Kaivosten vesistövaikutukset voidaan ennustaa aiempaa tarkemmin – Uutta tietoa myös pilaantuneiden vesien avuksi

Laajassa yhteistyöhankkeessa on kehitetty uusia kaivosvesien leviämistä ja vaikutuksia kuvaavia vesistömalleja, haitta-aineiden mittausmenetelmiä sekä arvioitu erilaisia kunnostusmahdollisuuksia. Kunnostusmenetelmiä kehitettiin Talvivaaran alapuolisella Kivijärvellä, jonka syvänteet ovat edelleen hapettomia, vaikka järven tila onkin kohentunut.

Kaivostoiminta ja mineraalien rikastus käyttävät runsaasti vettä ja synnyttävät usein suuria määriä kaivosalueelta pois juoksutettavia vesiä. Kaivosvedet poikkeavat yhdyskuntien jätevesistä, koska ne sisältävät mm. eliöihin kertyviä raskasmetalleja ja runsaasti suoloja. Mikäli kaivosvesien hallintaan ei kiinnitetä riittävää huomiota, ne voivat pilata veden lähijärvissä ja -joissa.

"Hankkeessa testatut ja avoimesti saatavilla olevat työkalut ja toimintamallit parantavat kaivosalan toiminta-edellytyksiä. Ne helpottavat myös ympäristöviranomaisten työtä sekä luvanhakuvaiheessa että pilaantuneita vesistöjä kunnostaessa", hankkeen vetäjä Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Koko maan kattava kaivosvesien leviämismalli

SYKE on kehittänyt koko maan kattavaan vesistömalliin pohjautuvan työkalun, jonka avulla voidaan mallintaa päästön leviämistä alapuolisessa vesistössä. Lähtötiedoiksi tarvitaan kaivokselta vesistöön päässyt vesimäärä ja tarkasteltavan aineen keskimääräinen pitoisuus. Malli tuottaa myös arvion kerrostumisen mahdollisuudesta ja huomioi kaikki sellaiset prosessit, jotka vaikuttavat päästön kulkuun vesistössä. Järvien mahdollista kerrostumista tarkastellaan erikseen avoimella MyLake-mallilla, jota käytettiin onnistuneesti Kivijärveen johdettavien kaivosvesien vaikutusten ennustamisessa.

Vesistökohtaiseen mittaukseen uusia välineitä

Kaivosten lähivedet ovat usein pieniä ja vesinäytteenotto voi olla hankalaa. Hankkeessa käytettiin Oulun yliopiston mittatekniikan yksikön kehittämää autonomista mittausalusta, joka etäohjattuna pystyi mittaamaan kaikuluotaimella ja mitta-antureilla myös matalia vesialueita ja ottamaan samalla vesinäytteitä.

"Kaivosvesien sisältämät metallit laskeutuvat pohjasedimenttiin, jossa niiden määrän ja laadun arviointi vaatii joskus laaja-alaista tietopohjaa", kertoo erikoistutkija Jari Mäkinen GTKsta.


KaiHali-hankkeessa koottiin kansalliset sedimenttiaineistot helpottamaan taustapitoisuuksien määrittämistä. Lisäksi hankkeessa kehitetty kustannustehokas sedimenttien selvityskonsepti helpottaa oleellisesti ympäristövaikutusten arviointeja tekevien yritysten työtä.

Järvien kunnostaminen on haastavaa, muttei mahdotonta

"Osaan kaivosvesien pilaamista vesistöistä on syntynyt voimakas kemiallinen kerrostuneisuus. Hapettoman ja runsaasti rikkiä ja metalleja sisältävän vesikerroksen kunnostaminen esimerkiksi hapettamalla tai sekoittamalla voi aiheuttaa vesistöissä lisäongelmia, esimerkiksi äkillisen happamoitumisen", varoittaa tutkimusprofessori Tommi Kauppila GTKsta.


Hankkeessa kokeiltiin Kivijärven kerrostuneisuuden purkamista sekoittamalla. Kivijärvellä happamoitumisriskiä ei havaittu. Hankkeessa on myös testattu erilaisia metallien pidättämiseen soveltuvia geopolymeerejä niin laboratoriossa kuin kenttäkokeissakin KAMK:n toimesta.

"Todennäköisesti niukkatuottoisissa järvissä kaivosveden sulfaatti ja metallit säilyvät kauan ilman että ne sitoutuvat pohjasedimenttiin. Siksi vesistöön päätynyt sulfaatti voi laimentua ja kulkeutua alavirtaan kauaskin kuormituslähteestä", sanoo erikoistutkija Jouni Lehtoranta SYKEstä.


