Sosiaaliset innovaatiot

Rakennerahasto-ohjelman toimilla odotetaan saatavan aikaan sosiaalista innovointia. Erityisesti sosiaalirahastosta tuetusta toiminnasta tulee tunnistaa, minkälaisia sosiaalisia innovaatioita on saatu aikaan. Tuki sosiaalisiin innovaatioihin on tärkeää, jotta ohjelmalla pystytään vastaamaan paremmin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Innovatiivisten ratkaisujen testaaminen ja arvioiminen ennen niiden laajempaa hyödyntämistä on tärkeä osa sosiaalirahaston toimintaa.

Sosiaalisia innovaatioita odotetaan erityisesti nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämisessä, työurien pidentämisessä, työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisäämisessä, koulutuksen keskeyttäneiden motivoimiseksi ja uusien koulutusratkaisujen löytämiseksi, aikuisten osaamistason nostamiseksi sekä huono-osaisempien sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseksi.

Näkökulmia sosiaalisiin innovaatioihin

Mitä sosiaaliset innovaatiot oikein ovat

Sanasta "innovaatio" saattaa ensimmäisenä tulla mieleen teknologinen innovaatio, keksintö. Sosiaaliset innovaatiot ovat kuitenkin vähintään yhtä merkittäviä, joskin ehkä vaikeammin määriteltäviä.

Sosiaalisilla innovaatioilla tarkoitetaan sellaisia säännösjärjestelmien, politiikan, organi­satoristen rakenteiden ja toimintamallien uudistuksia, jotka parantavat yhteiskunnan taloudellista ja sosiaalista suoritus- ja toimintakykyä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

(Sitra)

Social innovation can be defined as the development and implementation of new ideas (products, services and models) to meet social needs and create new social relationships or collaborations. It represents new responses to pressing social demands, which affect the process of social interactions. It is aimed at improving human well-being. Social Innovations are innovations that are social in both their ends and their means. They are innovations that are not only good for society but also enhance individuals' capacity to art. (EU:n komissio)

Oleellista sosiaalisissa innovaatioissa on, että kyse ei ole hyvin rajatusta uudesta tavasta toimia vaan innovaatiosta, joka on levitettävissä laajemmalti ja joka edustaa jonkinlaista jatkuvuutta ja pysyvyyttä.

Sosiaalisten innovaatioiden kehittymistä voidaan havainnollistaa esimerkiksi seuraavasti:

1. Prompts ≈ diagnose problem (ongelman tunnistaminen)

2. Proposals ≈ ideas, creativity (ideat, luovuus)

3. Prototypes ≈ test, pilot (testaus, pilotointi)

4. Sustaining ≈ identify finance (rahoitus)

5. Scaling ≈ horizontal mainstreaming (horisontaalinen valtavirtaistaminen)

6. Systemic change ≈ vertical mainstreaming (vertikaalinen valtavirtaistaminen)

Lue lisää

Jatkuva muutos ja sosiaaliset innovaatiot

Yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset muuttavat myös ihmisten osaamiseen ja palveluihin kohdistuvia odotuksia. Suomen kilpailukyky globaaleilla markkinoilla ja ihmisten hyvinvointi Suomessa edellyttää paitsi teknologisia myös sosiaalisia innovaatioita. Sosiaalisia innovaatioita kaivataan kaikilla elämän alueilla: koulu- ja työyhteisöissä, julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa, verkostoissa, lasten,  nuorten ja aikuisten parissa työskenteleville, miehille ja naisille, kantaväestöön ja maahanmuuttajiin kuuluville, työssä oleville ja työttömille tai työelämän ulkopuolella oleville, koulutuksessa tai työssä pysymisen edistämiseksi tai koulutukseen/työhön pääsemiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi, kaupungeissa ja harvaan asutuilla alueilla.

Yhteiskunnan taloudellinen kriisi ja siitä aiheutuneet monet seurannaisvaikutukset, väestön ikääntyminen, kilpailun jatkuva kiristyminen ym. ovat johtaneet palveluiden ja erilaisten yhteistyömuotojen kehittämisen tarpeeseen.

Sosiaaliset innovaatiot Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -rakennerahasto-ohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman ESR-toimilla edistetään työllisyyttä ja osaamista sekä ehkäistään syrjäytymistä. Toimenpiteillä kehitetään uusia palvelumuotoja ja työskentelytapoja, joilla voidaan edistää työttömänä, työssä ja koulutuksessa olevien henkilöiden sekä työorganisaatioiden kehittymistä ja sopeutumista yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin.

ESR-asetuksen 9 artiklan mukaisesti ESR-toimien tavoitteena on testata, arvioida ja soveltaa innovatiivisia ratkaisuja sosiaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi yhdessä kumppaneiden ja erityisesti työmarkkinaosapuolien kanssa.  Näihin ns. sosiaalisiin innovaatioihin on Kestävää kasvua ja työtä –ohjelmassa arvioitu kohdentuvan n. 111,4 miljoonaa euroa. Toteumaa seurataan EURA2014-tietojärjestelmässä viranomaisen luokitteleman ESR:n ns. toissijaisen aihepiirin mukaisesti. Sosiaalisista innovaatioista raportoidaan ohjelman vuosikertomuksissa.

