Kotona Suomessa -hankkeen uutiskirje 1/2020

Kotona Suomessa –hanke (ESR) on julkaissut vuoden 2020 ensimmäisen uutiskirjeen ja se löytyy hankkeemme kotisivuilta.

Uutiskirjeessä kerrotaan muun muassa Kotona Suomessa –hankkeen tuottamasta monikielisestä videosarjasta Ymmärrä Suomea sekä Opi kotoutumisesta –koulutuksesta, joka valmistuu toukokuussa. Uutiskirjeessä on tiedotettu myös Kotona Suomessa –loppuseminaarin ajankohdan muuttumisesta koronaviruksen vuoksi. Laittakaa uusi päivämäärä muistiin!


Kotona Suomessa -hankkeen uutiskirje 1/2020

Kotona Suomessa –hanke on julkaissut vuoden 2020 ensimmäisen uutiskirjeen ja se löytyy hankkeemme kotisivuilta.

Uutiskirjeessä kerrotaan muun muassa Kotona Suomessa –hankkeen tuottamasta monikielisestä videosarjasta Ymmärrä Suomea sekä Opi kotoutumisesta –koulutuksesta, joka valmistuu toukokuussa. Uutiskirjeessä on tiedotettu myös Kotona Suomessa –loppuseminaarin ajankohdan muuttumisesta koronaviruksen vuoksi. Laittakaa uusi päivämäärä muistiin!


Kotona Suomessa -hankkeen uutiskirje 1/2020

Kotona Suomessa –hanke (ESR) on julkaissut vuoden 2020 ensimmäisen uutiskirjeen ja se löytyy hankkeemme kotisivuilta.

Uutiskirjeessä kerrotaan muun muassa Kotona Suomessa –hankkeen tuottamasta monikielisestä videosarjasta Ymmärrä Suomea sekä Opi kotoutumisesta –koulutuksesta, joka valmistuu toukokuussa. Uutiskirjeessä on tiedotettu myös Kotona Suomessa –loppuseminaarin ajankohdan muuttumisesta koronaviruksen vuoksi. Laittakaa uusi päivämäärä muistiin!


Podcast-sarja kohtaamisesta, kotoutumisesta ja osallisuudesta

PALOMA-podcast-sarjassa haastatellaan viittä eri ammattilaista pakolaisten yhdenvertaisesta kohtaamisesta, osallisuudesta ja kotoutumisesta.

Asiantuntijat keskustelevat maahanmuuton jälkimaininkien haasteista ja onnistumisista, hyvinvoinnista ja yksinäisyydestä. Sarjassa kuullaan kotoutumisasiantuntijan, psykologin, työelämän ohjaajan, poliisin sekä monikulttuurisuuden asiantuntijan näkökulmia ja kokemuksia aiheista.

Podcast-sarjan ovat toteuttaneet yhteistyössä Pakolaisten mielenterveystyön valtakunnallisen tukirakenteen perustaminen ja osaamisen levittäminen (PALOMA2) -hanke ja Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra. Hankkeita rahoittavat Euroopan Unionin Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Kuuntele PALOMA-podcast (Thl.fi)


"Osallisuus on liima, joka pitää meidät yhdessä"

Miten osallisuutta edistetään Euroopan sosiaalirahaston hankekaudella 2021–2027? Tapasimme sosiaalineuvos Eveliina Pöyhösen, joka kertoi tuoreimmat tiedot neuvotteluista ja STM:n suunnitelmista.

Miten osallisuutta on tarkoitus edistää seuraavan kauden hankkeissa? Näkyvätkö osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta ohjelmassa yhtä vahvasti kuin tällä kaudella, vai jopa vahvemmin? Mikä on ESR-hankkeiden yhteiskunnallinen merkitys?

Lue Eveliina Pöyhösen (STM) haastattelu Sokra-koordinaation sivuilta (Thl.fi)

Lue koko Osallisuutta päätöksiin -uutiskirje 1/2020, josta löydät mm. ohjeet hyvän osallisuusohjelman tekoon (Mailchi.mp)


Kuutoskaupunkien avoin data -hankkeelle älykkään erikoistumisen palkinto Portugalissa

Kuutoskaupunkien avoin data -hanke palkittiin Euroopan komission järjestämässä "Cities Forum 2020 – together we shape a sustainable urban future" -tapahtumassa. Tapahtuma järjestettiin Portossa, Portugalissa 30.–31.1.2020 ja siihen osallistui yli 700 kaupunkikehityksen asiantuntijaa eri sidosryhmistä ympäri Euroopan.