Rehevämpi järvi voi taas suosia sulfaatin pidättymistä sulfideina ja samalla vapauttaa ravinnefosforia pohjasta veteen. Vesistön luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaattia riippuu näin osaltaan vesistön rehevyystasosta.

Kaivosvesiä vastaanottavien vesistöjen hallinta ja kunnostaminen (KaiHali) –hanke

Hankkeen toteuttivat vuosina 2015–2018 yhteistyössä Suomen ympäristökeskus (SYKE), Geologian
tutkimuskeskus (GTK), Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) ja Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikkö. Rahoituksesta vastasi Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta, sekä SYKE, GTK, KAMK, Oulun yliopisto, Ramboll Finland Oy, Sotkamo Silver Oy ja Vesi-Eko Oy. Budjetti oli yhteensä 747 000 euroa.

Lisätietoa:

Projektin vastuullinen johtaja, kehittämispäällikkö Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus
p. 0295 251 165, seppo.hellsten@ymparisto.fi

Erikoistutkija, ympäristögeologia, Jari Mäkinen, Geologian tutkimuskeskus
p. 040 7324728, jari.makinen@gtk.fi

Tutkimusprofessori, mineraalitekniikka ja materiaalit, Tommi Kauppila, Geologian tutkimuskeskus
p. 040 5284622, tommi.kauppila@gtk.fi

Projektipäällikkö Kimmo Kemppainen, Kajaanin ammattikorkeakoulu
p. 044 7101050, kimmo.kemppainen@kamk.fi

Laboratorioinsinööri Veijo Sutinen, Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikkö
p. 0294 48 8364, veijo.sutinen@oulu.fi

Kuva Lapin materiaalipankki


Työtä metsässä


Eurooppalainen supertietokone Kajaaniin tehostamaan tieteen suurteholaskentaa ja eurooppalaista yhteistyötä – EAKR-rahoitus osana isoa investointikokonaisuutta

Eurooppalainen suurteholaskennan yhteisyritys, EuroHPC Joint Undertaking (JU), tiivistää eurooppalaista suurteholaskennan yhteistyötä Euroopan unionin tukemana. Suomi osallistui EuroHPC-kilpailutukseen CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n (CSC) vetämän LUMI (The Large Unified Modern Infrastructure) -konsortion osana. Kilpailutukseen osallistumisen tavoitteena oli yhden maailman tehokkaimpiin lukeutuvien laskentaympäristöjen saaminen operoitavaksi Suomeen ja CSC:n ja Suomen roolin merkittävä vahvistaminen eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa suurteholaskennan ekosysteemissä.

Kainuun liiton myöntämä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitus LUMI DC -hankkeelle edesauttaa EuroHPC:n supertietokoneen sijoittamista CSC:n Kajaanin datakeskukseen, samalla vahvistaen Kainuun ICT- ja datakeskusalan asemaa kotimaassa ja kansainvälisesti. LUMI DC -hankkeen konkreettinen toimenpide on rakentaa vuosina 2019 – 2020 EuroHPC -datakeskus ja sen vaatimat tekniset tilat Renforsin Rannan yritysalueen Rata-rakennukseen. LUMI DC -hankkeen avulla toteutetaan myös datakeskuksen hukkalämmön hyötykäyttö. LUMI DC -hankkeen tuloksena on moderni, erittäin kustannustehokas ja ympäristöystävällinen suurteholaskennan datakeskus, jonka rakentamisen ja operoimisen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset ovat merkittäviä kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti.

EuroHPC:n supertietokoneen sijoittaminen Kajaaniin mahdollistaa CSC:n Kajaanin datakeskuksen kehittämisen yhdeksi Euroopan ja maailman johtavaksi datanhallinnan ja laskennan infrastruktuuriksi. Maailmanluokan datakeskusekosysteemin rakentaminen koneen ympärille houkuttelee Suomeen, Kainuuseen ja Kajaaniin muita datainfrastruktuureja ja lisäinvestointeja, jotka nostavat työllisyyttä ja lisäävät talouskasvua. Datakeskusten ympärille syntyy tunnetusti muutakin taloudellista aktiviteettia ja datakeskusekosysteemejä, kuten Kajaanissa Renforsin Rannan yritysalueen ympärille on jo syntynyt. Työpaikkojen synnyn ja kansainvälisten investointien houkuttelun lisäksi maailmanluokan tutkimusinfrastruktuuri houkuttelee alueelle kansainvälisiä osaajia, mikä osaltaan helpottaa alueen erityisosaajien puutetta. Tämä toimii myös houkutustekijänä alan koulutusohjelmiin hakeutumiseen Kainuun alueelle.

