Ajankohtaista Itä- ja Pohjois-Suomen ELMO-yhteistyössä

 

Vuoden 2020 aikana ELMO-yhteistyöryhmä on koonnut kuusi klusteriseminaaria sekä työpajaa, joissa on käsitelty klusterin kehittämisen teemoja laajasti. Yhdessä kansainvälisiä kumppanuuksia sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevien webinaarien kanssa on järjestetty parisenkymmentä tilaisuutta joissa osallistujia on ollut noin 1000. 

Yksi ELMO-yhteistyön tavoitteista on mahdollistaa sidosryhmiemme osallistuminen kansainvälisiin kumppanuuksiin sekä hankkeisiin. Yksi tärkeä kansainvälisen yhteistyön foorumi on Vanguard-verkosto, jonka varsinaiseksi jäseneksi Itä- ja Pohjois-Suomi liittyi vastikään. Voit lukea Vanguardista lisää TÄÄLTÄ. Uusia kansainvälisen verkostotyön mahdollisuuksia IP-alueelle tuovat myös uudet älykkään erikoistumisen temaattiset kumppanuudet, jotka Euroopan komissio hyväksyi tänä syksynä. Voit lukea Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun yliopiston aloitteesta perustetusta Langaton ICT kumppanuudesta TÄÄLTÄ. 

 

Lisätietoja ELMO-yhteistyöstä: https://elmoenf.eu/fi/

 


Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa ESR -rahoitusta haettavana rakennerahasto-ohjelmasta ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020”

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) hakee Pohjois-Pohjanmaalle, Lappiin ja Kainuuseen kohdistuvia yleishyödyllisiä ESR-kehittämishankkeita rahoitettavaksi "Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020" -rakennerahasto-ohjelmasta.

Hakemuksia otetaan vastaan ESR:n toimintalinjoille 3 ja 5 erityistavoitteisiin 6.1, 7.1, 8.1 ja 10.1.  Lisäksi  Kainuussa hakemuksia otetaan vastaan myös toimintalinjalla 4 erityistavoitteissa  9.1 ja 9.2.

Hakuilmoitus »


Itä- ja Pohjois-Suomen tutkimus- ja kehittämispalvelut koottu yhteen yritysten kasvun tukemiseksi

ELMO-yhteistyöryhmä on koonnut tietoa Itä- ja Pohjois-Suomen alueen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluista ELMO-verkkosivustolle. Sivustolla kuvataan yli 40 palveluntarjoajaa eli ns. innovaatioalustaa. Sivuston tarkoituksena on välittää tietoa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluista sekä toisille palveluntarjoajille että yrityksille yli maakuntarajojen.

Pyrimme siihen, että alustojen palvelut olisivat helpommin yritysten löydettävissä. Uskomme, että sivuston avulla myös palveluntarjoajat löytävät toisensa ja voivat hyötyä keskinäisestä vuorovaikutuksesta, kertoo Itä- ja Pohjois-Suomen ELMO-yhteistyöverkoston vetäjä Ilari Havukainen.

Verkkosivustolle kootut innovaatioalustat ovat yritysten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä tukevia palveluja, jotka tarjoavat ympäristön muun muassa erilaisten kokeilujen ja testien läpiviemiseksi sekä prototyyppien kehittämiseksi. Mukana on esimerkiksi laboratorioita, oppimisympäristöjä, studioita, simulaatioympäristöjä, asiantuntijapalveluita ja näiden yhdistelmiä. Useimmat alustat sijaitsevat fyysisesti oppilaitoksissa tai tutkimuslaitoksissa.

Sivustolla julkaistut palvelut valittiin Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen älykkään erikoistumisen strategian perusteella. Vuonna 2019 julkaistu strategia keskittyy tukemaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteisiä osaamisaloja.

Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on rahoitettu systemaattisesti innovaatioalustojen rakentamista yli kymmenen vuoden ajan. Lähtökohtana on ollut uuden yritystoiminnan luominen sekä pk-yritysten tukeminen uusien tai paranneltujen tuotteiden, prosessien ja palveluiden tuottamisessa.

Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisiä keinoja globaalissa kilpailussa menestymiseen ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ovat alueellisten innovaatioalustojen verkottuminen sekä alustojen tunnettuuden lisääminen. Innovaatioalustat mahdollistavat myös uudenlaisten innovaatiokumppanuuksien ja -yhteyksien kehittymisen esimerkiksi julkisten ja yksityisten toimijoiden välille. Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyön tavoitteena on jatkossa levittää tietoa innovaatioalustoista myös Suomen ulkopuolelle uusien EU-kumppaneiden löytämiseksi.