Hanke sai palkinnon yleisöäänestyksen perusteella älykkään erikoistumisen suosikkiprojektien kategoriassa. Samassa kategoriassa palkittiin myös Bridge-hanke (Alankomaat). Yleisöäänestys järjestettiin osana hyviä kaupunkikäytäntöjä esittelevää näyttelyä, johon oli valittu 53 hanketta.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää jaettuja toimintamalleja avoimen datan hyödyntämiseen ja helpottaa avoimen datan käyttöä yrityksissä. Hankkeeseen osallistuneet nk. kuutoskaupungit avasivat tietovarantojaan mahdollisimman laajasti avoimeksi dataksi hyödyntäen yhteisiä ja yhdessä sovittuja ja kehitettyjä toimintamalleja, julkaisualustoja ja lisenssimalleja. Tuloksena yhteistyö syveni sekä kuutoskaupunkien kesken että kaupunkien ja yritysten välillä.

Hanke oli osa 6Aika-strategiaa ja sitä toteutettiin kaikkien kuuden kuutoskaupungin voimin aikavälillä 1.7.2014–31.12.2017.  Hankkeen päätoteuttaja oli Tampereen kaupunki ja sitä koordinoi Business Tampere. Osatoteuttajia olivat Turun, Helsingin, Vantaan, Espoon ja Oulun kaupungit sekä Forum Virium Helsinki, Turku Science Park ja Varsinais-Suomen liitto. Hanke rahoitettiin osittain Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja sen kokonaisbudjetti oli 8,1 miljoonaa euroa.

> Lue lisää hankkeesta

> Lue lisää 6Aika-strategiasta

> Cities Forum 2020 -tapahtuman yhteenveto (englanniksi)

Kuva: Tuula Paalaste


Kuutoskaupunkien avoin data -hankkeelle älykkään erikoistumisen palkinto Portugalissa

Kuutoskaupunkien avoin data -hanke palkittiin Euroopan komission järjestämässä "Cities Forum 2020 – together we shape a sustainable urban future" -tapahtumassa. Tapahtuma järjestettiin Portossa, Portugalissa 30.–31.1.2020 ja siihen osallistui yli 700 kaupunkikehityksen asiantuntijaa eri sidosryhmistä ympäri Euroopan.

Hanke sai palkinnon yleisöäänestyksen perusteella älykkään erikoistumisen suosikkiprojektien kategoriassa. Samassa kategoriassa palkittiin myös Bridge-hanke (Alankomaat). Yleisöäänestys järjestettiin osana hyviä kaupunkikäytäntöjä esittelevää näyttelyä, johon oli valittu 53 hanketta. Hankkeen saavutukset ja sen aikana opitut asiat ovat konkreettinen osoitus siitä, kuinka osana koheesiopolitiikkaa rahoitetut hankkeet hyödyttävät EU-kansalaisia ja edistävät kaupunkikehitystä.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää jaettuja toimintamalleja avoimen datan hyödyntämiseen ja helpottaa avoimen datan käyttöä yrityksissä. Hankkeeseen osallistuneet nk. kuutoskaupungit avasivat tietovarantojaan mahdollisimman laajasti avoimeksi dataksi hyödyntäen yhteisiä ja yhdessä sovittuja ja kehitettyjä toimintamalleja, julkaisualustoja ja lisenssimalleja. Tuloksena yhteistyö syveni sekä kuutoskaupunkien kesken että kaupunkien ja yritysten välillä.

Hanke oli osa 6Aika-strategiaa ja sitä toteutettiin kaikkien kuuden kuutoskaupungin voimin aikavälillä 1.7.2014–31.12.2017.  Hankkeen päätoteuttaja oli Tampereen kaupunki ja sitä koordinoi Business Tampere. Osatoteuttajia olivat Turun, Helsingin, Vantaan, Espoon ja Oulun kaupungit sekä Forum Virium Helsinki, Turku Science Park ja Varsinais-Suomen liitto. Hanke rahoitettiin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja sen budjetti oli 8,1 miljoonaa euroa.

> Lue lisää hankkeesta

> Lue lisää 6Aika-strategiasta

Kuva: Tuula Paalaste


Mikä on oman tuotannon hanke? Mitä hyötyä siitä on?

Ilmaus "ELY-keskusten oman tuotannon hankkeet" tarkoittaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten itse toteuttamia kehittämisprojekteja, joita rahoitetaan Euroopan unionin rahastoista. Näitä rahastoja ovat muun muassa rakennerahastot, kuten Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto, sekä Euroopan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotoutumisrahasto.

