ESR+ – Mahdollisuuksia ihmisille

Mikä on yhteiskunnassa tärkeintä? Useiden mielestä tärkein on ihminen, jota ilman ei ole yhteiskuntaakaan. Euroopan sosiaalirahaston (aiemmin ESR:n ja jatkossa ESR+:n) keskiössä on ihminen – on ollut jo yli 60 vuotta: ihmisten työllistyminen, osaamisen edistäminen sekä osallisuuden parantaminen. Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelmassa on kohdennettu ESR+-rahoitusta seuraaviin teemoihin:

Kuvassa esitetään ESR+-rahoitus pylväskaaviona erityistavoitteiden mukaan.

Yhdessä kansallisen vastinrahoituksen kanssa kyse on yli yhden miljardin euron panostuksesta. Kaikki ESR+-teemat nivoutuvat toisiinsa – ihmisen ja yhteiskunnan parhaaksi.

Meitä kaikkia tarvitaan 

Suomen menestymisen kannalta on tärkeää mahdollistaa työnteko työikäiselle väestöllemme. Meitä on monenlaisia ja monimuotoisuudessa on voimaa. Eri sukupuolet, eri kulttuureista tulevat, eri ikäiset ihmiset – kaikki omaavat erilaisia taitoja. Keskenään samanlaisilla ihmisillä voi olla äärettömän mukavaa yhdessä, mutta tavoitteiden kannalta usein parhaat tulokset syntyvät, kun keskenään erilaiset, mutta toisiaan sopivalla tavalla täydentävät ihmiset työskentelevät yhdessä samalla toisiltaan oppien. ESR+-hankkeet mahdollistavat monia keinoja kiinnostavien työnantajien ja motivoituneiden ja osaavien tekijöiden kohtaamisen edistämiseksi ja näiden välillä olevan epätasapainon korjaamiseksi.

On tärkeää, että toimimme ennakkoluulottomasti työpaikoillamme, oppilaitoksissamme – kaikkialla. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen ovat ohjelman läpileikkaavia teemoja, ja ESR+lla rahoitetaan myös hankkeita, joissa lisätään näihin teemoihin liittyvää osaamista. ESR+-hankkeissa yhdenvertaisuus ja tasa-arvo huomioidaan työtilaisuuksien antamisessa ja luomisessa, joustavien opiskelupolkujen rakentamisessa, työelämän kehittämisessä ja osallisuusmahdollisuuksien tarjoamisessa.

Pyöritämmekö koko ajan samoja rattaita 

Vaikka sosiaalirahaston perusteemat säilyvätkin vuodesta ja ohjelmakaudesta toiseen ei se tarkoita, etteikö uusille painotuksille ja innovatiivisuudelle olisi tilaa. Päinvastoin: kun hanketoiminnan perusperiaatteet ovat tuttuja ja hallinto on hiottu sujuvammaksi, syntyy tilaa miettiä, mitä voidaan tehdä paremmin. Miltä tulevaisuus näyttää, kun osittain ennakoimaton maailma ympärillämme, työnkuvat, työn tekemisen ja opiskelun tavat sekä palvelutarpeet muuttuvat? Kuinka valmistamme yksittäisiä ihmisiä ja työyhteisöjä joustavuuteen ja yllättäviinkin muutoksiin?  Uudet haasteet edellyttävät uusia toimenpiteitä, kuten koronakriisi ja digiloikka ovat osoittaneet. Uusien lähestymistapojen kehittämiseksi voivat myös uudet hanketoteuttajat tuoda uudenlaisia ja raikkaita näkökulmia.

Myös ESR+-tematiikassa on tapahtunut muutoksia. Kun osallisuutta edistävien toimien minimiosuus on nyt päättyvällä ohjelmakaudella ollut 20 %, on minimiosuus alkavalla ohjelmakaudella 25 %; Suomen ohjelmassa tuo minimiraja tullaan ylittämään. Tavoitteena on parantaa haastavimmassa työmarkkina-asemassa olevien työelämävalmiuksia.  Entistä tärkeämpää on saada kaikki mukaan!

