Rakennerahasto-ohjelma etenee hyvin

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 ohjelman seurantakomitean kokous pidettiin 18.–19.5. Oulussa. Keskustelussa oli mm. ohjelman eteneminen ja tuloksellisuus, tietojärjestelmätilanne ja maakuntahallinnon uudistus. Pääsääntöisesti etenemiseen oltiin tyytyväisiä. Ohjelman julkisesta rahoituksesta on varattu noin kolmannes ja maksettu hankkeiden toteutuksen mukaan noin viidennes.

Seurantakomitea kokousti Liminganlahden luontokeskuksessa ja tutustui EAKR-tuella edellisellä ohjelmakaudella toteutettuun lintunäyttelyyn.
Lue lisää: http://www.liminganlahti.fi/etusivu.html

Oulun erinomaiset esimerkit start up yritys Tacto Tek Oy ja ESR-hankkeet työvoiman liikkuvuuden edistämisestä ja työllistämisestä näyttivät käytännössä, miten hyvää toimintaa Pohjois-Pohjanmaalla on. Tekijöiden innostus, sitoutuminen ja osaaminen oli aivan mahtavaa.

Uranoste hankkeen palveluihin voivat osallistua kaikki uutta nostetta uralleen haluavat korkeakoulutetut. Toiminta on suunnattu erityisesti teknisen ja kaupallisen alan osaajille. Hankkeessa on mukana kaupallisten ja teknisten alojen ammattiliittoja.
Lue lisää: http://uranoste.fi

Oulun kaupunkiseudun työllisyyspalvelut on palveluyksikkö, joka tukee pitkään työtä hakeneiden kuntalaisten työllistymistä ja työelämäosallisuutta sekä toimialakohtaista yritysyhteistyötä. Verkkosivuilla voi katsoa onnistumistarinoita.
http://www.ouka.fi/oulu/tyollisyysverkko/oulun-kaupungin-tyollisyyspalvelut

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 rakennerahasto-ohjelman etenemistä raportoidaan vuosiraportilla, josta nykykäytännön mukaan tehdään myös ns. kansalaispainos. Siinä on paljon hyvää tietoa ja hanke-esimerkkejä, jotka saivat seurantakomitealta kiitosta.

Komission edustajat tutustuivat Oulun ja Rovaniemen ESR-hankkeisiin ja vähävaraisten avun rahaston (FEAD) toimintaan

Komission edustajat tutustuivat Oulun ja Rovaniemen ESR-hankkeisiin

Suomen rakennerahasto-ohjelman seurantakomitean kokouksen päätyttyä torstaina 19.5.2016 komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston (DG EMPL) Suomen maayksikön edustajat, apulaispäällikkö Laurent Sens ja ohjelmajohtaja Juuso Stenfors jatkoivat vierailuaan Pohjois-Suomessa.

Iltapäivällä oli vuorossa tutustuminen Oulun yliopiston ohjelmakaudella 2007-2013 toteuttamaan Oulun vuoriklusteri –hankkeeseen, jota esitteli professori Riitta Keiski.  Toiminnassa otettiin pian käyttöön nimi Oulu Mining School. Yhtenä syynä hankkeen käynnistämiseen oli nopeasti lisääntynyt kaivosammattilaisten tarve. Osaamisvajetta vastaamaan järjestettin ESR-rahoituksella kaivosalan tarpeisiin räätälöity täydennyskoulutusohjelma. Ilahduttavaa oli kuulla, että hankerahoituksella käynnistynyt koulutus on jäänyt yliopiston pysyväksi toiminnaksi. ESR-rahoituksen vipuvoimalla Oulun yliopistoon on perustettu kaivannaisalan tiedekunta/Oulu Mining School.  Hankkeen ansiosta yliopisto on nyt Suomen johtava kaivosalan tutkimus- ja koulutusorganisaatio, jolla on vahvat kansainväliset yhteistyösuhteet.

Professori Riitta Keiski esittelee Oulun vuoriklusteri -hanketta

Kansainvälinen verkostoituminen on edennyt hankkeen myötä ympäri maailman mm. Kanadaan, Etelä-Afrikkaan ja Australiaan. Vuoriklusteritoiminta edesauttaa alueellista hyvinvointia, työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä Pohjois-Suomen alueella. ESR-hankkeen myötä toiminta on vakiinnuttanut asemansa myös vuorialan erikoistumis- ja täydennyskoulutusohjelmina (GeoPros PD -ohjelmat). Hieman ehkä yllättävääkin oli kuulla, että alalla, jonka olettaisi olevan miesvaltainen, onkin hankkeissa ollut yhtä paljon molempia sukupuolia. Koulutusta pidetään erittäin hyvänä – sen käytyään henkilö pääsee oman alansa huipulle.

Laurent Sens ja Juuso Stenfors Euroopan komissiosta perehtyvät professori Saija Luukkasen opastuksella miniplantiin

Professori Saija Luukkasen johdolla saatiin tutustua myös oppimisympäristöön ns. miniplantiin. Vuosia ESR-hankkeen käynnistymisen jälkeen EAKR-rahoituksella hankittiin kyseinen innovaatio-/laiteympäristö, jossa opiskelijat pääsevät käytännössä opiskelemaan alaa.

