineenä ja lisäresurssina kuntien palveluiden rakenteellisessa muutoksessa. Kuntien kokonaisresurssien mahdollisimman hyvä koordinaatio, vastuu omista kuntalaisista ja tehokkaammat, tämän ajan työllistymisen muodot, pienten kuntien välinen yhteistyö työllisyyden hoidossa yms. Tätä on Totta-hanke parhaimmillaan, kun tavoitellaan työn ja työvoiman kohtaantoa ja kuntien uutta kokonaiskuvaa työllisyyden hoidosta.

Taustalla kuntien työllisyys- ja elinkeinopalvelurakenteiden tarve uudistua

Kuntien työllistämispalvelut ovat muodostuneet vuosien saatossa. 1990-2000 -luvuilla kehitettiin työttömille nuorille ja vaikeasti työllistettäville erilaisia paja-hankkeita; usein pajatoiminnan tuotti järjestö, jolta kunta osti palvelut. Erilaiset työpajat ovat edelleenkin hyviä ja välttämättömiä välivaiheita työllistymispoluissa, mutta yksin sillä kunta ei voi ratkaista työllisyyden hoitoa. 2000-luvulla tuli voimaan laki kuntouttavasta työtoiminnasta, jonka myötä kunnan tuli huolehtia pitkään työttöminä olleista henkilöistä. Kuntouttavaa työntoimintaa on toteutettu vaihtelevasti yhdessä TE- toimiston ja kuntien aikuissosiaalityön kanssa.

Koulutetun ja tilapäisesti työttömäksi joutuvan työnhakijan on katsottu olevan TE-toimiston palveluiden vastuulla. Kuntien elinkeino- ja yrityspalvelut ovat suuntautuneet suoraan alkaville ja kasvaville yrityksille. Työllistäminen ja elinkeinotoimintojen tukeminen on kunnissa ollut sirpaleista. Kunnan näkökulmasta kokonaisvastuu on ollut hajallaan ja kuulunut useamman kunnan henkilöstön osa-työnkuvaan. Selkeimmin on panostettu elinkeino- ja yrityspalveluihin.

Vuoden 2020 alusta toteutuva maakuntauudistus ja uusi kuntarakenne ovat aiheellisesti herättäneet kunnat tarkastelemaan omia työllisyyden ja elinkeinotoiminnan hallintokäytänteitä ja palvelurakenteita.  Kunta voi halutessaan ottaa aktiivisen roolin työllisyys- ja yrittäjyyspalveluiden tarjoamisessa ja ne voidaan koota kunnan omaksi työ- ja elinvoimapalveluksi. 

Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Irja Sokka, Etelä-Savon ELY-keskus, irja.sokka(at)ely-keskus.fi, p. 0295 024 089

Kuva: ELY-keskuksen kuva-arkisto