Kansainvälisesti merkittävän tutkimusinfrastruktuurin sijoittaminen Kajaaniin tuo mukanaan lisääntynyttä kiinnostusta alueeseen sitäkin kautta, että datakeskuksessa tulee jatkossa vierailemaan kansainvälisiä asiantuntijoita, päätöksentekijöitä sekä mediaa. Datakeskuksesta on tarkoitus tehdä kiinnostava vierailukohde. Erityisesti päätöksentekijöiden ja median kiinnostuksen kautta myös Kajaani saa hyvin näkyvyyttä kansallisesti ja kansainvälisesti, ja lisääntyneen näkyvyyden kautta alueelle hakeutuu lisää alan osaamista ja investointeja, vahvistaen alueen datakeskusekosysteemin kehitystä.

Suomeen ja Kajaaniin sijoittaminen nostaa myös Koillisväylän kautta mahdollisesti rakennettavan tietoliikennekaapelin merkitystä, jonka avulla luodaan uusi digitaalinen silta Euroopan ja Aasian välille. Yhteyden avulla tavoitellaan uutta dataliiketoimintaa ja työpaikkoja Suomeen sekä kasvavia mahdollisuuksia Venäjä-, Kiina- ja Japani-yhteistyön saralla. EuroHPC-datakeskuksen rakentamisen kautta toteutuu myös tärkeä Suomen kansallisten datanhallinnan ja laskentaympäristöjen täydentäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, ympäristöystävällisesti ja energiatehokkaasti.

LUMI DC – hanke liittyy rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen erityistavoitteeseen 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. LUMI DC – hanke perustuu älykkääseen erikoistumiseen, ja molemmat toimintalinjalla 2 toteutettavat kahden Eurooppa 2020 -strategian mukaisen temaattisen tavoitteen toimet, 1) tutkimuksen, teknologian ja innovoinnin tukeminen ja 2) vähähiilisen talouden parantaminen kaikilla aloilla, ovat olennaisia LUMI DC – hankkeen kannalta.

LUMI DC-hankkeessa kehitetään tutkimus- ja innovointitoiminnan infrastruktuuria rakentamalla uusi datakeskus, edistetään datanhallinnan ja suurteholaskennan huippuosaamista ja rakennetaan Euroopan laajuisia etuja tuottavaa osaamiskeskusta, Kainuun ja Kajaanin alueellisten vahvuuksien pohjalta. LUMI DC-hanketta valmistellessa on käyty läpi myös Kainuu – ohjelmaa. LUMI DC- hanke liittyy läheisesti maakuntasuunnitelma 2035 – osiossa hahmoteltuun Kainuun kehittämisen strategiseen tavoitteeseen yritystoiminnan kasvun edistämisestä osaamisella, viennillä ja investoinneilla. LUMI DC-hanke liittyy myös maakuntaohjelma 2018 – 2021 – osiossa hahmoteltuun yritysten, osaamisen ja Kainuun vetovoiman kehittämisen painopisteeseen, ja erityisesti teknologiateollisuuden kehittämiseen ja ICT- ja datakeskusalan aseman vahvistamiseen kotimaassa ja kansainvälisesti.

LUMI DC –hanke on merkittävä askel Kainuun alueen datakeskusekosysteemin kehittymisen kannalta. Jo useita vuosia kehittyneeseen ekosysteemiin saadaan näin merkittävä lisäys, joka näkyy koko ekosysteemin kaikkien osapuolten hyötynä. Samalla Kainuun datakeskus-ekosysteemin näkyvyys ja uskottavuus nousee uudelle tasolle, mahdollistaen lisää merkittäviä hankkeita alueelle.

Hankkeen rahoitus:

LUMI DC -EAKR-hanke hyväksyttiin Maakunnan yhteistyöryhmässä 23.9.-19 ja se menee lokakuussa vielä maakuntahallituksen käsittelyyn. Hankkeen valmistelu on edennyt myönteisesti.

