Kehittämisen painopisteet -Pirkanmaa

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Rohkee – mutta sopii sulle! hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.4.2014. Haluamme Pirkanmaan olevan välkky, ehyt, kestävä ja saavutettava. Muutoksen ensiaskeleet vuosille 2014-2017 on strategialuonnokseen hahmoteltu seuraavasti.

VÄLKKY: Älykäs erikoistuminen ja elinkeinorakenteiden uudistuminen  Kärkitutkimusalat: älykkäät koneet, terveyden tutkimus sekä terveys- ja bioteknologiat (ihmisen varaosat ja keinoaistit), optiikka ja fotoniikka, signaalin käsittely. 

Kehittämislinjaukset: 

1. Korkeakouluhankkeista rahoitamme pääsääntöisesti vain korkeakoulujen yhteishankkeita. 
2. Kasvua ja rakennemuutosta tehostetaan osaamisen kehittämisellä ja innovaatiotoiminnan tukemisella yrityksissä ja tutkimus/koulutusorganisaatioissa (ml. ESR)
3. Kysyntälähtöisellä yritystuki- ja kehittämisrahoituksella tuetaan pääosin tuotekehitykseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä hankkeita. Liiketoimintaosaamisen kehittäminen luo pohjan kasvulle.  EAKR-rahoitusta käytetään Tampereen alueen yritystoiminnan tukemiseen, maaseutuohjelmarahoituksella tuetaan keskusseutua ympäröivää Pirkanmaata.
4. Maakunnan t&k&i-resurssit kohdennetaan valituille kärkitutkimusaloille. Vähähiilisyyttä tukevat innovaatiot ovat etusijalla rahoitettavina toimenpiteinä. 
5. Klusteritoiminnassa korostetaan temaattisuutta sekä toimiala- ja teknologiarajojen ylittämistä.
6. Liikenneverkon kehittämisresursoinnin painopiste on päätieverkon ja pääradan kehittämisessä.

EHYT: Yksilön, perheen ja yhteisöjen arki Pirkanmaalla
Kärkitutkimusalat: terveyden, hyvinvoinnin ja yhteiskunnan tutkimus sekä turvallisuus. 

Kehittämislinjaukset: 

1. Tuettavilla toimenpiteillä on oltava ensisijaisesti pirkanmaalaisten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai turvallisuutta parantavia vaikutuksia. 
2. Viidennes ESR-rahoituksesta ohjataan ennaltaehkäiseviin, osallisuutta lisääviin ja työllisyyttä turvaaviin kehittämistoimenpiteisiin mm. ITI-kaupunkiohjelman kautta.
3. Mobiilien innovaatioiden kehittämisessä rahoittajien huomio on erityisesti käyttäjälähtöisyyttä parantavissa älypalvelu ja –liikennetoimenpiteissä.
4. Asumisen laatu ja arjen sujuvuus, esim. arjen liikkumisen sujuvuus, matkaketjujen toimivuus/opiskelu-työ-harrastukset, konkreettisesti esim. matkalippujärjestelyt.

KESTÄVÄ: Luonnonvarojen kestävä käyttö sekä hyvinvoivat luonnon- ja asuinympäristöt
Kärkitutkimusalat: rakennettu ympäristö, ekotehokas rakentaminen, energia-ala. 

Kehittämislinjaukset: 

1. Sovittu osuus maakunnan rakennerahastojen ja maaseuturahaston resursseista ohjataan biotalouden toimenpideohjelman mukaisiin toimenpiteisiin (ITI-ohjelma).
2. Energiantuotantohankkeista tuetaan ainoastaan uusiutuvaan energiaan sekä uusiin tuotantotapoihin ja teknologioihin perustuvia toimenpiteitä.
3. EAKR-rahoitus kohdennetaan kasvun ja kilpailukyvyn turvaamisen siten, että etusijalle asetetaan vähähiilisyysstrategiaa toteuttavat yritys- ja kehittämishankkeet vähintään 25 % tavoiteosuuden toteuttamiseksi.
4. Ympäristöajattelua yrityksille ja kansalaisille. Biotalous ja energiatehokkuus osaksi kaikkien arkea: esim. kaupunkiviljely parantaa ymmärtämään biotaloutta, kaikkien julkisten valojen muuttaminen energiansäästölampuiksi. Yritysten resurssitehokkuus ja uudet energiamuodot: osaaminen ja verkostot.
5. Uusi asuntotuotanto sijoitetaan ensisijaisesti olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen täydentämisrakentamisella.
6. Uusia asunto-  ja työpaikka-alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta rakenteesta. Merkittäviä uusia alueita otetaan käyttöön kun niiden liittyminen joukkoliikennejärjestelmään pystytään toteuttamaan.  
7. Asumisen ympäristöt edistävät asukkaiden terveyttä, ovat turvallisia ja viihtyisiä