Kehittämisen painopisteet -  Keski-Suomi

Kesäkuussa 2014 valmistuva Keski-Suomen maakuntastrategia ja siihen liittyvä  maakuntaohjelma vuosille 2014-2017 linjaavat rakennerahasto-ohjelman toteuttamisen valintoja ja erikoitumista Keski-Suomessa. Keski-Suomen maakuntastrategiassa kehittämisen painopisteiksi on valittu biotalous, digitalous ja osaamistalous. Näiden tavoitteiden saavuttamista tuetaan osaltaan myös rakennerahastovaroista, erityisesti Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).  Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukee strategian toteuttamista etenkin osaamiseen, hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyvien kehittämishankkeiden kautta.

Keski-Suomessa on vuonna 2014 käytettävissä rakennerahastovaroja yhteensä 10,8 milj. euroa, josta EAKR -varojen osuus on 6,2 milj. ja ESR-varojen 4,6 milj. euroa valtion rahoitus mukaan lukien. Rakennerahasto-ohjelmassa koostuu viidestä toimintalinjasta ja Keski-Suomessa rakennerahoitusta tullaan kohdentamaan seuraaviin kehittämistoimiin:

1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR)
Yritysrahoitus kohdennetaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Yrityshankkeissa etusijalla ovat ne, jotka kehittävät biotalouden, digitalouden ja osaamistalouden ratkaisuja. Digitaloudessa keskitytään erityisesti kyberturvallisuusalan yrityksiin. Tärkeimpiä kohderyhmiä ovat aloittavat yritykset, mikroyritykset ja pienyritykset. Yritysrahoituksen painopistettä siirretään teknologiainvestoinneista kehittämiseen ja osaamisen lisäämiseen. 25 % varoista kohdennetaan uusien energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen pk-yrityksissä.

2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Rahoitus kohdennetaan toimenpiteisiin, joiden tuloksena pk-yritysten T&K-investoinnit kasvavat, uutta liiketoimintaa syntyy ja maakunnan innovaatiopohja vahvistuu. Etusijalla ovat kehittämis- ja investointihankkeet, jotka edistävät biotalouden, digitalouden ja osaamistalouden ratkaisuja. Jyväskylän kaupunkiseutu keskittyy Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa kyberturvallisuuden ja biotalouden liiketoiminnan kehittämiseen. Painotukset huomioidaan hankevalinnassa. 25 % varoista kohdennetaan uusien energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen sekä uusiutuvan energian osuuden lisäämiseen maakunnan energiankulutuksesta.

3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR)
Rahoitus kohdennetaan työllistymistä edistäviin palveluihin ja menetelmiin kuten ohjauksen, koulutuksen ja tukipalvelujen järjestämiseen. Erityisesti suositaan eri sektorien yhteishankkeita. Tavoitteena on nuorisotakuun tukeminen. Rahoitusta myönnetään myös maahanmuuttajien kotouttamista edistäviin palveluihin, joita tuotetaan useamman hallinnonalan yhteistyönä. Rahoitusta suunnataan myös henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä yritysten johtamiseen tavoitteena yritysten ja työpaikkojen parempi sopeutumis-, kilpailu- ja innovaatiokyky.

4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR)
Rahoitus kohdennetaan parantamaan koulutuksen työelämävastaavuutta mm. opiskelijoiden työelämävalmiuksia sekä koulutusorganisaatioiden, yritysten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä lisäämällä. Rahoitusta suunnataan myös yrittäjyys-, innovaatio- ja tietoyhteiskuntavalmiuksien parantamiseen sekä helpottamaan siirtymistä koulutuksesta työelämään. Uusien monipuolisten koulutusmenetelmien kehittämistä ja hyödyntämistä tuetaan.

5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR)
Rahoituksella kehitetään palveluja, jotka tukevat kansalaisten osallisuutta ja hyvinvointia, parantavat heidän toimintakykyään ja työelämävalmiuksiaan ja estävät siten syrjäytymistä. Palveluja kehitetään sektorirajoja ylittäen ja sähköisiä mahdollisuuksia hyödyntäen. Toimintalinjasta rahoitetaan myös paikallisia, asukaslähtöisiä, kehittämishankkeita.