Poikkeustilanne haastaa hanketoimijat hakemaan uusia ratkaisuja

Hanketyö heikoimmassa asemassa olevien osallisuuden edistämiseksi on koronaviruksen aiheuttamista poikkeusoloista johtuen erityisen haastavaa.

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra selvitti Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjan 5 hanketoimijoiden kokemuksia poikkeusoloista. Lue, millaisia ratkaisuja hankkeissa on kehitetty ja löydetty:
Osallisuushankkeiden toiminta korona-ajan poikkeusoloissa ja Sokra-koordinaation tuki (Thl.f)


"Otetaan koppi heti alussa ja annetaan tietoja oikealla tavalla"

Valtakunnallinen Kotona Suomessa -hanke (ESR) on julkaissut suomalaista yhteiskuntaa käsittelevän videosarjan "Ymmärrä Suomea". Seitsemänosainen videosarja on toteutettu suomen lisäksi kuudella kielellä: arabia, somali, englanti, venäjä, kurdi (kurmandzi) ja dari. Lisäksi videot on tekstitetty ruotsiksi.

Projektityöntekijä Sirwa Farik Irakin naisten yhdistyksestä piti Kotona Suomessa -hankkeen monikielisten yhteiskuntavideoiden julkaisutilaisuudessa 19.3. puheenvuoron, jossa hän korosti omalla kielellä annettavan tiedon tärkeyttä maahanmuuttajille. 

"Omakielinen tieto on tärkeää kotoutumisen prosessissa, koska ihmisillä on vähän tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta", Farik sanoo.  

Farik on asunut suunnilleen puolet elämästään Suomessa, yhteensä 20 vuotta. Muuttaessaan Suomeen Farik sai tietoa Suomesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta jo aiemmin Suomeen muuttaneilta ystäviltään ja sukulaisiltaan.

"Kaikilla ei ole sama tilanne kuin minulla, että on ystäviä ja sukulaisia täällä. Ihmiset voivat saada myös virheellistä tietoa. Ihmisten on tärkeä saada oikeaa tietoa viranomaisilta, ammattilaisilta ja työntekijöiltä. Ihmiset kaipaavat paljon tietoja suomalaisten kulttuurista, laeista ja tavoista. Tiedon tarve on alkuvaiheessa suuri."

Farikin mukaan ihmisten on tärkeää saada tietoa omalla kielellään varsinkin alkuvaiheessa, sillä se nopeuttaa henkilön ja perheen kotoutumista ja ennaltaehkäisee ongelmien syntymistä myöhemmin.  

"Ihmiset tulevat tänne perheen, työn ja koulutuksen perässä tai pakolaisena. Heillä on motivaatiota ja intoa oppia kaikki tässä maassa. Otetaan koppi heti alussa ja annetaan tietoja oikealla tavalla."

Mikä on tehokkain tapa antaa yhteiskuntatietoutta maahan muuttaneelle?

Farik näkee ongelmallisena nykyisen tavan kouluttaa vastikään maahan muuttaneita pääasiassa vain suomen kielellä.

"Nykyään tietoja Suomesta annetaan kotoutumiskoulutuksessa ja -kursseilla suomen kielellä. Koulutuksessa olevat ovat asuneet Suomessa ehkä kaksi - kolme kuukautta, joku vuoden. Suomen kielen taito ei ole heillä vielä sillä tasolla, että he ymmärtäisivät hyvin, mitä kerrotaan. Tulee väärinymmärryksiä."                             

Farik näkee, että Kotona Suomessa -hankkeen teettämät yhteiskuntavideot paikkaavat omakielisen tiedon aukkoa. Hän kokee, että omalla kielellä saatu tieto edistää kotoutumista, tasa-arvoa ja demokratiaa. Farik uskoo, että oikeiden tietojen avulla ihmiset pääsevät myös nopeammin työelämään ja koulutukseen.

"Minusta erityisen tärkeää on huomioida perheet, koska tutkimustenkin mukaan vanhempien kotoutuminen vaikuttaa lapsen koulumenestykseen. Jos vanhemmat ovat asuneet pitkään Suomessa ja heiltä puuttuu näitä olennaisia tietoja, se vaikuttaa lapsenkin kykyyn toimia täällä. Tässä on kyseessä seuraava sukupolvi", Farik sanoo.