 

Teksti on julkaistu alunperin https://elmoenf.eu/fi/ita-ja-pohjois-suomen-tutkimus-ja-kehittamispalvelut-koottu-yhteen-yritysten-kasvun-tukemiseksi/


EAKR-rahoitusta haettavana Pohjois-Pohjanmaan liitossa Korona -toimenpidesuunnitelman mukaisiin rakennerahastohankkeisiin

Pohjois-Pohjanmaan liitossa on haettavana rahoitusta Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 (Suomen rakennerahasto-ohjelma, Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020). Pohjois-Pohjanmaan liitto rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisia toimenpiteitä, jotka kohdentuvat Korona –toimenpidesuunnitelman toteuttamiseen maakunnassa.

EAKR-hakemuksia otetaan vastaan toimintalinjoille 1 "PK-yritystoiminnan kilpailukyky" ja 2 "Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen". Lisäksi hakemusten edellytetään toteuttavan Korona –toimenpidesuunnitelman mukaisia tavoitteita ja toimenpiteitä.

Hakukierroksella myönnetään tukea yhteensä enintään 2.100.000 euroa. Yksittäiselle hankkeelle myönnettävä tuki (EAKR- ja valtion rahoitus) on pääsääntöisesti enintään 400.000 euroa, kuitenkin korkeintaan 70 prosenttia kokonaiskustannuksista. Hankkeen on päätyttävä 31.12.2022 mennessä.

Hakijoina voivat olla tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset, kunnat ja muut julkisyhteisöt sekä yhdistykset. Pohjois-Pohjanmaan liitto ei rahoita yritysten liiketoiminnan kehittämistä.

EAKR-hakemukset on jätettävä viranomaiselle viimeistään 29.1.2021 EURA2014-järjestelmän kautta (www.eura2014.fi).

Jos hakemuksen rahoitussuunnitelmassa on mukana ulkopuolista rahoitusta (muuta kuin päähakijan/osatoteuttajien omarahoitusta), on hakemuksen liitteenä esitettävä päätös tai sopimus kyseisestä ulkopuolisesta muusta rahoituksesta. Yhteishankkeissa on asettava liitteeksi päähakijan ja osatoteuttajien väliset aiesopimukset hankeyhteistyöstä. Mikäli arvonlisäverokulut sisältyvät hankkeen kustannuksiin, hakijan tulee liittää hakemukseen verottajan tai muu vastaava selvitys päähakijan ja osatoteuttajien arvonlisäveromenettelystä ko. hankkeessa.

Hakemus tulee vireille vasta sen jälkeen kun se on jätetty käsiteltäväksi rahoittavalle viranomaiselle EURA 2014 -järjestelmässä. Koska Katso-tunnistuspalvelu on päättynyt, EURA 2014 -järjestelmään ei enää voi kirjautua Katso-tunnisteita käyttämällä. Katso-palvelun tilalle on tullut vahva tunnistautuminen ja Suomi.fi -valtuuspalvelut (Ohje EURA 2014 -järjestelmän hakijan palvelujen käyttäjälle). Tunnistautumisen ja valtuuksien tarkastaminen tapahtuvat teknisesti kahden eri palvelun alaisuudessa. EURA 2014 -järjestelmään kirjautumiseen vaaditaan henkilökohtainen vahva tunniste eli henkilökohtainen pankkitunnus, mobiilivarmenne tai varmennekortti. Hankehakijat ja -toteuttajat voivat itse valita haluamansa tunnistustavan em. menetelmistä.

Suomi.fi valtuuspalvelu tulee voimaan vaiheittain. Ensivaiheessa valtuuspalvelu koskee organisaatioita, jotka kuuluvat kaupparekisteriin. Jos organisaationne ei kuulu kaupparekisteriin, valtuuksien ylläpito jatkuu entiseen tapaan Katso -järjestelmän alaisuudessa. Tunnistautumistavan muutos koskee kuitenkin kaikkia hakijoita riippumatta siitä, onko hakijaorganisaatio Suomi.fi valtuuspalvelun alaisuudessa vai ei.