LUMI DC- hanke on osa EuroHPC – kokonaishanketta. EuroHPC – kokonaishankkeen budjetti Kajaanin osalta on 207 milj. € seitsemän ja puolen vuoden (2019-2026) aikana. Budjetista 149 milj. € sijoitetaan itse esi-eksatason supertietokoneen hankintaan. Konesalin rakentamiseen sekä konesalilaitteistoon ja hukkalämmön talteenoton mahdollistamiseen on varattu 14,6 milj. €. Kuuden vuoden operatiiviset kustannukset ovat 43 milj. €. Vähän yli puolet suunnitellun kokonaishankkeen rahoituksesta, 104,6 milj. € tulee konsortion jäsenmailta, joiden kesken on tehty aiesopimus (Letter of Commitment), ja jossa mukana olevien maiden ministeriöt/vastaavat päättävät tahot ovat sitoutuneet hankkeeseen. Lisäksi konsortion maat ovat sitoutuneet kahdenvälisellä sopimuksella (Bilateral Agreement) omaan rahoitusosuuteensa.

Kajaaniin tehdään siis seuraavat investoinnit: supertietokoneen hankinta 149,33 milj. € ja konesalin rakentaminen ja Kainuun alueelle kohdistuvat operatiiviset kustannukset 41,2 milj. EUR.

LUMI DC EAKR-hankkeen budjetti on 6 milj. € (2019-2020), josta EAKR + valtion rahoituksen osuus on 4,2 milj. €. LUMI DC –hankkeen budjetti on osa kokonaishankkeen konesalirakentamiseen, konesalilaitteistoon ja hukkalämmön talteenoton rakentamiseen varattua 14,6 milj. €. LUMI DC-hankkeen yksityiskohtainen budjetti löytyy hakemuksen liitteistä Eurassa ja myös ostopalvelut kohdassa budjettia on avattu.

LUMI DC - hanke on merkittävä EuroHPC - kokonaishankkeen kannalta. LUMI DC – hankkeen rahoittaminen mahdollistaa EuroHPC – kokonaishankkeen toteutuksen. Rahoitusehtojen mukaiset laitevaatimukset (supertietokoneen laskentateho) saadaan toteutettua EAKR-rahoituksen avulla. LUMI DC – hankkeen kohdistuminen rakentamisen lisäksi myös hukkalämmön hyödyntämiseen pitää EuroHPC-kokonaishankkeen operatiiviset kustannukset hallinnassa.

Lisätietoja hankkeesta ja EuroHPC –kokonaisuudesta löytyy CSC:n sivuilta osoitteessa:

https://www.csc.fi/fi/web/guest/eurohpc-suurteholaskennan-seuraava-askel

Katso video YouTubesta:https://www.youtube.com/watch?v=GBzMBtRzr8s

Kuva: Kajaanin sijoitettavan supertietokoneen tunnuslukuja



 

 


EAKR-rahoitusta haettavana erityisteemoihin Pohjois-Pohjanmaan liitolta (haku päättyy 9.11.2019)

Pohjois-Pohjanmaan liitossa on haettavana rahoitusta Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelmasta (Suomen rakennerahasto-ohjelma, Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020). Tällä hakukierroksella Pohjois-Pohjanmaan liitto rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisia toimenpiteitä neljään erityisteeman liittyen:

-Uusia yrityksiä maakuntaan

-Energiatehokkaat ratkaisut

-Miten hyödynnämme ja osaamme käyttää tekoälyä ja alustataloutta paremmin

-Elintarviketeollisuuden jäljitettävyys- ja tuoteturvallisuusratkaisut käyttöön

EAKR-hakemuksia otetaan vastaan toimintalinjoille 1 "PK-yritystoiminnan kilpailukyky" ja 2 "Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen". Pohjois-Pohjanmaan liiton EAKR-hankevalinnassa painotetaan vähähiiliseen talouteen liittyviä hankkeita (erityistavoite 3.2) ja Teemme tulevaisuutemme - Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa tukevia hankkeita (Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018-2021).

EAKR-hakemukset tulee jättää viranomaiselle viimeistään 9.11.2019 sähköisen EURA2014-järjestelmän kautta (EURA2014). Rahoituksen hakeminen edellyttää Väestörekisterikeskuksen tarjoaman Katso-tunnistautumispalvelun käyttöä. Katso-tunnisteen käyttö on maksutonta. Katso-tunnisteesta saat lisätietoa osoitteesta https://yritys.tunnistus.fi sekä Verohallinnon sivuilta: http://www.vero.fi. Hakemus tulee vireille, kun se on jätetty rahoittavalle viranomaiselle EURA 2014 -järjestelmässä.