Kun suomalaisesta yhteiskunnasta annetaan tietoja maahan muuttaneille suomen kielellä, on vaarana väärinymmärrykset, jotka voivat siirtyä yhdeltä henkilöltä toiselle. Farik on huomannut, että tällöin myös viranomainen voi joutua tekemään työnsä kahteen kertaan.

"Yksi ensin opettaa ja antaa tietoja, ja sen jälkeen toinen oikaisee vääriä tietoja. Näen tämän omassa työssäni melkein joka viikko."

Monet suomalaiselle arkiset asiat, kuten verot tai työmarkkinatuki, voivat olla maahanmuuttajalle vieraita, Farik tähdentää. Tämän takia on tärkeää antaa omakielistä tietoa suomalaisen yhteiskunnan toiminnoista kaikille: paitsi työnhakijoille, myös työssä oleville, opiskelijoille sekä työmarkkinoiden ulkopuolella oleville kuten kotiäideille, ikääntyneille, pitkäaikaissairaille.

Farikin mukaan olennaista on myös päästä keskustelemaan yhteiskuntatiedosta omalla äidinkielellä.

"Videot ovat hyviä, koska osa maahanmuuttajista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Lisäksi monissa kulttuureissa tietoja on tapana välittää suullisesti ja keskustelemalla, jolloin omallakaan kielellä annettu kirjallinen materiaali ei välttämättä ole kovin toimiva tapa", Farik toteaa.

"Ihmisten on tärkeää tietää ihan alusta asti, kuinka suomalainen yhteiskunta, hyvinvointivaltio pyörii."

 

Kotona Suomessa -hankkeen tuottamat monikieliset videot ovat katsottavissa Kotona Suomessa -hankkeen Youtube-kanavalla.

 

Teksti: Jukka-Pekka Pöyliö & Laura Ruuskanen, Kotona Suomessa -hanke

Kuvassa: Sirwa Farik                                                                                                                              

                                                                                                                                 


Kotona Suomessa -hankkeen uusi podcastsarja

Kotona Suomessa -hankkeen ensimmäisessä podcastissa käsitellään maahanmuuttajien toimijuutta kotoutumisen näkökulmasta. Asiantuntijavieraana on professori Sari Pöyhönen Jyväskylän yliopistosta ja toimittajana toimii Kotona Suomessa -hankkeen aluekoordinaattori Nexhat Beqiri.

Podcastissa todetaan, että maahanmuuttajien toimijuus ja kotoutuminen ovat muutakin kuin työllistymistä ja suomen tai ruotsin kielen oppimista: sosiaalisilla verkostoilla ja kuulumisen tunteella on vähintään yhtä suuri merkitys. Lisäksi siinä pohditaan muun muassa seuraavia kysymyksiä:

  • Mikä muuttuisi, jos kotoutumiskoulutuksessa keskityttäisiin kotoutujien sosiaalisten verkostojen kehittämiseen?
  • Miten auttaa kotoutuja-asiakasta niin, että auttaminen tukee sekä ammattilaisen organisaatiota että kotoutujaa?
  • Huomioidaanko aina, että myös luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa tai muissa koulutuksissa ja palveluissa olevat asiakkaat ovat aikuisia ihmisiä?
  • Miten kielitietoisuus helpottaisi asiakaspalvelua?

Kuuntele podcast tästä.  

Seuraava, kotoutumiskoulutusta käsittelevä podcast julkaistaan Kotona Suomessa -hankken Soundcloud -tilillä toukokuun puolivälissä.


Kotona Suomessa -hankkeen uutiskirje 1/2020

Kotona Suomessa –hanke on julkaissut vuoden 2020 ensimmäisen uutiskirjeen ja se löytyy hankkeemme kotisivuilta.

Uutiskirjeessä kerrotaan muun muassa Kotona Suomessa –hankkeen tuottamasta monikielisestä videosarjasta Ymmärrä Suomea sekä Opi kotoutumisesta –koulutuksesta, joka valmistuu toukokuussa. Uutiskirjeessä on tiedotettu myös Kotona Suomessa –loppuseminaarin ajankohdan muuttumisesta koronaviruksen vuoksi. Laittakaa uusi päivämäärä muistiin!