Saapuneet hakemukset otetaan käsittelyyn hakuajan päättymisen jälkeen. Hankehakemukset käsitellään Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoitusryhmässä, maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä (MYRS) ja tarvittaessa maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR).

Hakemukset arvioidaan rakennerahasto-ohjelmalle hyväksyttyjen yleisten ja erityistavoitekohtaisten valintaperusteiden mukaisesti. Katso valintaperusteet täältä: /documents/12248/0/Valintaperusteet+rr-hankkeet/174dab31-1ad6-42bd-a681-92a6346b5be2

Rahoitettavaksi valittavien hankkeiden tulee tukea ohjelman tavoitteita, joita ovat työpaikkojen ja yritysten määrän lisääminen, innovaatioiden ja innovoinnin sekä vähähiilisen talouden edistäminen. Lisäksi tämän kohdennetun hakukierroksen osalta edellytämme hankkeiden toteuttavan Korona –toimenpidesuunnitelmaa.

Viralliset rahoituspäätökset pyrimme tekemään maaliskuun 2021 aikana.

 

Lisätietoa rahoituksen hakemisesta saat osoitteesta:  www.rakennerahastot.fi tai Pohjois-Pohjanmaan liiton yhteyshenkilöiltä.

Kehitysjohtaja Tiina Rajala, puhelin 040 685 4033

Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala, puhelin 050 433 3951

Aluekehitysasiantuntija Aki Lappalainen, puhelin 040 502 1851

Aluekehitysasiantuntija Heikki Laukkanen, puhelin 050 918 0035

Aluekehitysasiantuntija Katarina Timisjärvi, puhelin 040 685 4025

 

tai sähköpostitse
(Liiton sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@pohjois-pohjanmaa.fi)


EAKR-rahoitusta haettavana Keski-Pohjanmaan liitosta

EAKR-rahoitusta haettavana Keski-Pohjanmaan liitosta (haku päättyy 31.12.2020)

Alkaa: 30.10.2020
Päättyy: 31.12.2020

Keski-Pohjanmaalla on haettavana rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.

EAKR-hakemukset tulee jättää viranomaiskäsittelyyn viimeistään 31.12.2020.

Avoinna olevat toimintalinjat:

  • Toimintalinja 1 - pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Kaikki erityistavoitteet. Jaettavissa oleva valtuus on n. 274 000 euroa.
  • Toimintalinja 2 - uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Kaikki erityistavoitteet. Jaettavissa oleva valtuus on n. 1 437 000 euroa.

Hankkeelle myönnettävä tuki on korkeintaan 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Alla olevien teemojen mukaisia hakemuksia voi jättää mihin tahansa avoinna olevaan erityistavoitteeseen, mutta hakijaa suositellaan perehtymään kunkin erityistavoitteen erityisiin valintaperusteisiin (linkki tämän ilmoituksen lopussa), jotta hakemuksella on parhaat edellytykset pärjätä hakemusten vertaillussa.

Kaikissa hakuteemoissa yhteisenä vaatimuksena on COVID-19-pandemiasta toipumisen, elinkeinoelämän uudistumisen sekä uuden kasvun ja vihreän siirtymän (vähähiilisyyden) edistäminen.

 

KESKI-POHJANMAAN LIITON EAKR-HAUSSA OVAT AUKI SEURAAVAT HAKUTEEMAT:

1. MAAKUNNAN ELINVOIMAISEN YRITYSKENTÄN KEHITTÄMINEN JA KANSAINVÄLISEN KILPAILUKYVYN TURVAAMINEN

  • Tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, verkostoitumista ja kansainvälistymistä.
  • Tuetaan uuden teknologian ja osaamisen jalkautumista elinkeinoelämän käyttöön.

 

2. TKI-TOIMINNALLA SUOMI TAKAISIN KESTÄVÄN KASVUN URALLE

  • Tuetaan älykkään erikoistumisen mukaista TKI-toimintaa ja sen tulosten jalkauttamista elinkeinoelämän käyttöön.
  • Tuetaan TKI- ja oppimisympäristöjen kehittämistä sekä pilotointiympäristöjä.

 

3. VIHREÄ SIIRTYMÄ TUKEMAAN TALOUDEN RAKENNEMUUTOSTA

  • Tuetaan vihreää siirtymää tukevia innovaatioita ja osaamisen jalkauttamista yrityksiin.
  • Tuetaan vihreää siirtymää tukevia kokeiluja, pilotteja ja suunnitelmia mm. bio- ja kiertotalouden osalta.

