Vuonna 2017 suomalaishankkeisiin lähes 25 miljoonaa EU:n LIFE-ympäristöohjelmasta

Suomi oli vuonna 2017 vetovastuussa viidessä ympäristöalan LIFE-hankkeessa, joiden EU-rahoitusosuus oli yhteensä 24,8 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 EU:n LIFE-ohjelman suomalaisvetoisissa hankkeisssa suojeltiin havumetsille tärkeitä uhanalaisia kovakuoriaisia, pyrittiin lieventämään liito-oravien suojelun ja kaavoituksen ristiriitoja, kehitettiin vieraslajien torjuntaa, ennallistettiin Itämeren lintujajien elinympäristöjä ja parannettiin valimojen sisäilmaa. Seuraavassa lyhyet kuvaukset hankkeista:  

Erikoistuneiden kovakuoriaisten elinympäristöjen parantaminen (Paahde-LIFE Metsähallituksen sivuilla): Suomen pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsille ja puustoisille suoalueille tärkeät suojellut kovakuoriaiset ovat edelleen uhanalaisia. Paahde-LIFE -hankkeessa keskitytään saproksyylihyönteisiin (jotka syövät kuollutta tai lahoavaa puuta) ja pyrofiilisiin hyönteisiin (jotka reagoivat metsäpalojen savuun ja lämpöön). Hyönteisten suojelun parantamiseksi ennallistetaan huonontuneita elinympäristöjä ja luodaan mahdollisia uusia elinympäristöjä. Tässä käytetään hallittua polttamista ja myrskyvaurioiden simulointia lahopuun määrän lisäämiseksi. Puustoisia suoalueita ennallistetaan tukkimalla ojia ja poistamalla puita kosteuden lisäämiseksi.

Siperian liito-oravan suojelu (Liito-orava-LIFE Metsähallituksen sivuilla): Siperian liito-oravan (Pteromys volans) esiintyminen EU:ssa on uhattuna elinympäristöjen häviämisen ja pirstoutumisen vuoksi. Koska tämä erikoinen laji elää Suomessa ja Virossa taloudellisesti arvokkaissa metsissä, eturistiriitoja ei voida välttää. Liito-oravaesiintymät tulevat usein yllätyksenä eikä tietoa siitä, miten niille tärkeitä metsäalueita olisi hoidettava, ole riittävästi. Nämä syyt voivat viivästyttää maankäyttöhankkeita ja synnyttää negatiivisia asenteita liito-oravaa kohtaan. Liito-orava-LIFE-hankkeessa estetään elinympäristöjen häviämistä ja pirstoutumista ja kehitetään uusia välineitä maankäytön suunnittelun parantamiseksi. Tavoitteena on saada liito-oravakanta taas elinvoimaiseksi.

Kolmen haitallisen vieraskasvilajin torjunta (Finvasive-LIFE pdf): Haitalliset vieraslajit ovat maailman tasolla toiseksi suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle. Finvasive-LIFE-hankkeessa torjutaan Suomessa kolmentyyppisiä haitallisia vieraslajeja: jättiputket (Heracleum-lajit), keltamajavankaali (Lysichiton americanus) ja jättipalsami (Impatiens glandulifera). Sen lisäksi, että näitä vieraslajeja pyritään hävittämään ja torjumaan, hanke toimii myös sidosryhmien kokoajana, jotta ne voivat jatkossa tehdä yhteistyötä haitallisten vieraslajien torjunnassa. Myös koulutus on hankkeessa avainasemassa. Koulutuksella voidaan vähentää tulokaslajien tahatonta leviämistä ja lisätä tietoisuutta muista kuin kemiallisista torjuntamenetelmistä.

Itämeren rannikon ja saaristojen elinympäristöjen parantaminen (CoastNet LIFE pdf): Noin 30 elinympäristöä Suomen ja Viron rannikoiden ja saaristojen suojelualueilla on huonossa kunnossa. Niiden kunnon parantamiseksi CoastNet LIFE -hankkeessa käynnistetään ennallistamisohjelma, jolla torjutaan elinympäristöjen pirstoutumisen ja eristäytymisen vaikutuksia ja annetaan useille lajeille mahdollisuus pesiytyä uusille alueille. Useat lintulajit hyötyvät niiden pesimispaikkojen ja -alueiden parantamisesta muuttoreiteillä. Hankkeen toimilla parannetaan myös kohdealueiden kykyä sietää ilmastonmuutosta.

Uutta teknologiaa sisäilman laadun parantamiseen (Green Foundry LIFE komission sivuilla): Teollisuudelle tärkeät valimot työllistävät EU:ssa lähes 300 000 ihmistä. Hiekkamuottien valmistamiseen käytettävien orgaanisten sideaineiden käryt ja pienhiukkaset muodostavat terveysriskin valimotyöntekijöille ja ihmisille laajemmin. Green Foundry LIFE -hankkeessa osoitetaan, kuinka tällaiset sideaineet voidaan korvata epäorgaanisilla sideaineilla ja vähentää näin huomattavasti ilman kautta leviäviä päästöjä. Samalla 75 % haitallisesta valimohiekasta saadaan kierrätettyä. Hanke toteutetaan Suomessa ja Italiassa toimivissa valimoissa. Tulokset prosessimuutoksista välitetään Euroopan rauta- ja teräsvalimoille otettaviksi käyttöön parhaana käytettävissä olevana tekniikkana.

Ympäristön ja ilmastotoimien alaohjelmista muodostuvan Life-ohjelman budjetti vuosille 2014–2020 on koko EU:n tasolla 3,4 miljardia euroa ja siitä on vuodesta 1992 lähtien yhteisrahoitettu yli 4500 projektia.

Komissio on ehdottanut vuosiksi 2021-2027 Life-ohjelman rahoituksen lisäämistä lähes 60 prosentilla yhteensä 5,45 miljardiin euroon:

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-4002_fi.htm

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
p. (09) 6226 5473, GSM 040 535 5979
etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

Tiedottaja
Nina Hotti
p. (09) 6226 5465, GSM 050 384 7857
etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

Seuraa Twitterissä @eukomissio

Euroopan komission Suomen-edustuston uutinen