Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen

Toimenpidekokonaisuudella edistetään heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalista osallisuutta ja toimintakykyä kehittämällä heille suunnattuja sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita. Kehittämisen kohteena ovat erityisesti pitkäaikaistyöttömiä, ikääntyneitä työttömiä ja osatyökykyisiä henkilöitä tukevat palvelujärjestelmät ja toimintamallit. Erityistä huomiota kiinnitetään matalan kynnyksen palvelumallien kehittämiseen, palvelutarpeiden tunnistamiseen, palveluihin pääsyn nopeuttamiseen sekä monialaisen yhteistyön vahvistamiseen eri toimijoiden välillä. Kehittämistyö tukee sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista uudistamista ja kuntoutuksen palvelujärjestelmän arviointia. 

 

Toimenpidekokonaisuudella rahoitetaan hankkeita, joilla tuetaan vuoden 2015 alusta voimaan astuvan lain "Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta" -toimeenpanoa. Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömän palvelutarpeen, suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Rahoitus kohdistuu sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden (esimerkiksi työttömien terveydenhuollon palvelut, sosiaalinen kuntoutus) kehittämiseen osana monialaista yhteispalvelua. Painopiste on valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettujen toimintamallien kehittämisessä, levittämisessä ja toimeenpanossa.

 

Kuntoutuksen palvelujärjestelmää kehitetään etsimällä tapoja saada palvelut vastaamaan paremmin työelämästä syrjään jääneiden tarpeisiin. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarkoitettuja matalan kynnyksen palveluja kehitetään sekä hoitoa ja muita asiakkaan kuntoutumista edistäviä palveluita sovitetaan yhteen. Eri tahojen (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalityö, kuntoutusta järjestävät tahot) yhteistyötä asiakkaiden kuntoutusprosessin toteuttamisessa vahvistetaan.

 

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen kuntoutuksen sisällön, laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen on yksi teeman painopistealuista. Tällä tuetaan uuteen sosiaalihuoltolakiin sisältyvän sosiaalisen kuntoutuksen palvelun käyttöönottoa ja kehittämistä Suomessa. Tavoitteena on luoda sosiaaliselle kuntoutukselle valtakunnallisia, näyttöön perustuvia toimintamalleja, jotka vahvistavat asiakkaiden sosiaalista toimintakykyä, torjuvat heidän syrjäytymistään ja edistävät heidän osallisuuttaan. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiaalisen kuntoutuksen palveluun sisältyvien sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittämisen sekä kuntoutusneuvonnan ja -ohjauksen kehittämiseen.

 

Työttömien terveydenhuollon palveluita kehitetään siten, että työttömien mahdolliset terveysongelmat tunnistetaan mahdollisimman varhain ja hoitoon pääsy tehostuu. Yhteistyötä terveydenhuollon ja työ- ja elinkeinohallinnon sekä muiden toimijoiden välillä vahvistetaan.

 

Suomessa on käynnistymässä historiallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistus. Toimenpidekokonaisuudessa tuetaan alueita ja kuntia uudistuksen toimeenpanossa ja palvelujärjestelmän kehittämisessä siten, että heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut muotoutuvat heidän työ- ja toimintakykyään parhaalla mahdollisella tavalla tukeviksi.  Kysymys voi olla mm. erilaisten tieto-, seuranta- tai arviointijärjestelmien kehittämisestä, uusien yhteisten palvelumallien ja -rakenteiden luomisesta tai asiakasosallisuuden varmistamisesta uudessa palvelujärjestelmässä. Tavoitteena on sovittaa yhteen valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen kehittämistyö siten, että osallisuutta ja toimintakykyä edistävien palveluiden laatu ja saatavuus on yhdenvertaista koko maassa.

 

Sukupuolinäkökulma sisältyy kaikkiin osallisuutta edistäviin ja syrjäytymistä ehkäiseviin hankkeisiin valtavirtaistamisperiaatteen mukaisesti. Miesten ja naisten erot esim. työmarkkina-asemassa, terveydessä, palvelujen käyttäjinä ja kuntoutujina otetaan huomioon. Hankkeissa selvitetään ja hyödynnetään sukupuolittain eriteltyä tietoa kehittämiskohteena olevasta ilmiöstä. Tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä ehkäistä suoraa ja epäsuoraa syrjintää.