Kotona Suomessa -hankkeen uutiskirje 1/2020

Kotona Suomessa –hanke (ESR) on julkaissut vuoden 2020 ensimmäisen uutiskirjeen ja se löytyy hankkeemme kotisivuilta.

Uutiskirjeessä kerrotaan muun muassa Kotona Suomessa –hankkeen tuottamasta monikielisestä videosarjasta Ymmärrä Suomea sekä Opi kotoutumisesta –koulutuksesta, joka valmistuu toukokuussa. Uutiskirjeessä on tiedotettu myös Kotona Suomessa –loppuseminaarin ajankohdan muuttumisesta koronaviruksen vuoksi. Laittakaa uusi päivämäärä muistiin!


Podcast-sarja kohtaamisesta, kotoutumisesta ja osallisuudesta

PALOMA-podcast-sarjassa haastatellaan viittä eri ammattilaista pakolaisten yhdenvertaisesta kohtaamisesta, osallisuudesta ja kotoutumisesta.

Asiantuntijat keskustelevat maahanmuuton jälkimaininkien haasteista ja onnistumisista, hyvinvoinnista ja yksinäisyydestä. Sarjassa kuullaan kotoutumisasiantuntijan, psykologin, työelämän ohjaajan, poliisin sekä monikulttuurisuuden asiantuntijan näkökulmia ja kokemuksia aiheista.

Podcast-sarjan ovat toteuttaneet yhteistyössä Pakolaisten mielenterveystyön valtakunnallisen tukirakenteen perustaminen ja osaamisen levittäminen (PALOMA2) -hanke ja Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra. Hankkeita rahoittavat Euroopan Unionin Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Kuuntele PALOMA-podcast (Thl.fi)


"Osallisuus on liima, joka pitää meidät yhdessä"

Miten osallisuutta edistetään Euroopan sosiaalirahaston hankekaudella 2021–2027? Tapasimme sosiaalineuvos Eveliina Pöyhösen, joka kertoi tuoreimmat tiedot neuvotteluista ja STM:n suunnitelmista.

Miten osallisuutta on tarkoitus edistää seuraavan kauden hankkeissa? Näkyvätkö osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta ohjelmassa yhtä vahvasti kuin tällä kaudella, vai jopa vahvemmin? Mikä on ESR-hankkeiden yhteiskunnallinen merkitys?

Lue Eveliina Pöyhösen (STM) haastattelu Sokra-koordinaation sivuilta (Thl.fi)

Lue koko Osallisuutta päätöksiin -uutiskirje 1/2020, josta löydät mm. ohjeet hyvän osallisuusohjelman tekoon (Mailchi.mp)


Kuutoskaupunkien avoin data -hankkeelle älykkään erikoistumisen palkinto Portugalissa

Kuutoskaupunkien avoin data -hanke palkittiin Euroopan komission järjestämässä "Cities Forum 2020 – together we shape a sustainable urban future" -tapahtumassa. Tapahtuma järjestettiin Portossa, Portugalissa 30.–31.1.2020 ja siihen osallistui yli 700 kaupunkikehityksen asiantuntijaa eri sidosryhmistä ympäri Euroopan.

Hanke sai palkinnon yleisöäänestyksen perusteella älykkään erikoistumisen suosikkiprojektien kategoriassa. Samassa kategoriassa palkittiin myös Bridge-hanke (Alankomaat). Yleisöäänestys järjestettiin osana hyviä kaupunkikäytäntöjä esittelevää näyttelyä, johon oli valittu 53 hanketta.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää jaettuja toimintamalleja avoimen datan hyödyntämiseen ja helpottaa avoimen datan käyttöä yrityksissä. Hankkeeseen osallistuneet nk. kuutoskaupungit avasivat tietovarantojaan mahdollisimman laajasti avoimeksi dataksi hyödyntäen yhteisiä ja yhdessä sovittuja ja kehitettyjä toimintamalleja, julkaisualustoja ja lisenssimalleja. Tuloksena yhteistyö syveni sekä kuutoskaupunkien kesken että kaupunkien ja yritysten välillä.

