Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit otetaan ohjelmakaudella 2014–2020 käyttöön aiempaa laajemmin. Yksinkertaistettuja kustannusmalleja ovat prosenttimääräisinä korvattavat kustannukset (flat rate) ja kertakorvaus (lump sum). Yksinkertaistetut kustannusmallit vähentävät tuensaajan työmäärää erityisesti maksatusvaiheessa, nopeuttavat maksatushakemusten käsittelyä ja vähentävät lisäselvitysten tarvetta.

Hakija tekee hakemuksessa esityksen hankkeessa käytettävästä kustannusmallista. Hakuilmoituksessa ja -ohjeissa voidaan rajata haussa mukana olevia kustannusmalleja. Rahoittava viranomainen tekee lopullisen päätöksen hankkeessa käytettävästä kustannusmallista.  Kustannusmallia ei voi vaihtaa hankkeen kuluessa. Yhteishankkeissa ja tuen siirto -menettelyn mukaisissa hankkeissa kaikki toteuttajat käyttävät samaa kustannusmallia.

Yksinkertaistetuista kustannusmalleista säädetään tukikelpoisuusasetuksessa (Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta), joka on vielä valmisteilla. Alla esitetyt kuvaukset kustannusmalleista ovat siten toistaiseksi vielä luonnoksia.

Prosenttimääräisinä korvattavat kustannukset ESR 17 % ja EAKR 24 %

Pääsääntönä ESR -hankkeissa on 17 %:n flat rate -malli ja EAKR -hankkeissa 24 %:n flat rate -malli.  Näissä malleissa osa hankkeen kustannuksista korvataan kiinteänä prosenttimääräisenä osuutena hankehenkilöstön palkkakustannuksista, jotka määritellään tarkemmin tukikelpoisuusasetuksessa.

ESR:n ja EAKR:n kustannukset, joiden perusteella prosenttimääräisinä korvattavat kustannukset lasketaan:

  • henkilöstökustannukset, jotka ovat syntyneet hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä ja perustuvat lakiin tai virka- tai työehtosopimuksiin

ESR:n kustannukset, jotka haetaan maksuun todellisen toteutuman mukaisesti

EAKR:n kustannukset, jotka haetaan maksuun todellisen toteuman mukaisesti

  • hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut mukaan lukien palvelusta aiheutuvat matkakustannukset
  • hankkeen tiedotuksesta ja markkinoinnista aiheutuvat kustannukset
  • hankkeen tilintarkastuskustannukset
  • hankkeen kohderyhmän käyttöön varattujen tilojen vuokrakustannukset
  • hankkeen kohderyhmän käyttöä varten tehdyt pienhankinnat
  • hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut mukaan lukien palvelusta aiheutuvat matkakustannukset
  • hankkeen tiedotuksesta ja markkinoinnista aiheutuvat kustannukset
  • hankkeen tilintarkastuskustannukset
  • hankkeen sisällön toteuttamiseen hankittavien rakennusten ja maa-alueiden hankinta- ja vuokrakustannukset
  • hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät aineelliset ja aineettomat hankinnat

ESR:n ja EAKR:n kustannukset, jotka sisältyvät prosenttimääräiseen osuuteen, esim:

  • hankkeen matkakustannukset
  • toimistokustannukset
  • hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin
  • hankehenkilöstön työterveyskustannukset
  • hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat kustannukset
  • hankkeen ohjausryhmän kustannukset

 

Prosenttimääräisesti korvattavat kustannukset 15 % (ESR ja EAKR)

Hankkeissa (ESR ja EAKR), joissa on hankkeen sisällöstä johtuvat erityisen korkeat matkakustannukset esim. kansainvälisen yhteistyön, verkostomaisen toiminnan tai pitkien etäisyyksien vuoksi, voidaan käyttää 15 %:n mallia. Tämä poikkeaa edellisestä siinä, että matkakustannukset haetaan maksuun tosiasiallisten kustannusten perusteella. Muutoin jaottelu on sama kuin yllä. Kustannusmallia voidaan käyttää vain hyvin perustelluissa tapauksissa rahoittavan viranomaisen harkinnan mukaan.

Yritysten kehittämisavustuksissa on myös mahdollista omaa käyttää 15 %:n prosenttimääräistä mallia. Mallista säädetään valtioneuvoston asetuksessa, joka annetaan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain nojalla.

Prosenttimääräisesti korvattavat kustannukset 40 % (vain ESR)

Yllä mainittujen mallien lisäksi ESR -hankkeilla on käytössä 40 %:n malli, jossa todennetaan vain palkkakustannukset ja kaikki muut hankkeesta aiheutuvat kustannukset korvataan prosenttimääräisenä osuutena palkkakustannuksista. Malli on käytettävissä vain hyvin perustelluissa tapauksissa.

Kertakorvaus

Kertakorvausta voidaan käyttää hankkeissa, joissa julkisen rahoituksen määrä on kokonaisuudessaan enintään 100 000 €. Julkiseen rahoitukseen lasketaan haettavan tuen (eli EU:n ja valtion rahoituksen) lisäksi hankkeen kunta- ja muu julkinen rahoitus (ml. sekä hakijan hankkeeseen itse osoittama omarahoitus että ulkopuolinen rahoitus). Rahoittava viranomainen päättää, voidaanko hankkeen rahoitus myöntää kertakorvauksena.

Kertakorvaushankkeessa on hankkeen tuloksen ja toteutettavat toimenpiteet oltava selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä. Kertakorvausta haettaessa on hakemuksessa esitettävä yksityiskohtainen kustannusarvio. Kustannusarvion määrittelyssä voidaan hyödyntää 17%:n (ESR-hankeet) tai 24% (EAKR-hankkeet) prosenttimääräistä osuutta palkkakustannuksista ns. flat rate -mallin mukaisesti.

Maksatushakemuksessa ei yksilöidä toteutuneita kustannuksia tai toimiteta niitä koskevia tositteita, vaan maksatus perustuu hankkeessa syntyneen tuloksen tai toimenpiteen todentamiseen. Kertakorvaus voidaan maksaa vain, jos päätöksessä määritelty tulos on saavutettu. Kertakorvaus voidaan jakaa osiin, jolloin jokaiselle osalle määritellään erikseen tulos tai toimenpide, jonka saavuttamiseen maksatus perustuu.

Tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten mukainen malli

Tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten malli on tarkoitettu käytettäväksi vain hyvin perustelluissa poikkeustapauksissa, jos rahoittava viranomainen on erikseen ilmoittanut, että tämä kustannusmalli on mukana haussa. Kustannusarviossa tulee ilmoittaa hankkeen kustannukset ja kustannusten perustelut kustannuslajikohtaisesti. Kustannusten tulee olla tukikelpoisia rakennerahastohankkeita koskevien säädösten mukaan ja ne on todennettava maksatushakemusten yhteydessä. Tutustu tarkemmin tukikelpoisuusasetukseen.