ESR+-toiminnassa tullaan voimakkaasti tukemaan sosiaalisia innovaatioita. Ne koituvat niin yksilöiden kuin koko yhteiskunnankin eduksi. Innovaatioiden kehittämiseksi ja kansallisen ja kansainvälisen levittämisen avuksi on tarkoitus käynnistää sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskus sekä kansallisella että EU:n tasolla. Sosiaalisten innovaatioiden tavoittelu koskee ohjelmassamme etenkin uutta teemaa, jossa keskitytään lastensuojelunuorten palvelujen kehittämiseen ja siten rakennetaan heille parempia turvaverkkoja.

Toinen ohjelmamme uusi sisältö on vähävaraisimmille tarkoitettu aineellinen apu. Aiemmin sitä toteutettiin erillisessä ohjelmassa (FEAD), mutta nyt myös aineelliseen apuun haetaan uudenlaista sisältöä. Avunsaajien yksilöllisten tarpeiden huomioimiseksi valmistellaan mallia, jossa heille tarjotaan ostokorttia käytettäväksi päivittäistavarakaupoissa ruoan ja perushyödykkeiden hankintaan.  Samalla avunsaajien on mahdollista hyötyä erilaisista palveluista, jotta heidän elämäänsä voitaisiin auttaa kokonaisvaltaisesti. Toiminnan kytkentä etenkin osallisuutta edistävään hanketoimintaan vaikuttaa luontevalta.

Missä ovat parhaat tulokset? 

Yksin ei yhteiskunnallisia haasteita pysty kukaan ratkomaan. Jatkossa odotetaankin entistä enemmän eri hallinnonalojen, eri toimijoiden – yksityisten, julkisten, kolmannen ja neljännen sektorin - sekä eri alueiden yhteistyötä, yhteistä kehittämistä fokusoidusti yhteiseen päämäärään pääsemiseksi. Koska ihmisten työllistymisen tai koulutukseen pääsyn esteenä on harvoin vain yksi asia, ESR+-rahoituksella kehitetään myös monialaisia ja moniammatillisia palveluita.

Verkostoituminen on tärkeää myös siksi, koska saman tyyppiseen toimintaan on saatavissa rahoitusta eri lähteistä, ja ohjelmassammekin on toisiaan täydentävää alueellista ja valtakunnallista rahoitusta. Valtakunnalliseen toimintaan on varattu 20 % ESR+-rahoituksesta. Poikkihallinnolliset valtakunnalliset hankkeet on ohjelma-asiakirjaan nimetty strategisiksi hankkeiksi, joilta odotetaan erityistä vaikuttavuutta. Parhaita tuloksia voi kuitenkin syntyä missä vain. ESR+-hankkeiden tavoitteena on saada aikaan positiivinen muutos jokaisen hankkeeseen osallistuvan ihmisen elämässä ja jokaisen osallistuvan organisaation toiminnassa. Tämä voi näkyä siinä, että työtön henkilö pääsi töihin josta saamallaan palkalla hän pystyy elättämään itsensä, opiskelija sai ammattipätevyyden joka auttaa häntä uralla eteenpäin, työmarkkinoiden ulkopuolella oleva aktivoitui hakemaan töitä tai hänelle löytyi muu hänen elämäntilanteeseensa sopiva ratkaisu, työhyvinvointi organisaatiossa nousi ja sen myötä myös tuottavuus tai että kohderyhmälle tarjottavan palvelun laatu ja sen vaikuttavuus paranivat.

Tuloksista viestimisen tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa. Kynttilää ei pidä laittaa vakan alle, vaan meidän kaikkien tulee aktiivisesti edistää hyvien tulosten ja toimintamallien levittämistä ja juurruttamista – ihmisten ja Suomen hyväksi. Lisätietoa Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelmasta ja sen hanketoiminnasta voi lukea osoitteesta www.rakennerahastot.fi .

Sirpa Liljeström