Hakemukset arvioidaan rakennerahasto-ohjelmalle hyväksyttyjen yleisten ja erityistavoitekohtaisten valintaperusteiden mukaisesti (https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?2935). Rahoitettavaksi valittavien hankkeiden tulee tukea ohjelman tavoitteita, joita ovat työpaikkojen ja yritysten määrän lisääminen, innovaatioiden ja innovoinnin edistäminen sekä vähähiilisen talouden edistäminen. Vähähiilisyyteen liittyviin aineistoihin voitte tutustua lisää osoitteessa: https://www.rakennerahastot.fi/vahahiilisyys#.WEpwv2c0PIU

Kehittämishankkeiden tukirahoituksessa EAKR- ja valtio-osuus voi olla korkeintaan 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Saapuneet hakemukset otetaan käsittelyyn hakuajan päättymisen jälkeen. Hankehakemukset käsitellään Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoitusryhmässä, maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä (MYRS) ja tarvittaessa maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR).

Jos hakemuksen rahoitussuunnitelmassa on mukana ulkopuolista rahoitusta (ei päähakijan/osatoteuttajien omarahoitusta), tällöin hakemuksen liitteenä on esitettävä päätökset tai sopimukset kyseisestä ulkopuolisesta muusta rahoituksesta. Samoin on tarpeen asettaa liitteeksi yhteishankkeissa päähakijan ja osatoteuttajien väliset aiesopimukset hankeyhteistyöstä. Lisäksi mikäli arvonlisäverokulut sisältyvät hankkeen kustannuksiin, hakijan tulee liittää hakemuksen liitteeksi verottajan tai muu vastaava selvitys päähakijan ja osatoteuttajien arvonlisäveromenettelystä ko. hankkeessa.

Lisätietoja:

Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala p. 050-433 3951

Aluekehitysasiantuntija Aki Lappalainen p. 040-502 1851

Aluekehitysasiantuntija Katarina Timisjärve p. 040-685 4025

Aluekehitysasiantuntija Ossi Tornberg p. 050-918 0035

etunimi.sukunimi(at)pohjois-pohjanmaa.fi

Pohjois-Pohjanmaan liitto

 

 

 


Tervolan keskustan kehittäminen parantamalla maantietä 19571

Maantie 19571 on Tervolan keskustaajaman pääväylä, jonka varrelle sijoittuu kunnan hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Maantien keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 2400 ajoneuvoa/vrk. Tervolan keskustan kehittäminen -hanke sai EAKR-rahoitusta ja myös Tervolan kunta ja Lapin ELY-keskus osallistuvat rakentamiskustannuksiin. Hankkeen tavoitteena on parantaa Tervolan taajaman pk-yritysten saavutettavuutta ja toimintaedellytyksiä sekä aktivoida niitä investoimaan. Hanke parantaa myös liikenteen turvallisuutta sekä liikenneympäristön viihtyisyyttä ja esteettömyyttä.

Rakennustyöt Tervolan taajamassa maantiellä 19571 käynnistyivät toukokuussa 2019. Kevään ja kesän aikana on uusittu Keskustiellä tietoliikenneyhteyksiä, kunnallistekniikkaa sekä kevyen liikenteen väylien rakennekerroksia. Lisäksi Keskustien ja Siltatien liittymään on rakennettu kiertoliittymä ja parannettu Jurvanojan vesistösillan pintarakenteita. Tänä kesänä on tarkoitus vielä asentaa valaistus ja reunakiviä. Viimeistelytyöt sekä päällysteet tehdään kesällä 2020.

 


Hanke- ja yritystukea Pohjois-Pohjanmaalle reilut 16 miljoonaa euroa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt tammi-kesäkuussa 2019 yhteensä noin 11,9 miljoonaa euroa (EU:n ja valtion) hanketukea eri puolille Pohjois-Pohjanmaata.  Myönteisen rahoituspäätöksen sai 35 hanketta, jotka rahoitettiin Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 -rakennerahasto-ohjelmasta.  

Lue lisää »

Huhti-kesäkuussa ELY-keskus myönsi EU:n aluekehitysrahastosta kansallista ja yritysrahoitusta Pohjois-Pohjanmaalle yhteensä 4 547 199 euroa.