Näitä teemoja tukevat hankkeet voivat liittyä esimerkiksi pk-yritysten toiminnan uudistamiseen ja yhteistyöverkkojen luomiseen; uusien alihankintakumppanien löytämiseen; matkailutoiminnan, erityisesti luonto- ja hyvinvointimatkailun, ja logistiikan kehittämiseen; robotiikan, digitalisaation ja tekoälyn kehittämiseen ja jalkauttamiseen yrityksiin ja julkisiin palveluihin; kiertotalouteen, biotalouteen sekä akkuarvoketjun kehittämiseen.

 

Hakeminen

Hakeminen tapahtuu sähköisesti EURA2014 -järjestelmän kautta.

Hakemuksen täyttämiseksi tarvitset Suomi.fi -tunnukset. EURA 2014 -järjestelmän hakijan palveluita käyttävien organisaatioiden on myönnettävä valtuudet Suomi.fi:n Valtuudet-palvelussa. Lisätietoa suomi.fi-valtuuksista löytyy sivulta https://www.suomi.fi/valtuudet. Hakijoita suositellaan hankkimaan valtuudet hyvissä ajoin ennen haun päättymistä.

Nyt vielä käytössä oleva Katso-palvelu lakkaa kokonaisuudessaan eivätkä palvelussa myönnetyt Katso-roolit toimi enää vuodenvaihteen jälkeen. EURA 2014:ään kirjautuminen ei enää sen jälkeen onnistu vanhoilla Katso-rooleilla. Nyt käytössä olevat Katso-roolit eivät automaattisesti muunnu vastaaviksi Suomi.fi-valtuuksiksi.

Hakemukset tulee jättää viimeistään 31.12.2020. Hakemukset otetaan käsittelyyn Keski-Pohjanmaan liitossa hakuajan päättymisen jälkeen. Mikäli toimijat jättävät hakemuksia avoinna olevien hakuaikojen ulkopuolella, otetaan ne käsittelyyn vasta seuraavan avattavan haun yhteydessä. Mikäli valtuutta ei ole enää jaettavaksi, hakuaikojen ulkopuolella jätetyt hakemukset hylätään.

 

Haussa käytettävät valintakriteerit

Hakemusten tulee olla Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman mukaisia. Lisäksi rahoitettavien hankkeiden tulee edistää Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman tavoitteita.

Hakemusten tulee olla Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman, hakuteemojen ja erityistavoitteiden mukaisia tullakseen rahoitetuiksi. Hankkeiden tulee edistää COVID-19-pandemiasta toipumista, elinkeinoelämän uudistumista sekä uutta kasvua ja vihreää siirtymää (vähähiilisyyttä).

Keski-Pohjanmaan liitto ei voi myöntää tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Kehittämishankkeiden tulosten tulee olla yleisesti hyödynnettävissä.

Hakemukset arvioidaan ja pisteytetään seurantakomitean hyväksymien yleisten ja erityistavoitekohtaisten valintaperusteiden pohjalta. Kustakin erityistavoitteen mukaisesta kohdasta on mahdollista saada 1-5 pistettä (1= valintaperuste toteutuu heikosti tai ei lainkaan, 5= valintaperuste toteutuu erinomaisesti).

Hankkeiden on saatava vähintään puolet hanketta koskevan erityistavoitteen enimmäispistemäärästä tullakseen hyväksytyksi. Kaikki haun erityiset valintaperusteet arvioidaan samalla painotuksella.

Hankkeiden arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin:

  • Miten erityinen valintaperuste on huomioitu hankehakemuksella, eli onko valintaperusteen toteuttamiseksi/tukemiseksi maakunnassa suunniteltu konkreettisia toimenpiteitä ja asetettu valintaperustetta tukevia tavoitteita. Erityisesti arvostetaan yritysten, kuntien ja yhteisöjen kanssa tehtäviä, valintaperustetta tukevia kokeiluja, pilotteja ja demonstraatioita.
  • Syntyykö hankkeen toiminnan seurauksena erityistavoitteen mukaisia ja erityistä valintaperustetta tukevia tulos- ja tuotosindikaattoreita.
  • Millaisia valintaperustetta tukevia, maakuntaa kehittäviä vaikutuksia hankkeella arvioidaan olevan maakunnassa.