Suomen EU -jäsenyyden aikana on ELY -keskusten oman tuotannon hankkeita toteutettu kymmeniä eri puolilla Suomea. Voidaankin katsoa, että tämä rahoitus on jo pitkään ollut valtionhallinnolle keskeinen kehittämisinstrumentti, joka osaltaan mahdollistaa sen strategisten tavoitteiden edistämisen. Vaikka kehittämistä tehdään jatkuvasti myös toimintamenoilla ja virkatyönä, hankerahoituksen tarjoamat ylimääräiset resurssit, niin henkilöresurssit kuin määrärahatkin, mahdollistavat hankkeiden tuloksellisen ja tehokkaan toteuttamisen. Joskus kehittäminen ja esimerkiksi uusien asioiden kokeilu vaativat tavallista enemmän määrärahoja ja mahdollisuutta testata uusia tuotteita ja toimintatapoja. Tämän juuri EU -rahoitus mahdollistaa. Ongelma hankkeisiin liittyen on niissä kertyneen tiedon, kokemusten ja osaamisen katoaminen organisaatioista, kun niiden päättyessä hankehenkilöstö usein siirtyy muualle töihin.

Organisaation kehittäminen sisältä päin on tehokasta ja vaikuttavaa. Sisäisen kehittämisen tulokset myös juurtuvat organisaatioon huomattavasti helpommin kuin ulkopuolelta tuodut. EU -rahoituksella toteutettavilla oman tuotannon hankkeilla kehitetäänkin usein työ- ja elinkeinohallinnon prosesseja ja palveluita, ja on hyvin vaikea nähdä, miten minkään ulkopuolisen tahon olisi mahdollista tehdä tätä työtä. Työvoimapalveluita voisi mahdollisesti kehittää jokin niitä tarjoava ulkopuolinen palveluntuottaja, mutta mitä kehittämiselle tapahtuisi uusien kilpailutusten ja mahdollisen palveluntuottajien vaihtumisen myötä?

Julkisen toimijan toteuttamat hankkeet ja niissä tehtävä työ on yksityisten tahojen toteuttamia hankkeita säädellympää, mistä johtuen monet asiat niiden hallinnoinnissa on tehtävä "oikein". Toisin kuin yksityisen työnantajan palveluksessa oleva henkilö, valtion virkamies työskentelee virkavastuulla, myös hankkeessa. Julkisen toimijan hankinnoissa noudatetaan paitsi hankintalakia ja rahoittajan ohjeita, myös organisaation omia hankintaohjeita. Myös rekrytointia valtiolle koskevat säännökset ovat tarkemmat kuin yksityisellä sektorilla.

Esimerkkejä merkittävistä EU -määrärahoilla tehdyistä, jo juurtuneista, kehittämistuotteista on julkishallinnossa runsaasti. Niitä ovat muun muassa valtakunnallinen Ohjaamojen verkosto, sekä työ- ja elinkeinoministeriön oman tuotannon hankkeena luodut yritysten kehittämispalvelut. Koulutusportti-järjestelmä puolestaan luotiin Uudenmaan ELY-keskuksen toteuttamassa hankkeessa, ja nyt se on käytössä kaikissa TE-toimistoissa ja kotoutumiskoulutuksissa koko maassa. Myös esimerkiksi yhteishankintakoulutusta on kehitetty ELY-keskusten ja TEM:n oman tuotannon hankkeissa.

Suomi saa tietyn määrän EU -hankerahoitusta hankekausittain ja EU -hankkeita voivat hakea niin julkishallinto kuin yksityinen sektorikin. Kaikkien hankkeiden tulokset ovat julkisia ja kaikkien käytettävissä. Kuten edellä mainitut esimerkit osaltaan osoittavat, erityisesti juuri julkishallinnon hankkeiden tulokset hyödyttävät koko yhteiskuntaa ja sen eri sektoreita, ja siten viime kädessä kaikkia kansalaisia. 