Lue lisää »


Reittien ja matkailupalvelujen Keski-Pohjanmaa

 

Matkailuyrittäjien yhteishenki tuo luontoreitistöt näkyväksi

Matkailuala on maailmanlaajuisesti kasvavin teollisuudenala. Suomessa matkailu keskittyy suurten kaupunkien ja toisaalta Lapin vetovoiman ympärille. Hyvillä laadukkailla matkailutuotteilla saadaan kuitenkin tuotettua kokemisen arvoisia elämyksiä myös täällä Keski-Pohjanmaalla. Jotta komean Keski-Pohjanmaan elämykset olisivat helposti matkailijan tai paikallisenkin kulkijan koettavissa, tarvitsemme selkeitä teemoitettuja reitistöjä ohjaamaan kulkuamme, sekä yrityksiä tuottamaan laadukkaita palveluja reittien varrella.

Luonnon parantavista vaikutuksista tiedetään jo paljon ja yhä useampi haluaa luontoon. Suomen Matkailuorganisaatioden yhdistyksen Suoman teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten kiinnostus kotimaanmatkailua kohtaan on nousussa, kun yhä useammat kiinnittävät huomiota matkailun ilmastovaikutuksiin. Kiinnostuksen kärjessä ovat tänä kesänä luontokohteet, päiväretket lähiseudulle, retkeily ja patikointi.

Kokkolanseudun Kehitys Oy:n hallinnoiman Reittien ja matkailupalvelujen Keski-Pohjanmaa -hanke, #ReittienKP, on ajan hermolla tarttunut näihin teemoihin kartoittamalla kaikki Keski-Pohjanmaan luontoreitistöt ja -kohteet sekä matkailupalvelut. Kaikki luontoreitistöt ja -kohteet on kuljettu gps:n kanssa läpi, valokuvattu, arvioitu ja kunnossa olevat reitit on syötetty Outdooractive -karttasovellukseen. Mielenkiintoisia kunnostusta vaativia reittejä on kunnostettu hankkeen tuella yhdessä eri yhdistysten kanssa.

Hyviä luontoreitistöjä ei ole ilman hyviä ja toimivia matkailupalveluja. Matkailuyrittäjille on järjestetty yli 60 erilaista työpajaa, workshoppia ja verkostoitumistilaisuutta esiin nousseista tarpeista eri matkailun ajankohtaisista asioista. Hankkeessa on myös kannustettu perustamaan uutta matkailutoimintaa havaittuihin palveluaukkoihin ja uusia matkailualan yrityksiä onkin perustettu 8 kpl. Yhteensä hankkeessa on ollut mukana 134 yritystä ja 58 muuta toimijaa.

Kaikki Keski-Pohjanmaan kunnossa olevat luontoreitistöt ja -kohteet sekä matkailupalvelut on syötetty kansainväliseen Outdooractive -karttasovellukseen, www.outdooractive.com. Reittejä vaeltamiseen, melontaan, pyöräilyyn, kulttuuriin ym. on viety yhteensä 54 kpl ja kohteita kuten yritykset, laavut, museot ym. reilusti yli 300 kpl. Keski-Euroopassa sovellus on erittäin aktiivisessa käytössä ja alueemme näkyvyys on tämän ansiosta parantunut huomattavasti. Maakuntamme reitistöt ja kohteet on nähty jo nyt Outdooractivessa yli 1.4 miljoonaa kertaa.

Kaikkein tärkeimpänä tavoitteena hankkeessamme on kuitenkin ollut yhtenäisen, koko maakunnan matkailualueen luominen sekä yhteishengen kasvattaminen. Verkostoituminen yli kuntarajojen, toisten tuntemaan oppiminen ja ennen kaikkea oppia luottamaan toiseen yrittäjään on ollut avainasemassa. Tässä olemme yhdessä onnistuneet ja yhteishenki matkailuyrittäjien ja -toimijoiden kesken maakunnassamme on mahtava. Nyt uskallamme suositella toistemme palveluja ja useita eri yrittäjien yhteisiä tuotteita ja paketteja on syntynyt. Tapaamisissamme on saatu kuulla iloista puheen sorinaa, loistavia ideoita ja naurua, joka tulee suoraan sydämestä.

Lisätietoa hankkeesta:

Marjo Rahikka, projektipäällikkö p. 044-7809 918 marjo.rahikka(at)kosek.fi

https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A72743

 


Älyliikenteen testausta Lapissa

Ilmatieteen laitoksen toteuttama Sod5G-hanke päättyy toukokuun 2019 loppuun. Sodankylän lentoasema-alueen testirata-alueelle on toteutettu yhteistyössä VTT:n ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa älyliikenteen ja tiesääpalveluiden kehitysympäristö. Testirata-alueella on 5G-testiverkon tukiasema, kaksi kiinteää tiesääasemaa, joille on myös asennettu Wi-Fi- ja autojen välisen ITS-G5 protokollan mukaiset lähetinvastaanottimet, joiden avulla testiradalla voidaan testata autojen ja tienvarsi-infran välistä kommunikaatiota. Tiesääasemat tuottavat reaaliaikaista sääinformaatiota testirata-alueesta, yhdessä ajoneuvoihin sijoitettujen mobiilikitkamittauslaitteiden avulla rata-alueelta voidaan poimia koko ajan tarkka paikkakohtainen tiesääinformaatio.