Hanke oli osa 6Aika-strategiaa ja sitä toteutettiin kaikkien kuuden kuutoskaupungin voimin aikavälillä 1.7.2014–31.12.2017.  Hankkeen päätoteuttaja oli Tampereen kaupunki ja sitä koordinoi Business Tampere. Osatoteuttajia olivat Turun, Helsingin, Vantaan, Espoon ja Oulun kaupungit sekä Forum Virium Helsinki, Turku Science Park ja Varsinais-Suomen liitto. Hanke rahoitettiin osittain Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja sen kokonaisbudjetti oli 8,1 miljoonaa euroa.

> Lue lisää hankkeesta

> Lue lisää 6Aika-strategiasta

> Cities Forum 2020 -tapahtuman yhteenveto (englanniksi)

Kuva: Tuula Paalaste


Kuutoskaupunkien avoin data -hankkeelle älykkään erikoistumisen palkinto Portugalissa

Kuutoskaupunkien avoin data -hanke palkittiin Euroopan komission järjestämässä "Cities Forum 2020 – together we shape a sustainable urban future" -tapahtumassa. Tapahtuma järjestettiin Portossa, Portugalissa 30.–31.1.2020 ja siihen osallistui yli 700 kaupunkikehityksen asiantuntijaa eri sidosryhmistä ympäri Euroopan.

Hanke sai palkinnon yleisöäänestyksen perusteella älykkään erikoistumisen suosikkiprojektien kategoriassa. Samassa kategoriassa palkittiin myös Bridge-hanke (Alankomaat). Yleisöäänestys järjestettiin osana hyviä kaupunkikäytäntöjä esittelevää näyttelyä, johon oli valittu 53 hanketta. Hankkeen saavutukset ja sen aikana opitut asiat ovat konkreettinen osoitus siitä, kuinka osana koheesiopolitiikkaa rahoitetut hankkeet hyödyttävät EU-kansalaisia ja edistävät kaupunkikehitystä.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää jaettuja toimintamalleja avoimen datan hyödyntämiseen ja helpottaa avoimen datan käyttöä yrityksissä. Hankkeeseen osallistuneet nk. kuutoskaupungit avasivat tietovarantojaan mahdollisimman laajasti avoimeksi dataksi hyödyntäen yhteisiä ja yhdessä sovittuja ja kehitettyjä toimintamalleja, julkaisualustoja ja lisenssimalleja. Tuloksena yhteistyö syveni sekä kuutoskaupunkien kesken että kaupunkien ja yritysten välillä.

Hanke oli osa 6Aika-strategiaa ja sitä toteutettiin kaikkien kuuden kuutoskaupungin voimin aikavälillä 1.7.2014–31.12.2017.  Hankkeen päätoteuttaja oli Tampereen kaupunki ja sitä koordinoi Business Tampere. Osatoteuttajia olivat Turun, Helsingin, Vantaan, Espoon ja Oulun kaupungit sekä Forum Virium Helsinki, Turku Science Park ja Varsinais-Suomen liitto. Hanke rahoitettiin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja sen budjetti oli 8,1 miljoonaa euroa.

> Lue lisää hankkeesta

> Lue lisää 6Aika-strategiasta

Kuva: Tuula Paalaste


Mikä on oman tuotannon hanke? Mitä hyötyä siitä on?

Ilmaus "ELY-keskusten oman tuotannon hankkeet" tarkoittaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten itse toteuttamia kehittämisprojekteja, joita rahoitetaan Euroopan unionin rahastoista. Näitä rahastoja ovat muun muassa rakennerahastot, kuten Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto, sekä Euroopan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotoutumisrahasto.