Lisätietoja:

Eija Asikainen, projektipäällikkö, Pakolaistaustaisten ohjaus-hanke (Amif), TEEMASIVU

Timo Konttinen, projektipäällikkö, Kokka kohti Suomea -hanke (ESR), www.ely-keskus.fi/web/ely/varsinais-suomi-kokka-kohti-suomea

Ilona Korhonen, projektipäällikkö, Kotona Suomessa -hanke (ESR), Kotona Suomessa

Päivi Moilanen, projektipäällikkö, Työvoiman liikkuvuus Euroopassa -hanke (ESR), http://www.ely-keskus.fi/web/tyovoimanliikkuvuus


Vuoden viimeiseltä 6Aika EAKR-hakujaksolta rahoitettavaksi neljä hanketta

6Aika-strategian EAKR-hankehaun vuoden viimeinen valintajakso päättyi lokakuussa. 6Aika-johtoryhmä käsitteli kokouksessaan 18.12. hakujaksolla 10.8.-18.10. jätettyjä hankehakemuksia. Johtoryhmä esittää rahoitettavaksi neljää vähähiilisyyttä edistävää EAKR-hanketta.

Rahoitettavaksi esitettävät hankkeet:

  • Circhubs ILPO
  • CircularHoodFood Kiertotalous kaupunkikortteleissa – ruoan vähähiilisyys, urbaani tuotanto ja biojätteen kierto
  • Carbon neutral tourism through smart solutions
  • CarbonWise

ILPO-hanke auttaa yrityksiä löytämään uusia, vähäpäästöisempiä ja hiiltä sitovia ratkaisuja ja yhteistyömalleja. CircularHoodFood-hankkeessa edistetään kiertotalousratkaisuja kaupunkiympäristössä ja ruokaan liittyvän hiilijalanjäljen pienenemistä. CarbonWise-hanke lisää puolestaan yritysten tietoisuutta hiilijalanjäljestä, tavoitteena hiilijalanjäljen pienentäminen. Carbon neutral tourism -hankkeen tavoitteena on rakentaa matkailualan toimijoiden käyttöön uusi, dataa hyödyntävä toimintamalli ja digitaaliset työkalut muutoksessa kohti matkailualan hiilineutraaliutta.

Seuraavaksi rahoittava viranomainen Uudenmaan liitto käy hanketoimijoiden kanssa rahoitusneuvottelut ja tekee niiden pohjalta juridiset rahoituspäätökset hankkeiden rahoittamisesta.

Vuoden viimeisen valintajakson hankehakuun jätettiin seitsemän EAKR-hakemusta.

> Lue lisää 6Aika-strategiasta

 

Lisätietoja:

Rakennerahastoasiantuntija Hanna Laaksonen (EAKR), Uudenmaan liitto, hanna.laaksonen(at)uudenmaanliitto.fi, puh. 040 574 8930

 

 

 


Syksyn 6Aika EAKR-hakujaksolta rahoitettavaksi neljä hanketta

6Aika-strategian vuoden 2019 viimeinen EAKR-hakujakso päättyi 18.10. 6Aika-johtoryhmä käsitteli kokouksessaan 18.12. hakujaksolla 10.8.-18.10. jätetyt hankehakemukset.

6Aika-johtoryhmä esittää neljää EAKR-hanketta ehdollisesti rahoitettavaksi:

  • Circhubs ILPO
  • CircularHoodFood Kiertotalous kaupunkikortteleissa – ruoan vähähiilisyys, urbaani tuotanto ja biojätteen kierto
  • Carbon neutral tourism through smart solutions
  • CarbonWise

ILPO-hanke auttaa yrityksiä löytämään uusia, vähäpäästöisempiä ja hiiltä sitovia ratkaisuja ja yhteistyömalleja. CircularHoodFood-hankkeessa edistetään kiertotalousratkaisuja kaupunkiympäristössä ja ruokaan liittyvän hiilijalanjäljen pienenemistä. CarbonWise-hanke puolestaan lisää yritysten tietoisuutta hiilijalanjäljestä, tavoitteena hiilijalanjäljen pienentäminen. Carbon neutral tourism -hankkeen tavoitteena on rakentaa matkailualan toimijoiden käyttöön uusi, dataa hyödyntävä toimintamalli ja digitaaliset työkalut muutoksessa kohti matkailualan hiilineutraaliutta.

Seuraavaksi rahoittava viranomainen Uudenmaan liitto käy hanketoimijoiden kanssa rahoitusneuvottelut ja tekee juridiset rahoituspäätökset hankkeiden rahoittamisesta.

Vuoden viimeisellä hakujaksolla jätettiin seitsemän EAKR-hankehakemusta.

> Lue lisää 6Aika-strategiasta

 

Lisätietoja:

Rakennerahastoasiantuntija Hanna Laaksonen (EAKR), Uudenmaan liitto, hanna.laaksonen(at)uudenmaanliitto.fi, puh. 040 574 8930