Testiradalla on järjestetty useiden eri tutkimushankkeiden pilottitestauksia ja tutkimusmittauksia, joista tärkeimpänä mainittakoon 5G-Safe -hankkeen julkinen 5G-älyliikennepalveluiden demotilaisuus 8.11.2018. Testiradasta on toteutettu promootiovideo, katso tästä http://sod5g.fmi.fi.

Vaikka hanke päättyy, työ testiradalla jatkuu tai on pikemminkin vasta alussa. Heterogeenisten älyliikennepalveluiden kehittämistä niin 5G-verkossa kuin autojen välisessä ITS-G5 verkossa on tarkoitus jatkaa, useita hankeaiheioita on valmisteilla, keskeisimpänä monikansallinen Celtic-hanke 5G-Safe Plus, joka on parhaillaan käsiteltävänä. Testiympäristön energiatehokkuuteen ja vähähiilisiin toimintamalleihin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Testiympäristö on jatkossakin käytettävissä tutkimusyhteistyöhankkeissa, ajoneuvotestaustoiminnoissa ja viranomaisyhteistyössä. Viimeksi mainitussa erityisesti 5G Momentum ja sen yhteistyöverkosto ovat keskeisessä roolissa.

 

 

Lisätietoja hankkeesta:

(A70179) SGO:n radiotieteen laboratorion malli innovaatioalustan osana

Timo Sukuvaara p.040 529 4977

timo.sukuvaara(at)fmi.fi

 

 


EAKR-rahoitusta haettavana Pohjois-Suomen maakuntien liitoissa (haku päättyy 4.10.2019)

Alkaa: 13.6.2019
Päättyy: 4.10.2019

Sisältö:

Pohjois-Suomen maakuntien liitoissa on haettavana EAKR-rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Ohjelmalla tuetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteitä.

EAKR-hakemukset tulee jättää viimeistään 4.10.2019

Lapin liitto voi myöntää tukea:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimialan mukaisiin kehittämishankkeisiin, ja näiden toteuttamiseen liittyviin investointeihin. Kehittämishankkeeseen liittyvien investointien kustannukset voivat olla enintään puolet kehittämishankkeen kustannusten määrästä.

2) opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan mukaisiin kehittämishankkeisiin, ja näiden toteuttamiseen liittyviin investointeihin. Kehittämishankkeeseen liittyvien investointien kustannukset voivat olla enintään puolet kehittämishankkeen kustannusten määrästä.

3) opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan mukaisiin investointeihin erityistavoitteissa 3.2 ja 4.1.

Lapin liiton EAKR-haussa ovat auki seuraavat toimintalinjat ja erityistavoitteet:

TOIMINTALINJA 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen

Erityistavoite 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Erityistavoite 3.1 Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen

TOIMINTALINJA 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR), ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät kehittämishankkeet

Erityistavoite 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Erityistavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Erityistavoite 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Vähintään 25% myönnettävästä tuesta on kohdennettava erityistavoitteisiin 3.1 ja 3.2.

 

Keski-Pohjanmaan liiton EAKR-haku

Keski-Pohjanmaalla on haettavana rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.

EAKR-hakemukset tulee jättää viranomaiskäsittelyyn viimeistään 4.10.2019.

Keski-Pohjanmaan liiton EAKR-haussa (avautuu 19.6.2019) ovat auki seuraavat toimintalinjat ja erityistavoitteet:

TOIMINTALINJA 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Erityistavoite 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Erityistavoite 4.1 Tutkimus- osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Erityistavoite 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

 

Hankehakemuksia toivotaan jätettäväksi seuraaviin teemoihin:

- Matkailu, kulttuuri ja luovat alat (alueen kehittämisen ja alueen vetovoiman näkökulmasta).

- Vähähiilisyyttä edistävät hankkeet (erityistavoite 3.2).

-Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisiin ylimaakunnallisiin hakuteemoihin.

Myös teemojen ulkopuolisia hakemuksia otetaan vastaan.

