Sitoudu kestävään kehitykseen

Käsi, joka pitelee havupuun oksaa.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen avulla Suomi toimeenpanee globaalia YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa (Agenda2030). Yhteiskuntasitoumuksella eri toimijat voivat sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä.

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra sitoutuu viestimään teemasta ja kannustaa hanketoimijaverkostoa omiin sitoumuksiin sosiaalisen osallisuuden edistämisen ohella. Kannustamme omalla sitoumuksellamme muita hanketoimijoita pohtimaan, miten kestävää kehitystä voisi edistää omassa järjestössä, kunnassa tai maakunnassa.

Hankkeet toteuttavat kestävän kehityksen tavoitteita

Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman keskeinen ohjaava periaate on kestävä kehitys. Hanketoiminta edistää sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Toiminnalla tulisi olla myönteisiä vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin. Tarkastelimme koordinoimiamme sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa edistäviä hankkeita, ja hankkeiden ruokaan liittyviä tavoitteita

Osassa hankkeita hyödynnetään kauppojen ja koulujen hävikkiruokaa, ja kerätään raaka-aineita luonnosta. Hankkeissa on harjoiteltu kotitaloustaitoja ja opittu tekemään terveellisiä ruokavalintoja. Useissa hankkeissa on lisäksi harjoiteltu yhdessä palsta- ja puutarhaviljelyä.

Hanketoiminnan oheen on usein yhdistetty maksuton ruokailu: aamiainen, lounas tai kahvitarjoilu. Ihmisen perustarpeet tulee huomioida ensisijaisesti, jotta voidaan päästä luottamusta ja vuorovaikutusta vaativien asioiden äärelle. Nälkäisenä on vaikea keskittyä muihin tavoiteltuihin päämääriin, kuten toimintakyvyn edistämiseen.

Osallisuuden kokemus syntyy syömällä yhdessä tai valmistamalla yhdessä ruokaa. Jokainen voi pienillä teoilla, kuten muita auttamalla, edistää yhteistä hyvää. Avun antaminen muille tuo omalle elämälle merkityksellisyyttä. Ruokaan kytkeytyvät tapahtumat, kulttuurien ja ikäpolvien kohtaaminen ja yhteinen tekeminen ovat osa hankkeita.

Hankkeissa yhteistyötä tehdään myös järjestöjen ja seurakuntien kanssa, jotka toteuttavat ruokajakeluita. Painopiste on kuitenkin siirtynyt yhteisruokailujen ja kohtaamispaikkojen yhteisöllisyyden vahvistamiseen ruokakassien jakamisen sijaan. Hankkeissa tämä toteutuu esimerkiksi ravintola- ja keittiöalan tehtävien harjoitteluna, mikä samalla kehittää asiakkaan työkykyä (Nousiainen 2019).

Ruoka osana elämänhallintaa

Ravitseva ja terveellinen ruoka ei ole kaikille itsestäänselvyys. Työelämän ulkopuolella oleville työikäisille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yli 40 % vastaajista on viimeisen vuoden aikana pelännyt, että ruoka loppuu kesken (Lehmann ym. 2018).  Ongelmana on usein myös ruoan epäterveellisyys ja yksipuolisuus (Wiens ym. 2019).  

Ruoasta ja sen laadusta tinkiminen on selviytymiskeino, säästökohde. Tunnetta elämänhallinnasta voidaan helpottaa järjestämällä ravinteikasta ruokaa kaikkien saataville, ilman että avuntarvetta tulisi hävetä. (Wiens ja Kainulainen 2019).

Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä Suomi

Suomesta rakennetaan hallitusohjelman mukaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Hallitusohjelma lupaa sosiaalista kestävyyttä: vastuuta toinen toisistamme ja yhteisestä tulevaisuudesta (Sokra 2019).  

Sokra kokoaa osallisuustyötä tekevät yhteen, vaikuttaa ja viestii. Rohkaisemme tekoihin heikoimmassa asemassa olevien osallisuuden puolesta. Osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta ovat keinoja vähentää inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta ovat siten vahvasti sidoksissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (esim. Kaartinen 2017).

Ritva Sauvola & Henna Puromäki
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra

Lue lisää

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran verkkosivut (Thl.fi/Sokra)

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (Sitoumus 2050)

Ruoka-avun evoluutio: yhteisöllisyyttä nälkäisille ja ruokaa yksinäisille? (Marko Nousiainen, THL-blogi 21.5.2019)

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi (Lehmann ym., THL 2018)

Analyysi: Niukkuuden noidankehä nostaa esiin palveluiden kehittämistarpeet Itä- ja Pohjois-Suomessa (Wiens ym., Kuntalehti 6.5.2019)

Analyysi: Niukkuudesta pyritään pois luopumalla, kekseliäisyydellä ja tsemppaamalla (Wiens ja Kainulainen, Kuntalehti 30.9.2019)

Osallisuus – aineetonta energiaa (Heidi Kaartinen, THL-blogi 5.4.2017)

Osallisuus vahvasti esillä hallitusohjelmassa (Thl.fi)