Johtava diakoni Markku Kukkonen kertoo EU:n ruoka-avun jakamisesta

Seuraava päivä 20.5.2015 aloitettiin Rovaniemen seurakunnan ylläpitämässä ruokapankissa, joka toimii Rovaniemen kirkon kellarissa, kryptassa. Toimintaa esitteli johtava diakoni Markku Kukkonen.  Hän valaisi seurakunnan työn monipuolisuutta ihmisten arjessa. 90-luvun laman vaikutukset ihmisten toimeentuloon näkyvät yhä seurakunnan työssä. Pienen notkahduksen jälkeen asiakasmäärä on lähtenyt jälleen kasvuun. Ruokapankissa jaetaan mm. Euroopan unionin Vähävaraisten avun rahaston (FEAD) ruoka-apua. Suurimmat EU:n ruoka-avun käyttäjät ovat yksinäiset henkilöt.  EU:n ruoka-apu on merkittävä lisä ruokapankin toiminnassa eikä ruoka-avun saamiseksi tarvitse olla seurakunnan jäsen.  EU:n ruoka-avun lisäksi seurakunta jakaa myös kaupoilta saatuja lahjoituksia sekä seurakunnan omilla varoilla hankittuja ruokatarvikkeita. Ruokatarvikkeiden jakamisen lisäksi asiakkaille kerrotaan mm. miten ruokatarvikkeista voi valmistaa terveellistä ja maistuvaa ruokaa. Samalla kerrotaan myös seurakunnan muista palveluista ja esim. alueella toimivista hankkeista, joihin ruoka-apua saavat henkilöt voivat hakeutua.

lltapäivällä hankkeisiin tutustuminen aloitettiin Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Sairaanhoitajaksi kampusalueen ulkopuolella  -hankkeessa koulutukseen sisältyy niin etä- kuin lähiopetustakin, mikä on erittäin hyvää huomioiden alueen pitkät välimatkat, perhe-elämän ja opiskelun yhteensovittaminen sekä ympäristötekijät.  E-oppimisratkaisut ovat merkittävä opiskelun mahdollistaja samoin kuin haja-asutusalueella asuville opiskelijoille hankkeessa tarjottava tuki ja mentorointi. Opiskelijat tulevat lähiopetukseen ammattikorkeakouluun, jossa koulun sairaalaan on opetusvälineet hankittu EAKR-rahoituksella. Näissä tiloissa opiskelijoilla on mahdollisuus harjoitella hoitotyötä autenttisen oloisissa ympäristöissä.  Pohjoisen harvaan asutuilla alueilla sairaanhoitajat joutuvat tekemään usein hyvin vaativaa työtä, kun lääkäriä ei ole käytettävissä.
Hanke EURA-tietopalvelussa

 

Sairaanhoitajaopiskelijoiden lähiopetusympäristöön tutustuminen

Päivän päätteeksi tutustuttiin Lapin yliopiston kahteen maahanmuuttajille suunnattuun hankkeeseen. Hanke-esittelyjen yhteydessä kuultiin niin opettajien kuin opiskelijoidenkin kokemuksia hankkeista. Keskustelussa kävi esille, että maahanmuuttajien onnistunut kotoutuminen edellyttää paitsi maahanmuuttajan itsensä aktiivisuutta myös kantaväestönkin toimia, jotta maahanmuuttajat voivat tuntea itsensä tervetulleiksi. Maahanmuuttajien korkeakoulutus – tie tutkintoon – hankkeeseen osallistuu opiskelijoita monesta eri maasta. Myös heidän koulutustaustansa vaihtelee. Avoimien korkeakouluopintojen kautta osallistujille avautuu mahdollisuus hakeutua tutkinto-opiskelijaksi Lapin yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.  Hanke EURA-tietopalvelussa

Lapin yliopiston molempiin maahanmuuttajahankkeisiin olivat tyytyväisiä niin henkilökunta, hankkeisiin osallistujat kuin komission edustajat

Foreign Lounge (FOLO) –hankkeen tavoitteena on edistää maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työllistymistä. Lähtökohtana ovat maahanmuuttajien vahvuudet ja heidän tulevaisuuden suunnitelmiensa mukaisesti heille tarjotaan yksilöllistä palvelua. Kaikkien hankkeeseen tulevien tulee olla TE-toimiston asiakkaita. Suoritettuaan Maahanmuuttajien korkeakoulutus –hankkeen, osallistujat voivat siirtyä FOLO-hankkeeseen. FOLO-hankkeella on yhteistyötä TE-toimiston lisäksi myös kauppakamarin ja yrittäjäjärjestön kanssa. Yksi suurimmista maahanmuuttajien työhön pääsemistä vaikeuttavista tekijöistä verrattuna kantasuomalaisiin on verkostojen puute. Monet työpaikat löytyvät verkostojen avulla ja niitä ei maahanmuuttajilla ole samassa määrin kuin suomalaisilla. Hanke pyrkiikin etsimään hankkeeseen osallistuville piilotyöpaikkoja. Työhön pääsyä edistetään työnhakijan vahvuuksiin perustuvan portfolion rakentamisella sekä laajalla yritys- ja sidosryhmäyhteistyöllä. 
Hanke EURA-tietopalvelussa