Mikäli hankkeet saavat arvioinnissa saman pistemäärän, hankkeet priorisoidaan ensisijaisesti sen mukaan, kuinka hyvin niiden arvioidaan tukevan maakuntaohjelmaa ja toissijaisesti hankkeessa syntyvien tuotos- ja tulosindikaattorien mukaan.

Linkki: Yleiset ja erityiset valintaperusteet 

 

Käytettävät kustannusmallit

EAKR -hankkeissa käytetään pääasiassa flat rate 24 % -kustannusmallia. Muita kustannusmalleja (flat rate 15 %, Lump sum, tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset) käytetään vain perustellusta syystä.

 

Lisätietoa hausta antavat

kehittämispäällikkö Teemu Räihä, p. 040 138 9058
kehittämissuunnittelija Teija Tuunila, p. 040 861 0063
ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala, p. 040 026 0688

(etunimi.sukunimi@keski-pohjanmaa.fi)

 

Lisätietoa rakennerahastotoiminnasta on löydettävissä sekä Keski-Pohjanmaan liiton sivustolta, että rakennerahastot.fi -sivustolta.

www.keski-pohjanmaa.fi
www.rakennerahastot.fi

ELY-keskuksen kautta myönnettävissä EAKR -yritystuissa on voimassa jatkuva haku. Yritystukien myöntäjänä Keski-Pohjanmaalla toimii Keski-Suomen ELY-keskus. Yritystukia haetaan ELY-keskuksen sähköisen asioinnin kautta (Aluehallinnon asiointipalvelu > Palvelut > Yritysrahoitus >Yrityksen kehittämisavustus). Suora sähköinen linkki asiointipalveluun https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/palvelut


Pohjois-Pohjanmaan ESR- ja EAKR-hankehakujen hakuinfon materiaali

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjesti tiistaina 15.9.2020 Teams-hakuinfon liittyen lokakuussa päättyviin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankehakuihin Pohjois-Pohjanmaalla. Infossa käytiin läpi mm. haun painotuksia.

Hakuinfon materiaali »

 

 

 

 


Pohjois-Suomi


RekryKainuuLive – Osaavaa työvoimaa Kainuuseen

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi omaa toiminta- ja elinympäristöä työllisyyden näkökulmasta? Tai oman kunnan tai kaupungin väestörakennetta sekä elinkeinoaloja? Entäpä sitä, mikä vaikutus sillä on omaan ja läheistesi elämään ja tulevaisuuteen? Mitä tapahtuu, jos elinkeinot hiipuvat, yritysten kehittyminen pysähtyy eikä osaavaa työvoimaa löydy tai sitä ei ole saatavilla?

Nykypäivänä, kun töiden perässä liikutaan yhä enemmän, käymme kilpailua työvoimasta maan sisällä yhä kovemmin. Työvoimapula jarruttaa jo tällä hetkellä yritysten kasvua ja kehittymistä ja voi johtaa jopa yritysten sijoittumiseen muualle. Osaava työvoima myös liikkuu kehittyvien yritysten perässä. Työllisyydenhoito on merkittävää myös asuinalueen mainetyön kannalta. Yhteiskuntamme toimii viime kädessä verkostona ja siinä verkostossa tulee kaikkien osien toimia, jotta hyvinvointimme olisi taattu niin alueellisesti kuin myös yhteiskunnallisestikin.

RekryKainuuLive – Osaavaa työvoimaa Kainuuseen modernein keinoin -hanke on käynnistetty kehittämään Kainuun työvoima- ja yrityspalveluja. Lisäksi hankkeessa pureudutaan työvoiman rekrytointiin ja saatavuuteen yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa.

Hankkeen tavoitteena on lisätä yritysten ja työnantajien rekrytointiosaamista modernein keinoin ja saattaa työnantajat ja työnhakijat yhteen. Uusi toimintakonsepti tuo tietoa yrityksistä ja niiden rekrytointitarpeista aiempaa tehokkaammin.

Erityisenä tavoitteena on myös edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Hankkeessa kehitetään uusia innovatiivisia ratkaisuja rekrytointiosaamiseen ja työnhakumahdollisuuksien parantamiseen.

– Vuorovaikutteisilla verkkolähetyksillä pyritään parantamaan työnantajien ja työntekijöiden kohtaamista. MessiLive.fi on todella mielenkiintoinen konsepti, joka murtaa täysin perinteiset rekrytointitavat, ja tätä konseptia käytetään myös Kainuussa, hankkeen projektipäällikkö Kristi Loukusa kertoo. Lisäksi hyödynnämme myös muita nykyaikaisia kanavia kuten sosiaalista mediaa, jatkaa Loukusa.