Suomen EU -jäsenyyden aikana on ELY -keskusten oman tuotannon hankkeita toteutettu kymmeniä eri puolilla Suomea. Voidaankin katsoa, että tämä rahoitus on jo pitkään ollut valtionhallinnolle keskeinen kehittämisinstrumentti, joka osaltaan mahdollistaa sen strategisten tavoitteiden edistämisen. Vaikka kehittämistä tehdään jatkuvasti myös toimintamenoilla ja virkatyönä, hankerahoituksen tarjoamat ylimääräiset resurssit, niin henkilöresurssit kuin määrärahatkin, mahdollistavat hankkeiden tuloksellisen ja tehokkaan toteuttamisen. Joskus kehittäminen ja esimerkiksi uusien asioiden kokeilu vaativat tavallista enemmän määrärahoja ja mahdollisuutta testata uusia tuotteita ja toimintatapoja. Tämän juuri EU -rahoitus mahdollistaa. Ongelma hankkeisiin liittyen on niissä kertyneen tiedon, kokemusten ja osaamisen katoaminen organisaatioista, kun niiden päättyessä hankehenkilöstö usein siirtyy muualle töihin.

Organisaation kehittäminen sisältä päin on tehokasta ja vaikuttavaa. Sisäisen kehittämisen tulokset myös juurtuvat organisaatioon huomattavasti helpommin kuin ulkopuolelta tuodut. EU -rahoituksella toteutettavilla oman tuotannon hankkeilla kehitetäänkin usein työ- ja elinkeinohallinnon prosesseja ja palveluita, ja on hyvin vaikea nähdä, miten minkään ulkopuolisen tahon olisi mahdollista tehdä tätä työtä. Työvoimapalveluita voisi mahdollisesti kehittää jokin niitä tarjoava ulkopuolinen palveluntuottaja, mutta mitä kehittämiselle tapahtuisi uusien kilpailutusten ja mahdollisen palveluntuottajien vaihtumisen myötä?

Julkisen toimijan toteuttamat hankkeet ja niissä tehtävä työ on yksityisten tahojen toteuttamia hankkeita säädellympää, mistä johtuen monet asiat niiden hallinnoinnissa on tehtävä "oikein". Toisin kuin yksityisen työnantajan palveluksessa oleva henkilö, valtion virkamies työskentelee virkavastuulla, myös hankkeessa. Julkisen toimijan hankinnoissa noudatetaan paitsi hankintalakia ja rahoittajan ohjeita, myös organisaation omia hankintaohjeita. Myös rekrytointia valtiolle koskevat säännökset ovat tarkemmat kuin yksityisellä sektorilla.

Esimerkkejä merkittävistä EU -määrärahoilla tehdyistä, jo juurtuneista, kehittämistuotteista on julkishallinnossa runsaasti. Niitä ovat muun muassa valtakunnallinen Ohjaamojen verkosto, sekä työ- ja elinkeinoministeriön oman tuotannon hankkeena luodut yritysten kehittämispalvelut. Koulutusportti-järjestelmä puolestaan luotiin Uudenmaan ELY-keskuksen toteuttamassa hankkeessa, ja nyt se on käytössä kaikissa TE-toimistoissa ja kotoutumiskoulutuksissa koko maassa. Myös esimerkiksi yhteishankintakoulutusta on kehitetty ELY-keskusten ja TEM:n oman tuotannon hankkeissa.

Suomi saa tietyn määrän EU -hankerahoitusta hankekausittain ja EU -hankkeita voivat hakea niin julkishallinto kuin yksityinen sektorikin. Kaikkien hankkeiden tulokset ovat julkisia ja kaikkien käytettävissä. Kuten edellä mainitut esimerkit osaltaan osoittavat, erityisesti juuri julkishallinnon hankkeiden tulokset hyödyttävät koko yhteiskuntaa ja sen eri sektoreita, ja siten viime kädessä kaikkia kansalaisia. 

Lisätietoja:

Eija Asikainen, projektipäällikkö, Pakolaistaustaisten ohjaus-hanke (Amif), TEEMASIVU

Timo Konttinen, projektipäällikkö, Kokka kohti Suomea -hanke (ESR), www.ely-keskus.fi/web/ely/varsinais-suomi-kokka-kohti-suomea

Ilona Korhonen, projektipäällikkö, Kotona Suomessa -hanke (ESR), Kotona Suomessa

Päivi Moilanen, projektipäällikkö, Työvoiman liikkuvuus Euroopassa -hanke (ESR), http://www.ely-keskus.fi/web/tyovoimanliikkuvuus