Suomen elinkeino- ja ammattirakenne uudistuu talouden muutosten vuoksi. Tämän johdosta osaamisen laadulliset ja määrälliset vaatimukset muuttuvat nopeastikin. Voidakseen kilpailla globaaleilla markkinoilla tulee Suomen panostaa vahvaan osaamiseen, luovuuteen, sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden sekä digitalisoitumisen hyödyntämiseen. Voidakseen tehdä tärkeäksi nähtyjä vähähiilisiä valintoja kansalaiset ja yritykset tarvitsevat mm. sellaisia tuotteita, palveluja ja sosiaalisia innovaatioita, joiden avulla ilmastomyönteiset ja ekologisesti kestävät valinnat ovat helppoja. Sosiaaliset innovaatiot ovat keskeisiä myös työllistyvyyden lisäämiseksi ja erityisesti nuorille ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä edistävien palvelujen kehittämisessä. Myös työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden lisäämisessä sekä työurien pidentämisessä tarvitaan innovatiivisia lähestymistapoja. Sosiaalisia innovaatioita pyritään kehittämään etenkin koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten saavuttamiseksi ja motivoimiseksi sekä koulutusratkaisujen löytämiseksi. Uusia toimintatapoja tarvitaan myös ikääntyvien elinikäiseen oppimiseen aktivoimiseksi. Innovatiivisin toimintatavoin voidaan edistää etenkin yhteiskunnasta syrjään joutuneiden ja huono-osaisten sosiaalista osallisuutta ja työllistymistä.

Suomessa ovat etäisyydet osassa maata hyvin pitkät. Tämä asettaa erityisiä haasteita myös palveluiden, koulutuksen ja työpaikkojen saavutettavuudelle. Verkostomaisella toiminnalla voidaan hyödyntää aktiivisten toimijoiden osaaminen ja voimavarat. Työntekijöiden erilaiset kouluttamistavat samoin kuin heidän liikkuvuutensa edistäminen voivat vaikuttaa myönteisesti syrjäisillä alueilla toimivien elinkeinojen säilymiseen ja uusien syntymiseen.  Erityisesti ammatillisen koulutuksen saavutettavuuteen tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja. Tutkimus- ja oppilaitosten verkostoitumisella kansallisesti ja kansainvälisesti on mahdollista löytää harvaan asutulle alueelle uusia mahdollisuuksia ja sosiaalisia innovaatioita.

Rakennerahastotoiminnassa tärkeätä on osallistaminen. Niinpä sosiaalisia innovaatioita tavoiteltaessa on toimintaan tärkeää sitouttaa ne ihmiset, jotka tulevat innovaatioista hyötymään. Esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt ovat omien tarpeidensa asiantuntijoita ja voivat olla auttamassa parempien palvelujen ja toimintatapojen kehittämisessä. Uutta ja innovatiivista toimintaa ei kukaan pysty kehittämään yksin omassa työhuoneessaan.

Uudenlaisten opiskelumenetelmien kehittämisessä opiskelijat voivat tuoda ensiarvoisen tärkeitä näkökulmia. Innovatiivisten ratkaisujen testaaminen ja arvioiminen ennen niiden laajempaa hyödyntämistä on tärkeä osa sosiaalirahaston toimintaa.

Tiedon lähteitä

Viime vuoden lokakuussa Belgian Flanderin hallintoviranomainen järjesti Brysselissä seminaarin sosiaalisista innovaatioista. Belgialaiset ovat työskennelleet sosiaalisten innovaatioiden parissa pitkään ja heidän ohjelma-asiakirjassaan on sosiaalisille innovaatioille myös oma investointiprioriteetti. Seminaariin kokoontui osallistujia useasta eri jäsenmaasta kuulemaan Flanderin ja muiden kokemuksia sosiaalisten innovaatioiden rahoittamisesta ESR:stä – ja sosiaalisten innovaatioiden käsitteestä ylipäätänsä. Seminaarissa käsiteltiin sosiaalisia innovaatioita erittäin monipuolisesti ja seminaari sisälsi monia samanaikaisia työryhmiä – sosiaalisilla innovaatioilla kun on monta ulottuvuutta eikä ole vain yhtä tapaa kehittää sosiaalisia innovaatioita.  Eri työryhmissä esitetyt diat on nähtävissä seuraavista linkeistä ja niissä olevia kuvia on lainattu tähän artikkeliin

General introduction

Using insights from behavioral science to break barriers to post-secundary education

What about the "social" in "social innovation"?

The big picture

OECD perspective on social innovation and the public sector

Service design: innovation for the employed "A better A&E in hospitals"

Introduction workshops​

Kuvassa seisomassa Benedict Wauters, joka oli yksi seminaarin vetäjistä

Belgialaiset ovat laatineet erittäin laajan oppaan sosiaalisista innovaatioista. Opas on löydettävissä osoitteesta http://www.latitudeconsulting.eu/images/toolkit_innovatie.pdf

Lisää tietoa sosiaalisista innovaatioista löytyy seuraavilta komission sivuilta:

http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/presenta/social_innovation/social_innovation_2013.pdf

https://webgate.ec.europa.eu/socialinnovationeurope/ 

http://ec.europa.eu/growth/industry/innovation/policy/social/index_en.htm