Hankkeen kohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat Kainuussa ja Kainuun ulkopuolella, potentiaaliset työperäiset maahanmuuttajat ja kainuulaiset yritykset, erityisesti pk- ja mikroyritykset sekä muut työantajat. Lisäksi kohderyhmää ovat koulutusten tarjoajat sekä TE-toimiston henkilökunta ja muut työttömille palveluja tarjoavat tahot.

 

Rekrytointilähetyksissä yritykset ja työnhakijat kohtaavat

Suorat rekrytointilähetykset ovat tarjolla maksutta kaikille Kainuussa toimiville yrityksille, jotka haluavat tuoda esille avoimia työpaikkoja sekä koulutusmahdollisuuksia. Rekrytointilähetyksiä on mahdollisuus hakea nyt ja ensimmäisiä suoria lähetyksiä on jo toteutettu kesän aikana. MessiLive.fi on palvelu, jossa yhdistyy tuorein tekniikka, vahva vuorovaikutusosaaminen ja pitkä kokemus työnantajien sekä työnhakijoiden palvelemisesta. On kaikkien etu, että oikea tekijä löytää itselleen oikean työpaikan  mahdollisimman nopeasti.                             

MessiLive.fi aloittaa toiminnan Kainuussa – vuorovaikutteisen rekrytointikonseptin esittely (youtube.com) 

 

RekryKainuuLiven nettisivuilla palvelee RekryAreena

RekryKainuuLive -hankkeen verkkosivuilla tarjotaan informatiivista sisältöä työnhakijoille, työnantajille kuin myös yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Verkkosivusto toimii kanavana Kainuun työpaikkoihin. Hanke tarjoaa kainuulaisille työnantajille näkyvyyttä, joita MessiLive.fi -lähetyksillä tuetaan. Tuotannot edistävät Kainuun mainetyötä esittämällä elävää kuvaa Kainuusta ja Kainuun tarjoamista työpaikoista. Hanke tarjoaa myös työnhakijoille mahdollisuuden tuottaa oma video-CV tai videohakemus.

RekryKainuuLive -hankkeen nettisivuille on luotu oma RekryAreena, jonne tallentuu kaikki hankkeen tuottama mediasisältö:

  • URALLA-videot: Työnantajille suunnattu palvelu työnantajamielikuvan rakentamiseksi. "Löydä urapolkusi Kainuusta".
  • URALLA-podcast: Työnhakijoille suunnattu podcast, jossa puhutaan työelämästä ja yrittäjyydestä. "Inspiroidu tarinoista ja kuule kaikesta, mitä uralle ponnistamisesta tulee tietää."
  • MessiLive.fi-lähetykset: Vuorovaikutteiset rekrytointilähetykset tukevat rekrytointia. Lähetyksen aikana työnhakijat pääsevät esittämään työnantajille kysymyksiä avoimesta työpaikasta.

Palvelut ovat tarjolla kaikille kohderyhmille, oli sitten kyseessä työnhakija vailla nykyaikaista CV:tä tai yritys, joka kaipaa rekrytointiapua.

 

RekryKainuuLive -hankkeen toteutus

RekryKainuuLive -hanke starttasi maaliskuussa 2020. Projektipäällikkönä toimii Kristi Loukusa ja mediavastaavana Jani Hyvönen. Heidän tehtävänään on yhdessä kehittää ja viedä konsepti pysyväksi toiminnaksi osaksi TE-palveluita. Kristi vastaa hankkeen etenemisestä ja toimii pääsääntöisesti live- ja nauhoitussessioiden juontajana. Mediavastaavan työtehtävänä on huolehtia teknisestä toteutuksesta.

RekryKainuuLive -hankkeelle on myönnetty Euroopan sosiaalirahaston tukea (390 640 euroa) syksyllä 2019. Kaksivuotinen hanke toimii osana Messilive.fi -konseptia. Hankkeessa luodaan pysyvä palvelumalli Kainuuseen, ja hankkeen päätyttyä toiminta jatkuu osana Kainuun TE-toimiston palvelutarjontaa. Hanke kytkeytyy tiiviisti Kainuun mainetyöhön, minkä on huomattu olevan tärkeä osa työllisyydenhoitoa. Hanke on määritetty toteutettavaksi aikavälillä 1.3.2020 – 28.2.2022.