 

Kainuun liitossa on jatkuva haku EAKR-rahoituksen osalta.

https://www.kainuunliitto.fi/EAKR_hankkeiden_valintaperusteet

Hankkeiden tuettavan toiminnan toimenpiteet tulee olla rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen ja erityistavoitteiden sekä Kainuun maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman 2019–2020 mukaisia https://www.kainuunliitto.fi/tehtavat/aluekehitys/vireilla-olevat-asiat/maakuntaohjelman-toimeenpanosuunnitelma

Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat ovat:

1.    Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR)

2.    Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

 

Pohjois-Pohjanmaan liiton EAKR haku

Pohjois-Pohjanmaan liiton EAKR-hankevalinnassa painotetaan vähähiiliseen talouteen liittyviä hankkeita (erityistavoite 3.2.) ja Teemme tulevaisuutemme - Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa tukevia hankkeita. Linkki Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/maakuntaohjelma_ja_-suunnitelma/maakuntaohjelma_2018-2021

 

Itä- ja Pohjois-Suomen alueella tullaan käynnistämään yhteinen ylimaakunnallisten hankkeiden teemahaku vuoden 2019 aikana. Lisätietoa myöhemmin rahoittavienviranomaisten sivuilta.

Ylimaakunnallisia hankkeita, jotka tukevat Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinot murroksessa -älykkään erikoistumisen strategiaa. Linkki strategiaan. Ylimaakunnallisten hankkeiden rahoittaminen edellyttää pääsääntöisesti sitä, että myös muut hankkeen kohdemaakunnat osallistuvat hankkeen rahoittamiseen EAKR-varoin.


Valintakriteerit:

Hankkeiden tulee tukea ohjelman tavoitteita, joita ovat työpaikkojen ja yritysten määrän lisääminen, innovaatioiden ja innovoinnin edistäminen, vähähiilisen talouden edistäminen, osaamisen ja osallisuuden lisääminen sekä syrjäytymisen torjuminen. Vähähiilisen talouden edistämistä tukeville hankkeille kohdennetaan 25 % EAKR-hankerahoituksesta. Vähähiilisyyteen liittyviin aineistoihin voitte tutustua lisää osoitteessa: https://www.rakennerahastot.fi/vahahiilisyys#.WEpwv2c0PIU

Koko Suomea koskevat valintakriteerit (pdf)

Hakemusten tulee olla Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman mukaisia. Lisäksi rahoitettavien hankkeiden tulee edistää Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman tavoitteita.

Hakemukset arvioidaan ja pisteytetään seurantakomitean hyväksymien yleisten ja erityistavoitekohtaisten valintaperusteiden pohjalta. Kustakin erityistavoitteen mukaisesta kohdasta on mahdollista saada 1-5 pistettä (1= valintaperuste toteutuu heikosti tai ei lainkaan, 5= valintaperuste toteutuu erinomaisesti).

Hankkeiden on saatava vähintään puolet hanketta koskevan erityistavoitteen maksimipistemäärästä tullakseen hyväksytyksi.

Linkki: Yleiset ja erityiset valintaperusteet 

Käytettävät kustannusmallit

EAKR -hankkeissa käytetään pääasiassa flat rate 24 % -kustannusmallia. Muita kustannusmalleja (flat rate 15 %, Lump sum, tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset) käytetään vain perustellusta syystä.


Hakemusten toimitustapa:

Tukihakemus tulee jättää sähköisesti EURA 2014 -järjestelmän kautta.


Toimitusosoite:

Hakemus tulee vireille, kun se on jätetty rahoittavalle viranomaiselle EURA 2014 -järjestelmässä. Allekirjoitettua paperihakemusta ei toimiteta lainkaan viranomaiselle, vaan hakemus jätetään pelkästään sähköisesti EURA 2014 -järjestelmässä.


Lisätiedot:

Kainuun liitto

Lapin liitto

Pohjois-Pohjanmaan liitto

Keski-Pohjanmaan liitto


Linkit:

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma



EU-rahoitusta haettavana rakennerahasto-ohjelmasta ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020”

Pohjois-Pohjanmaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) hakee Pohjois-Pohjanmaalle, Lappiin tai Kainuuseen kohdistuvia yleishyödyllisiä kehittämishankkeita rahoitettavaksi "Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020" -rakennerahasto-ohjelmasta.

Haku päättyy 2.10.2019 (ESR), 4.10.2019 (EAKR).

Hakuilmoitus »


Valittu web-sisältö ei ole enää olemassa.