Kansainvälisyys on kumppanuutta

Euroopan sosiaalirahaston kansainvälisen yhteistyön teemaverkostot kokoontuivat Brysselissä 1.-2. kesäkuuta 2017. ESF Transnational Platform Conference järjestettiin toista kertaa, kun nykyinen ohjelmakausi on saavuttanut puolivälietappinsa. Tapahtumaan osallistui reilu 250 henkeä 26 jäsenmaasta: ministeriöiden ja rahoittajien edustajia, sidosryhmiä ja kansalaisjärjestöjä sekä komission asiantuntijoita.

Kansainvälinen yhteistyö on olennainen osa rakennerahastojen toimintaa. Se tarkoittaa paitsi toisilta jäsenmailta oppimista, tietopääoman kasvattamista ja kumppanuutta, myös perustan rakentamista tulevalle ohjelmakaudelle. Kansainvälisen ulottuvuuden avulla pyritään entistä parempiin monikansallisiin hankkeisiin ja tulosten laajempaan juurtumiseen. Sosiaalirahaston yhteydessä toimii yhdeksän EU:n laajuista, kansainvälistä teemaverkostoa, joista kukin keskittyy tiettyyn aiheeseen. Suomi on mukana useassa eri teemaverkostossa. 

Seminaarin puheenvuoroissa katsottiin jo tehtyyn työhön ja tuleviin vuosiin. Kahden päivän aikana tarjolla oli työpajoja mm. monikanavarahoituksesta, maahanmuuttajien osallisuudesta ESR-hankkeissa, kansainvälisten hakujen laadun varmistamisesta, hallinnon yksinkertaistamisesta, työn ja koulutuksen tulevaisuudesta ja julkisten työvoimapalvelujen kehittämisestä. Suomen hyvistä käytännöistä alusti TEM:n neuvotteleva virkamies Sirpa Liljeström yhdessä TL 5 -koordinaatiohanke Sokran aluekoordinaattori Veera Laurilan kanssa. Suomen toiminnalle tuo lisäarvoa se, että maahan on perustettu kansallinen verkosto, johon kuuluvat kaikki ESR:n kansainvälisessä työssä mukana olevat kotimaiset tahot. Suomi on saanut erityistä kiitosta myös siitä, että verkostoissa on viranomaisten lisäksi mukana sosiaalipartnereita ja muita asiantuntijoita. Tieto ja kokemukset vaihtuvat. Yhteistyö toteutuu rahoittajien ja sidosryhmien välillä ja tällä varmistetaan myös tasapuolinen tiedotus hanketoimijoille ja -hakijoille.

Eurooppa on jatkuvassa muutoksessa: muuttoliike ja pakolaiset, ikääntyvä väestö, talouden mullistukset, työttömyys ja köyhyys. Epätasa-arvo lisääntyy ja sen vähentäminen on yksi hanketoiminnan tärkeistä tavoitteista. Hanketoteuttajille haastetta tuovat rahoituksen reunaehdot ja jäsenmaiden vaihtelevat käytännöt. Tehokas ja tuloksellinen investointi sosiaalirahaston lopullisiin edunsaajiin, ihmisiin, on mahdollista vain yksinkertaistamalla toimintatapoja ja lisäämällä luottamusta sääntöjen sijaan. Toisaalta: mitä vähemmän annetaan ohjeita, sitä enemmän esitetään kysymyksiä siitä, miten ohjeita pitäisi tulkita. Kohderyhmät ja asiakkaat täytyy tuntea, jotta työ on tuloksellista ja tässä auttaa se, että kohderyhmät otetaan mukaan jo hankkeiden valmisteluun esim. kokemusasiantuntijoina.

Erittäin tärkeää on myös osata viestiä siitä, mitä rakennerahastoilla on saatu aikaan. Monet ihmiset ovat hyötyneet rahastoilla käynnistetyistä toimista, mutta he eivät välttämättä tiedä sitä itse. Jos he eivät tiedä hyötyneensä EU:n rahoituksesta, heidän asenteensa voivat olla EU-kriittisiä aivan suotta. Erittäin tärkeää on viedä hyvään pyrkivät politiikkatavoitteet käytäntöön ja toisaalta pyrkiä vaikuttamaan hyväksi havaittujen käytäntöjen kautta.

Seuraava kansainvälisen yhteistyön koordinoitu ESR-haku aukeaa Suomessa loppusyksystä. Suomi on mukana haun neljässä eri teemassa: työllisyyden edistäminen, nuorten työllisyys, sosiaalinen osallisuus sekä koulutus ja ammattitaito. Lue lisää tiedotteesta.

Teksti: Veera Laurila ja Sirpa Liljeström

Linkki seminaariin: https://ec.europa.eu/esf/transnationality/content/2017conference

ja koko ESR:n kv-sivustolle: https://ec.europa.eu/esf/transnationality/

Lisätietoa kansainvälisestä yhteistyöstä osoitteesta http://www.rakennerahastot.fi/fi/kansainvalinen-yhteistyo