 

Lisätietoja RekryKainuuLive -hankkeesta:

Hankkeen kuulumisia voi seurata somekanavissa:

 

 

 


EU-rahoitusta haettavana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) hakee Pohjois-Pohjanmaalle, Lappiin ja Kainuuseen kohdistuvia yleishyödyllisiä ESR-kehittämishankkeita ja ympäristö-EAKR -kehittämishankkeita rahoitettavaksi "Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020" -rakennerahasto-ohjelmasta.

Hakemuksia otetaan vastaan kaikille ESR:n toimintalinjoille (3,4,5) ja erityistavoitteille.

Hakuaika päättyy: 27.10.2020 (ESR), 30.10.2020 (EAKR)

Hakuilmoitus »


Sirkuksesta siivet elämään -hanke kielenoppimisen ja kotoutumisen tukena

Sirkuksesta siivet elämään -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa nivelvaiheessa olevien maahanmuuttajanuorten elämäntaitoja, suomenkielen ja -kulttuurin tuntemusta, osallisuutta ja hyvinvointia siirtymävaiheen helpottamiseksi.

Sorin Sirkus ja Kulttuurikeskus PiiPoo järjestivät sirkusopetusta Tampereella, Sirkus Magenta Vantaalla ja Taidekoulu Estradi Lappeenrannassa. Vuosien 2018–2020 aikana yhteensä 897 nuorta osallistui toimintaan peruskouluissa, ammattioppilaitoksissa, yhteistyössä maahanmuuttopalveluiden kanssa sekä kaikille avoimissa ryhmissä. Lisäksi välituntisirkuksista ja muista vapaamuotoisista sirkustapahtumista kertyi yhteensä 1970 nuorten kohtaamista. Nuorilta saadun palautteen ja sirkusohjaajien ja opettajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella sirkuksella on ollut paljon myönteisiä vaikutuksia osallistujille. Ryhmät ovat oppineet toimimaan yhdessä, nuorten sosiaaliset taidot ovat kehittyneet ja ryhmien osallistujien välille on syntynyt luottamuksellinen ja positiivinen ilmapiiri. Osallistujien rohkeus on lisääntynyt ja sirkustuntien edetessä hiljaisemmatkin henkilöt uskalsivat ottaa osaa toimintaan, kokeilla uusia sirkuslajeja ja käyttää suomen kieltä sirkustunneilla entistä rohkeammin.

 

Kuva: Lasten ja nuorten säätiö

Kuva: Lasten ja nuorten säätiö 

Suomen nuorisosirkusliitto järjesti viisi ammattilaisille ja opiskelijoille suunnattua toiminnallista seminaaria sirkuksen käytöstä maahanmuuttajatyössä, ja sirkuskoulut järjestivät henkilökuntakoulutuksia yhteistyökumppaneilleen sirkuksen käytöstä maahanmuuttotyön osana. Yhteensä 259 nuorten parissa työskentelevää ammattilaista ja ammattiin opiskelijaa pääsi kokeilemaan sirkusta näissä koulutuksissa. Hankkeessa mukana olleiden ammattilaisten ymmärrys sosiaalisen sirkuksen käytöstä maahanmuuttajatyön tukena kasvoi. Seminaareihin, henkilökuntakoulutuksiin ja sirkustoimintaan osallistuneet opettajat ja muut nuorten parissa toimivat ammattilaiset saivat uusia ajatuksia ja ideoita omaan työhönsä, ja monet kertoivat käyttävänsä jatkossa sirkusharjoituksia ryhmissään.

Hankkeen päätoteuttajana oli Lasten ja Nuorten Säätiö ja osatoteuttajina Sorin sirkus, Kulttuurikeskus PiiPoo, Sirkus Magenta, Taidekoulu Estradi ja Suomen nuorisosirkusliitto. 

Linkkejä hankkeen materiaaleihin:

http://www.nuori.fi/toiminta/hyvat-kaytannot/sirkusharjoitteita-kielenoppimisen-ja-kotoutumisen-tueksi/

https://www.nuori.fi/2020/04/15/viisi-vinkkia-maahanmuuttajatyohon-taiteilijaohjaajille/

 


Näytetään tulokset 1 - 10 / 90
Merkintöjä per sivu 10
jostakin 9